KAUSIJULKAISU 2011 2012

KAUSIJULKAISU 2011 2012 Kiekko-Vantaa, Itä ry Kiekko-Vantaan juniorit ry Kiekko-Vantaa, Itä ry 2001 2011 Kiekko-Vantaan juniorit ry

Puheenjohtaja ONNEA KAIKILLE! PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN Vaikkakin Kiekko-Vantaa Itä Ry (sekä samalla Kiekko- Vantaan Juniorit Ry) juhlii tällä kaudella 10-vuotista taivaltaan, ulottuu itävantaalainen kiekkoperinne ainakin kauas 50-luvulle. Itse aloitin pelaamisen Vantaalla 1969 Tikkurilan Jää-Veikoissa unelmoiden kiekko tähdeydestä. Ehkä emme aina osaa vaalia riittävästi vanhoja arvoja ja viisauksia arjen aherruksessa kaipaan varsinkin vanhan ajan yhteisöllisyyttä. Silloin tehtiin talkoo työtä: jaettiin mainoksia, kerättiin jätepaperia; kimppakyyditykset olivat välttämättömiä, koska kaikilla vanhemmilla ei ollut autoa (itse olin mielestäni onnekas: asuin radan varressa ja pääsin varusteet puettuna ja luistimet kassissa junalla Hiekkaharjuun ja siitä kävellen ulkojäille harjoituksiin ja tietenkin pelaamaan!). Silloin oli myös kotien läheisyydessä, pitäisi kai nykyisin sanoa: oheisliikunta alueita = tyhjiä parkkipaikkoja, rakentamattomia tontteja, hiljaisia tienpätkiä, joissa saimme ympäri vuoden touhuta ja liikkua oi niitä aikoja Lasten omatoiminen liikkuminen oli jossain kohtaan katoavaa kansanperinnettä mutta onneksi se palaamassa taas muotiin. TULEVAISUUTTA RAKENTAEN Nykyisin seuramme on hyvin kovin erilainen kuin se yhteisö, jossa aloitin kiekkoilun. Meillä on kaksi täysaikaista työntekijää ja lisää kaivataan. Seuran suurin joukkue taitaa olla vapaaehtoiset: ne vanhemmat, isovanhemmat, joukkueenjohtajat, taloudenhoitajat, valmentajat, huoltajat sekä hallituksen jäsenet, jotka mahdollistavat lapsille jääkiekon harrastamisen ja siinä kilpailemisen. Siitä iso kiitos! Yhteiskunta vaatii yhä enemmän lippuja ja lappuja siihen ohjatut resurssit ovat pois varsinaisesta toiminnasta lasten ja nuorten kasvattamisesta jääkiekon avulla. Toisaalta ilman hyvin organisoitunutta yhdistystä, ei tänä päivänä voi juurikaan toimia laadukkaasti, pitkäjänteisesti ja turvallisesti. Laadukasta toimintaa ylläpidämme ja kehitämme koulutuksella. Pitkäjänteisyyttä visioimme eri aikavälin toimintasuunnitelmien sekä varmistaen, että seuran talous on kunnossa. Turvallisuus on meille kaikille tärkeä asia, jonka eteen teemme kaikkemme niin halliyhtiö, tuomarit, toimihenkilöt ja pelikaverit. Vantaalla on hyvät edellytykset nousta yhä korkeammalle kiekkotaivaalle tehdään vaan yhdessä lujasti pitkäjänteistä kasvatustyötä. MAHDOTTOMIA SUUNNITELLEN Vantaan jäätilanne puhuttaa vuodesta toiseen. En usko etteikö jo jokainen vantaalainen päättäjä tiedosta haastavaa jäähallitilannettamme ja etteivätkö he yrittäisi ratkaista asiaa parhain päin. Meidän tehtävä on keskittyä olemassa olevien resurssien maksimaaliseen hyödyntämiseen. Se edellyttää yhteistoimintaa meidän pelijoukkueilta sekä suunnittelua yli seura- ja kuntarajojen. Tässä jäätilanteessa pitäisi kaikkien vantaalaisten jääurheiluseurojen jäsenten olla onnellisia, että ovat päässeet harrastamaan jäähalliin se ei ole asukaslukuun nähden enää itsestään selvyys! Mikään ei estä meitä tavoittelemasta yhä uusia unelmia: toiset toteutuu ja toiset siirtyvät tuonnemmaksi. Unelmoinnin lisäksi meidän tulee nauttia kaikista niistä elämyksistä mitä meille on tarjolla tänään ja kasvetaan yhdessä paremmiksi ihmisiksi. Alussa mainitsemani oma kiekkotähteys ei toteutunut pelaajana mutta koen suurta iloa ja ylpeyttä saadessani johtaa seuraamme unelma sekin! Onnea ja menestystä meille kaikille! Joni Lindström joni.lindstrom@kiekkovantaa.fi 3

pelissä mukana www.aivovammaliitto.fi

Valmennuspäällikkö Tervehdys vantaalaisen jääkiekon ystävät! Kausi 2011 12 on jo hyvässä vauhdissa, mutta uusia haasteitakin on jo ilmassa. Vantaalaisen kiekkoilun yksi haaste on ollut koko Kiekko- Vantaa Idän historian ajan jäämäärät. Jäämääriin ei ole tulossa muutosta, ainakaan lähiaikoina, kaupungin taloudellisen tilanteen takia. Jäänkäytön tehostaminen on ollut vahvasti mukana tällä kaudella ja siinä on vielä mahdollista parantaakin. Jäänkäytön tehostamisen toimenpiteet ovat siis jo käytössä, mutta jäätä ei ole silti riittävästi! Yksi vaihtoehto riittävän jäämäärän takaamiseksi motivoituneille ja eteenpäin pyrkiville jääkiekkoilijoiden aluille on harrastaja määrien karsiminen. Tämä on todella huono vaihtoehto, koska lasten harrastus mahdollisuudet vähenevät ja mahdolliset syrjäytymiset lisääntyvät. Tämän johdosta marras-joulukuun aikana käydään yhteistyökeskustelut Kiekko-Vantaa Idän, EVU:n ja KJT:n kanssa, joiden tarkoituksena on taata kaikille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa yhteistyöseurojen joukkueissa, pelaajan oman motivaatio- ja taitotason mukaan. Uutena valmennuspäällikkönä tulen olemaan enemmän joukkueiden päivittäisessä toiminnassa mukana. Pyrkimyksenä on kehittää seuran toimintaa yhä laadukkaammaksi ja tehdä selkeät linjaukset harjoitettavien laji- ja pelitaitojen osalta eri ikäluokkiin. Pyrkimyksenä on, että kaikki ymmärtävät päämäärän jonne seurana olemme viemässä pelaajia. Kaikkien pyrkiessä samaan päämäärään, ymmärtäen oman tärkeän roolinsa omassa ikäluokassa, saamme varmasti parempia pelaajia tulevaisuudessa ja samalla seurahenki kohenee entisestään. Yhdessä olemme vahvempia! Koen päätehtäväni olevan valmentajien tukija ja mentori, jonka avulla valmentajat pystyvät yhä paremmin kehittämään itseään ja sitä kautta kehittämään pelaajia vantaalaisen jääkiekkoväen iloksi. Valmentajien koulutukseen ja rekrytointiin pyritään jatkossa panostamaan enemmän, jotta vantaalaisilla pelaajilla on jatkossakin mahdollisuus laadukkaisiin harjoituksiin ja peleihin lähellä omaa asuinpaikkaa. Yhteistyöterveisin, Esa Viitanen Valmennuspäällikkö (1.11.2011 alkaen) 5

Seurakoordinaattori Lätkää hyvässä seurassa 10 vuotta! Vuosi edellisestä kirjoituksestani, kymmenen vuotta seuran syntymästä. Kuten viime vuonna kirjoitin, opiskelun ja työn yhdistäminen on ollut vähintäänkin niin haasteellista kuin etukäteen odotin. Opiskelu kaikkine haasteineen on ollut kuitenkin positiivista. Lisähaasteena on ollut myös Niklas Heden, valmennuspäällikön, irtisanoutuminen kesän lopulla. Niken myötä menetin hyvän työkaverin sekä ystävän. Vanhan loppu on kuitenkin aina uuden alku. Seuran pitkäaikaisen valmentajan, Esa Viitasen, tulo seuran uudeksi valmennuspäälliköksi 1.11 alkaen avaa taas uuden oven seuramme valmennuksen saralla. Esan kanssa tekemäni aiempi yhteistyö saman ikäluokan valmentajina oli positiivista ja odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan töiden saralla. Tervetuloa kehittämään seuraamme, Esa! Toinen merkittävä takaisku menneen vuoden aikana oli Vantaan jäähallihankkeen kaatuminen, ainakin toistaiseksi. Ennen eduskuntavaaleja Elmon urheilupuiston hanke oli vahvassa myötätuulessa, mutta vaalien jälkeen käteen jäi vain ennen vaaleja annettu katteeton lupaus urheilupuistosta jäähalleineen. Lukuisten ihmisten kanssa olen aiheesta keskustellut ja moni on ollut ymmällään päätöksestä sekä jäähallien vähyydestä Vantaalla, vain neljä jäärataa noin 200 000:tta asukasta kohden, heikoimpia tilanteita Suomessa, valitettavasti. Olemassa olevilla resursseilla on ollut kuitenkin pakko vain pärjätä ja olemme uskomattoman hyvin pärjänneetkin. Niin myös jatkossa - uutta jäähallia odotellessa. Vaikka jäätilanne on ollut häpeällisen huono Vantaalla koko ajan, olemme silti pystyneet kehittämään pelaajia aina jääkiekon huipputasolle asti. Myös paljon kritiikkiä saanut seuran maalivahtivalmennus mietityttää. Kun katsotaan A-nuorten ja mestiksen maalivahtipörssejä, löytyy sieltä monia vantaalaislähtöisiä ja Kiekko-Vantaalla pelanneita ja kasvaneita torjujia, kirsikkana kakun päällä tietenkin suomalaisen jääkiekon ainoa maalivahti, joka on kruunattu Stanley Cup mestariksi; Antti Niemi - hänkin lähtöisin Kiekko-Vantaasta. Olemme siis tehneet kymmenen vuoden aikana erittäin hyvää työtä joka saralla vähillä resursseilla. Tähän pystymme myös tulevaisuudessa kun keskitymme olennaiseen ja hyväksymme olemassa olevat resurssit. Jääkiekosta tuttu juttu kova usko omiin taitoihin auttaa kehittämään niin pelaajiamme kuin seuraammekin tulevaisuudessa. Taistelu jatkuu ja ME emme periksi anna! A-P Muurimäki Seurakoordinaattori ap.muurimaki@kiekkovantaa.fi 6

Hyvönen Kiekko-Vantaan juniorit osana vantaalaisen kiekkoilijan urheilijan polkua Kymmenen vuotta sitten vantaalaiset jääkiekon kasvattajaseurat päättivät irrottaa juniorikilpakiekon Kiekko-Vantaan edustusjoukkueen yhteydestä ja perustivat tätä varten oman yhdistyksen, Kiekko-Vantaan juniorit ry:n. Seuran tarkoituksesta kirjattiin ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan lause: Kiekko-Vantaan juniorit ry tarjoaa vantaalaisille A, B ja C ikäluokan motivoituneille, lahjakkaille pelaajille mahdollisuuden kehittyä kykyjään vastaavalle tasolle ja edetä urallaan aina huipulle asti. Tämä lause lienee toistunut toimintasuunnitelmissa samanlaisena joka vuosi, mutta katsotaanpa mitä se on käytännössä tarkoittanut. Joukkuemenestys B ja C nuorissa on vaihdellut kausittain, välillä joukkueet ovat yltäneet SM-sarjaan, toisinaan joukkueet ovat pelanneet divarin kärjessä. Sarjasijoituksissa Kiekko-Vantaan joukkueet eivät luonnollisesti ole pystyneet kilpailemaan pääkaupunkiseudun liigaseuroja vastaan. Monen pelaajan oman kehittymisen kannalta Kiekko-Vantaa on kuitenkin ollut ja on edelleen hyvä vaihtoehto. Varsin monelle B-nuorelle avautuu joka kausi mahdollisuus siirtyä Vantaalta A:n SM-liigaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Vantaalla pelatessaan nämä pelaajat ajavat ohi monesta SM-liigaseuran saman ikäisestä pelaajasta. Poikkeuksellisena huippuna voidaan pitää kauden 2009-2010 B-joukkuetta, josta Jani Hakanpää on noussut SM-liigaan ja varattu NHL:ään ja josta Petteri Lindbohm on kolkutellut ikäluokkansa maajoukkueen portteja ja vieraillut myös Kiekko-Vantaan Mestiksessä. A nuorissa Kiekko-Vantaan paikka on ollut pääasiassa I divarissa. Antti Niemi, Joonas Rönnberg, Jussi Erkkilä ja Juha Koivisto vakiinnuttivat aikanaan paikkansa Mestikseen jo A -ikäisinä, mutta viime vuosina tällä rintamalla on ollut hiljaisempaa. Täksi kaudeksi A nuoret kuitenkin nousivat SM-liigaan ja joukkueessa on kolme Mestiksen sopimuspelaajaa, samoin Mestiksen kanssa on tehnyt sopimuksen pari viime kaudella A nuorissa pelannutta pelaajaa. Olennaista huipulle etenemisessä on pelaajan oma tekeminen, itsensä likoon laittaminen - pelkät ohjatut seuratreenit eivät tee kenestäkään huippua. Kasvattajaseuran tehtävä on tarjota pelaajalle C-ikään asti hyvät olosuhteet ja tasokas valmennus, jotta pelaajalla on valmiudet ottaa pelipaikka valtakunnallisia sarjoja pelaavissa joukkueissa. C-ikäisenä pelaaja on valinnan edessä, missä jatkaa uraansa. Osalle pelaajista riittää harrastuksen jatkuminen omassa seurassa. Kilpakiekon pariin haluaville Kiekko-Vantaan juniorit on hyvä vaihtoehto. Pelaajan urapolkuja on monenlaisia, tässä muutama Kiekko-Vantaan junioreissa pelannut pelaaja (suluissa Kiekko-Vantaassa pelatut ikäluokat): Antti Niemi (C, B, A), Ilari Filppula (C,B), Jani Hakanpää (C, B), Valtteri Filppula (C), Antti Pihlström (C), Jani Lajunen (C), Joonas Rönnberg (C, B, A), Juha Koivisto (C, B, A), Mikko Koskinen (A). Pertti Hyvönen seurakoordinaattori Kiekko-Vantaan juniorit ry 7

Isommassa on voimaa ja mahdollisuuksia 8 Tasan kymmenen vuotta sitten kolmen seuran puheenjohtajat ja kiekkoilevien poikien isät Tapani Nousiainen (Länsimäen Kiekko), Arto Väistö (Vantaan Kiekko) ja Taisto Lännenmäki (Tikkurilan Jää-Veikot) päättivät yhdistää seurojensa voimat. Syntyi Kiekko-Vantaa Itä. Kolmesta kasvoi yksi Kolmen toimivan ja perinteikkään jääkiekkoseuran yhdistäminen ei ollut aivan helppo asia, mutta syyt yhdistymiseen olivat selkeät. Päällimmäisenä syynä oli jääaikojen vähyys, kun käytössä ollut jää jaettiin kolmen seuran kesken, muistelee Taisto Lännenmäki. Ryhmät olivat pieniä eri ikäluokissa, eikä koskaan ollut varmaa mihin joukkueeseen syntyy se vaikkapa se kovin C-ryhmä, jatkaa Arto Väistö. -Myös talkooväki hiipui koko ajan ja välillä tuntui, että koko harrastus oli lähinnä seuran puheenjohtajien ja sihteerien talkoota.

Suuret miehet yhdistymisen takana: Tapani Nousiainen (LäKi), Arto Väistö (Vantaan kiekko), Taisto Lännenmäki (TJV). Kiekko-Vantaa, Itä ry 2001 2011 Kiekko-Vantaan juniorit ry Ajatus yhdistymisestä otettiin yllättävän hyvin vastaan seuroissa, vaikka kaikilla oma vahva identiteetti olikin. Toki huolia ja pelkojakin yhdistyminen aiheutti, mutta yllättävän vähän, muistelee Nousiainen. Yhdistymisen edut koettiin houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, kuin jatkaminen entisellä mallilla. Ja olihan siinä vähän vääntöä nimen kanssa, kun kaikki kombinaatiot käytiin läpi! Lisäksi olisi vielä tämä TUL ja SVUL-asetelma, mutta hyvin siitäkin yli päästiin ja olihan meillä 3 vuoden koeaika kaiken varalta, jatkaa Lännenmäki. Missä nyt mennään? Vaikka jääkiekolla meneekin lajina hyvin, ei jäätilanne ole ainakaan parantunut, päinvastoin, jatkaa Lännenmäki, joka on seuran syntymästä saakka vastannut sen taloudesta. Jäänkäyttäjiä olisi enemmän kuin mitä jäätä on tarjolla, mutta nyt ei ongelmaa ratkota yhdistämisellä vaan rakentamisella. Onhan se kiusallista, että näinkin kehittyvän kaupungin jäätilanne on väkilukuun suhteutettuna maan kehnoin. Kymmenessä vuodessa Kiekko-Vantaa Idästä on kasvanut yksi maan suurimmista kasvattajaseuroista lähes 700 rekisteröidyn pelaajan jäsenellään. Pelijoukkueita on 36 kaikissa ikäluokissa ja seuran lohiportaat tarjoavat etenemismahdollisuuden luistelukoulusta Kiekko-Vantaa Juniorien kilpajoukkueiden kautta aina Mestikseen saakka. Tai pidemmällekin, kuten Antti Niemi, Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueen ex-maalivahti osoitti tuodessaan Stanley Cup-pojan Valtti-Areenalle! -Mielenkiintoista olisi nähdä jääkiekkoseura, joka näkee hieman kaukalon ulkopuolellekin, visioi Lännenmäki. Kenties juuri Kiekko-Vantaa Itä on se seura, joka pystyisi kehittämään omaa toimintaansa siten, että seura tarjoaisi kiinnekohtia uraansa lopetteleville junioreille, kiekkomaailmaan takaisin haluaville senioreille ja etenkin laitaan nojaileville vanhemmille. Tuomarihommia, oheisvalmennusta, pelijohtamista, hommia kyllä löytyisi. Täytyy myöntää, että aina silloin tällöin tekee mieli takaisin kiekkohommiin, vaikka ne leijonaosan omasta ajasta aikoinaan haukkasivatkin, kommentoi Väistö. Kyllähän sitä monessa voisi olla apuna, mutta eipä olla paljoa pyydetty, hän jatkaa. Kiitos Tapani, Arto ja Taisto ideoista tulevaisuutta ajatellen ja ennen kaikkea rohkeudesta, jota ilman ei tätäkään seuraa olisi. Suuret teot alkavat aina pienistä eli otetaanpa tästä koppia! Teksti ja kuva Mikko Eskelinen 9

Onnittelut 10-vuotiaalle Kiekko-Vantaa Idälle 10 Kiekko-Vantaa itä saavuttaa tänä vuonna 10-vuoden iän. Seura on vielä melko nuori, mutta toimintansa laajuuden vuoksi merkittävä tekijä Etelä-Suomalaisessa kiekkoilussa. Itä-Vantaalaisen kiekkoilun juurethan ulottuvat huomattavasti pidemmälle. Kiekko-Vantaa idän toiminnassa on alusta alkaen panostettu seuran kehittämiseen. Seura on laatuauditoitu kaikkina kolmena kertana (2006, 2008, 2010). Sinettiseuraksi Kiekko-Vantaa itä pääsi vuonna 2004 ollen tuolloin 74. jääkiekon sinettiseura Suomessa. Sinettiseuratunnuksia on myönnetty tähän mennessä 91 seuralle, mutta sinettiseurojen määrä on 85, koska osa seuroista on lopettanut aikojen kuluessa toimintansa. MIKSI SINETTISEURATOIMINTAA? Sinettiseuratoiminnan peruskivenä voi pitää yhteistyötä. Kyseessä nk. kolmikantayhteistyö, jossa seura on yhdessä Suomen Jääkiekkoliiton ja Nuori Suomi ry:n kanssa sopinut yhteistyöstä toimintansa ja lasten urheilemisen kehittämisestä. Sinettiseuratoimintaan mukaan lähteminen on aina vapaaehtoista. Mukana ei ole pakko olla, mutta jos mukana ollaan, niin silloin myös sitoudutaan yhteisiin sopimuksiin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. JÄÄKIEKON SINETTISEURATOIMINNAN IDEA Laadukasta nuorisotoimintaa Jääkiekkoliiton lasten ja nuorten urheilun linjausten mukaisesti toteuttavien jääkiekkoseurojen kanssa toteutettava yhteistyön malli. MIKSI? Sinettiseuratoiminnan tavoitteena on: Seurojen toiminnan laadun kehittäminen Toimivan yhteistyön mahdollistaminen Jääkiekkoliiton ja seurojen välillä Jääkiekkoliiton resurssien kohdistaminen yhteistyöseuroille Tuloksien selkiyttäminen ja mittaaminen Että sinetti markkinointiväline seuralle SINETTISEURAN LUPAUKSET TOIMINNALLEEN Nuori Suomi ry on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa luonut sinettiseurojen lupaukset. Sinettiseuran lupauksia on yhteensä kaksitoista. Lupaukset ovat jaettu neljän pääotsikon alle. Nämä pääotsikot ovat: Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, harjoitteleminen ja kilpaileminen, ohjaaminen ja valmentaminen sekä viestintä ja organisointi. Pääotsikot on jaettu alaotsikoihin, joita ovat:

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Lapsen ja nuoren tulisi saada urheille sinettiseurassa kannustavassa ilmapiirissä yhdessä kavereidensa kanssa nauttien harrastuksestaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sinettiseurassa saisi kilvoitella ja harjoituksissa vaatia tekemään parhaansa. Intohimona jääkiekko? Tuorein ja kattavin jääkiekon uutispalvelu, kiekko aiheista ajanvietettä & runsaasti vaihtuvia kilpailuja: www.leijonat.fi Suomen Jääkiekkoliiton järjestösivut eli tulospalvelu, alueiden sivut, palvelusivusto & tietoa Jääkiekkoliiton laajasta toiminnasta: www.finhockey.fi HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Sinettiseuratoiminnassa lapsi ja nuori kokee viihtyvänsä. Jokaisella on mahdollisuus päästä harjoittelemaan ja pelaamaan peleissä. Monessa seurassa lapset on jaettu tasojoukkueisiin ja harjoitusryhmiin. Se ei ole kiellettyä, kunhan asiat pystytään perustelemaan ja jokaisella urheilijalla mahdollisuus saada kehittyä ja mitata taitojaan peleissä. Sinettiseuroissa ei laiteta lapsia nk. vilttiketjuun. OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Sinettiseurassa kannustetaan lapsia ja nuoria määrällisesti riittävään ja monipuoliseen liikkumiseen sekä urheilemiseen. Sinettiseuran valmentaja osaa huomioida erilaisten urheilijoiden tarpeet, osaa eriyttää ja kannustaa jokaista pelaajaansa yhä parempiin suorituksiin. Joukkuelajeissa yksilöllisyyden huomioiminen haastavaa, mutta mahdollista. VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Sinettiseurassa päätöksistä tiedotetaan ja niistä keskustellaan. Toimijat tuntevat roolinsa ja mm. vanhemmat antavat työrauhan valmentajille sekä muille joukkuetoimihenkilöille. Sinettiseuran erottaa nk. perusseurasta se, että seura kehittää toimintaansa jatkuvasti ja toimintaa myös arvioidaan. Sinettiseurassa kannattaa harrastaa ja urheilla. Onnittelut kymmenvuotiaalle sinettiseuralle! Turkka Tervomaa Nuorisopäällikkö Suomen Jääkiekkoliitto ry 11

12 Mara-fafa huolehtii Maxin kuljetuksista hallille silloin, kun kiireiset vanhemmat eivät ennätä.

Kiekko-Vantaa, Itä ry 2001 2011 Kiekko-Vantaan juniorit ry Petri Kokko: Ilo synnyttää intohimoa, intohimo menestystä Se uus valkku on ihan paras. Se sanoo koko ajan, että mahtavaa! Näin luonnehtivat Kiekko-Vantaa 01-joukkueen pelaajat aikoinaan uutta apuvalmentajaansa, omalla urheilu-urallaan Euroopan mestaruuteen ja MM-hopealle jäätanssissa vaimonsa Susanna Rahkamon kanssa yltänyttä Petri Kokkoa. Jäälle aina kun ennättää Saksassa työskentelevän Petrin työpiste sijaitsi elokuuhun saakka Kaliforniassa. Se että tulin monesti kuudentoista tunnin lennon jälkeen suoraan jäälle lauantaiaamuna johtuu siitä, että lasten kanssa jäällä on niin pahuksen mukavaa, sanoo Petri. Tuota tunnetta Petri koettaa välittää valmennettavilleen omissa luistelupainotteisissa harjoitteissaan. Kaiken harjoittelun ei aina tarvitse olla niin ryppyotsaista ja tavoitteellista. Välillä voi vain pitää hauskaakin jäällä. Väitän että ilo synnyttää intohimoa ja se puolestaan onnistumisia. Olitpa sitten pelaaja, valmentaja, huoltaja tai vain iskä, kivaa tämän olla pitää ennen kaikkea! Petrin harjoitteissa pyritään parantamaan luistelutekniikkaa ja kehon hallintaa lajille epätyypillisinkin keinoin, hypyin ja leikein. Pelaajat saattavat tulla viikkojenkin jälkeen sanomaan, että kato Petri, nyt mä osaan sen jutun jota viimeksi kokeiltiin. Kiekkoilija vaihtoi lajia Petri aloitti jääkiekon 8-vuotiaana TJV:ssä vuonna 1974 ja pelasi seurassa aina 14-vuotiaaksi asti, muistelee Petrin isä, Mara-fafa, joka vanhempien kiireiden takia monesti hoitaa 01-joukkueessa pelaavan Maxin kuljetuksen hallille. Petri aloitti jäätanssin kehittääkseen omaa luistelutekniikkaansa ja jäi sille tielle. Tiedä sitten, millaisen kiekkoilijan menetimme, mutta toisaalta Petrin ja Susannan kehittämä Finnstep on vieläkin yksi Kansainvälisen Luisteluliiton määrittämistä pakollisista jäätansseista! Seuralla iso tehtävä kasvattajana Petrin mielestä urheiluseuran tehtävä ei ole ensisijaisesti kasvattaa pelaajia urheilijan ammattiin, vaan paljon enemmän: opettaa lapsia kohtaamaan myötä- ja vastoinkäymisiä turvallisessa ympäristössä. Sellaista ennustajaa ei olekaan, joka näkee onko 10-vuotiaasta ammattiurheilijaksi. Sen näyttää aika ja lapsen oma motivaatio. Myös turhaa karsintaa pitäisi kaikin keinoin välttää, senkin hoitaa luonto, sanoo ammattiurheilu-uran valinnut Petri. Urheiluseuran pitäisikin laajentaa omaa intressiään pelaajan kilpailullisesta menestyksestä myös aktiiviharrastuksen jälkeiseen elämään. Miten paljon tulevia valmentajia ja urheiluvaikuttajia menetämmekään, kun 15-vuotias joukkueesta pudonnut sanoo samalla hyvästit seuralleen ja samalla koko lajille. Eikö tuota monen vuoden aikana syntynyttä yhteisöllistä sidettä pitäisi jotenkin hyödyntää, tuumii Petri? Ja juuri näin hän tekeekin, taas tulevana viikonloppuna Maxin ja muun joukkueen iloksi! Mikko Eskelinen 13

Luistelu- ja kiekkokoulu Valtava määrä innostusta ja jääkiekkoharrastuksen iloa 14 Perinteistä ja suosittua Kiekko-Vantaan luistelupainotteista jääkiekkokoulua on kehitetty entistä monipuolisemmaksi. Toinen ja kolmas vuosi käydään Suomen Jääkiekkoliiton valtakunnallisen Leijonakiekkokoulun toimintamallien mukaan (www.finhockey. fi/junnut/seurat_ja_joukkueet/leijona-kiekkokoulu/). Koulu kestää koko kauden ja sisältää 27 opetuskertaa syyskuun lopusta maaliskuun loppuun. Leijonakiekkokoulun tunnit ovat kaudella 2011 2012 sunnuntaisin 11:30 12:35 yleensä Valtti-Areenalla, ja sen jälkeen Luistelukoulun tunnit ovat 12:35 13:30 samassa paikassa. Lapsille opetetaan luistelun ja jääkiekon alkeita, innostetaan liikunnallisiin harrastuksiin sekä tehdään joukkueessa toimiminen tutuksi. Kiekkokoulu tarjoaa liikunnan iloa ja uusien taitojen oppimista. Samalla luistelukoulu ja Leijonakiekkokoulu toimivat lapsille tärkeänä polkuna jääkiekkoharrastuksen pariin. Kynnystä madaltaa mahdollisuus käydä oman tasoista kiekkokoulua useamman vuoden. Kouluihin osallistuville lapsille on otettu vakuutus. Keväällä lapset saavat diplomin ja mitalin. Luistelukoulun 160 hinta sisältää Kiekko-Vantaa seuran Lohilogolla varustetun harjoituspaidan ja puumailan. Hinta on edullinen koska Kiekko-Vantaa haluaa tarjota mahdollisimman monelle lapselle mahdollisuuden luistelutaidon

15

Luistelu- ja kiekkokoulu 16 ja jääkiekon perusteiden opetteluun. Pakolliset varusteet: suojaristikolla varustettu kypärä, kaulasuoja, jääkiekkoluistimet ja tukevat käsineet, riittävät aluksi mainiosti. Polvi- ja kyynärpääsuojat ovat suositeltavia. Varusteita voi halutessaan hankkia lisää myöhemmin. Valmentajat opastavat varusteiden hankinnassa. Koulun vastuuhenkilöt myös teroittavat luistimia tuntien alussa. Aloittavat kiekkoilijat tulevat mukaan aikaisemman mallin mukaiseen luistelukouluun yleensä 3 6 vuotiaina. Aloittaa voi aivan alkeista, kunhan lapsi jaksaa olla itsenäisesti jäällä oppitunnin ajan ja seurata valmentajan ohjeita. Moni aloittajista laittaa luistelukoulussa ensimmäistä kertaa luistimet jalkaansa. On tärkeää että oma vanhempi on aluksi vaikka jäällä ja myöhemminkin katsomon puolella tukemassa ja kannustamassa, ja näkemässä edistymisen. Luistelukoulua vetävät jäällä ansiokkaasti pitkän valmennuskokemuksen omaavat Jenni Valkonen, Pentti Ikonen ja Harry Starkkila. Lisäksi on usean vuoden ajan ollut mukana innostuneita A C junioreita. Lasten vanhempia, joilla on ohjauskokemusta on saatu myös mukaan toimintaan. Tunnit toteutetaan ennakkoon suunniteltujen ohjelmien mukaan. Kiertoharjoittelun rastit koostuvat joka kerta alkulämmittelystä, opetuksesta, leikistä, tehtäväradasta ja erilaisista peleistä, tukien opetettavaa aihetta. Ohjelmat muuttuvat talven mittaan lasten taitojen edistyessä. Viime keväinen Suomen jääkiekon maailmanmestaruus sekä kuuluisa ilmaveivi innostivat perheitä pieneen ryntäykseen luisteluharrastuksen pariin. Luistelukouluun ilmoittautui noin 90 lasta syyskuun puoliväliin mennessä ja ryhmät täyttyivät. Kahden kokeilukerran jälkeen jotkut ovat lykänneet osallistumistaan seuraavaan vuoteen, ja koulussa on taas muutamia paikkoja. Ryhmän koko on 70 lasta, joista yleensä 50 55 on kerralla paikalla. Alussa yli puolet lapsista tarvitsi apua pystyssä pysymiseen. Kuukauden jälkeen kaikki liikkuvat nyt itse. Ensimmäisen kuukauden ajan on keskitytty luistelun perusteisiin: peliasentoon, tasapainoon, liikkeelle lähtöön, liukuihin ja jarrutukseen. Nämä aletaankin jo osata hyvin. Lokakuussa maila otetaan mukaan harjoituksiin. Ensimmäinen seuralta saatu oma maila ja pelipaita ovat tärkeä asia pienille kiekkoilijoille! Lapset jaetaan jäällä noin 8 12 koululaisen keskenään samantasoisiin pienryhmiin, jotka kiertävät kaikki rastit tunnin aikana. Kun ryhmä pysyy samana koko talven, lapset oppivat tuntemaan toisensa, mikä tukee oppimista. Jatkossa harjoitellaan lisää peliasentoa, luistelutekniikkaa ja kiekollista liikkumista. Lisäksi harjoitellaan muita luistelussa ja jääkiekossa tarvittavia taitoja: tasapainoa, ketteryyttä, kehon hallintaa sekä ryhmässä toimintaa. Tietysti kaikkein mieluisinta on pelaaminen, joka saa kaikki innostumaan. Eri kokoisten kiekkojen lisäksi käytetään kevyitä salibandy- ja tennispalloja, jotta motoriset taidot kehittyvät. Myös monet kisailut ja leikit tuovat oman mukavan lisänsä toimintaan. Toista vuotta jatkaville on otettu tänä vuonna käyttöön luistelukoulun jälkeiseksi kouluksi valtakunnallinen Jääkiekkoliiton Leijonakiekkokoulu. Leijonakiekkokoulussa jatketaan eteenpäin siitä mihin luistelukoulussa on päästy. Lisäksi perheille opastetaan monipuolisen liikunnan harrastamisen merkitystä. Leijonakiekkokoulun harjoitusohjelma on laadittu kolmeksi vuodeksi. Tänä vuonna Kiekko-Vantaan järjestämässä Leijonakiekkokoulussa on mukana 60 enimmäkseen vuosina 2005 ja 2006 syntynyttä ja jonkin verran nuorempia ja vanhempiakin lapsia. Leijonakiekkokoulun kauden hintaan

220 kuuluu mukaan valkoinen tai sininen Leijonakiekkokoulun paita, jossa on Finkey-maskotin kuva rinnassa sekä komposiittimaila. Lapset käyttävät jo täyttä jääkiekkovarustusta. Harjoituksia vetävät kokeneet vastuuvalmentajat Kimmo Oikarinen ja Sami Mäkinen. Lisäksi mukaan on värvätty Leijonakiekkokoululaisten vanhemmista noin kymmenen valmennus- tai pelitaustan omaavaa, kokenutta ja sitoutunutta apuvalmentajaa. Myös Luistelukoulun valmentajat ovat mukana jäällä. Jääkiekkoliitto ja Kiekko-Vantaa kouluttavat valmentajat (16 tunnin koulutus ja vuosittainen jatkokoulutus). Pienryhmien harjoituksissa on aina vähintään kaksi vetäjää noin kymmentä lasta kohti. Samalla tavoin kuin luistelukoulussa, tunnit koostuvat alkulämmittelystä, leikeistä, radasta, opetuksesta ja peleistä. Jäällä on viisi kuusi rastia, jotka kierretään tunnin aikana. Tunneilla sovelletaan Jääkiekko liiton Leijonakiekkokoulun ohjelmia ja käytetään kattavaa harjoitusvarustepakettia. Jääaika käytetään tehokkaasti siten, että liikettä ja peliä syntyy koko ajan ilman odottelua. Vuonna 2005 2006 syntyneistä Leijonakiekkokoululaisista vanhempineen tullaan Kiekko-Vantaassa perustamaan maaliskuun 2012 lopussa uusi 05/06 ikäluokan Leijonaliigan joukkue. Apuvalmentajat toimivat jatkossa uuden ikäkausijoukkueen toimihenkilöiden runkona. Aikaisemman perusteella uskaltaa ennustaa, että talven kuluessa nähdään huima edistyminen molemmissa ryhmissä. Kiekko-Vantaan juniorien valmentajia ja pelaajia on mukana valmennuksessa. Yhteistyötä pelijoukkueiden ja luistelukoulun välillä kehitetään edelleen. Siirtyminen joukkueisiin kauden aikana pyritään saamaan mahdollisimman joustavaksi. Talven aikana saattaa tulla mahdollisuus pelata harjoitusotteluita muita alueen Leijonakiekkokouluja vastaan. Luistelu- ja leijonakiekkokoulun oppituntien lisäksi joukkueisiin siirtyvät osallistuvat kevätturnauksiin. Koulussa pidetään myös joulujuhla ja päättäjäisjuhla peleineen ja todistusten jakoineen. Kiekko-Vantaan edustusjoukkue on voinut kauden aikana kutsua koululaiset mukaan seuraamaan Mestis-ottelua. Jo ensimmäisen kuukauden aikana Valtti-Areenalla on nähty taas valtava määrä innostusta ja jääkiekkoharrastuksen iloa. Aamulla hallille marssii kiekkovarusteissa ja maila kädessä innokkaita pikkukiekkoilijoita. Tuntien jälkeen jäältä tulee punaposkisia ja iloisia lapsia, jotka ovat luistelleet ja pelanneet reippaasti, oppineet paljon uutta ja odottavat innolla seuraavaa tuntia. 17

K-Vantaa -04 PuMu Kiekko-V Ylärivi: Kim Ek, Tomi Puittinen, Tim Lyytikäinen, Ari Hopia, Jarkko Sistonen, Timo Ikonen, Jussi Villanen,Rami Kuparinen, Sami Mäkinen, Kari Anttila Pikku ylärivi: Rasmus Saarto, Samuli Sistonen, Daniel Oksanen, Otto Virkki, Alexander Tuominen, Kalle Kuparinen, Patrick Ikonen Keskirivi: Saara Moisio, Joonatan Jylhä, Onni Pajarinen, Daniel Pennanen, Venni Tolonen, Roope Puittinen, Hugo Villanen, Jari Nio Alarivi: Valtteri Hopia, Samuli Mäkinen, Onni Niemi, Samuel Burton, Felix Santala, Oskari Paasiviita, Niklas lyytikäinen Edessä: Matias Aalto, Casper Mustonen, Casper Ek. Kuvasta puuttuvat: Alex Nirkko, Benjamin Granfelt ja Siiri Yrjölä Ensimmäistä kauttaan pelaava 04 joukkue starttasi elokuussa. Uudessa ikäluokassa on 57 innokasta pelaajaa. 18 lasta oli mukana jo viime kaudella 03-joukkueessa ja he siirtyivät täksi kaudeksi 04-joukkueeseen. Lisäksi aloitti 15 vauhdikasta 2005 syntynyttä kiekkoilijan alkua. Joukkue harjoittelee kahdessa harjoitusryhmässä SiVa ja PuMu. Jääharjoituksia on pääsääntöisesti kaksi viikossa ja joka toinen viikko pidetään salivuoro. SiVa harjoitusryhmän vastuuvalmentajana toimii Sampsa Siurola ja PuMu harjoitusryhmän vastuuvalmentaja on Sami Mäkinen. Toiminnan mahdollistajina mukana toimii apuvalmentajina ja huoltajina yli 20 aktiivista vanhempaa. Osallistumme kauden aikana muutamiin turnauksiin ja pelaamme mahdollisimman paljon harjoitusotteluita. PuMu ryhmä 4. Timo Korvenpää 14. Rasmus Hellman 18. Matias Korhonen 20. Veeti Hautala 22. Timofei Kononenko 23. Leo Walta 25. Mikael Tarjamo 26. Olli Taimi 27. Vili Seppälä 28. Miika Pulkkinen 29. Onni Leppä 30. Okko Nurmela 31. Aleksi Haapoja 33. Kalle Halme 35. Luca Salminen 37. Eino Eskelinen 40. Eemil Virtanen 41. Matias Weltner 55. Topi Backlund 58. Joel Alasmaa 66. Lauri Paukkonen 68. Leevi-Kalle Maijola Joukkueenjohtaja: Jori Paukkonen Valmentajat: Petri Hellman Nico Haapoja Jukka Korhonen Pasi Weltner Santtu Seppälä Petri Tarjamo Jyrki Korvenpää Huoltajat: Harri Hautala Slava Kononenko Miska Virtanen 18

antaa -04 K-Vantaa -04 SiVa Iso Ylärivi: Karri Lehto, Sampsa Siurola, Ami Pyyhtiä, Ari Suontakanen, Kimmo Kortelainen, Riku Rahikainen, Kari Anttila, Juha Herno, Juha Hämäläinen, Markku Lukkarinen, Joni Hämäläinen. Pikku ylärivi: Sakari Lindfors, Manu Lukkarinen, Orlando Amin, Mika Mönkkönen, Juuso Uski, Eelis Matila, Juho skog. Keskirivi: Onni Kajas, Elias Pyyhtiä, Tatu Kortelainen, Andrey Titkov, Onni Eklund, Eetu Valkonen, Julius Anttila Alarivi: Onni Hämäläinen, Aaron Lehto, Onni Siurola, Oliver Rahikainen, Jasper Kanerva, Miska Podschivalow, Aaro Herno, Emil Pyyhtiä, Tino Hintsanen. Edessä: Elias Hämäläinen, Oskari Jalonen, Aatu Suontakanen. Kuvasta puuttuvat: Anton Nurvo, Valtteri Piiroinen ja Niko Truphonen Kun joukkueen pelaajamäärä on suuri, olemme ilmoittaneet tammikuussa käynnistyvään Leijonaliigaan 6 pelijoukkuetta. Pelijoukkueet ovat Sininen, Valkoinen, Punainen, Musta, Keltainen ja Vihreä. Pelijojoina tällä kaudella toimivat Ami Pyyhtiä, Ari Hopia, ja Timo Niemi. Joukkueen rahastonhoitajana on Mika Pennanen. Kuten aina uuden starttaavan ikäluokan kanssa, niin tänäkin vuonna, on paljon uutta asiaa ja tekemistä joukkueen järjestäytymisen kanssa. Samalla on kuitenkin ilo seurata läheltä nuorien jääkiekkoilijoiden kehittymistä nopealla vauhdilla. Joukkueessamme on vielä tilaa innokkaille kiekkoilijoille, joten olkaa yhteydessä.. Terkuin, Kari Anttila 04-ikäryhmän jojo SiVa-ryhmä 3. Sisu Matiskainen 6. Nico Vieri 7. Jesse Määttänen 8. Casper Kosonen 10. Joona Sihvonen 11. Aleksi Känkänen 12. Miko Salmi 17. Valtteri Siikala 19. Miro Kuivalainen 21. Pyry Heimonen 24. Vertti Savolainen 32. Timo Hietamies 34. Viljami Blomerus 38. Kie Vähäkangas 39. Veikko Luotonen 44. Matvei Dulkin 45. Elias Sotti 49. Arseny Krepak 50. Jami Pasanen 52. Chifung Chan 54. Joel Suhonen 62. Antti Hämäläinen 64. Teemu Topra 71. Samu Bau Joukkueenjohtaja: Jari Topra, Samuel Kosonen Valmentajat: Mika Rantamäki Timo Hietamies Lari Suhonen Jarkko Pasanen Jari Pirinen Huoltajat: Toni Sihvonen Otto Luotonen Kiitämme yhteistyöstä kaikkia joukkueen sponsoreita ja tukijoita, joiden avulla pienten junioreiden toiminta on mahdollista. 19

K-Vantaa -03 PuMu Kiekko-V Takarivi vasemmalta alkaen: Petri Tarjamo, Jyrki Korvenpää, Harri Hautala, Miska Virtanen, Slava Kononenko, Jori Paukkonen, Santtu Seppälä, Nico Haapoja. Seuraava rivi vasemmalta alkaen: Vili Seppälä, Topi Backlund, Olli Taimi, Eemil Virtanen, Aleksi Haapoja, Kalle Halme. Keskirivi vasemmalta alkaen: Timo Korvenpää, Lauri Paukkonen, Miika Pulkkinen, Leevi-Kalle Maijola, Joel Alasmaa, Okko Nurmela, Matias Weltner, Luca Salminen. Alarivi vasemmalta alkaen: Leo Walta, Matias Korhonen, Timofei Kononenko, Mikael Tarjamo, Veeti Hautala, Onni Leppä, Eino Eskelinen. Kuvasta puuttuvat: Petri Hellman, Jukka Korhonen, Rasmus Hellman. Uusi kausi käynnistettiin elokuussa. Viime kaudella mukana olleet 04 syntyneet lapset siirtyivät omaan ikäluokkaansa, joten 03 ikäluokka porskuttelee uuteen kauteen omana ikäluokkanaan. Ikäluokassa on mukana noin 50 innokasta kiekkoilijan alkua. Harjoittelememme keskimäärin kolme kertaa viikossa jäällä ja lisänä joka toinen viikko ohjelmaan kuuluu salivuoro. Ikäluokka on jaettu kahteen harjoitusryhmään SiVa ja PuMu. Harjoittelun pääpaino on luistelutaidon kehittämisessä, missä riittää työnsarkaa vielä useaksi vuodeksi. Emme toki pelkästään viivoja luistele emmekä ympyröitä kiertele, vaan yritetään joka harjoituksiin saada hauskuutta mukaan leikkien, kisailujen ja pienpelien PuMu ryhmä 4. Timo Korvenpää 14. Rasmus Hellman 18. Matias Korhonen 20. Veeti Hautala 22. Timofei Kononenko 23. Leo Walta 25. Mikael Tarjamo 26. Olli Taimi 27. Vili Seppälä 28. Miika Pulkkinen 29. Onni Leppä 30. Okko Nurmela 31. Aleksi Haapoja 33. Kalle Halme 35. Luca Salminen 37. Eino Eskelinen 40. Eemil Virtanen 41. Matias Weltner 55. Topi Backlund 58. Joel Alasmaa 66. Lauri Paukkonen 68. Leevi-Kalle Maijola Joukkueenjohtaja: Jori Paukkonen Valmentajat: Petri Hellman Nico Haapoja Jukka Korhonen Pasi Weltner Santtu Seppälä Petri Tarjamo Jyrki Korvenpää Huoltajat: Harri Hautala Slava Kononenko Miska Virtanen 20