SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 20% 2% 7% 6% 30% 14% 15% 5% 275 240 Hankasalmi 19% 2% 4% 4% 28% 17% 18% 8% 5 428 Joutsa 15% 2% 4% 3% 27% 18% 23% 9% 4 878 Jyväskylä 19% 3% 10% 9% 31% 12% 12% 4% 134 070 Jämsä 18% 2% 4% 4% 30% 16% 19% 7% 22 246 Kannonkoski 18% 1% 3% 3% 27% 18% 21% 9% 1 536 Karstula 18% 2% 3% 4% 28% 18% 19% 8% 4 360 Keuruu 17% 2% 4% 4% 28% 18% 19% 8% 10 399 Kinnula 21% 2% 4% 4% 26% 17% 18% 7% 1 766 Kivijärvi 17% 4% 4% 3% 23% 17% 24% 8% 1 281 Konnevesi 17% 2% 4% 3% 28% 18% 20% 8% 2 875 Kuhmoinen 12% 1% 3% 3% 24% 20% 26% 12% 2 424 Kyyjärvi 19% 2% 4% 4% 26% 18% 20% 8% 1 450 Laukaa 26% 2% 3% 5% 34% 14% 12% 4% 18 534 Luhanka 13% 1% 2% 2% 25% 17% 28% 12% 768 Multia 18% 2% 3% 3% 25% 19% 18% 12% 1 796 Muurame 27% 3% 4% 4% 36% 13% 11% 3% 9 570 Petäjävesi 24% 2% 4% 4% 31% 14% 15% 6% 4 110 Pihtipudas 20% 2% 4% 4% 28% 17% 18% 7% 4 398 Saarijärvi 18% 2% 4% 4% 28% 18% 18% 7% 10 212 Toivakka 22% 1% 3% 4% 30% 17% 17% 6% 2 460 Uurainen 29% 2% 4% 4% 32% 13% 13% 4% 3 582 Viitasaari 16% 2% 5% 4% 26% 19% 20% 8% 6 926 Äänekoski 21% 2% 4% 4% 31% 15% 16% 6% 20 171 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 5 10 14 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 11 12 16 13 52 23 29 10 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 51 78 182 437 Hukkuminen 6 <5 <5 <5 30 29 17 5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 17 15 18 10 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 9 13 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 11 16 10 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 145 114 45 <5 Muu myrkytys 8 <5 7 16 11 92 37 16 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 27 30 41 21 Yhteensä 30 20 40 40 450 360 390 500 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 23 14 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 131 35 170 - Kaatuminen ja putoaminen 401 352 750 +22% Hukkuminen 78 12 90 +26% Tukehtuminen 39 25 60 +36% Tulipalo 32 6 40 - Paleltuminen 39 12 50 +45% Alkoholimyrkytys 248 64 310 +31% Muu myrkytys 138 44 180 +23% Muut tapaturmat 82 43 130 - Yhteensä 1 210 610 1 820 +19% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 251 15 59 46 341 169 153 55 1 090 Liikenne, moottoriajoneuvot 455 186 295 231 905 241 191 72 2 580 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 657 196 564 549 4 100 2 815 4 034 2 825 16 740 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 10 <5 8 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 23 <5 <5 <5 7 9 16 8 60 Tulipalo 13 <5 12 9 57 23 41 14 170 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 27 17 16 6 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 60 10 18 13 88 34 28 18 270 Alkoholimyrkytys 58 <5 8 <5 46 15 6 <5 140 Muu tapaturma 1 221 243 703 612 3 472 1 864 2 073 776 10 960 Yhteensä 3 750 660 1 660 1 460 9 050 5 190 6 570 3 780 32 110 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 140 14 37 31 172 136 198 80 810 Liikenne, moottoriajoneuvot 136 81 106 67 348 127 145 36 1 050 Kaatumis- ja putoamistapaturma 988 82 229 267 2 187 2 228 5 641 9 812 21 430 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 17 <5 17 <5 60 Tulipalo 6 <5 <5 <5 14 19 21 5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 5 <5 9 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 78 8 18 8 51 27 45 42 280 Alkoholimyrkytys 41 <5 <5 5 13 <5 <5 <5 70 Muu tapaturma 755 108 276 254 1 851 1 247 2 116 1 459 8 070 Yhteensä 2 160 300 670 630 4 670 3 790 8 190 11 450 31 860 Yhteensä 5 910 950 2 330 2 100 13 720 8 980 14 760 15 230 63 970 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 77 Hankasalmi 495 Multia 172 Joutsa 500 Muurame 179 Jyväskylä 592 Petäjävesi 182 Jämsä 601 Pihtipudas 216 Kannonkoski 729 Saarijärvi 226 Karstula 850 Toivakka 249 Keuruu 892 Uurainen 256 Kinnula 931 Viitasaari 265 Kivijärvi 992 Äänekoski 275 Konnevesi 291 Kuhmoinen 312 Kyyjärvi 410 Laukaa 435 Luhanka 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 210 13 49 40 259 118 108 39 830 Liikenne, moottoriajoneuvot 339 144 219 164 596 162 121 46 1 720 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 307 172 463 464 2 865 1 707 2 069 1 408 10 150 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 7 <5 7 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 22 <5 <5 <5 6 9 16 8 60 Tulipalo 11 <5 7 6 44 17 26 9 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 20 13 11 5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 60 9 18 11 75 29 27 16 240 Alkoholimyrkytys 57 <5 8 <5 43 14 6 <5 130 Muu tapaturma 1 034 218 589 512 2 673 1 275 1 342 457 7 920 Yhteensä 2 850 540 1 270 1 110 5 870 2 970 3 310 1 760 18 780 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 109 14 32 28 144 104 140 59 630 Liikenne, moottoriajoneuvot 115 64 86 56 263 81 96 19 760 Kaatumis- ja putoamistapaturma 791 75 191 231 1 672 1 439 2 999 4 365 11 360 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 12 <5 16 <5 50 Tulipalo 6 <5 <5 <5 11 13 17 5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 7 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 75 7 17 7 47 21 39 40 250 Alkoholimyrkytys 40 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 60 Muu tapaturma 658 91 230 207 1 421 867 1 295 922 5 580 Yhteensä 1 730 250 530 510 3 250 2 310 4 090 4 840 16 810 Yhteensä 4 580 780 1 800 1 620 9 120 5 270 7 400 6 600 35 590 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 498 24 208 142 2 269 2 157 1 194 972 7 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 783 1 122 2 547 1 384 6 991 1 976 1 371 637 17 810 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 786 515 1 589 1 605 19 122 24 626 51 892 40 799 142 930 Veteen vajoaminen 10 <5 6 <5 123 <5 13 <5 150 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 <5 <5 27 20 23 12 110 Tulipalo 58 <5 65 41 466 112 524 103 1 370 Paleltuminen <5 21 <5 11 198 72 302 19 630 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 69 21 38 33 156 125 78 95 620 Alkoholimyrkytys 65 <5 9 <5 109 40 33 25 280 Muu tapaturma 2 356 674 1 759 1 803 12 621 10 991 17 100 9 209 56 510 Yhteensä 7 660 2 380 6 220 5 020 42 080 40 120 72 530 51 870 227 880 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 290 44 102 70 710 1 909 1 541 1 019 5 690 Liikenne, moottoriajoneuvot 372 696 386 223 1 584 1 995 1 135 447 6 840 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 483 191 761 602 7 742 13 022 72 456 200 369 296 630 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 21 <5 <5 8 40 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 21 <5 47 6 90 Tulipalo 6 <5 7 <5 181 207 92 7 500 Paleltuminen <5 <5 8 <5 58 20 13 68 170 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 169 10 32 31 101 106 171 185 810 Alkoholimyrkytys 49 <5 <5 7 33 <5 10 <5 110 Muu tapaturma 2 250 286 876 735 7 091 7 482 18 599 15 909 53 230 Yhteensä 4 640 1 230 2 170 1 670 17 540 24 750 94 070 218 020 364 090 Yhteensä 12 300 3 610 8 400 6 690 59 620 64 870 166 600 269 890 591 970 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 793 800 304 1 897 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 576 1 372 674 3 622 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 11 079 16 804 10 291 38 174 60 Veteen vajoaminen 20 13 5 38 0 Hengitystä estävät tapaturmat 95 23 2 120 0 Tulipalo 85 87 64 236 0 Paleltuminen 31 43 26 100 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 354 157 35 546 1 Alkoholimyrkytys 148 50 7 205 0 Muu tapaturma 8 027 7 625 3 378 19 030 30 Yhteensä 22 208 26 974 14 786 63 968 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40302 - Keski-Suomen keskussairaala 3 894 3 270 12 186 3.1 90192 - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Jyte/terveydenhuolto 1 124 895 18 901 16.1 60753 - Suomen Terveystalo Oy/Jyväskylä 582 555 583 1.0 90752 - Keski-Suomen seututerveyskeskus 525 401 5 833 10.6 60788 - Jokilaakson Terveys Oy 336 288 1 744 5.2 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 232 191 1 367 5.8 90626 - Perusturvaliikelaitos Saarikka 205 164 3 303 15.4 90618 - Äänekosken terveysasema 197 149 2 672 13.0 90586 - Viitasaaren kaupunki / Wiitaunioni 172 144 2 723 15.4 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 147 130 533 3.6 60710 - Sairaala Mehiläinen, Jyväskylä 118 117 118 1.0 90707 - Jämsän sosiaali- ja terveystoimi/terveyspalvelut 106 93 4 207 36.0 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 38 32 770 19.7 90140 - Hankasalmen terveyskeskus 33 28 1 949 52.7 60718 - Tekonivelsairaala Coxa Oy 34 29 146 4.3 60806 - Omasairaala 18 17 18 1.0 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 16 15 34 2.1 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 13 12 71 5.5 60791 - Ite-Lasaretti 10 10 10 1.0 17

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 583 Liikenne 6 418 Kotitapaturma 24 957 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 659 Muu vapaa-ajan tapaturma 16 756 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 820 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 671 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 529 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 6 556 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 40 030 +12% 23 100 +7% 315 160-7.7 1 240 +24% Hankasalmi 990 +20% 544 +12% 13 346 +62% 13.1 35 - Joutsa 1 000 +26% 511 +11% 7 329-7.2 26 - Jyväskylä 17 810 +13% 10 734 +9% 125 490-6.9 467 - Jämsä 3 010-7% 1 738-9% 32 576-10.6 130 +41% Kannonkoski 280-169 - 2 104-7.3 9 * Karstula 750 +12% 446 +14% 6 169-8.0 20 - Keuruu 1 810 +15% 999 +8% 12 449-20% 6.8 63 +40% Kinnula 280-172 - 1 244-50% 4.3 6 * Kivijärvi 230-129 - 2 515 * 10.6 10 * Konnevesi 460-278 - 3 305-27% 7.0 18 - Kuhmoinen 540-250 - 11 249 * 19.6 16 - Kyyjärvi 300 +33% 152 +22% 2 329 * 7.6 <5 * Laukaa 2 330-1 438 +7% 12 397-28% 5.2 76 - Luhanka 170-94 - 1 687 * 9.9 5 * Multia 340-188 - 2 371-33% 6.8 10 * Muurame 1 060-672 - 8 249-7.6 29 - Petäjävesi 630 +17% 337-5 767-8.9 23 - Pihtipudas 830 +26% 451 +19% 7 046-8.3 33 +76% Saarijärvi 1 620-940 - 14 695-8.8 59 - Toivakka 320-187 - 2 160-31% 6.7 5 * Uurainen 400-250 - 2 185-36% 5.4 19 - Viitasaari 1 390 +27% 763 +21% 11 731-8.3 53 +67% Äänekoski 3 480 +29% 1 838 +14% 26 769-7.5 123 +61% 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 940 +17% 20 850 +20% 2 370 +58% 13 020 +15% 850-70% 40 030 +12% Hankasalmi 48-602 +37% 49 +140% 284-5 * 990 +20% Joutsa 64 +75% 557 +32% 28 * 334 +42% 12-1 000 +26% Jyväskylä 1 296-8 845 +22% 1 324 +69% 5 912 +15% 435-67% 17 810 +13% Jämsä 202-1 597-121 - 1 049-36 -79% 3 010-7% Kannonkoski 16 * 160-8 * 92 - <5 * 280 - Karstula 78 +140% 391-30 * 244 +21% 9-750 +12% Keuruu 117-1 108 +33% 58-497 - 28-56% 1 810 +15% Kinnula 33 * 157-19 * 69-6 * 280 - Kivijärvi 24 * 125-8 * 74 - <5 * 230 - Konnevesi 29 +70% 261-11 * 153-6 * 460 - Kuhmoinen 34 * 319-28 * 154-9 * 540 - Kyyjärvi 17 * 151-10 * 117 +81% <5 * 300 +33% Laukaa 214 +36% 1 162 +13% 122 +37% 794-35 -72% 2 330 - Luhanka 10 * 98-6 * 52 - <5 * 170 - Multia 13 * 231 +38% 5 * 90 - <5 * 340 - Muurame 84-537 +15% 62-359 - 21-63% 1 060 - Petäjävesi 66 * 346 +32% 23 * 190-7 -47% 630 +17% Pihtipudas 65 +75% 434 +30% 36 * 276 +41% 15-830 +26% Saarijärvi 131 +58% 940 +17% 76 +64% 446-27 -56% 1 620 - Toivakka 21 * 160 - <5 * 128-7 * 320 - Uurainen 23-205 - 12 * 146-14 * 400 - Viitasaari 121 +98% 731 +27% 73 +157% 446 +35% 19-52% 1 390 +27% Äänekoski 234 +27% 1 737 +30% 253 +146% 1 109 +30% 148-24% 3 480 +29% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 740 +19% 15 200 +21% 720 +14% 1 440 +16% 1 530 +11% 20 630 +19% Hankasalmi 60 +137% 437 +35% 37 * 29-30 - 590 +36% Joutsa 41 +72% 439 +39% 12 * 28-33 - 550 +31% Jyväskylä 822 +26% 6 283 +23% 332 +24% 662 +16% 638-8 740 +22% Jämsä 139-1 060-14% 72-111 - 198 +62% 1 580 - Kannonkoski 11 * 118 - <5 * 17 * 11 * 160 - Karstula 32-257 - 14 * 37 * 49 +111% 390 - Keuruu 74 +53% 885 +44% 20-66 +51% 58-1 100 +34% Kinnula 19 * 111 - <5 * 14 * 6 * 150 - Kivijärvi 8 * 85 - <5 * 12 * 18 * 130 - Konnevesi 26 * 194-9 * 18 * 12 * 260 - Kuhmoinen 12 * 236-9 * 21 * 39 +148% 320 - Kyyjärvi 11 * 98 - <5 * 20 * 18 * 150 - Laukaa 110 +34% 824 +15% 34-94 - 90-1 150 +13% Luhanka <5 * 90 - <5 * <5 * <5 * 100 - Multia 11 * 183 +40% 5 * 13 * 19 * 230 +32% Muurame 59 +53% 379 +20% 19 * 47 +65% 26-530 +14% Petäjävesi 23-267 +39% 18 * 20 * 14 * 340 +28% Pihtipudas 46 +156% 340 +37% 6 * 17 * 20-430 +27% Saarijärvi 51-740 +24% 22-47 - 74 +46% 930 +17% Toivakka 12 * 124 - <5 * 8 * 12 * 160 - Uurainen 20 * 154 - <5 * 15 * 9 * 200 - Viitasaari 54 +57% 537 +24% 27 * 46 +90% 60 +73% 720 +26% Äänekoski 101-1 355 +40% 68 +62% 97-94 - 1 720 +29% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 12 540 +29% 1 810 +30% 7 340 +3% 1 280-16 760 +12% 300-73% 40 030 +12% Hankasalmi 384 +50% 24 * 170-30 - 372-8 - 990 +20% Joutsa 388 +58% 21-163 - 28 * 386 +21% 9 * 1 000 +26% Jyväskylä 4 595 +19% 1 159 +63% 3 541 +9% 564-7 848 +15% 105-78% 17 810 +13% Jämsä 959-105 - 576-85 - 1 258-22 -64% 3 010-7% Kannonkoski 107 - <5 * 41-10 * 112-7 * 280 - Karstula 259 +29% 21 * 109-33 +86% 323-7 * 750 +12% Keuruu 790 +63% 40-287 - 53-622 - 16-42% 1 810 +15% Kinnula 114 +54% 6 * 55-15 * 94 - <5 * 280 - Kivijärvi 94 +48% 6 * 29-12 * 89 - <5 * 230 - Konnevesi 190 +40% 17 * 78-20 * 153 - <5 * 460 - Kuhmoinen 185-9 * 60-18 * 267 +58% 5 * 540 - Kyyjärvi 94 +47% 7 * 50 +60% 20 * 127 +50% <5 * 300 +33% Laukaa 769 +39% 108-428 - 85-924 - 13-51% 2 330 - Luhanka 74 - <5 * 21-7 * 60 - <5 * 170 - Multia 179 +68% <5 * 41-6 * 112 - <5 * 340 - Muurame 287 +22% 70 +56% 198-35 - 467-6 * 1 060 - Petäjävesi 210 +40% 15 * 119-12 * 273 - <5 * 630 +17% Pihtipudas 286 +47% 11 * 152 +39% 28 * 349 +30% <5 * 830 +26% Saarijärvi 615 +31% 35-240 -17% 57-610 - 63 +55% 1 620 - Toivakka 106-8 * 52-10 * 144 - <5 * 320 - Uurainen 128-14 * 76-13 * 166 - <5 * 400 - Viitasaari 527 +56% 27-209 - 41 +52% 576 +30% 10-45% 1 390 +27% Äänekoski 1 198 +59% 96-641 +19% 97-1 432 +27% 17-59% 3 480 +29% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 950-430 - 1 130-1 050-6 000 +10% 3 170 +7% 4 040 +20% 2 310-20 070 +9% Hankasalmi 47-7 * 15-5 -66% 131-110 +55% 91-64 - 470 +17% Joutsa 28-8 * 10-22 * 109-86 - 140 +42% 79-480 +22% Jyväskylä 927 +9% 248 +26% 714-680 - 2 999 +15% 1 256-1 364 +11% 824-9 010 +9% Jämsä 127-16% 27-65 - 41-28% 401-289 - 394-165 -29% 1 510-8% Kannonkoski 13 * <5 * <5 * <5 * 46-19 * 40-26 - 150 - Karstula 34-13 * 29 * 19 * 92-53 - 95-40 - 380 - Keuruu 63-7 -49% 19-20 - 205-161 - 212-161 +32% 850 +11% Kinnula 16 * <5 * 12 * 8 * 29-29 - 50-12 -48% 160 - Kivijärvi 13 * <5 * <5 * 12 * 29-16 - 31 * 26 * 140 - Konnevesi 17 - <5 * 5 * 5 * 55-59 - 52-41 - 240 - Kuhmoinen 9 * <5 * 17 * <5 * 53-46 - 79 * 68-280 +37% Kyyjärvi 12 - <5 * <5 * 12 * 40-34 * 53 * 13 * 170 +48% Laukaa 148-20 - 62 +58% 52-422 - 225-248 +30% 85-26% 1 260 - Luhanka <5 * <5 * <5 * <5 * 18-19 * 19-10 - 70 - Multia 13 - <5 * <5 * <5 * 31-23 - 65 +80% 48-190 - Muurame 103-15 - 17-13 -48% 178-64 -30% 97-50 - 540 - Petäjävesi 35-9 * 10 * 6 * 87-69 - 65-64 - 350 - Pihtipudas 31-5 * 13 * 8-88 - 70-128 +69% 64-410 +25% Saarijärvi 57-12 - 25-37 * 214-130 - 216 +29% 97-790 - Toivakka 15-5 * <5 * <5 * 44-23 - 34-10 -61% 140-22% Uurainen 29 - <5 * 9 * 15 * 44-39% 46-43 - 15-200 - Viitasaari 51-9 * 22-16 - 142-102 - 222 +64% 102-670 +22% Äänekoski 155-28 - 63-68 - 545 +33% 243-306 - 241 +48% 1 650 +19% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 210-220 - 610 +17% 530 +17% 3 340 +9% 2 420 +10% 4 870 +22% 6 750 +22% 19 96 +16% 0 Hankasalmi 28-6 * 8 * 8 * 50-50 - 124-244 +35% 520 +23% Joutsa 15 - <5 * <5 * <5 * 53-56 - 147-232 +47% 510 +29% Jyväskylä 593-120 - 416-358 +20% 1 751 +18% 1 070 +10% 1 906 +21% 2 586 +24% 8 800 +18% Jämsä 76-14 - 23-22 - 233-214 - 366-548 - 1 500 - Kannonkoski 11 * <5 * <5 * <5 * 7-55% 15 * 47-49 - 130 - Karstula 19-5 * <5 * 8 * 37-59 - 73-173 +35% 380 - Keuruu 31-28% <5 * 20 * 5-52% 100-104 - 250 +22% 446 +40% 960 +18% Kinnula 9 * 5 * <5 * <5 * 13-22 * 35-39 - 130 - Kivijärvi 7 * <5 * <5 * <5 * 5 * 13 * 39-35 - 100 - Konnevesi 14 * <5 * <5 * <5 * 36-37 - 52-81 - 220 - Kuhmoinen 8 * <5 * <5 * <5 * 17-21 - 65-152 - 270 - Kyyjärvi 7 * <5 * <5 * <5 * 14-18 * 41 * 47-130 - Laukaa 94-9 - 23-21 - 227-145 - 228-318 - 1 070 - Luhanka <5 * <5 * <5 * <5 * 8 * 6 * 45 * 33-90 - Multia 8 * <5 * <5 * <5 * 17 * 11 * 41-78 - 160 - Muurame 54-5 * 11 * 18 * 136-53 - 127-122 - 530 +14% Petäjävesi 15 - <5 * <5 * 6 * 69-30 - 71-88 - 290 - Pihtipudas 18 - <5 * <5 * 8 * 47-60 - 143 +66% 137-420 +28% Saarijärvi 40-12 * 23 * 18 * 93-71 -23% 247 +24% 328-830 - Toivakka 6 * <5 * <5 * <5 * 14-45% 25 * 56 * 81-190 - Uurainen 26 - <5 * <5 * <5 * 18-52% 28-56 - 64-200 - Viitasaari 36-5 * 22 * <5 * 88-77 - 189-304 +48% 720 +33% Äänekoski 97-25 - 37-37 - 310 +33% 239 +39% 526 +62% 561 +39% 1 830 +43% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 32 081 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Hankasalmi 1 230 Multia 219 Joutsa 696 Muurame 626 Jyväskylä 14 069 Petäjävesi 434 Jämsä 3 446 Pihtipudas 620 Kannonkoski 172 Saarijärvi 1 159 Karstula 788 Toivakka 279 Keuruu 1 281 Uurainen 206 Kinnula 198 Viitasaari 1 082 Kivijärvi 109 Äänekoski 2 415 Konnevesi 341 Kuhmoinen 918 Kyyjärvi 304 Laukaa 1 365 Luhanka 124 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 350 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31

Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32