PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä. Sivu 1 09.09.2009 Y-tunnus: 2266897-6. Yritys- ja yhteisötunnus: 2266897-6



Samankaltaiset tiedostot
Vehniän vesiosuuskunnan säännöt

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 90,00 euroa.

Osuuskunnan toiminimi on Anjalan vesihuolto-osuuskunta ja kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

HÄRKINVAARAN VESIOSUUSKUNTA VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminimi on Pihlajalahden Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Ruoveden kunta.

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Yläneenjoen Jätevesiosuuskunta ja kotipaikka on Pöytyä.

SÄÄNNÖT. Käsittelevä toimisto: Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A Helsinki, puh

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 100 euroa.

Etelä-Elimäen Vesiosuuskunta

SUOVANLAHTI-VESIJÄRVI VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan toiminimi on Villingin vesiosuuskunta ja kotipaikka on Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Uki-Kustavi saaristovesiosuuskunta. ja kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Roukalahden vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

JÄTEVESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka. Osuuskunnan toiminimi on Kierikkalan Jätevesiosuuskunta ja kotipaikka on Rusko.

LUOMAN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT (Säännöt on hyväksytty Luoman Vesiosuuskunnan perustavassa kokouksessa )

MUHOKSEN SANGINJOEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Linnanrauniontien vesiosuuskunnan säännöt

VESIOSUUSKUNTA HKM:n SÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminimi on Mäntsälän Sääksjärven vesiosuuskunta ja kotipaikka on Mäntsälä

Suvisaariston vesiosuuskunta Säännöt 1 (9) SUVISAARISTON VESIOSUUSKUNTA-SOMMARÖ VATTENANDELSLAG -NIMISEN OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 (10) 4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 120 euroa.

VIHTIJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vihtijärven vesiosuuskunta ja kotipaikka on Vihti.

VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 2011

Osuuskunnan toiminimi on Alajärven Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Alajärven kaupunki.

VIRTAIN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Osuuskunnan nimi on Vesankajärven vesiosuuskunta ja kotipaikka Jyväskylä.

4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Osuuskunnan toiminimi on Varparannan vesiosuuskunta ja kotipaikka Kontiolahti.

Vehniän vesiosuuskunnan säännöt

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

Osuuskunnan toiminimi on Karunan vesihuolto-osuuskunta ja kotipaikka on Sauvo.

Osuuskunnan toiminimi on Paksuniemen vesiosuuskunta ja kotipaikka on Rääkkylä.

LEMPYYN VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SÄÄNNÖT

Järilä-Kuurolan jätevesiosuuskunta 1 (9) Säännöt

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 85 euroa.

Pohjois-Kangasalan vesihuolto-osuuskunta (9)

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

Osuuskunnan toiminimi on Kitö Vattenandelslag Kitön Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Sipoo.

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

SANTALAHTI LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA SÄÄNNÖT

2 Toimiala. [ei muutosta] [ei muutosta]

SAMMALJOEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Sammaljoen Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Sastamalan kaupunki.

Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Korpilahden Hyrkkölän vesiosuuskunnan säännöt

ETELÄ-KORPILAHDEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka

LEVANNON VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Sivu 1 Kaupparekisterijärjestelmä Y-tunnus:

Osuuskunnan tarkoituksena on tietoliikenneverkon antamin edellytyksin tukea kestävää kehitystä.

ILLON VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminimi on Hirvihaaran Vesiosuuskunta ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta.

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :06:16 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Valkjärven Kuituosuuskunta ja kotipaikka on Nurmijärvi.

AROLAN-JOKELANSEUDUN-HALKIAN VESIOSUUSKUNTA SUONEN SÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminimi on Tuuloksen tietoverkko-osuuskunta ja kotipaikka on Hämeenlinna.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Jäsenellä on oikeus osallistua osuuskuntaan useammallakin osuudella.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Sibbe vesihuolto osuuskunta Sibbe vattenserviveandelslag nimisen osuuskunnan säännöt

1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 2 TOIMIALA 3 MONIPALVELUVERKKOINFRASTRUK- TUURIN HANKKIMINEN, YLLÄPITO, HAL- LINNOINTI JA MUU HOITO

Osuuskunnan toiminimi on Valkeiskylän vesiosuuskunta ja kotipaikka on Kuopion kaupungin Nilsiän kaupunginosa.

Osuuskunnan tarjoamia palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet, ellei hallitus toisin päätä.

file:///f:/mat FutureVision/lieksan_vesiosuuskunta/sivuston_sisältöä/...

Sivu Y-tunnus: PATENTTI- 3A REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijarjestelma SAANNOT. Yritys- ja yhteisotunnus:

1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan nimi on Valoa kuidun päässä ja kotipaikka on Kouvola.

Osuuskunnan säännöt

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :52:40 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Osuuskunta Visian yhteisösäännöt

Nykyinen (voimassa lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa Voimaan mahdollisimman pian.

Osuuskunnan nimi on Hailuodon laajakaistaosuuskunta ja kotipaikka on Hailuoto.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

OSUUSKUNTA KYMIJOEN KYLÄKUITU säännöt

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminnan periaatteena on toimia voittoa tavoittelemattomasti ja tuottaa jäsenilleen osuuskunnan toimialaan liittyviä palveluja.

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunnan säännöt

Tavoitteena on osuustoiminnallinen omavaraisuus. Ellei ylijäämää jaeta, se käytetään toimintatavoitteiden saavuttamiseen.

Mediaholvi Osk säännöt

Osuuskunnan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet, mikäli hallitus ei toisin päätä.

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Kannuksen Vesiosuuskunta ja kotipaikka Kannuksen kaupunki

Osuuskunta Universon säännöt

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

Mämmen vesihuolto osuuskunnan säännöt

HighScore Osk -nimisen osuuskunnan säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat.

Järventaustan kyläkuituosuuskunnan säännöt

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

Siikaverkko osuuskunta, säännöt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta ja kotipakka on Rautavaara.

Transkriptio:

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 09.09.2009 Y-tunnus: 2266897-6 Yritys- ja yhteisötunnus: 2266897-6 Yhtiö: Etelä-Hartolan vesiosuuskunta Kasitteleva toimisto: Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki, puh. 09-6939 500 Jäljennöksen sisältö: Voimassaolevat säännöt 09.09.2009 Voimassaoloaika 09.09.2009 - Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteäta omaisuutta ja osakkeita on kumottu 1.1.1993. Siihen perustuvat yhtiöjärjestys- ja sääntömääräykset seka sen nojalla tehdyt merkinnät ovat mitättömiä. Tiedot on tulostettu koneellisesti kaupparekisterijarjestelmästä. Patentti- ja rekisterihallituksen paperille tulostettuna asiakirja on alkuperäinen ilman allekirjoitusta.

Sivu 1 1 $5 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Etelä-Hartolan vesiosuuskunta ja sen kotipaikka on Hartolan kunta. 2 Toimiala Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. Osuuskunta voi tarjota vesihuoltopalveluja myös muille vesihuoltolaitoksille. 3 5 Jäseneksi ottaminen Osuuskunnan jaseneksi pyrkivän on tehtävä siita kirjallinen hakemus hallitukselle, joka paattaa jaseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jaseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi. 4 5 Muiden kuin jäsenten oikeus kayttaa palveluja ja liittya osuuskunnan verkostoon Muutkin kuin jäsenet saavat hallituksen hyväksymän sopimuksen tehtyään liittya osuuskunnan vesi- ja viemariverkostoon ja kayttaa osuuskunnan palveluja. 5 5 Sopiminen liittymisestä ja palvelujen kaytösta Liittymisestä osuuskunnan vesi- ja viemariverkostoon ja osuuskunnan tarjoamien palvelujen kaytösta tehdään kirjallinen sopimus. Liittymiseen ja palvelujen käyttöön sovelletaan näiden sääntöjen lisaksi edellä mainittua sopimusta, osuuskunnan yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa. 6 5 Osuus ja osuusmaksu Jäsenellä on oltava yksi osuuskunnan osuus. Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 100 euroa. Osuusmaksu on maksettava yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jaseneksi hyväksymisestä lukien. 7 5 Vapaaehtoiset osuudet Osuuskunta voi antaa myös vapaaehtoisia osuuksia. Osuuskunnan kokous paattaa vapaaehtoisten osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituksen paattämaan siita. Valtuutus voidaan antaa enintaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen ei saa vähentää vapaaehtoisten osuuksiensa lukumäärää ennen kuin on kulunut vähintään viisi vuotta tällaisen osuuden antamisesta. 8 5 Liittymismaksu Osuusmaksun lisaksi kukin jäsen maksaa jokaista erillistä vesija viemäriliitäntäänsä kohti liittymismaksun. Osuuskunnan kokous paattaa liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja -tavasta ja muista ehdoista tai se voi valtuuttaa hallituksen paattämaan niistä. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Osuuskunnan hallituksella

Sivu 2 on valta paattaa, että määrätynlaisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua. Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle ja haltijalle. Liittymismaksu palautetaan, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan. 9 Ylimääräinen maksu Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä paattaa ylimääräisen maksun perimisesta jäseniltä toiminnan aikana kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista ja rahoittamista varten. Maksu voidaan periä ehdolla, että sita ei palauteta, tai se voidaan ottaa lainana. Muuten maksusta määrää hallitus. Ylimääräistä maksua peritään tai otetaan lainana jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluita tai samanaikaisesti näillä molemmilla perusteilla. Ylimaaraista maksua voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jasenten suoritettavaksi yhtenä tai useampana eränä yhteensä enintään jasenten liittymismaksujen nimellismäärä. Jos ylimääraista maksua otetaan lainana, lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sita ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu. 10 Jäsenten henkilökohtainen vastuu Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista veloista. 11 Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen, kunnossapito ja uusiminen Osuuskunta huolehtii vesi- ja viemärijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta hallituksen määräämään liittämiskohtaan saakka. 12 Jäsenen velvollisuudet Jäsen on velvollinen: 1) tekemään hallituksen hyväksymän sopimuksen liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä 2) noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa 3) luovuttamaan osuuskunnan käyttöön korvauksetta maata jasenten kiinteistölle johtavien osuuskunnan vesi- ja viemärijohtojen rakentamista, korjaamista ja uusimista varten 4) kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin 3) kohdassa mainittuja vesi- ja viemärijohtoja 5) sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesi- ja viemäriverkostoon liitetyt johdot.

Sivu 3 13 5 Jäsenten yksimielinen paatös Osuuskunnan jäsenet voivat yksimielisenä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätöksenteko edellyttää kaikkien osuuskunnan jasenten osallistumista ja yksimielisyyttä. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja vahintaan kahden jäsenen allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava paatökseen osallistuneiden jasenten nimet. Kirjalliseen paatökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa. 14 5 Osuuskunnan kokoukset Osuuskunnan varsinainen kokous pidetaan kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä ennen kesäkuun loppua. Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetaan, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä. Kokoukset pidetaan osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksessa määrää kokouspaikaksi jotakin muuta Suomen paikkakuntaa. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista aanista. Vaalissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. hnten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Ellei vaaleissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut enemmistöä annetuista aanista, toimitetaan uusi äänestys niistä ehdokkaista, joita on äänestyksessä kannatettu. Valituksi katsotaan tällöin se, joka on saanut suurimman äänimäärän. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetaan pöytäkirjaa. kniluettelo on otettava pöytakirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittava kokouksessa tehdyt päätökset ja aanestyksen tulos. Jos paatös on aanestyksen tulos, on pöytakirjaan merkittava, miten äänet ovat jakautuneet. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vahintaan kahden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja allekirjoitettava. 15 5 Osuuskunnan varsinainen kokous Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vahintaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijaa 2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen 3) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta 4) paatetaan tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta 5) paatetaan vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitus johtajalle tilikaudelta 6) paatetaan ylijäämän käyttämisestä 7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jasenten palkkiot 8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen

Sivu 4 9) valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja tilintarkastajan varamies tarkastamaan seuraavan tilikauden hallintoa ja tilejä. Jos tilintarkastajana on yhteisö ei varatilintarkastajaa valita. 10) määrätään, missä sanomalehdessä kutsu osuuskunnan kokoukseen julkaistaan 11) kasitellaan muut kokouskutsussa mainitut asiat. 16 Kokouskutsu Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava jasenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistaan viikkoa ennen kokousta. Jos kokouksessa kasitellaan osuuskuntalain 4 luvun 12 :ssä mainittua asiaa, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistaan kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan ilmoituksella, joka lähetetään postitse, tai kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa kasitellaan sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 :ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on lisäksi mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. 17 Hallitus Osuuskunnan hallitukseen kuuluu kolmesta viiteen (3-5) jäsentä, jotka valitaan toimiinsa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen voidaan valita vuodeksi kerrallaan enintään niin monta varajäsentä kuin hallituksessa on jäseniä. Varajäsenet voidaan valita asianomaisten hallituksen jasenten henkilökohtaisiksi varamiehiksi. Hallitukseen voidaan valita osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hanen aviopuolisonsa ja osuuskunnan jäsenenä olevan yhteisön edustaja. Toimitusjohtaja voidaan valita hallitukseen riippumatta siitä, onko hän osuuskunnan jäsen. Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuuskunnan palveluksia, ei saa kuulua hallitukseen. Hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kaksi, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 18 Hallituksen kokoukset Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jasenten koko lukumäärästä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jasenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian kasittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hanen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian kasittelyyn. Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy

Sivu 5 Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla. Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaan, jos ei hallitus määrätyissä tapauksissa toisin päätä. Hallitus kasittelee muun muassa seuraavat asiat: 1) päattää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista 2) paattaa osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista 3) tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia 4) paattaa osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat ja 5) kasittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vahintaan yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. 19 5 Toimitusjohtaja Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos hallitus niin paattaa. Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa osuuskunnan hallitus. Osuuskunnan hallitus tekee toimitusjohtajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan toimitusjohtajan teh tavan hoitamiseen ja toimeentuloon liittyvistä asioista. 20 Toiminimen kirjoittaminen ja prokura Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet aina kaksi yhdessa. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille siten, että he kirjoittavat toiminimen kukin erikseen yhdessa toimitusjohtajan tai hallituksen jonkun jäsenen kanssa tai keskenään kaksi yhdessa. Hallitus voi paattaa myös prokuran antamisesta. 21 Tilikausi ja tilinpaatös Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpaatös. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ja se on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistaan kuukautta ennen osuuskunnan varsinaista kokousta, kuitenkin viimeistaan ennen toukokuun loppua. 22 Tilintarkastajat Osuuskunnalla on vahintaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajana on yhteisö ei, varatilintarkastajaa tarvita.

Sivu 6 23 5 Osuuden siirto ja siirron saajan oikeus Osuus voidaan siirtää, mutta jasenyytta ei voida toiselle luovuttaa. Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on siirronsaaja, joka täyttää jaseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä osuuskunnan jaseneksi. Siirronsaajan on haettava osuuskunnan jasenyytta kuuden kuukauden kuluessa siirrosta. Siirronsaajalla on oikeus lukea hyvakseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu maara. Siirronsaaja saa tallöin myös muut osuuskuntalakiin ja naihin sääntöihin perustuvat taloudelliset edut ja velvollisuudet, jotka siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut. 24 5 Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeus Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jaseneksi pääsemiseen, jos hän vuoden kuluessa kuolinpäivästä hakee osuuskunnan jasenyytta ja edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa. Oikeudenomistajalla, joka sanotussa ajassa tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jaseneksi, on tällöin oikeus lukea hyvakseen vainajan suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi vainajan osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu maara. Oikeudenomistaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja naihin sääntöihin perustuvat taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka vainajalla olisi eläessään ollut. 25 5 Jäsenen erottaminen Osuuskunnan hallitus paattaa jäsenen erottamisesta. Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta, 1) jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan 2) jos jäsen kokonaan tai osaksi luopuu käyttämästä hyvakseen osuuskunnan palveluksia 3) jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa, tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti 4) jos jäsen toimii sopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten tai yleisten toimitusehtojen vastaisesti tai 5) jos jäsen joutuu konkurssitilaan tai holhouksen alaiseksi. 26 5 Ylijäämän jakaminen Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille tilikauden aikaisen osuuskunnan palveluiden käytön perusteella tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille tai vapaaehtoisille osuuksille. Ylijäämää voidaan jakaa samalla kertaa yhdellä tai useammalla perusteella. Ylijäämän jakamisesta paattaa osuuskunnan kokous. 27 5 Osuuskunnan purkautuminen ja selvitystila Paatös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa Paatös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on

vahintaan kaksi kolmasosaa annetuista aanista. Sivu 7 28 5 Varojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa Jos osuuskunta puretaan, paattaa osuuskunnan kokous miten osuuskunnan omaisuuden säästö käytetään. Mikäli säästöä ei jaeta jäsenille, on se käytettävä vesihuoltotoimintaa edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin. 29 5 Erimielisyydet Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen, tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan osuuskunnan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa. 30 5 Saantöjen muuttaminen Saantöjen muuttamisesta paattaa osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin sanottu, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vahintaan kaksi kolmasosaa annetuista aanista.