Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@jarvenpaa.fi Aloitusaika 14.3.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 1 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli talousjohtaja Nimi Antti Peltola Sähköposti antti.peltola@jarvenpaa.fi Puhelin 040 315 2854 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli suunnittelija Nimi Hannele Näätänen Sähköposti hannele.naatanen@jarvenpaa.fi Puhelin 040 315 2245 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Uudistuksen tarpeen taustalla on väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu, mikä johtaa kuntatalouden ja koko julkisen talouden velkaantumiseen. Kuntarakennetta ja palveluprosesseja täytyy uudistaa siten, että palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti koko julkisen talouden näkökulmasta. Rakenteiden pitää luoda edellytykset toiminnan tuloksellisuuden parantamiselle. Kuntarakenneuudistuksen tulee olla strateginen ja muutokseen tähtäävä. Pelkällä hallinnollisilla kuntaliitoksilla ei saavuteta riittävää hyötyä ja kustannustehokkuutta. Julkisen talouden näkökulmasta yhdeksi oleelliseksi kysymykseksi nousee, kuinka hyvin maamme kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien rakenne saadaan uudistettua ja palvelutuotanto järjestettyä. Uudistukseen on kytkettävä sosiaali ja terveyspalvelut, koska ne muodostavat merkittävän osan kuntien menoista. Valtakunnan tasolla joudutaan tarkastelemaan myös kansalaisten subjektiivisia oikeuksia. Järvenpään näkökulmasta oleellista on se, että kuntalaiset saavat tehokkaat ja laadukkaat palvelut myös jatkossa. Vaikka Järvenpään kaupungin talouden lähtökohdat ja edellytykset itsenäiselle selviämiselle ovatkin muuhun kuntakenttään verraten varsin hyvät, edellyttää pidemmän aikavälin selviäminen elinvoimaista kuntarakennetta koko Uudellamaalla. Oleellista olisi asettaa kuntauudistusasia isompaan kokonaisuuteen korostamalla palvelurakenteiden, kuntien toimintatapojen, sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisen, maankäytön ja lähidemokratian ratkaisemisen merkitystä kokonaisuudistuksessa. Lisäksi meneillään oleva kuntauudistus, STM:n valmistelema sosiaali ja terveyspalveluiden aluetason uudistus sekä väläytelty maakuntauudistus tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys ja väestörakenne näkökulmana ovat tärkeää perustietoa. Käytetyt muuttujat: väestömäärä, muutos%, väestöllinen huoltosuhde, lasten ja eläkeikäisten määrät ja suhteelliset osuudet ennakoivat palvelutarpeita ja rahoituspohjan kehitystä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelunäkökulman osalta käytetyt muuttujat ovat pääsääntöisesti hyvät, mutta pieniä puutteita on. Tarkasteluvuonna 2010 kunnille tilitettiin huomattavasti enemmän veroja kuin oli maksuunpantu. Järvenpäässä tämän vaikutus verotuloihin oli noin 1,5 Me. Tämä antaa kuntien vuoden 2010 verotuloista hieman liian hyvän kuvan. Verotulojen taustalla on myös monissa kunnissa tehdyt veroprosenttien korotukset. Esimerkiksi Järvenpäässä korotettiin vuonna 2010 kiinteistöveroja ja vuonna 2009 kunnallisveroa. Toisena puutteena talouskehitystarkastelussa ja kuntien talouden nykytilan kuvauksessa on se, että siinä ei ole riittävää konserninäkökulmaa. Esimerkiksi suhteellista velkaantuneisuutta ja kertynyttä ylijäämää/alijäämää tarkasteltaessa näkyy ainoastaan emokaupungin tilanne. Jos esimerkiksi kunta on toteuttanut isoja investointeja yhtiöidensä tai esimerkiksi elinkaarimallin kautta, eivät ne tule näkyviin käytettyjen muuttujien avulla, eivätkä ne näin ollen kerro todellista tilaa taloudellisesta liikkumavarasta. Lisäksi varsin yleisestä poistojen alimitoituksesta johtuen esim. ylijäämän kehitys antaa virheellisen kuvan todellisesta ratkaisevasta tilanteesta. Muuttujat, jotka tarkastelusta näin ollen puuttuvat, ovat kuntien investointien tulorahoitusaste ja konsernivelka. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työryhmä on tarkastellut yhdyskuntarakenteen kysymyksiä erittäin monipuolisesti ja kuvannut erityisesti ongelmia tarkasti. Kuntien ja maakuntien alue ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita kuvaamaan valitut muuttujat, palvelukeskusverkkoluokitus ja paikkatietopohjainen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne, eivät mennyttä kehitystä heijastavina mittareina ehkä kata tarpeeksi ongelmakuvauksen mukaisia kysymyksiä. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen infrarakentamisen päätöksenteko, toteutustavat ja kustannukset jäävät tarkasteluista näkymättömiin. Ne ovat kuitenkin aivan keskeisiä kysymyksiä pohdittaessa kuntarajojen jakavaa vaikutusta suhteessa edullisimpien alueiden käyttöönottoon ja toteutukseen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmä on tarkastellut työssäkäyntiä, saavutettavuutta ja asiointia hyvin perinteisin mittarein, jotka sopivat parhaiten keskuskaupunkivetoisille seuduille. KeskiUudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, Tuusula sekä Nurmijärvi kuuluvat Helsingin seutuun ja Helsingin työssäkäyntialueeseen. Kuntien välinen pendelöinti on kohtalaisen matalaa. Mittarina pendelöintiä voidaan kuitenkin pitää oikeana, ja kun tilastoista poistetaan Helsingin vaikutus, on kuntien välillä selvästi havaittavissa ristikkäistä työmatkaliikennettä. Kuntien välinen saavutettavuus on Järvenpään, Keravan ja Tuusulan välillä hyvällä tasolla, mutta erittäin heikkoa Nurmijärven suuntaan. Tämä todetaan myös työryhmän analyysissä. Koska kuntarakenteen on pohjauduttava nimenomaan saavutettavuuteen, tuntuukin esitys Nurmijärven liittymisestä uuteen kuntaan vieraalta. Asiointi noudattaa pitkälle samaa kaavaa kuin työssäkäynti. Valtion paikallishallinnon palveluissa asiointi suuntautuu vahvasti Järvenpäähän, jossa sijaitsee poliisin, oikeushallinnon sekä työvoima ja elinkeinohallinnon KeskiUudenmaan toimipisteet. Nurmijärvi suuntautuu valtion paikallishallinnon palveluissa Hyvinkäälle. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Opetus ja sivistyspalveluiden näkökulmat ja kriteerit ovat yleisesti käytettyjä ja hyväksyttävissä, mutta ne perustuvat perinteiselle sektorikohtaiselle jaottelulle. Kuntauudistuksessa olisi hyvä uudistaa myös palvelurakenteita siten, että edistetään asiakaslähtöisempien palvelukokonaisuuksien muodostamista.
Sivistyspalvelujen järjestämiseen, erityisesti lasten ja nuorten palvelujen osalta, liittyy kiinteästi myös sosiaalija terveyspalvelujen uudistaminen. Esimerkiksi lasten ja nuorten palvelujen kokoaminen yhteen siten, että siihen kuuluvat perusopetuksen lisäksi varhaiskasvatuspalvelut, perhesosiaalityö ja kaikki kasvua ja perhettä tukevat palvelut (neuvola ja psykososiaalisista palveluista nuorisotyöhön) mahdollistaa nykyistä tehokkaammat ja joustavammat palvelut kuntalaisille. Nämä palvelut ovat pääosin lähipalveluita ja Järvenpäässä on itsenäisenäkin kuntana selvityksen edellyttämä riittävä oppilaspohja. Ehdotuksen mukaisen alueen laajempi väestöpohja edistäisi kuitenkin peruspalveluihin liittyvien erityispalvelujen ja hankintojen järjestämistä keskitetysti (esim. vaativin erityinen tuki ja maahanmuuttajataustaisten palvelut). Se edistäisi myös nykyisten kuntarajojen läheisyyteen rakentuvien uusien alueiden tarkoituksenmukaisia investointeja. Kuntarajojen yli menevää sopimuksiin pohjautuvaa palveluyhteistyötä on jo olemassa. On helppo yhtyä työryhmän perusteisiin siitä, että kunnassa tulee olla kansalaisten kulttuuri, liikunta ja nuorisopalveluiden tuottamista ja jakelua koordinoiva taho, vaikka palveluja tuottavat eri toimijat. Järvenpäällä on itsenäisenä kaupunkina hyvät edellytykset näiden kuntalaisten harrastus ja vapaaaikapalvelujen sekä kirjastopalvelujen tarjoamisessa. Suurkunnassa resursseja joudutaan jakamaan laajemmalle alueelle. Monet näistä palveluista järjestetään lähipalveluina, mutta kuntien välillä on jo toimivia yhteistyöverkostoja. Suuremman kunnan laajempi väestöpohja mahdollistaisi kuitenkin laajemman ja monipuolisemman tarjonnan sekä suurkunnan eri osien työnjaon hyödyntämisen erityispalveluiden järjestämisessä. Ehdotuksen mukainen kunta voisi edistää myös nykyistä monipuolisemman taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tarjontaa palveluntuottajien omistuspohjista riippumatta. Nykyisten kuntarajojen yli menevien ulkoilureittien huolto olisi myös joustavampaa. Lisäksi yksittäisten palvelujen kokoaminen monipuolisiin, eri puolille isompaa kuntaa sijoittuviin asiakaspalvelupisteisiin ja yhteisten nettipalvelujen kehittäminen toisivat synergiaetuja ja helpottaisivat palvelujen saatavuutta. Ehdotetun alueen kunnat ovat jo nykyisin tunnettuja kulttuuriperinnöstään ja niillä on runsas kulttuuri ja museotarjonta. Koska Tuusulanjärven ympäristö ja Nurmijärvi ovat rikasta kulttuuriympäristöä, voisi suurkunnan monipuolinen kulttuuri ja museopalveluiden tarjonta muodostaa kansallisestikin merkittävän kokonaisuuden, jonka eri alueet voisivat profiloitua vahvuuksiensa mukaisesti. Alueen kunnat ovat väestömäärältään sellaisia, että ehdotuksen mukainen kunta täyttäisi selvityksessä esitetyn ammatillisen koulutuksen väestöpohjan ja sen alueella tai välittömässä läheisyydessä on tarjolla kattavasti toisen asteen koulutusta. Alueella nykyisin toimiva laajapohjainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä (Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) on hyvä pohja myös suurkunnassa, sillä se on joustava toimija ja tarpeeksi suuri toteuttamaan pääosin sekä nykyisten kuntien että esitetyn suurkunnan ammatillisen koulutuksen tarpeita. Oman alueen tarjontaa on perinteisesti täydennetty pääkaupunkiseudun korkeanasteen koulutustarjonnalla sekä harvinaisten alojen valtakunnallisella tarjonnalla. Alueen, sekä nykyisten kuntien että esitetyn suurkunnan, koko toisen asteen koulutusta tulisi ennakoinnin näkökulmasta käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Näin pystyttäisiin takaamaan kaikille alueen nuorille jatkokoulutuspaikka sekä alueen elinkeinoelämän tarvitsema osaamisen uudistaminen. Selvityksessä esitetty näkemys, että isompi kunta edistäisi lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaista suunnittelua ja tarkoituksenmukaista kohdentamista, kuulostaa perustellulta. Se ei kuitenkaan todennäköisesti muuttaisi Järvenpään lukiokoulutuspalveluja, sillä Järvenpäässä on yksi erittäin nykyaikainen ja vetovoimainen 1 000 opiskelijan suurlukio, jonka oppilaista noin 30 % tulee pääosin naapurikunnista. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluista erikoissairaanhoito muodostaa merkittävän osan. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta esitetty kuntaliitos ei toisi merkittävää lisäarvoa, koska ehdotuksen mukaisen kuntaliitoksen alueella ei ole erikoissairaanhoidon toimipistettä eli sairaalaa eikä se tue erikoissairaanhoidon aluejakoa. Kerava kuuluu Hyksin sairaanhoitoalueeseen ja Järvenpää, Nurmijärvi sekä Tuusula Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että erikoissairaanhoidon
yksikkö sijaitsisi uuden kunnan alueen ulkopuolella Hyvinkäällä. Lisäksi on huomioitavaa, että liitoskuntien omat sisäiset sosiaalitoimet ja perusterveydenhuollot kunnissa on jo yhdistetty. Perusterveydenhuollon palvelut ovat lähipalveluita, joten kuntaliitoksella terveysasemien määrä ei vähentyisi. Suurempi väestöpohja mahdollistaa tiettyjen erityispalveluiden järjestämisen keskitetysti (magneettikuvaukset, skopiat) ja kilpailutusten volyymin kasvattamisen. Alueella on käytössä 3 eri potilastietojärjestelmää, jotka olisi sovitettava yhteen. Kuntien nykyiset sotepalveluiden organisaatiot, palveluiden järjestämistavat ja henkilöstörakenne poikkeavat merkittävästi toisistaan, joten yhdistyminen vaatisi organisaatiomuutoksen. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja siinä onnistuminen on erittäin ratkaisevassa roolissa kuntauudistuksessa ja tämän vuoksi ne on tarkasteltava samassa kokonaisuudessa kuntauudistuksen kanssa. Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuoltolain mukaan potilaat voivat siirtyä yli kuntarajojen vuodesta 2014 lähtien. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan kehityksen arviointikriteereinä työryhmä on käyttänyt työpaikkaomavaraisuutta, omassa kunnassa työssäkäyvien osuutta sekä työssäkäyntialuetietoja. Helsingin seudulla työpaikat keskittyvät hyvin vahvasti pääkaupunkiseudun kehäteiden sisäpuolelle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaaseen. Työpaikkaomavaraisuus ei siten Helsingin kehyskunnissa nouse samalle tasolle kuin muualla Suomessa. Sama koskee myös omassa kunnassa työskentelevien määrää. Erityisesti korkeasti koulutettujen sekä hallinnon työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, kun taas KeskiUudenmaan kunnissa avoimen sektorin työpaikat keskittyvät kauppaan ja jalostukseen. Elinkeinotoiminnan mittareita tulisi arvioida myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Kasvavana ja ikärakenteeltaan keskimääräistä nuorekkaampana alueena KeskiUudellamaalla on erinomaiset mahdollisuudet ylläpitää osaavan työvoiman saatavuutta. Lisäksi mittareita olisi hyvä laajentaa yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon tuoman potentiaalin puolelle. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen suurin potentiaali elinkeinojen kehittämisessä löytyy näistä asioista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Valtakunnallisen kuntauudistuksen perusteluissa todetaan mm. se, että tarkoituksena on koota kunta ja palvelurakenteita yhteen, turvata kuntapalveluiden rahoituspohjaa sekä ehkäistä yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla. Nämä perustelut sopivat erityisen hyvin kuntarakenteen uudistamisen syiksi myös KeskiUudellamaalla. Järvenpää, Kerava, Tuusula sekä Sipoon pohjoisosa ovat vain osa Helsingin seudun työssäkäyntialuetta, mutta muodostavat muuten riittävän suuren toiminnallisen kokonaisuuden. Yhtenäisenä kuntana painoarvo kasvaa selvästi, ja rajaalueiden pirstoma kasvupotentiaali saadaan käyttöön. Erityisesti esiin nousevat uutena maankäytön mahdollisuutena Järvenpään ja Keravan välinen Tuusulan "kiila" eli ns. Ristikytö sekä Purolan alue. Molemmat ovat pääradan varrella. Ehdotuksen mukainen alue tulee poistamaan myös nykyisistä kuntarajoista johtuvia palveluiden päällekkäisyyksiä. Myös suunnitelmallisuus investoinneissa mahdollistuu. Ylipäätään resurssien käyttö on tehokkaampaa, koska ehdotuksen mukainen kunta olisi edelleen varsin kompakti kaupunkiyksikkö elinvoimaisella Helsingin seudun metropolialueella. Myös rakennetyöryhmä toteaa, että Keravan, Tuusulan ja Järvenpään taajamat ovat kiinni toisissaan ja muodostavat yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Toiminnallista kokonaisuutta haittaisi jonkin verran se, että ehdotuksen mukaisessa alueessa olisi useita
aluekeskuksia. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 4 3 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: Järvenpään oma, yksilöityihin kaavavarantoihin perustuva väestösuunnite tuottaa vuodelle 2030 väestömääräksi 54 514 (Tilastokeskuksen ennuste 44 676). Väestömuutos 2010 2030 on 40,9 % (TK 15,5 %). Väestökasvu tulee nettomuutosta ja syntyvyydestä. Huoltosuhde 2030 saattaa olla hieman parempi kuin työryhmän laskelmassa, koska nettomuutto koostuu pääasiassa työikäisistä, mutta osaksi myös lapsista. 75 vuotta täyttäneitä on Järvenpään laskelmissa vuonna 2030 suunnilleen sama määrä kuin TK:n ennusteessa, 65 vuotta täyttäneitä on enemmän. Taloustarkastelunäkökulmien osalta: Talouden tila ei ole ihan niin positiivinen kuin selvityksessä annetaan ymmärtää, sen koska sen ulkopuolelle jää nykytilatarkastelussa mm. konserninäkökulma. Myös vuoden 2010 liialliset verotilitykset sekä poistojen yleinen alimitoitus antaa väärää kuvaa talouden tilasta. Peruspalvelujen järjestämisen osalta: Kuntauudistuksessa olisi hyvä uudistaa myös palvelurakenteita siten, että edistetään asiakaslähtöisempien palvelukokonaisuuksien muodostamista esim. kokoamalla yhteen elinkaariajattelun mukaisesti kaikki lasten ja nuorten palvelut. Samaa pätee myös sosiaali ja terveyspalveluihin.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestö: Kuntarakennetarkastelussa tulee huomioida Helsingin seudun kehysalueen kuntien omat väestösuunnitteet, jotka perustuvat todellisiin kaavavarantoihin. Toisaalta alueen kuntaliitostarpeen kannalta muut näkökulmat kuin väestökehitys ovat oleellisempia (mm. talous, yhdyskuntarakenne, elinkeinot). Talous: Tulisi tarkastella perusteellisemmin, miten sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen onnistuu ehdotuksen kaltaisessa kuntarakenteessa, koska ne muodostavat merkittävän osan kuntien menoista. Yhdyskuntarakenne: Pirstaleinen kuntarakenne estää yhdyskuntarakenteen toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevän kehittämisen. Esimerkiksi pääradan seisakkeiden läheisyydessä on alueita, joiden kehittämistä nykyinen kuntarakenne vaikeuttaa. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ehdotuksen mukainen alue, johon kuuluvat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula tai työryhmän esittämä vaihtoehto, josta Nurmijärvi on poistettu ja tilalle on esitetty PohjoisSipoo. Parhaana vaihtoehtona pidämme JärvenpääKeravaTuusula kokonaisuuden selvittämistä. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ehdotuksen mukainen alue, johon kuuluvat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula tai työryhmän esittämä vaihtoehto, josta Nurmijärvi on poistettu ja tilalle on esitetty PohjoisSipoo. Parhaana vaihtoehtona pidämme JärvenpääKeravaTuusula kokonaisuuden selvittämistä. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Järvenpään ja Keravan välinen Tuusulan "kiila" eli ns. Ristikytö sekä Purolan alue. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Suositeltavaa hyvän lopputuloksen saamiseksi, vapaaehtoinen selvitys johtaa parempaan lopputulokseen. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Toissijainen vaihtoehto jos vapaaehtoinen selvitys ei käynnisty. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen On suositeltavaa kohtuullisella tasolla esim. valtionosuuksien kautta. Pysyttävä kuitenkin kohtuullisella tasolla, koska julkinen talous ei kestä määrällisesti isoa tukemista, eikä se ole pitkällä tähtäyksellä kestävä ratkaisu. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kannusteita pitäisi hakea muuta kautta, koska tämä ei julkisen talouden näkökulmasta johda parempaan lopputulokseen. Toinen asia on, jos kannustamisen sijaan tarkoitetaan "pakottamista". Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ehdotuksen mukaisella aikataululla voi olla vaikea toteuttaa riittäviä uudistuksia rahoitusjärjestelmän uudistuksilla. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Ei johda hyvään lopputulokseen, jos kuntien tehtäviä ei ensin kokonaisuudessaan arvioida. Tulee kokonaisuudessaan arvioida mistä tehtävistä yhteiskunta vastaa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei johda välttämättä parhaaseen lopputulokseen, koska velvoittava lainsäädäntö ei ratkaise palveluiden rahoittamiseen liittyvää ongelmaa. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle Vuoden 2017 alusta mahdollista, mikäli kunnat lähtevät vapaaehtoisesti mukaan selvitykseen ja rakennelain valmistelu etenee ajallaan. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Poikittaisliikenteen ja infran rakentamisen kustannusten rahoittaminen erityisesti, jos Nurmijärvi on mukana liitoksessa. Valtion osallistuminen kuntaliitoksen edellyttämän tietotekniikan ja tietojärjestelmien rahoittamiseen. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenneuudistuksessa tulisi olla kaksi lausuntokierrosta. Tässä vaiheessa erityinen selvitys tulisi tehdä metropolialueen yhteistyöstä. Kun sotealueista ja niihin liittyvistä järjestelyistä on esitys, tulisi järjestää toinen lausuntokierros.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaki kokonaisuudessaan kaipaa kokonaisuudistusta, yhtenäistämistä ja ajan tasalle saattamista. Perusteltua on säilyttää kuntalaki kuntia koskevana yleislakina, johon kootaan keskeisin ja välttämättömin kuntien toimintaa koskeva sääntely. Lain tulee yhtäältä luoda peruspuitteet kaikkien kuntien toiminnalle, mutta toisaalta antaa riittävä vapaus kunnallisen itsehallinnon mukaiselle mahdollisuudelle määritellä toiminnan periaatteet kunnan haluamalla tavalla. Järvenpään näkökulmasta kuntalain keskeisimmät uudistamistarpeet liittyvät kunnallista päätöksentekoa ja hallinnon järjestämistä määritteleviin säännöksiin. Kyseiset säännökset ovat osin vanhentuneita ja rajoittavat eri vaihtoehtojen käyttöä kunnissa. Kuntalain lisäksi vastaavia säännöksiä sisältyy moniin erityislakeihin, joiden suhde kuntalakiin on välttämätöntä tarkistaa samassa yhteydessä. Yksittäisiä muutostarpeita liittyy Järvenpään näkemyksen mukaan lisäksi mm. kuntalain säännöksiin ottooikeudesta, kuntalaisten tiedottamisesta ja muutoksenhausta. Kuntalain uudistamisen yhteydessä on syytä myös arvioida kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ajantasaisuus. Viranhaltijalakia voitaisiin tietyiltä osin muuttaa enemmän työsopimuslakia vastaavaksi. Henkilöstön kuuluminen kahden eri lain soveltamisalan piiriin aiheuttaa osittain tarpeetonta eriarvoisuutta henkilöstön piirissä. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratian vahvistamiseen ei ole järkevää pyrkiä yksityiskohtaisin kuntalain säännöksin, jotka ovat helposti omiaan lisäämään hallinnon moniportaisuutta ja byrokratiaa. Päinvastoin, yksityiskohtaisen sääntelyn poistaminen luo mahdollisuuksia lähidemokratian parantamiseen. Lähidemokratian järjestämisen tarve, muoto ja ratkaisuvaihtoehdot kumpuavat paikallisista olosuhteista ja ennen kaikkea hallinnon muusta järjestämistavasta. Asiasta voitaisiin halutessa sisällyttää yleisluonteinen säännös kuntalakiin, mutta järjestämistapa on syytä jättää kunkin kunnan harkintaan. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmää tulee selkiyttää nykyisestä. Valtionosuusjärjestelmän perustuminen laskennallisiin kustannuksiin ja omarahoitusosuuden erotukseen on hyvä, mutta se pitää sisällään liian kaavamaisia kriteereitä mm. olosuhdetekijöiden osalta mm. harvaanasuttujen kuntien osalta. Verotulojen tasausta tulisi lisäksi kehittää siten, että se kohdistuisi nykyistä paremmin todellisten verotuloerojen tasaamiseen. Verotulojen tasauksessa on tällä hetkellä kahden vuoden viive, eikä se näin ollen kohdistu ajallisesti oikein tasaamisen näkökulmasta. Esim. vuoden 2012 verotulojen tasaus määritetään vuoden 2010 verotulotietojen perusteella. Lisäksi olisi syytä arvioida asukaskohtaista verotulojen tasausrajaa. Pääomatuloista osa tulisi ohjata kunnille, koska pääomatuloa saavien joukossa on runsaasti kunnallisia palveluita käyttäviä.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä ja koko julkisen sektorin tehtäviä tulee tarkastella samassa kokonaisuudessa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Julkista taloutta ei edistetä pallottelemalla tehtäviä ja niiden rahoitusta kuntien ja valtion välillä. Jos tehtäviä kuitenkin siirretään, on huolehdittava myös niiden rahoituksesta. Mahdollisesti syntyvän metropolihallinnon rooli ja tehtävät tulee määritellä. Ne vaikuttavat merkittävästi valtion ja kuntien välisen tehtävänjaon uudelleenarviointiin. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen toteutus on mahdollista jakaa useaan vaiheeseen esimerkiksi seuraavasti: Vuoden 2015 alusta toteutettavat akuutit uudistustoimet taloudellisessa kriisissä oleville kunnille ja seutukunnille ja vuoden 2017 alusta loput kuntauudistuksessa sovittavat toimenpiteet. Helsingin seudulla (14 kuntaa) tarvitaan kuntarakenteen muutoksia eli kuntaliitoksia. Sen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti tehtävä metropoliratkaisu. Se perustuu ainakin alkuvaiheessa verkostomaiseen toimintatapaan. Metropoliratkaisun onnistuminen edellyttää kehittynyttä aiesopimusmenettelyä kuntien ja valtion kesken. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen ja optimaaliset ratkaisut koko seudun kannalta varmistetaan yhteisellä strategisella yleiskaavalla. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja siinä onnistuminen on erittäin ratkaisevassa roolissa kuntauudistuksessa ja tämän vuoksi ne on tarkasteltava samassa kokonaisuudessa kuntauudistuksen kanssa. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluista erikoissairaanhoito muodostaa merkittävän osan. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta esitetty kuntaliitos ei toisi merkittävää lisäarvoa, koska ehdotuksen mukaisen kuntaliitoksen alueella ei ole erikoissairaanhoidon toimipistettä eli sairaalaa eikä se tue erikoissairaanhoidon aluejakoa. Kerava kuuluu Hyksin sairaanhoitoalueeseen ja Järvenpää, Nurmijärvi sekä Tuusula Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että erikoissairaanhoidon yksikkö sijaitsisi uuden kunnan alueen ulkopuolella Hyvinkäällä.