VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS



Samankaltaiset tiedostot
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS ESA-PUIMAKONE

VAK 0 LA Koetusselostus 168

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Postios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A

VAK OLA Puhelin Helsinki

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

SAMPO-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli 657 LP

JUNKKARI-KOTITARVEMYLLY Ilmoittaja ja valmistaja: Maaseudun Kone 0 y, Ylihärm.ä. Vähittäishinta ilmoittajan mukaan ( ) mk.

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

PEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren

VA KO LA VALTTI-VILJANKUIVURI. Vähittäishinta ilmoittajan mukaan ( ) : ilman sähkömoottoria VALTION MAATALOUSKO NEIDEN TUTKI MUSLAITOS

OID CO ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta.

MASSEY-HARRIS-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli 780

Vasara-Matti. VASARA-MATTI-MYLLY mallit Vasara-Matti ja Vasara-Matti S

VAKOLA Koetusselostus 198. SILPPUAVA METSO "HAUKKA N:o 2/B"

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. MASSEY-HARRIS-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli 726')

VAKOLA Koetusselostus 195

VAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 178. Ryhmä /55/1

VAK OLA Koetusselostus 445

VAKOLA. Wrdl Pitäjänmäki Koetusselostus 357

VA KO LA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 211. Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

DYNAMO I-viljalietso ja FELIX-automaattivaaka, malli B

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

BILLNÄSIN UUDET KIRVEET JA KIILAT

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VETY-VETOPUIMURI valmistusvuosi 1964 Vety trailed combine, year of manufacture 1964

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA Puhelin Helsinki Routatieas Pitäjänmäki

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS SÄKKIESA-VILJANKUIVURI

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering HORSMA-LAJITTELUKONE

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering BAUTZ-LEIKKUUPUIMURI. Valmistaja: Josef Bautz G.m.b.H, Saulgau, Länsi-Saksa.

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

VAKOLA. 40) Helsinki Rukkila Koetusselostus 353

1JY1V[Y-SILPPURILIETS0 Ilmoittaja ja valmistaja: Pajulahti 0 y, Kauhajoki. Vähittäishinta ilmoittajan mukaan ( ) : mk.

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

40, oouokok, R VAKO LA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 935. Test report

Kuva 1. Rakenne ja toiminta

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

A.I.V.-HAPONSEKOITIN. malli D

Kuva 1. Massey-Harris 630 S. MASSEY-HARRIS-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli 630 Liite koetusselostukseen 211

CLAAS-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli Mereur. Valmistaja: Gebr. Claas Masehinenfabrik, G.m.b.H,

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

M-SALAOJANKAIVUKONE. Ilmoittaja ja valmistaja: Muko 0 y, Helsinki, Ruusulank. 18. Vähittäishinta ilmoittajan mukaan ( ) : Ferguson-traktoriin

nostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Kuva 1. FAHR'IN YHDISTETTY NIITTO- JA LUOVUTTAVA LEIKKUUKONE, malli KD 4

AVERO C 600 (6.07 m), C 540 (5.46 m), C 490 (4,92 m), C 430 (4,32 m)

VA KO LA. Malli 900 M. Malli 1100

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

6 AJOPUIMURIN KÄYTTÖOMINAISUUDET Functional performance test of 6 combine-harvesters

Määräys STUK SY/1/ (34)

VAKOLA Koetusselostus 396

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

FAHR-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli MDL

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. FAHR-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli MDL

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki Rautatieas. Pitäjänmäki VA K OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 397

VA K OLA. mk. VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 268. Ryhmä /58/1. Postios. Helsinki Rukkila

VA K 0 LA Koetusselostus 414

VAKOLA Koetusselostus 267 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS AITO-VILJANKUIVURI

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

- - VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1.

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 962 TEST REPORT RYHMÄ 104 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

JF niittosilppuri B 78 4 kpl. JF FH 110 B kpl. JF 132 / FH 133 (kelasilppuri) B 81 4 kpl. JF FH 145 B 80 4 kpl

Tehonmittauskoe 1) ELRAKET-polttomoottorisaha malli XD

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

1961 Koetusselostus 393

VAKOLA Koetusselostus 208

DRONNINGBORG-LEIKKUUPUIMURI. hinattava

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. KöLA-LEIKKUUPUIMURI itsekulkeva, malli Combi Special Köla combine-harvester self-propelled, type Combi Special

VAKOLA Koetusselostus 802 Test report

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

JUKO-PERUNANLAJITTELIJA

Transkriptio:

VA K LA Postios Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 847872 Rautatieas Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1953 Koe tusselostus 137 Kuva 1 SAMPO-PUIMAKONE malli 471 ) Ilmoittaja ja valmistaja: W Rosenlew & Co Oy, Porin Konepaja, Pori Vähittäishinta valmistajan ilmoituksen mukaan (7 1 53): 11 5 mk Rakenne ja toiminta Sampo-pulmakone malli 47 (samoin mallit 42 ja 57) on kerran puhdistava varstakelalla ja -sillalla, rajaisten palautuslaitteella sekä 1) Vertailukoneina ovat kokeissa olleet myös mallit Sampo 42 ja 57, näistä ei ole suoritettu täydellistä koetusta I Ryhmä 15 I 1

2

yhdistetyllä heitto- ja kolmikohlimella varustettu Lisävarusteena voi; daan saada vihneenkatkoin säkityslaitteen yhteyteen Säkityslaitteesta lähtee lisäksi putki koneen sivulle kelan kohdalle Kelan päässä on siivet, jotka aiheuttamallaan imulla vetävät em putkea myöten puiduista jyvistä keveitä roskia Kelassa on 8 varstateräksestä tehtyä varstaa Varstat ovat kiinni puusisttsteisissa U-teräspalkeissa Varstasilta on yhtenäinen Sen pituus on 65 cm Varstasillan etuosassa on ns tarkkuuspuintilaite jonka muodostaa 6 kelaan päin suippenevaa pystyasennossa olevaa teräslevyä Varstasillan takaosassa on levystä valmistettu varstasillan jatke (pituus 22 cm) Kelan ja varistasillan väliä voidaan säätää koneen vasemmalta puolelta, etu- ja takapäätä erikseen Välin tarkastusta varten on puimakoneen seinä:ssä suljettavat reiät sekä apuasteikot Kelan yläpuolella on teräsreunuksella varustettu säädettävä palkki olkien kietoutumisen estämiseksi Varstasiltaan voidaan kiinnittää seula apilanhankausta varten Kohlimien porrasmainen pinta on päällystetty teräslevyllä, jossa on puolipyöreät reiät Kohlimissa on teräslevystä tehtyjä olkien kannatusharjoja sekä n 4 cm:n pituisia pyöröteräspuikkoja Kohlimien loppupäät ovat kampiakselin varassa, kun taas alkupäät liikkuvat vanerista tehtyjen jousien varassa Kohlinosaston katto muodostuu avattavista luukuista Olkiesteitä on 2 Ensimmäinen on säädettävä levy ja toinen on kumikangasta, jonka alareunassa on puulista Viettopinnat on tehty pitldttäisistä laudoista Suuren viettopinnan päässä on porrasmaisella seulalevyllä päällystetty jälkikohlin Suuri viettopinta saa liikkeensä kahden kiertokangen avulla kohlimien alkupäästä Sitä kannattaa 4 jousta Kelan viettopinta on rakennettu seulaston yhteyteen ja liikkuu sen mukana Seulastossa on yhdistetty olki- ja ruumenseula, jonka läpi kulkee ilmavirta, poimutettu puhdistustaso, kuoriseula sekä jyväseula Poimutetun tason peräpäätä voidaan säätää korkeussuunnassa Kuoriseula ja jyväseula ovat vaihdettavia Vaihdettavat seulat ja niiden ohjausurat ovat kokonaan metallirakenteiset Seulasto saa liikkeensä keskimmäisen kohlimen alkupäästä yhden kiertokangen avulla Sitä kannattaa 4 jousta Rajaiset takaisin ottava imuri on sijoitettu kelan oikeaan päähän Imuri vetää rajaiset 13eltitorvea myöten takaisin kelaan Viljaelevaattori sijaitsee koneen vasemmalla puolella Elevaattorin kupit ovat teräspellistä ja kiinnitetyt niittaamalla kumihihnaan Viljaelevaattorin yhteyteen voidaan kiinnittää myös vihneenkatkoin Puhaltimessa on 6 puista siipeä Puhaltimen vaippa on pellistä ja päädyt laudasta Puhaltimen ilmamäärää säädetään päädyissä olevien aukkojen suuruutta muuttamalla Säätö tapahtuu yhtäaikaisesti molemmista päistä Kaikki muut paitsi viljaelevaattorin akselit on laakeroitu kuulalaakereilla Laakereissa on voitelunipat Puimakoneen jouset ja kiertokanget ovat erikoisvaneria Voimansiirtoon käytetään lattahihnoja Koneen oikealla puolella voima siirtyy kelan akselilta kohlimen akselille Vasemmalla puolella on hihna kelasta puhaltimeen sekä ristihihna kohlimen akselilta viljaelevaattoriin Mittoja: Pituus puitaessa 58 cm kuljetettaessa 421» 3

Leveys puitaessa - 21 cm kuljetettaessa 139» Korkeus 2» - Syöttölavan korkeus maasta 124» Koneen sisäleveys 47» Kelan pituus 45» läpimitta 6» akselin läpimitta (päästä) 39 mm normaali pyörimisnopeus 11 r/min kehänopeus 34,6 m/s hitausmomentti 3,8 kg rnsek2 Heittokohlimen pituus 274 cm Keskimmäisen kohlimen pituus 223» Kohlimen kokonaispinta-ala 1235 dm2 Jälkikohlimen pinta-ala 27» Olkiseulan pinta-ala (leveys 38 cm, pituus 12 cm) 45,6» Poimutetun tason pinta-ala (leveys 38 cm, pituus 12 cm) 45,6» Kuoriseulan pinta-ala (leveys 44 cm, pituus 64 cm) ruisseulan reiät kaura»» 28,2» 4,5X16» 5,2X16» 1 mm herne» siemen» 2,5» Jyväseulan pinta-ala (leveys 44 cm, pituus 49 cm) 21,5 dm2 Harvempi jyväseula 11 lankaa/1" Tiheämpi» 13» /1" Kelan hihnapyörän läpimitta 224 mm leveys 155» hihnan nopeus (11 r/ min) 12,9 m/s Koetus Sampo-puimakoneiden koetus suoritettiin syksyllä 1951 ja 52 Kestävyyskoetta jatkettiin vielä keväällä 1953 Mittauskokeet suoritettiin Porin Konepajan puintilaboratoriossa Käytännön puintikokeita, erillinen tehon mittaus sekä kestävyyskoe suoritettiin maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella Mittauskokeissa syöttö pyrittiin pitämään tasaisena Vilja oli sidottua ja apusyöttäjä avasi lyhteet paitsi kokeessa n:o 13, jossa syöttäjä myös katkaisi siteet Kokeissa puitiin ohraa, kauraa, ruista ja kevätvehnää Puidut koe-erät olivat n 3 kg:n suuruisia Vuonna 1951 oli vehnä kitukasvuista, osittain jo itänyttä ja vaikeasti puitavaa Ohra, kaura ja ruis olivat normaaleja Syksyllä 1952 tehtiin lisäkokeita erittäin kosteana korjatulla sadolla Erityisesti kaura oli ollut kauan vesisateessa ja lopuksi vielä lumisateessa Puitujen kauranolkien kosteus oli 31,1 % Puntikokeiden tulokset esitetään taulukossa 1 Syksyllä 1953 puitiin myös sitomatonta viljaa Puimakoneen tehon tarve on ilmoitettu puimakoneen kelan akselilla tarvittavana,keskimäär"* aisenä tehona Kestävyyskokeessa käytettiin puimakonetta tyhjiltään yhteensä 35 tuntia Kelan pyörimisnopeus oli 11 r/min 14 käyttötunnin jälkeen katkesi teräskisko, joka yhdistää isoa viettopintaa liikuttavat 4

Puitu eloja kwh kohden g, *4 kr, ts rn r-!) rn kr, ton,t 1' kr),:r,r, xr),:l vr br) c,)-cr 4 re) N kr) 7i), *zr cr en Tehon tarve työssä m r6,:t <4; c,i ef' kr) c' :/4 (5 er CO kri csi 4,:iF Tehon tarve tyhjänä _ w 5 cn 5 Taulukko 1 'Siernenanalys i Puin t itappiot kökonaisjyvä- ()Mä äräs t ä Pu itu v ilja 4, m äärä2) ' ui-paino Jyvien kosteus Roskia t, Itäneitä jyviä t Rikkoutuneita (kuoriutunel- _ ta) Jyviä Puhtaita ehjiä jyviä *- Kokonalstappio Pttirriattomissa tähkissät, jyviä _rirtonaisia jy- Viä OljiSSå Ta, ruumenissa ---- Säkkiiṟt jyviä Syötetty puimakoneeseen eloja Jyvämäärä elomäärästä Kelan ja varstasillan väli, N ( CO R R R * kri st a tri sk sk ft ( K) N N en et, o6 e A kri o * ati ft R R R - :1 N N *1' 4/ en-41 te41->o1 en en kei c ii -, kr) kr? kri zr * kri 1 1*, L tv> re? tri s rsi N - :ṙ tq ööoe I I 1 1 1 1 c; cs I_ 1 1 1 1 I 1 11 * - --- ri irj,----; -- c4 c 5 cni c i ts Eho S m tk 4 E :g 5 -- aq ko t -,,ko ö od co czsi CM S---o6 t--" r-: t-: cm cm co cn cn ak t-kcjini csi - ko coc> ca k- ::3CC:it=i,-- N-') Cn - 4 -CO - - - - Cm cl 1' r---- -,-i ö o CD CD ö -, - - cv - cq rv cv tc:r--et ot -r- - - _, o kr) ci) o iz-r1 rz kr) oo o cv gi t-- alun en tsv CO en t-- CO kr? k-- -, O_CD o o u, - - ö 1-- N 1- CO t-- c7) t-- on N o', Cr) "kr -41 hed e, n) r- r: cs) k,-k-cni -, - Cs4,- C,I CN1,- - <Nr,-, cg [-: CO c3) zr :r,:t C! Mr- Crk r- -- les `zr ",i N:,:l" N: r`: N: ts: _ r 4',1 - cr 41*-d' est t'sl cv, _ o_tz o co <z) fold CO < 2) es:)- 1 CO -- - ( C) Cf) kr) Coock - -ököcko,t er t - en _ -- ak o') cr - -+,-, C4 - -cr -ct-cr, 4er CO ct:, CO CO Kelan pyörimisnopeus lämpötila Ilman, - Viljalaji Koenumero 1 ;:l 8) + oököcooknoconooknö -- --~-- - 4 wm1 8 leo, ~, - t kr) kr? kr) kr) 1' rf) Cr) el -, --"-- kr) o ö c ä co kok "- ts "8 R k' "'å' cknu-so - - - -,o,,e, y, NCNCNIN «,, 1 -,, kr5 - N en '''Zr kr) h CO on - o - cv cn t--

Puitu eibitt kwk kohden,,5 he X Tehon 'tarve tyhaati m oo CO I_1 Cr) it, C-- tr C 1 ", </ CO,r3 C"' COu'DWC,DC---C4M(M-N=7,r1CPNO MerI MCMP,rånMM:t71r3LnC,4,111,1CMIcr el'cdcdcovjmcrt-el,-twwmqelcs~~zrq:? co c,5 ei c,-3 c,-3 el: ri c,s et: r5 c,"3 5 c,3 et: cei et: xri to et: Lri co el: ir3 uz, Tehon tarve tyhjänä, w >1 >: 7' c «c 4, 5 44 11),,7, 5, u, m Puitu viljamäärä2) i 111-paino et x Jyvien kosteus Roskia Itäneitä jyviä 6- t * Rikkoutuneita (1"Wrildlinel * Windli pumaitaelljul jyviä * Kokonaistappio Puimattomissa tähkissä jyviä Lrtonaisia jyviä omissa jo rutunenissa Säkkiin jyviä SyEdettY Milrfla"nee' seen eloja elomäärästä Kelan ja varstasillan väli Kelan pyörimisnopeus Ilman lämpötila Viljalaji Puimakone t g t, C to M _P Iii) x * i z_ fi,7 6 N C 1 CO t er CO! A /4 A U A A CN A A A A :1 4 A A A :1 "4 A to t t-- to t-- at) C cr_? t-- cr oo a> uo co mmc,-6, 5,;6-; ;, ---- N N '-' ~ - N '-' -Cmu,--4_,It:,RN~1N-LONC)--NM Cdc5c5cicici ciz--cioccic3c3,:=3,-4,-cic;c3 N 111111111111ii1111111111 1CJDLO1C4-ts 1r3M~-(3C:--M dc:s:::csi-:nc;t'z'i'c,3g'ic,sc5cc6ciq:s*":1'u-3c SM:' Cl?C,t'CIDigMf"3(1t,D1q:MC7?(nMtC1C) ooctiait6cct-:coo,icotöt-zoscr;qåc:nuoaicocs;co:1: MonmcrmmWa>MMMonMolmmmMa>ma>oomm cotot--na,pt--,r-c1n,--com-nmoatmoocm,:rerodt-ntcp=cppuolocom crcmcnicolg-o,? i C5C3C5C5c;CidC:i-5C:;5-,-,CC:Cc5c5, CID(c4CDC-(L~ICO1tCqN(,-, CON'k1'1C-C4 ' O CY - - Cs4 ococoodcdoooooocooo co t to co co uo 1: er t-- N C 1 cv '? N N --- --: N N N N 'rj-"'cl'4n88g4",:8&sz2w54'l, "cz19--r,qc9rw' tm1"4, 1t4LnCN1L3D - -"-,,-, - Q Wr Ws",,C;g (75 g82t7i2 C"'r 1:2 82C g'2) eq, --5sim cacqcsicsl csicm!c4-1:(--ot--q1- tor te)-1,:t; triciatr3(15'_4-:-,1tri,o:'ci--16t-: eruouococomujcrtocococouotouocomood, uotommod 5 cococa CDC(C:X) u - oo P,I v11-1 ~,-1- - - 4 -, E 8 o t) _ + 8 8 8' " " 1' 3' 8 8 53 8 2 %@ 9 e,, o ci -tr co er -5t O' te tio t1 CO 1,r,t, 1 u :I Le ir- i trd u, -4» -,ro 7 -: 1 2 g ' 4 W e:a %1 t-,n o 8 4, oe A 11 5 5 in m cn 4

tangot kohlinten alkupäähän Katkeaminen johtui kohlinten alkupäätä kannattavan jousen ja katkenneen teräskiskon välisestä liitoksesta, jossa yhdistävä hihnan kappale menetti jäykkyytensä Teräskiskon uusimisen ja hihnan vahvistuksen jälkeen jatkettiin koetta Keväällä 1953 valmistaja muutti särkyneen kohdan rakennetta, jolloin myös hihnan kappaleet jäivät pois Kestävyyskoetta jatkettiin tämän jälkeen vielä 8 tuntia Tehtyjen vahvistusten ja rakennemuutoksien jälkeen ei ole koneessa esiintynyt särkymisiä1) Syksyllä 1952 ja 53 suoritettiin puimakoneella puintia myös käytännön olosuhteissa Sillä puitiin kauraa ja vehnää yhteensä n 3 kg Arvostelu Sampo-puimakone malli 47 Ihnoittaja ja valmistaja: W Rosenlew & Co y, Porin Konepaja, Pori Vähittäishinta valmistajan ilmoituksen mukaan (7 1 53): 11 5 mk Sampo 47-puimakone on kerran puhdistava, varstakelalla ja -sillalla, rajaisten palautuslaitteella, pölyn ja roskien eroittimella sekä yhdistetyllä heitto- ja kolmikohlimella varustettu Syöttäjän saadessa lyhteet avattuina vaihteli mittauskokeissa työsaavutus viljalajista ja sen laadusta sekä syöttötavasta riippuen 118 288 kg puimattomia eloja ja vastaavasti 43 136 kg jyviä tunnissa Puintitappiot vaihtelivat kokeissa yleensä,12,84 % paitsi eräässä kaurakokeessa, jossa ne olivat 1,49 % Tässä kokeessa puitu kaura oli kauan vesi- ja lumisateessa ollutta Rikkoutuminen ja kauran kuoriutumisprosentti vaihteli,3 8,9 Tehon tarve vaihteli 2,8 6, kw Kun tähän tehon tarpeeseen lisätään hihnan osuudeksi 1, kw, tarvitsee Sampo 47-puimakone ilman lisälaitteita normaalilla syötöllä vähintään n 6 kw:n sähkömoottorin Polttomoottorilla tai traktorilla käytettäessä tarvitaan huomattavasti suurempi teho jopa lähes 2-kertainen, etenkin jos moottori on useampisylinterinen ja nopeakäyntinen Käytännön työkokeissa puitiin koneella yhteensä n 3 kg kauraa, ohraa ja vehnää Puimakone toimi kokeissa hyvin Edestakaisin liikkuvat massat ovat hyvin tasapainossa ja puimakone seisoo käydessään vakavasti Puimakoneen rakenteeseen ja kestävyyteen nähden esitetään seuraavat huomautukset: Ns tarkkuuspuintilaite pyrkii tukkeutumaan kosteaa viljaa puitaessa Sen tukkeavat usein myös ohran vihneet Se vaikeuttaa jonkin verran myös syöttöä, erityisesti 'käytettäessä pienempiä kelan pyörimisnopeuksia kuten esim timotein puinnissa Kestävyyskokeissa murtuivat kohlinten ålkupään katinatusjousten päissä olevat hihnan kappaleet ailheuttaen ison viettopinnan kiertokankien yhdistyskiskon katkeamisen Koetuksen_aikana muutettiin _särky, neen paikan rakennetta Jatketussa kokeessa ei enää esiintynyt särky- 1 ) Vertaa alahuomautusta sivulla 8 7

mistä)) Kelan samoin kuin muidenkin hihnapyörien ja hihnojen suojaus tapaturmien välttämiseksi puuttuu Huolimatta edellä mainituista pienistä huomautuksista, voidaan Sampo 47-puimakonetta pitää hyvin sopivana paikallisena pulmakoneena Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1953 MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1) Valmistaja on ilmoittanut korvauksetta korjanneensa maanviljelijöiden koneet, jotka ovat olleet alkuperäistä rakennetta I 8 Koneen edustajalla on oikeus julkaista joko koko koetusselostus tai sen loppuarvostelu Koetusselostuksen jotakin muuta kohtaa ei saa ilman laitoksen lupaa erillisenä julkaista