Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo.kaupunginkanslia@vantaa.fi Aloitusaika 13.2.2012 Lopetusaika 17.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0

283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0

322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0

422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0

445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0

707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0

892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 1 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0

2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - kehittämisjohtaja Nimi - Tarja Lumijärvi Sähköposti - tarja.lumijarvi@vantaa.fi Puhelin - 0407592409 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - kansliasihteeri Nimi - Paula Harju Sähköposti - paula.harju@vantaa.fi Puhelin - 0503124842 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Yleisesti ottaen kunta- ja palvelurakenneuudistusta tarvitaan. Metropolialueen on kuitenkin ol-tava oma kokonaisuutensa tarkastelussa eikä aluetta voi tarkastella samoin tilastokriteerein kuin muuta maata. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla olisi samanaikaisesti tehtävä metropoli-ratkaisu, jonka tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle pohjalle rakentuva metropolialue. Keskeisin tavoite kuntauudistuksessa tulee olla peruspalvelujen turvaaminen kuntalaisille ja ta-loudellisuus palvelujen ja toimintojen järjestämisessä. Kuntauudistuksessa on kuntalaisten kannalta oleellista palvelutuotannon kustannustehokkuus ja asiakaslähtöisyys. Selvityksessä on jätetty liian vähälle huomiolle kuntien palvelutuotannon toimintatapa- ja kus-tannuserot, eikä selvitys sisällä palveluiden tuotanto- ja rakennetarkastelua. Selvitys ei vastaa niihin haasteisiin, joita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja rahoi-tusvastuun yhteensovittaminen edellyttävät. Asukkaiden suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen niin kunnan sisällä kuin seudullakin sekä edustuksellisen demokratian vahvistaminen edellyttävät myös uudistuksia kunnissa ja metropolialueella. Kuntarakenneuudistuksessa tulee olla tavoitteena taloudellisesti entistä itsenäisemmät kunnat, jotka voivat vastata palveluvelvoitteisiin mahdollisimman pitkälti oman verorahoituksensa turvin. Valtionosuusjärjestelmän tulee olla uudistuksiin kannustava ja sen tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metropolialueen erityispiirteet. Valtionosuusjärjestelmän ei tule altistaa koko kansantalouden kasvun kannalta keskeisiä kasvukeskuksia kohtuuttomalle velkarahoituspaineelle. Rakennetyöryhmän selvitys perustuu väittämään siitä, että suuremmassa kunnassa hallinto keventyy ja

kustannuserot tasoittuvat. Vuonna 2010 toteutetussa selvityksessä Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista (myöhemmin Helsinki-Vantaa -selvitys) tehtiin tarkka ja monipuolinen arvio mahdollisen kuntaliitoksen seurauksista ja merkittävistä kokonaistaloudellisista kustannuksista. Tätä laajaa selvitystä ja samana vuonna toteutettua Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitystä (myöhemmin seutuhallintoselvitystä) olisi tullut hyödyntää rakennetyöryhmän työssä. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Vantaan väestökehitys ja palvelutarpeeseen vastaaminen eivät edellytä kuntarakennemuutosta. Vantaan väestöllinen huoltosuhde on koko maan parhaita ja pysyykin sellaisena. Vantaa sijoittuu myös muilla selvityksen väestökriteereillä parhaimpaan kuntajoukkoon, vaikka Vantaankin väestö ikääntyy nopeasti. Väestönkasvu Vantaalla perustuu syntyvyyden enemmyyteen eikä ole muuttoliikkeestä johtuvaa. Vantaalta muutetaan pois erityisesti naapurikehyskuntiin (KUUMA-kuntiin). Esimerkiksi työllisten muuttoliikettä on Vantaalta pohjoisiin naapurikuntiin enemmän kuin niistä Vantaalle. Väestön kasvuvauhti hidastuu alle prosenttiin 2020-luvulla ja se tasoittuu vuoteen 2030 mennessä 1990-luvun tasolle. Selvitys ei ota huomioon väestökasvun voimistumista entisestään Helsingin seudun reuna-alueilla. - Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa Vantaalla edelleen, nyt osuus on noin 10 % ja vuonna 2030 ennuste väestönosuudeksi on 18 %. Muunkielisen väestönosan kasvusta seuraa myös palvelu- ja erityisosaamisen tarpeita. Esimerkiksi Vantaan ulkomaalaisesta työvoimasta eli ulkomaan kansalaisista lähes 30 % on työttömänä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Vantaan käyttötalous on tasapainossa, mutta kaupungin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti, koska investointitaso on ollut korkea suhteessa tulorahoitukseen. Viime vuosina Vantaa on lisäksi kantanut suuren vastuun seudun isoista liikenneinvestoinneista eli Kehäradasta ja Kehä III:sta. Suurten liikennehankkeiden toteutumisen ongelmana on erityisesti valtion rahoituksen riittävyys. Vantaa on joutunut Kehä III:n peruskorjauksen yhteydessä lainaamaan valtiolle korotta 50 miljoonaa euroa, jonka valtio on sitoutunut maksamaan kaupungille takaisin vuonna 2013. Tämä valtiolle myönnetty koroton laina sisältyy kaupungin velkamäärään, minkä lisäksi kaupungin lainasta maksamat korot jäävät rasittamaan kaupungin taloutta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien taseet eivät ole velan määrän osalta suoraan vertailukelpoisia. Jos pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettäisiin raportin ehdotuksen mukaisesti, velka/asukas -suhdeluku laskisi Vantaan osalta, mutta nousisi vastaavasti esimerkiksi Espoon osalta. Velan määrään voidaan vaikuttaa alentavasti vain joko omaisuutta realisoimalla (mukaan lukien rahastot) tai tulopohjaa vahvistamalla. Tämä merkitsisi yhdistyneessä kaupungissa joko kunnallisveroprosentin tasoa, joka olisi lähellä Vantaan ja Helsingin nykyistä veroprosenttia tai vaihtoehtoisesti olisi ainakin Helsingin osalta puututtava palvelutasoon, mikä merkitsisi Helsingissä palvelutason laskua nykyisestä. Vantaalla on vertailujen mukaan tehokkaasti tuotetut palvelut. Espoon ja Vantaan sisällyttäminen selvityksen talous- ja muussa tarkastelussa yhteen KUUMA-kehyskuntien kanssa Helsingin kehyskunniksi ei kuvaa seudun kehitystä oikein. Esitetty tyypittely ei sovellu metropolialueen nykytilanteen kuvaukseen eikä tulevaisuuteen suuntaavan trenditarkastelun pohjaksi. Vantaa menettää verotuloja muuttoliikkeestä johtuen naapurikehyskuntiin. Muuttovoiton vaikutuksesta

saatavalla kunnallisverotulolla on promilleluokan vaikutus Vantaan verotulokertymään. Tämä ei riitä kattamaan edes palvelutarpeen kasvuun vastaamisen kustannuksia tai siihen liittyviä mahdollisia lisäinvestointeja. Vantaan kunnallisveroprosentti on koko maan keskiarvoa alempi, mutta korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Verotulot kattavat noin 70 % Vantaan kaupungin käyttötalouden tuloista ja verotuloista kunnallisveron osuus oli noin 87 % vuonna 2010. Yhteisövero ja kiinteistövero tuottavat Vantaalla lähes yhtä paljon hieman vuosittain vaihdellen. Toimintatulot olivat 16 % käyttötalouden tuloista. Valtionosuudet kattoivat 11 % Vantaan kaikista käyttötalouden tuloista, ja vastaava osuus oli maan kunnissa keskimäärin 20,9 %. Kaupunki sai valtionosuuksia yhteensä 129 milj. euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -62,2 milj. euroa vuonna 2010. Vantaan kaupunki on siis kuntien välisen tasausjärjestelmän suuri nettomaksaja. - Vantaa ei kuulu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla kriisikuntakriteereillä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn piiriin. Vantaan ongelmat keskittyvät asukasta kohden laskettuun kunnan lainamäärään ja suhteelliseen velkaantuneisuuteen. Vantaalla on käynnistetty talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, jossa käydään läpi kriittisesti sekä kaupungin tulevat investoinnit että käyttötalouden menokehitys. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Metropolialueen toiminnallisen kokonaisuuden muodostaa koko Helsingin seutu. Rakennetyöryhmän selvitys arvioi pääkaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakennetta ja sen kehittämistä vanhentunein näkemyksin, missä Helsinki-keskeinen sormimalli on lähtökohtana kaikelle tarkastelulle metropolialueella. Helsingin seutu on kuitenkin monikeskuksinen, verkostomaisen rakenteen muodostava metropolialue, joka koostuu useasta työssäkäyntikeskuksesta. Pääkaupunkiseutua ei voida toiminnallisesti erottaa muusta Helsingin seudusta. Esitetty kuntaliitos ei ratkaise Helsingin seudun maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön ongelmia, eikä vastaa segregaation tai syrjäytymisen haasteisiin. Perusteena käytetty yhdyskuntarakenteen pirstoutumisen ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntia. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2011) on sovittu seudun liikenneinves-tointihankkeista. Vantaan ytimeen kuuluva lentokenttä ja sen vaikutuspiiriin sekä yhteiseen raide- ja tieverkkoon kuuluvat naapurikehyskunnat ovat olennainen osa seudun yhdyskuntarakennetta. Rakennetyöryhmä ei edes mainitse selvityksessään Kehärataa tai länsimetroa, jotka ovat jo rakenteilla. Myös Kehä I, Kehä II ja Kehä III ovat jo pitkään olleet kehittämisen ja parannustöiden kohteena. Näitä valtion tiehankkeita ovat myös pääkaupunkiseudun kaupungit rahoittaneet mittavasti hankkeiden toteuttamisen turvaamiseksi. Helsinki, Sipoo ja Vantaa suunnittelevat yhdessä myös Östersundomin suuntaa raideliikenteeseen tukeutuen. Suuret liikennehankkeet määrittävät myös tulevaisuuden kaupunkirakentamisen alueet. Vantaalla näitä alueita ovat Kehärataan tukeutuvat rakenteilla oleva Leinelä ja käynnistymässä oleva Marja-Vantaan alue. Myös pääradan varren alueita täydennetään erityisesti Tikkurilassa. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä palveluiden järjestäminen on Vantaalla hoidettu sel-vityksessä edellytetyllä tavalla siten, ettei yhdyskuntarakenne hajaudu. Vantaan yhdyskuntara-kennetta kehitetään perustuen tuoreeseen (2007) yleiskaavaan, joka tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, myös keskuksia, joista suurin osa sijaitsee raideliikenteen varressa. Vantaan yleiskaavan 2007 ja Marja-Vantaan osayleiskaavan mitoituksena on yhteensä 240 000 asukasta vuonna 2030. Uusia asuin- ja työpaikka-alueita, mukaan lukien kaupan hankkeet, on suunnitteilla olemassa ja rakenteilla olevien ratojen (Kehärata) vaikutuspiiriin. Selvityksessä todetaan, että rakentaminen uhkaa levitä ja pirstota viheralueita. Väite ei pidä paikkaansa Vantaalla, missä yleiskaavatyön aikana inventoitiin viheralueet tarkasti täydennys-rakentamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi. Viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa ohjaa Vantaan viheralueohjelma 2011 2020.

Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Metropolialue muodostuu useista työssäkäyntialueista. Tätä rakennetyöryhmän selvitys ei ota huomioon. Tarkastelu on tehty Helsinki- keskeisesti ja muut pääkaupunkiseudun kunnat, mukaan lukien koko maan 2. suurin kunta Espoo ja 4. suurin kunta Vantaa on niputettu kaikki yhteen kehyskunniksi muiden naapurikehyskuntien kanssa. Vantaan osalta selvityksen työssäkäynnin ja asioinnin tarkastelu on puutteellista. Työssä ei enää käydä seudulla yksinomaan Helsingissä, kuten selvityksestä voisi olettaa. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on jo noin 103 % ja työpaikkojen määrän ennustettu kasvuprosentti on seudulla suurinta vuoteen 2035 mennessä. Erinomaisesta työpaikkaomavaraisuudesta huolimatta Vantaan työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kuitenkin korkealla tasolla muihin metropolialueen kuntiin verrattuna. Vantaa on merkittävä seudun työssäkäynti- ja palvelualuekeskus erityisesti kehyskunnille. Vantaalla käy työssä muualta yhteensä noin 60 100 henkilöä, joista noin 25 000 on helsinkiläisiä ja liki 16 000 kehyskuntalaisia. Vantaalla sijaitsevista työpaikoista 43 %:ssa oli vantaalainen työntekijä, 24 %:ssa työntekijä oli Helsingissä asuva ja 17 %:ssa KUUMA-kunnissa asuva. Kehyskunnista käydään Vantaalla paljon asioimassa päivittäistavarakaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa palveluissa ja määrä kasvaa jatkuvasti, koska päärataa pitkin ja erityisesti Kehäradan valmistuttua Vantaa on erittäin hyvin saavutettavissa. - Työssäkäynti- ja asiointialueena tulee tarkastella lentokenttäaluetta (Aviapolis-alue), jossa työ-paikkakasvu erityisesti jatkuu sekä muutenkin Vantaata ja sen kehyskuntia. Esimerkiksi tuusulalaiset asioivat enemmän Vantaalla kuin Helsingissä, sipoolaiset, nurmijärveläiset ja keravalaiset lähes yhtä paljon Vantaalla kuin Helsingissä. Seudulla ei voida olettaa, että Helsinki on kaiken asioinnin keskus. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kuntaliitoksen yleiset vaikutukset palveluntarjontaan Selvityksen näkökulmana on, että kuntien yhdistämisestä seuraa taloudellista säästöä, palvelut saadaan yhdenmukaistettua ja päästään eroon päällekkäisistä tehtävistä. Selvitys ei kuitenkaan määrittele uuden, yhdistyneen kunnan tehtäviä eikä selvityksessä ole mitään näyttöä tai tutkimustietoa, että suuruuden ekonomia toimisi miljoonan asukkaan suurkunnassa. Palvelujen tehostamista voidaan tehdä kunnissa ilman kuntaliitoksiakin. Kuntalaisilla on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin. Lähtökohtana palvelujen tuottamiselle kaupunkien yhdistyessä on se, että palvelujen on oltava laadultaan samantasoisia yhdistyneen kunnan sisällä. Helsinki- Vantaa-selvityksessä todettiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä sivistystoimen palveluiden osalta, että kahden suuren ja kaupunkirakenteeltaan erilaisen kaupungin yhdistäminen luo riskin asiakkaiden yhdenvertaiselle palvelulle. Yhdistyminen voi johtaa paitsi palvelutarjonnan keskittymiseen Helsingin niemelle niin myös resurssien suuntaamiseen keskustaan ja voimakkaisiin aluekeskuksiin siten, että pienemmät keskukset ja alueet jäävät vaille kehittämispanoksia. Helsinki-Vantaa -selvityksessä arvioitiin kaupunkien mahdollisen yhdistymisen taloudellisia vai-kutuksia. Vantaan peruspalvelujen kustannukset ovat toimialakohtaiset tarvevakioinnitkin huomioiden selvästi Helsinkiä alhaisemmat. Toimintojen uudelleenorganisointi, palvelujen tuotantotapojen muuttaminen ja palvelujen resursoinnin lisäykset kasvattaisivat myös kustannuksia. Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan karkeasti arvioida, että kokonaiskustannukset uuden miljoonakaupungin synnyttämisessä nousisivat todennäköisesti useisiin satoihin miljooniin euroihin. Jo pelkästään kaupunkien yhdistymisestä seuraava tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen sekä muun muassa tilankäytön epäoptimaalisuus johtaisivat siirtymävaiheessa Helsinki- Vantaan selvityksen arvion

pohjalta viiden kunnan kuntaliitoksen osalta selvästi yli 100 miljoonan euron suuruisiin lisäkustannuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vantaalla palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Helsinki-Vantaa -selvityksessä tarkasteltiin Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyvin perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Helsinki-Vantaa selvityksessä korostettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko ja palvelurakenteet eivät olisi yhdenmukaistettavissa lyhyellä aikavälillä. Yhdistymisprosessi aiheuttaisi mittaluokaltaan suuret kustannukset. Helsingin ja Vantaan palveluiden tuotanto ja -järjestämistavat ja palveluverkon laajuus eroavat toisistaan. Mikäli kaupungit yhdistettäisiin ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotettaisiin Helsingin mallilla, olisi lisäkustannus tarvevakioinnit huomioiden noin 60 miljoonaa euroa (ilman tarvevakiointeja yli 100 miljoonaa euroa ) nykykustannusten päälle. Vantaan kustannustasolla kustannukset olisivat noin 174 milj. euroa alhaisemmat vuoden 2009 tiedoilla laskettuna. Toisaalta, mikäli palveluvalikko valittaisiin Vantaan mukaan, heikkenisivät helsinkiläisten palvelut. Helsingissä on suuremmat kustannukset kautta linjan: perusterveydenhuollossa (ikä-vakioidut kustannukset huomioon ottaen Helsingissä 10 % suuremmat kustannukset), erikoissairaanhoidossa (ikävakioidut kustannukset Helsingissä hieman korkeammat), lastensuojelussa (Helsingissä yli 50 % korkeammat kustannukset), aikuissosiaalityössä (Helsingissä toimeentulotukikustannukset 158 / asukas, Vantaalla 147 / asukas), vanhuspalveluissa (Helsingissä deflatoidut kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden ovat 20 % korkeammat kuin Vantaalla) ja kehitysvammahuollossa (nettokustannukset asiakasta kohden Helsingissä 22 % suuremmat kuin Vantaalla). Kustannuseroja selittävät muun muassa Helsingin laitoshoidon suuri määrä ja erot palveluvalikon runsaudessa ja voimavaroissa. Vantaalla korostuvat myös ostopalvelut kun taas Helsinki tuottaa palveluja enemmän itse. Naapurikuntiin verrattaessa Vantaan perusterveydenhuollon nettokustannukset asiakasta kohden ovat samaa kustannustasoa kuin Nurmijärvellä, Keravalla ja Tuusulassa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteenlaskettuja kustannuksia vuosina 1999 2010 verrattaessa huomataan, että Vantaan kustannukset ovat koko Manner-Suomen kustannuksia alhaisemmat ja suurin piirtein samaa tasoa kuin Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Sipoossa. Espoon kustannukset ovat olleet koko ajanjaksolla vähän vertailukuntia matalammat. Helsingissä taas on koko Manner-Suomeenkin verrattuna selvästi korkeammat kustannukset. Kuntaliiton tekemän Kuusikkokuntien vertailun perusteella voidaan todeta, että Vantaan palvelut ovat helposti saatavilla ja liikenneyhteydet niihin ovat hyvät. Rakennetyöryhmän selvitys ei huomioi Vantaan ja metropolialueen erityispiirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarkastellessaan. Yksi merkittävä erityispiirre on maahanmuuttajien nopeasti kasvava määrä, joka luo omat erityistarpeensa myös sosiaali- ja terveyspalveluille. Lisäksi erityispiirteenä on, että Vantaalla on valtakunnallinen rooli sosiaali- ja kriisipäivystyksen tuottajana. Sivistystoimen palvelut Selvityksen tarkastelunäkökulmissa ei ole huomioitu kaupunkien palvelujen tuotantotapojen erilaisuutta. Helsinki-Vantaa -selvityksessä vuonna 2010 todettiin sivistyspalvelujen erilaiset tuotantotavat, jotka vaikuttavat myös palvelujen kustannuksiin.

Sivistystoimen palvelut järjestetään Vantaalla kustannustehokkaasti ja palveluiden lähtökohtana ovat tehokkaat ja toimivat palveluverkot. Palveluverkkoja on tarkasteltu viime vuosina hyvin suunnitelmallisesti, minkä seurauksena tilankäyttö on Vantaalla tehokkaampaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Rakennetyöryhmän selvityksen mittarit eivät sovellu suuren ja kasvavan kaupungin sivistystoimen tunnuslukujen tarkasteluun. Vantaalla peruskoulut ovat kunnan ylläpitämiä. Perusopetus on lähipalvelua ja Vantaalla onkin käytössä lähikouluperiaate, joka osaltaan auttaa ehkäisemään myös segregaation kehittymistä. Lähikouluperiaatteen mukaisesti koulujen väliset erot ovat pienet ja vain 8 % ensimmäisen luokan oppilaista valitsee jonkun muun kuin lähikoulun. Vertailtaessa pääkaupunkiseudun kustannuksia perusopetuksessa vuoden 2010 osalta, oli Espoossa 13 % ja Helsingissä 21 % korkeampi kustannustaso kuin Vantaalla. Mikäli perusopetuksessa opetuksen resurssit nostettaisiin Vantaalla lähes Helsingin nykyiselle tasolle, olisi arvioitu lisäresurssitarve noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Perusopetuksen kustannuksia vuosina 1999 2010 verrattaessa huomataan, että Vantaan kus-tannukset ovat koko Manner-Suomen kustannuksia alhaisemmat ja suurin piirtein samaa tasoa (tai hieman alle kuin) Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Sipoossa. Lukiot ovat myös Vantaalla kunnan ylläpitämiä. Lukiokoulutuksen verkko on optimaalinen ja palvelujen saavutettavuus hyvä. Vantaan lukioiden opiskelijoista 25 % on kotoisin muista kun-nista kuin Vantaalta ja KUUMA-kuntalaisten osuus lukioiden koko opiskelijamäärästä on 10 %. Suomen- ja ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Espoon käyttömenot / opiskelija ovat 18 % ja Helsingin 24 % korkeammat kuin Vantaalla. Lukiokoulutuksen järjestämistapaerona Helsinkiin verrattuna voidaan todeta, että Helsingissä on huomattavan paljon yksityisten ja valtion ylläpitämiä lukioita. Ammatillisen koulutuksen verkko on Vantaalla tehokas ja toimiva. Vantaan kaupungin ylläpitämä Vantaan ammattiopisto Varia on monialainen oppilaitos, jolla on neljä toimipistettä. Varian opiskelijoista 8 % tulee KUUMA-kunnista. Lisäksi Vantaalla toimii yksi yksityinen ammatillinen oppilaitos. Jos toimintatapaa verrataan Helsinkiin, voidaan erona todeta, että Helsingissä on 13 yksityistä tai säätiön ylläpitämää ammatillista oppilaitosta. Varhaiskasvatuspalvelut ovat Vantaalla myös pääasiassa kunnan ylläpitämiä. Varhaiskasvatuspalvelut ovat lähipalveluja ja niiden palveluverkko on kattava ja hyvin saavutettavissa. Toimintakuluissa / päivähoitoikäinen (10kk 6v) oli Espoolla 6 % ja Helsingillä 8 % korkeammat kustannukset kuin Vantaalla. Päiväkotihoidossa taas Espoon kustannukset olivat 14 % korkeammat ja Helsingin kustannukset 10 % korkeammat laskennallista lasta kohden. Eroihin vaikuttavat muun muassa päiväkotien vuokrakustannusten erot, tukipalvelujen järjestämisen erot, kuntien erilainen käytäntö kohdistaa kustannuksia palveluille sekä erisuuruiset kuntalisät. Kirjastopalveluissa on pääkaupunkiseudulla tehty yhteistyötä jo pitkään yhteisen kirjastoverkon avulla. Kirjastot ovat helposti saavutettava lähipalvelu. Kuten edellä olevista tunnuslukuvertailuista voidaan todeta, ovat Vantaan sivistystoimen palveluverkot taloudellisia ja tehokkaita, eivätkä ne vaadi isompaa, yhdistettyä kuntarakennetta palvelujen toteuttamiseen. Vantaa on sitoutunut pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöhön. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä vastata nuorten koulutustakuuseen. Pääkaupunkiseudun sopimuspohjainen verkostoyhteistyö vastaa niihin tavoitteisiin, joita ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on valtakunnallisesti asetettu.

Vantaan kaupunki on sitoutunut toteuttamaan koulutustakuuta, jolla varmistetaan peruskoulun päättävien nuorten koulutukseen pääseminen. Vantaalla on kehitetty monipuolisesti ja yli toi-mialarajojen erilaisia tukitoimia koulutustakuun varmistamiseksi ja nuorten syrjäytymisen eh-käisemiseksi. Pääkaupunkiseudulla koulutustakuun toteuttamista vaikeuttaa ammatillisen koulutuksen riittämätön koulutuspaikkamäärä. Nykyisellä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkajärjestelmällä tähän tavoitteeseen ei päästä pääkaupunkiseudulla, koska se ei huomioi riittävästi pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavaa elinkeinorakennetta ja nuorten määrää, joka kasvaa muuta maata nopeammin. Kaupungeilla on oltava lukiokoulutusta vastaava toimivalta koulutuksen järjestämiseen ja tarjonnan mitoittamiseen sekä lisäksi mahdollisuus vaikuttaa alueensa muiden järjestäjien koulutustarjontaan. Ammatillisen peruskoulutuksen paikkatarjonta tulee vapauttaa säätelystä ainakin pääkaupunkiseudulla niiden osalta, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa. Myös valtion rahoituksessa tämä tulee ottaa huomioon. Muut kuntapalvelut Vantaalla on toimiva ja resursseiltaan riittävä kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi, joka toimii kiinteässä yhteistoiminnassa seudun kuntien kanssa. Vapaa-ajan palveluissa on paljon alueellisia palveluita, joiden toiminnan järjestäminen ja ra-hoittaminen eivät edellytä käyttäjiltä kuntalaisuutta. Liikuntapalveluiden näkökulmasta esitetyillä kuntarakenteen muutoksilla ei nähdä saavutettavan sellaisia toiminnallisia tai taloudellisia parannuksia, että esitetty kuntaliitos nähtäisiin tarpeelliseksi. Laadukkaat nuorisotilat ja nuorten kasvatuksellinen ohjaus ovat lähipalveluja, joiden pitäminen lähipalveluna voi käydä ylivoimaiseksi kuntakoon kasvaessa. - Rakennetyöryhmän selvitys lähtee siitä ajatuksesta, että yhdistyneessä kunnassa hallinto kevenee. Helsinki- Vantaa -selvityksessä todettiin, että jo Helsingin ja Vantaan yhdistyessä organisaatio kasvaisi niin suureksi, että hallinto moniportaistuisi ja tulisi entistä kankeammaksi. Uusi organisaatio ei pystyisi välttämättä vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin tarpeeksi nopeasti ja monimutkaisen kokonaisuuden hallinta olisi hankalaa. Muutosvalmius ja muutosjohtamisen osaaminen korostuisivat. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Vantaan elinkeinopolitiikka perustuu jo nyt toiminnallisuuteen eikä kuntarajoihin. Lentokentän rooli seudulla on vahva ja sitä vahvistaa entisestään lentokentän ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyö. - Selvityksessä on hyvin vähän painotettu seudun kansainvälistä kilpailukykyä, jonka tulisi olla yhtenä oleellisena elementtinä seudun ratkaisuja pohdittaessa. Tämän kilpailukyvyn saavuttamiseksi ja varmistamiseksi tulisi painottaa esimerkiksi lentokentän (Aviapoliksen ) alueen kehittymistä yhdessä siihen rajoittuvien kuntien kanssa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Vantaan päätös Helsinki-Vantaa -selvityksen johdosta Vantaan kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Helsinki-Vantaa -selvityksen 31.1.2011 23 ja päätti muun muassa, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi. Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi myös seutuhallintoselvityksen. Vantaan kanta seutuhallinnon kehittämiseksi Vantaan kaupunginvaltuusto päätti 11.4.2011 10 hyväksyä seuraavan Vantaan kannan seutuhallinnon kehittämiseksi: "Helsingin seudun kehittämistyössä tulee ottaa huomioon tarkasteltavan alueen laajuus, oi-keudenmukaiset

rahoitusratkaisut, päätöksenteon demokraattisuus ja läpinäkyvyys, kuntien omistajaohjauksen tehostaminen sekä uudistusten realistinen toteuttamistapa ja -aikataulu. Tavoitteena tulee olla monitahoisen hallinnon selkiinnyttäminen sekä seudun yhteisen tahdon vahvistuminen ja toteutuminen. Suunnittelun ja päätöksenteon päällekkäisyyttä tulee poistaa ja toimijoiden välistä työnjakoa ja vastuuta selkiyttää. Kehittämisessä ei tule lisätä uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja, vaan tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palveluiden strategista suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kunnilla tulee olla Helsingin seudun kehittämistyössä vahva rooli ja poliittisten ryhmien tulee olla tässä työssä kattavasti edustettuina." Metropoliratkaisu Rakennetyöryhmän selvitys ei tarkastele metropolialuetta kokonaisuutena, vaan esittää vain erillisiä kuntaliitoksia seudulle. Metropolialueelle tarvitaan kuitenkin oma metropoliratkaisu. Helsingin seudun yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu perustuu lähinnä verkostomaiseen toimintaan (Helsingin seudun yhteistyökokous; Maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta), aiesopimukseen valtion ja kuntien kesken liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, asuntotuotannosta ja kaavoituksesta sekä lakisääteiseen maakuntakaavaan. Metropolialueen yhteisten maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden, elinkeinojen kehittämisen sekä segregaation ehkäisyn strateginen suunnittelu ja päätöksenteko ovat hajallaan eri kuntayhtymillä ja seudullisilla toimijoilla. Helsingin seudun yhteistyökokous päättäessään hallitusohjelmatavoitteista 8.4.2011 totesi, että Helsingin seudulle tarvitaan MAL - aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Samalla kootaan yhteen tällä hetkellä hajanaista ja päällekkäistä suunnittelua ja valmistelua, edistetään demokraattista päätöksentekoa ja selkiinnytetään toimijoiden välistä työnjakoa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metropolialueelle tehdään oma ratkaisu. Tätä aluetta ei voida tarkastella samoilla kriteereillä kuin muuta maata. Metropolialuetta tulee tarkastella omana kokonaisuutenaan ja omilla kriteereillään. Helsinki-keskeisyys tarkastelun lähtökohtana on puutteellinen ja johtopäätöksiä vääristävä. Metropolialuetta tulee kehittää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaaliset kestävällä pohjalta. Kuntayhtymäpalvelut Selvityksessä todetaan, että kuntayhtymistä pyritään luopumaan. Kuntayhtymät ovat pääkau-punkiseudulla merkittäviä palveluntuottajia. Pääkaupunkiseudun yhteen liittäminen ei lopettaisi yhteistoiminnan tarvetta pääkaupunkiseutua laajemmalla alueella, koska monessa kuntayhtymässä on omistajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Kuntarakenneuudistus ei myöskään ratkaise sosiaali- ja terveyspuolen rakenteen ja eheyden ongelmia.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon yhteistyötä alueen palveluiden integroimiseksi. Helsinki-Vantaa -selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen yhdistyneen kaupungin yhteenlaskettua omistusosuutta keskeisissä kuntayhtymissä. Jo Helsingin ja Vantaa osalta se muodostui on-gelmalliseksi. Mikäli kuntaliitoksen yhteydessä kuntayhtymät puretaan, tulee Vantaan huolehtia aikoinaan kuntayhtymiin sijoittamansa pääoman kotiuttamisesta. Helsinki-Vantaa -selvityksessä oltiin myös huolissaan siitä, että koko seudun ylivoimaisesti suurimman noin miljoonan asukkaan kaupungin muodostaminen vaikeuttaisi yhteistyötä seudun muiden kuntien kanssa. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Metropolialueen väestön kasvu eroaa muiden kaupunkiseutujen kasvusta siten, että väestön kasvu muodostuu entistä enemmän syntyvyyden enemmyydestä ja vieraskielisen väestön muutosta. Väestön suhteellinen kasvu on suurinta kehyskunnissa. Väestönkasvu tasoittuu 1990-luvun alun tasolle vuoteen 2030 mennessä koko metropolialuetta yhdessä tarkasteltaessa. Metropolialueen palvelutuotannolle ja erityisosaamiselle on erityinen haaste siinä, että vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa edelleen. Vantaan väestökasvu pohjautuu syntyvyyden enemmyyteen eikä ole muuttoliikkeestä johtuvaa. Väestörakenteesta johtuen myöskään vanhushuoltosuhde ei ole ongelma. Muuttoliike metropolialueella suuntautuu erityisesti kehyskuntiin, minkä seurauksena kehyskuntien vastuu kasvaa niin liikenteen, kaavoituksen kuin ympäristönkin osalta edelleen. Muuttoliike Vantaalta naapurikehyskuntiin on suurempaa kuin niistä Vantaalle.

- Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Vantaalla valtionveronalaiset tulot ovat kasvaneet, joskin vähemmän kuin naapurikehyskunnissa. Vantaan käyttötalous on tasapainossa, mutta lainamäärä on kasvanut nopeasti. Vantaa on kantanut suuren vastuun seudun isoista liikenneinvestoinneista (Kehärata ja Kehä III). - Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Metropolialueen toiminnallisen kokonaisuuden muodostaa koko Helsingin seutu. Vantaan kaupunkirakenne on tiivis ja edelleen tiivistyvä. Vantaalla sijaitseva lentokenttä ja sen ympäristö (Aviapolis) toimivat työssäkäynti- ja asiointialueena huomattavasti pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Vantaan Aviapolis-alueella on työpaikkakasvu ja työssäkäynti kasvanut merkittävästi. - Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Helsingin seutua tulee käsitellä koko 14 kunnan monikeskuksisena ja useasta työssäkäyntialueesta muodostuvana metropolialueena, jossa pendelöidään moneen suuntaan, ei pelkästään Helsinkiin. Työpaikkamäärät metropolialueella kasvavat edelleen. Työpaikkojen määrä kasvu on Vantaalla nyt ja ennusteissa seudun suurinta. Erityisen merkittävä työssäkäynti- ja asiointikeskus Vantaa on naapurikehyskunnille. Työttömyys on koko metropolialueen haaste ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on suuri kaikissa metropolialueen kunnissa. - Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Vantaalla palvelut järjestetään kustannustehokasti. Vantaa pystyy hyvin järjestämään palvelut itsenäisenä kuntana jatkossakin. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat tehokkaat ja toimivat palveluverkot ja palveluverkkotarkastelua tehdään suunnitelmallisesti aika ajoin. Metropolialueella korostuu kuntayhtymien rooli palveluntuottajana ja palvelujen järjestämisessä on käytössä monituottajamalli. Kunnan koko ei metropolialueella takaa kustannustehokkuutta eikä asiakastyytyväisyys palveluihin kasva myöskään suoraan suhteessa palvelukustannusten kasvuun. - Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Vantaan elinkeinopolitiikka perustuu pääkaupunkiseudulla toiminnallisuuteen eikä kuntarajoihin. Lentokentän rooli seudulla on vahva ja sitä vahvistaa entisestään lentokentän ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyö. - Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kuntaliitos ei ratkaise koko metropolialueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön ongelmia, vaan metropolialue tarvitsee oman tarkastelunsa ja erityisratkaisun.

Vantaata tulisi tarkastella osana sellaista kokonaisuutta, joka edistää alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä elinvoimaa. Tällaisena alueena voidaan pitää lentokentän (Aviapoliksen) aluetta, jota Vantaan on mahdollista kehittää yhdessä lentokentän rajanaapureiden kanssa. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Metropoliratkaisu Metropolialuetta kehitetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Metropolialueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaa sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropoliratkaisun tavoite on ekologisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle pohjalle rakentuva metropolialue. Metropoliratkaisu kokoaa yhteen nykyisiä toimijoita ja päätöksentekoa seudun strategiseksi kehittämiseksi MALY-asioissa, kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä segregaation estämiseksi. Tavoitteena on seudun päätöksenteon päällekkäisyyksien poistaminen ja läpinäkyvyyden parantaminen. Metropoliratkaisun valmistelun tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa ja se tulee tehdä yhteistyössä kuntien ja valtion kesken. Metropoliratkaisun aikaansaamiseksi ministeriö asettaa selvitystyöryhmän. Työryhmän on tehtävä selvitys tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Selvityksen on oltava valmis ennen kuin kuntarakennelain sisällöstä päätetään. Toimiva metropoliratkaisu edellyttää valtion sitoutumista valmisteluun ja ratkaisuihin. Metropoliratkaisu edellyttää metropolilakia. Selvitystehtävän osat ja toimeksianto ryhmälle: Arvioida missä seudullisissa maly-asioiden suunnittelun ja toteutuksen, sosiaalisen eheyden lisäämisen ja segregaation torjunnan asioissa on oltava koko Helsingin seudun 14 kunnan muodostaman alueen yhteinen päätöksenteko ja kehittäminen. Selvittää strategisen yleiskaavan laadinta Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Arvioida miten seudun nykyisten kehittämistoimijoiden ja päätöksentekoelinten tehtäviä ja työnjakoa tulee kehittää. Tehdä ehdotuksia siitä, millä periaatteilla metropolin yhteinen päätöksentekoelin pitää muodostaa. Tehdä ehdotukset demokratian turvaamisesta kaikilla tasoilla. Tehdä ehdotuksia siitä, miten valtion metropolitiikan ja aiesopimusten toteutusta tehostavaa yhteistoimintaa ja seurantaa kehitetään. Tehdä ehdotuksia siitä, miten valtion kanssa luodaan pitkän tähtäimen investointi- ja muu rahoitusmalli. Arvioida mitä muutoksia metropoliratkaisu ja mahdollinen yhteinen päätöksentekoelin edellyttäisi ministeriöiden ja muiden valtion viranomaisten tehtäviin sekä metropolilain sisältöesitykset.

Lentokenttäalueen rooli Vantaa haluaa olla aloitteellinen seudun kilpailukyvyn edistämisessä. Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella vaihtoehtoja, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehittymistä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehittymistä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Esitetty pääkaupunkiseudun ja Sipoon liitos ei tuo ratkaisua niihin haasteisiin, joita Vantaa kohtaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa keskuksena. Vantaa on suuri menettäjäosapuoli naapurikehyskuntiin verrattuna. Helsinki-Vantaa -selvityksessä ja seutuhallintoselvityksessä tarkasteltuja näkökulmia Helsinki-Vantaa -selvityksessä ja Vantaan koordinoimassa seutuhallintoselvityksessä on hyödynnetty muun muassa seuraavia näkökulmia, jotka puuttuvat kuntarakenneuudistus -selvityksestä: - henkilöstö Selvityksessä esitetty kuntaliitos synnyttäisi miljoonakaupungin, jolla olisi noin 66 000 työntekijää ja jonka tulisi pyrkiä raportissa mainittuun tehostavaan uudistamiseen. Kyseessä olisi henkilöstömäärällä mitattuna Suomen historian suurin fuusio. Palkkojen harmonisointi ylöspäin tulee muodostamaan pysyvän merkittävän kuluerän. Palkkaharmonisoinnin kustannukset voisivat karkean arvion mukaan olla jopa noin 100 miljoonaa euroa vuosikustannuksina. Harmonisoinnin tarve perustuu sille, että saman työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön palvelusuhteen ehtojen on oltava yhtenevät. Lastentarhanopettajien, erityisluokanopettajien, lääkärien, sosiaalityöntekijöiden sekä joidenkin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osalta rekrytointitilanne on valtakunnallisesti huono. Kuntarakenneuudistus ei ratkaise tätä ongelmaa. Selvityksessä esille nostettu henkilökunnan epäpätevyys ei myöskään ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma eikä ratkea ainakaan kuntaliitoksilla. Syynä ongelmaan ovat ennemminkin koulutuspaikkojen vähäisyys tai vastaamattomuus työvoimatarpeeseen. Kohtuuhintaisten vuokra- ja muiden asuntojen saanti tulee olemaan keskeinen tekijä sekä väestön että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. - demokratia Selvityksessä todetaan tarve demokratiatarkastelulle erityisesti pääkaupunkiseudun ja Sipoon kuntaliitosesityksen yhteydessä, mutta silti demokratiatarkastelu puuttuu selvityksestä kokonaan. Demokratia ansaitsisi oman selvityksensä miljoonakaupunkia rakennettaessa. Kaupunkien yhdistymisen vaikutukset leviäisivät myös kansalaisjärjestökenttään ja muihin yhteisöihin, kuten seurakuntiin ja jopa aluehallintoviranomaisten palvelutoimintaan. Yhdistyneen kunnan on kuuluttava kokonaisuudessaan samaan vaalipiiriin valtiollisissa vaaleissa. Kuntalain mukaan nykyinen valtuuston enimmäiskoko on 85 valtuutettua. Tämän lukumäärän pohtiminen tulisi ajankohtaiseksi, mikäli miljoonakaupunki muodostettaisiin. Lisäksi tulisi ottaa kantaa kunnanosahallintoon ja

erilaisiin toimikuntiin ja neuvottelukuntiin josta on tällä hetkellä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Sipoossa eri käytännöt. Vantaalla on muun muassa aluetoimikunnat ja nuorten vaaleissa valitsema nuorisovaltuusto, jollaisia esimerkiksi Helsingissä ei ole. Kunnan koon kasvaessa on päätöksentekoon vaikuttaminen ja erityisesti lähivaikuttaminen haaste. Tähän asiaan ei ole kuitenkaan selvityksessä kiinnitetty mitään huomiota, vaikka kuntalaisten kannalta tämä oleellinen asia olisi tullut olla tiedossa kun kuntaliitoksia esitetään. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Sipoon yhdistäminen muodostaa poikkeuksellisen suuren kunnan ja Suomessa ei ole kokemuksia tai valmiita malleja siitä, miten tämän kokoisessa kunnassa lähidemokratia ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Vantaan kaupunki on strategiassaan sitoutunut osallisuuden vahvistamiseen ja määrittelee toimintansa lähtökohdaksi kuntalaisen osallisuuden ja avoimen viestinnän. Vantaan kaupunki on laatinut osallisuusmallin vuonna 2011. Huomionarvoista on, että seutuhallintoselvityksen yhteydessä tehdyssä Metropoliseutujen hallintomallit - taustamuistiossa todettiin siinä tarkastelluilla metropoliseuduilla demokratian tulleen huomioiduksi seudullisissa päätöksentekoelimissä niin, että seudulliset päätöksentekoelimet valitaan yleensä suoralla kansanvaalilla. - kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka Selvityksessä on hyvin vähän painotettu seudun kansainvälistä kilpailukykyä, jonka tulisi olla yhtenä oleellisena elementtinä Helsingin seudun ratkaisuja pohdittaessa. Epävarmuus kuntaliitoksista aiheuttaa pysyvää haittaa kansainvälisillä markkinoilla ja heikentää alueen uskottavuutta investointipaikkana. Missään tapauksessa esitettyä viiden kunnan liitosta ei olisi mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista toteuttaa nopealla aikataululla. - kustannusvaikutukset Selvityksessä ei ole tarkasteltu kuntaliitoksen kustannusvaikutuksia. Kuntia tulisi tarkastella kokonaistaloudellisesti ja ottaa huomioon kertaluonteiset kustannukset sekä palkkojen ja palveluiden harmonisointikustannukset. On varsin epätodennäköistä, että näinkin mittakaavaltaan laajassa kuntaliitoksessa, jossa yli puolet uuden kunnan asukkaista tulee korkeamman palvelutason ja kustannusrakenteen kaupungista, voitaisiin palvelurakenne muodostaa täysin puhtaalta pöydältä ja uudella tavalla kuntalaisia yhdenvertaisesti kohdellen. - sosiaalinen eheys ja segregaatio Seudun kehitystä leimaa segregaatiokehityksen käynnistyminen. Alueellinen eriytyminen on alkanut ruokkia itseään, minkä vuoksi siihen vastaaminen palveluiden tai hallinnon keinoin on käynyt vaikeammaksi. Helsinki-Vantaa -selvityksessä todettiin, että kuntaliitos vahvistaisi segregaatiokehitystä muun muassa vuokraasuntotuotannon sijoittuessa halvemman rakennusmaan alueille, jotka sijaitsevat reuna-alueilla. Kehyskuntien merkitys segregaatiossa ja muissa pääkaupunkiseudun ongelmissa on ohitettu selvityksessä täysin.

10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? - Metropoliratkaisu tulee selvittää vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Vantaa ei kannata selvityksessä esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kuntaliitosaluetta. Esitetty liitosratkaisu ei poista Helsingin seudun ongelmia eikä tuo ratkaisua Vantaan niihin ongelmiin, jotka Vantaa kohtaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa keskuksena. Vantaa on suuri menettäjäosapuoli naapurikehyskuntiin (KUUMA-kuntiin) verrattuna. Vantaa haluaa olla aloitteellinen seudun kilpailukyvyn edistämisessä. Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella vaihtoehtoja, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehittymistä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehittymistä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä tulee rakentaa toimiva lähidemokratiamalli. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Metropoliratkaisu tulee selvittää vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Vantaa ei kannata selvityksessä esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kuntaliitosaluetta. Esitetty liitosratkaisu ei poista Helsingin seudun ongelmia eikä tuo ratkaisua Vantaan niihin ongelmiin, jotka Vantaa kohtaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa keskuksena. Vantaa on suuri menettäjäosapuoli naapurikehyskuntiin (KUUMA-kuntiin) verrattuna. Vantaa haluaa olla aloitteellinen seudun kilpailukyvyn edistämisessä. Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella vaihtoehtoja, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehittymistä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehittymistä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä tulee rakentaa toimiva lähidemokratiamalli. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - - Esitetyn liitosselvityksen käynnistäminen edellyttäisi Helsinki-Vantaa -selvityksen tapaista esiselvitystä, jotta voitaisiin arvioida, onko yhdistymisprosessin käynnistämiselle edellytyksiä. Kuntajakolaki ei tunne tällaista ns. esiselvityskäytäntöä. Rakennetyöryhmän raportti ja siinä esitetty ei korvaa tällaista selvitystä eikä pelkästään raportissa esitetyn perusteella ole ainakaan pääkaupunkiseudulla mahdollista suoraan lähteä kuntajakolain 2 luvun tarkoittamaan yhdistymisprosessiin raportissa esitetyllä tai muullakaan alueella. Kuntajakolaki lähtee siitä, että kunnilla, jotka ryhtyvät kuntajakolain 2 luvun tarkoittamaan liitosprosessiin, on jo olemassa yhteinen käsitys siitä, että halutaan yhdistyä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Vapaaehtoisuus on kuntarakenneuudistuksessa ehdoton edellytys. Uudistukset tulee toteuttaa yhteistyöllä, ei pakolla. Rakennetyöryhmän esitykseen sisältyy koko maan jakaminen "selvitysalueisiin". Alueilla kuntien on esityksestä pyydetyn lausuntopyynnön mukaan selvitettävä itse kuntaliitoksen toteuttaminen, ellei haluta kuntajakolain