MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Porvoon suomenkieliset koulutuspalvelut 1.1.2012
Sisältö 1. Yleistä... 3 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Porvoossa... 3 1.2. Arvopohja... 4 1.3. Monikulttuurisuuteen liittyvä arvopohja Porvoon suomenkielisissä koulutuspalveluissa... 5 2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa... 6 2.1. Nykytilan kuvaus... 6 2.1.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus... 6 2.1.2 Perusopetus ja lukiokoulutus... 7 2.2 Kehittämissuunnitelma... 10 2.2.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus... 10 2.2.2 Perusopetus ja lukiokoulutus... 11 3. Monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanotto sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen... 17 3.1. Nykytilan kuvaus... 17 3.2. Kehittämissuunnitelma... 18 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen... 21 4.1. Nykytilan kuvaus... 21 4.2. Kehittämissuunnitelma... 22 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen... 24 5.1. Nykytilan kuvaus... 24 5.2. Kehittämissuunnitelma... 25 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen... 27 6.1. Nykytilan kuvaus... 27 6.2. Kehittämissuunnitelma... 27 7. Lopuksi... 29 2
1. Yleistä Opetushallitus aloitti vuonna 2007 Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman, joka oli osa hallituskauden kestävää Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan osallistui yhteensä 52 kuntaa. Porvoo liittyi kehittämisohjelmaan syksyllä 2008. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman tavoitteena oli tukea kansallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetuksen arvopohjan toteutumista sekä kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista. Kehittämisohjelma pyrki parantamaan kouluyhteisössä maahanmuuttajien ja valtaväestön valmiuksia toimia yhteistyössä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan osallistuneet kunnat laativat monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman, jonka sisältämät toimenpiteet pyrittiin vakiinnuttamaan osaksi koulujen arkea. 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Porvoossa Opetushallitus myönsi Porvoon kaupungin suomenkieliselle koulutustoimelle erityisavustuksen, jonka turvin aloitettiin monikulttuurisuustaitojen kehittämistoiminta syyslukukauden 2008 alussa. Toiminta sai jatkorahoitusta vuoden 2011 loppuun asti. Toimintaa varten asetettiin työryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat erityisopettaja Pasi Siltakorpi, rehtori Seppo Ahonen ja suomi toisena kielenä -lehtori Auli Soinio. Työryhmän jäseninä olivat rehtori Seppo Ahonen, erityisopettaja Raisa Kempas, erityisopettaja Kati Kuoppala, erityisopettaja Pertti Nummela, erityisopettaja Kaisa Virmajoki, erityisopettaja Nina Sillanpää, maahanmuuttajatyön päällikkö Sirkka Valta, musiikin lehtori Soili Roihio, suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja Pirjo Holmström, suomi toisena kielenä - lastentarhanopettaja Kati Kiiski, suomi toisena kielenä -lehtori Sanna Romberg ja suomi toisena kielenä -lehtori Auli Soinio. Hankkeen yhteyshenkilönä toimi koulutusjohtaja Jari Kettunen. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli laatia monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma, joka oli Opetushallituksen erityisavustuksen edellytyksenä. Suunnitelman painopistealueiksi nousivat maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen koulussa/kunnassa, monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanoton ja kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin koulutusjaostossa 11.6.2009. Toiminnan päättymisvaiheessa syksyllä 2011 monikulttuurisuustyöryhmä päivitti kehittämissuunnitelman. Päivityksen tarkoitukse- 3
na on arvioida hankkeen vaikutusta sekä luoda suuntaviivoja maahanmuuttajaopetuksen järjestämiseen ja koulujen monikulttuurisuuden kehittämiseen lähivuosien aikana. Kehittämissuunnitelma laadittiin koskemaan koko kouluyhteisöä esiopetuksesta lukiokoulutukseen. Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma tulee huomioida Porvoon suomenkielisten koulutuspalveluiden muissa suunnitelmissa, opetussuunnitelmien päivitystyössä sekä tiimitoiminnassa. Opetushallituksen myöntämä erityisavustus mahdollisti lukuisten opettajien osallistumisen erilaisiin koulutustapahtumiin, eri koulujen maahanmuuttajaopetuksen materiaalihankinnat ja kouluille suunnatut konsultointipalvelut. Lisäksi järjestettiin kolme monikulttuurisuusseminaaria, oman äidinkielen opettajien koulutussarja, suomi toisena kielenä -opettajien koulutustapaamisia, kouluvierailu sekä koulutuspäivä rehtoreille ja sivistystoimen johdolle. 1.2. Arvopohja Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman arvopohjana ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen. Arvot perustuvat Suomen lainsäädäntöön. Perustuslain 6 kieltää eri asemaan asettamisen ilman hyväksyttävää syytä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Samassa yhteydessä määrätään myös lasten tasaarvoisesta kohtelusta yksilöinä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Vastaavasti 1.2.2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki pyrkii edistämään ja turvaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostamaan syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa viranomaiset laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Laki painottaa syrjinnän tunnistamista, syrjinnän poistavien toimenpiteiden suunnittelua ja toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 arvopohjana ovat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan monikulttuurisen identiteetin rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa sekä edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perus- 4
opetuksen on tuettava myös jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 1.3. Monikulttuurisuuteen liittyvä arvopohja Porvoon suomenkielisissä koulutuspalveluissa Porvoon kaupungin opetussuunnitelman arvoina ovat mm. suvaitsevaisuus ja kulttuuriperintö, joiden yhteydessä korostetaan monikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden arvostamista. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa arvot täsmentyvät koulujen toimintaa kuvaaviksi. 5
2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa 2.1. Nykytilan kuvaus 2.1.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus Porvoon kaupungin esiopetuksessa on lukuvuosien 2008 2011 välillä ollut keskimäärin 20 23 maahanmuuttajataustaista esiopetusikäistä lasta lukuvuodessa. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan ja Mäntykummun sekä Näsin päiväkotien esiopetusryhmissä. Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajataustaisia lapsia on tällä hetkellä n. 110. Porvoon kaupungin varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä toimii vakinaisena suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja, jonka työtehtävänä on ollut käynnistää tehostettu suomi toisena kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa toimiva työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2- lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty S2-vastaava, joka osallistuu tapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2- opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä. Porvoon varhaiskasvatuksen johtoryhmä perusti keväällä 2009 työryhmän laatimaan toimintaohjelman, joka tukisi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä monikulttuurisessa kasvatuksessa. Monikulttuurinen toimintaohjelma Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 2011 valmistui keväällä. Toimintaohjelman sisältönä ovat kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä -suunnitelma sekä monikulttuurinen yhteistyöverkosto. Porvoon kaupungin puheterapeuttien kanssa on yhteistyössä laadittu maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukemisen polku. Ideana on, että lapsen kielen kehittymistä tuetaan systemaattisesti, aina kouluikään asti. Kielen tukemisen polussa suomen kielen taitojen kehittymistä seurataan erilaisin kartoituksin. Yli 3-vuotiaille ja yhden vuoden päivähoidossa olleille lapsille tehdään KETTU-testi, jonka avulla kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueita. Viisi vuotta täyttäneille teh- 6
dään Repun Takanasa -kartoitus, jolla arvioidaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Tärkeänä työmuotona päiväkoteihin on vakiintunut kielikonsultaatio, joissa kartoitetaan kaikkien 5 vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään myös oman äidinkielen opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä opetusta järjestetään albanian, vietnamin, arabian ja viron kielissä. Tulkkipalveluita käytetään aina tarpeen vaatiessa yhteistyöpalavereissa vanhempien kanssa mm. laadittaessa lapsen omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa (Vasu) tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (Leops). Porvoon kaupungissa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi suomen kielen tukemisen suunnitelma. Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kielen kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa on otettu käyttöön Pienten kielireppu, jonka pohjana on Eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko. 2.1.2 Perusopetus ja lukiokoulutus Porvoon kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa ja yläkouluikäisille Pääskytien koulussa. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa. Etenkin yläkouluikäisenä Suomeen muuttaneiden oppilaiden integrointi saattaa kielivaikeuksien ja usein myös vaihtelevan tai puutteellisen koulutaustan vuoksi olla hankalaa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti nivelluokassa Peipon tai Pääskytien koulussa. Pääskytien koulun nivelluokalla opiskelee vuosittain 6-10 oppilasta mahdollisuuksien mukaan yleisopetukseen integroituna. Osa yleisopetuksessa jo olevista maahanmuuttajataustaisista oppilaista opiskelee yhtä tai useampaa oppiainetta nivelluokassa. 7
Valmistavassa opetuksessa on vuonna 2010 otettu käyttöön Opetushallituksen 18.6.2009 antamien perusteiden mukaisesti laadittu opetussuunnitelma. Kehittämissuunnitelman 2009 ja opetussuunnitelman linjausten perusteella opetus järjestetään pienryhmissä oppilaiden ikä ja taitotaso huomioiden. Alle 10 oppilaan ryhmät ovat osoittautuneet toimiviksi. Oppilasmäärän kasvun vuoksi Peipon koulussa järjestetään valmistavaa opetusta erillisissä ryhmissä 1. 3.-luokkalaisille ja 4. 6.- luokkalaisille. Viime vuosina on ala- ja yläkoulussa havaittu muutos oppilasaineksen taidoissa ja valmiuksissa: oppilaita, joiden koulunkäyntivalmiudet ovat riittämättömät yleisopetukseen siirtymiseen, on entistä enemmän. Yhä useampi oppilas joutuu opiskelemaan valmistavassa opetuksessa kauemmin kuin vuoden. Peipon koulussa valmistavan opetuksen ryhmien apuna työskentelee koulunkäyntiavustaja; Pääskytien koulun valmistavassa opetuksessa ei ole koulunkäyntiavustajaa, vaikka vakituisen ja ammattitaitoisen avustajan tarve on ilmeinen. Suomi toisena kielenä -opetusjärjestelyt vaihtelevat eri kouluissa. Projektin aikana kouluille on jaettu tietoa oppilaiden oikeudesta suomi toisena kielenä -opetukseen. Suomi toisena kielenä - opetusta onkin lisätty kouluissa mm. perustamalla uusia opetusryhmiä. Kouluille jaettu tuntikehys koetaan kuitenkin useassa koulussa riittämättömäksi suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämiseen. Esimerkiksi Pääskytien koulussa suomi toisena kielenä -opetusta voidaan antaa vain 3 tuntia viikossa, mikä ei ole riittävää. Opetus joudutaan järjestämään suureksi osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eriyttämällä, mikä maahanmuuttajaoppilaiden suuresta määrästä johtuen lisää opettajien työtaakkaa kohtuuttomasti. On mahdollista, että kouluissa on edelleen oppilaita, jotka eivät saa tarvitsemaansa suomi toisena kielenä -opetusta. Toisaalta esimerkiksi Peipon koulussa, jossa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 30% koulun oppilasmäärästä, tarjotaan suomi toisena kielenä -opetusta kaikille siihen oikeutetuille oppilaille. Opetusta järjestetään 2 viikkotuntia kahdeksassa eri tasoryhmässä sekä lisäksi eriytetysti äidinkielen tuntien yhteydessä. Peipon koulussa kaikille S2-oppilaille kirjoitetaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tavoitteiden asettaminen ja arviointi perustuvat kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma ei sisällä luokkatasokohtaisia tavoitteita, joten oppilaskohtaiset oppimissuunnitelmat lisäävät opetuksen tavoitteellisuutta myös luokkatasolta toiselle siirryttäessä. Eri koulujen opettajien keskuudessa kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöä ja oppimissuunnitelmien laadintaa pidetään kuitenkin työläänä. Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta 2009 2010 alkaen järjestänyt vuosittain kolme lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit ovat olleet avoimia lukio-opiskelijoiden lisäksi muille keskiasteen opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. 8
Suomea toisena kielenä opettaville opettajille on järjestetty yhteisiä tapaamisia. Tapaamisissa on ollut mahdollista vaihtaa kokemuksia muiden opettajien kanssa, vertailla materiaaleja ja perehtyä S2-oppimissuunnitelmien laadintaan. Moku-projektin tuella useat opettajat ovat osallistuneet erilaisiin maahanmuuttajaopetukseen liittyviin koulutustapahtumiin. Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna 2011 2012 albanian, arabian, burman, venäjän ja vietnamin kielissä. Keväällä 2010 tehdyn selvityksen perusteella oman äidinkielen opetusta on järkeistetty muodostamalla eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Opetusryhmät ovat useissa tapauksissa suuria ja oppilaat iältään ja kielitaidoltaan hyvin heterogeenisia. Ongelmia opetusryhmien muodostamisessa on aiheuttanut myös oppilaiden tai heidän vanhempiensa vastustus sekä se, että oppilaan äidinkieli on epäselvä tai vaihtelee. Monet oppilaat, mm. virolaiset, kongolaiset, thaimaalaiset ja kurdit, jäävät edelleen ilman oman äidinkielen opetusta. Moku-projektin aikana oman äidinkielen opettajille on järjestetty kolme erillistä koulutuspäivää sisältänyt koulutusjakso etätehtävineen. Albanian, venäjän ja vietnamin kieliin on keväällä 2011 laadittu kielikohtaiset opetussuunnitelmat, joita ei ole otettu käyttöön. Valtion erityisavustuksena maksaman oman äidinkielen opetuksen tuntihintaa on korotettu 25 euroon ja korvausta pidetyistä tunneista on ryhdytty maksamaan jokaista laskennallista 4 oppilaan ryhmää kohden. Tätä erityisavustuksena maksettavaa korvausta ei ole täysin osattu hyödyntää, vaan oman äidinkielen opetusta on päinvastoin supistettu. Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa. Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Mahdollisuutta laatia oppimissuunnitelma maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle on alettu käyttää rohkeammin hyväksi. Tarkoitusta varten on laadittu maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma -lomake. Lomakkeeseen on mahdollista kirjata oppilaan oppimistavoitteet ja menetelmät niissä oppiaineissa, joissa oppilas ei pysty täysin opiskelemaan yleisten tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi suomen kielen taidon puutteiden vuoksi. Alakoulun eri luokkatasoille on lisäksi laadittu todistuspohjat, joissa oppimissuunnitelman mukaisesti opiskeltujen aineiden arviointi perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma -lomake ja todistuspohjat ovat kaikkien koulujen käytössä Pedanetissä. 9
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat oppimisen tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin muutkin oppilaat. Suomenkielisten koulutuspalveluiden 1.8.2011 käyttöön ottamassa opetussuunnitelman yleisessä osassa, joka käsittelee oppimisen ja koulunkäynnin tukea, ei erikseen huomioida maahanmuuttajataustaisen oppilaan tukitoimia. Joissakin kouluissa toivotaankin opetussuunnitelman täydentämistä tältä osin sekä opetushenkilöstön ohjaamista maahanmuuttajaoppilaiden tukitoimiin liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajaopetuksella ei ole koordinaattoria tai yhdyshenkilöä. Vastuu maahanmuuttajien opetusjärjestelyistä on jaettu koulutusjohtajan, erityisopetuksen rehtorin ja koulujen rehtoreiden kesken. Moku-projektin koordinaattorit ovat huolehtineet useista maahanmuuttajaopetukseen liittyvistä asioista ja tarjonneet konsulttiapua kouluille. Koordinaattorit ovat myös vastanneet koulujen yhdysopettajien verkostosta, S2-opetuksen kehittämistyöstä ja oman äidinkielen opettajien ohjauksesta. On epäselvää, miten projektin päättymisen jälkeen ratkaistaan maahanmuuttajaopetuksen hallinnointi ja kehittäminen tai vastataan koulujen arkipäivään liittyviin tarpeisiin. 2.2 Kehittämissuunnitelma 2.2.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus Suomi toisena kielenä -pienryhmien toiminta vakiintuu niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. S2-lastentarhanopettajan konsultoiva ja ohjaava työ päiväkodeissa antaa ryhmien henkilökunnalle tukea maahanmuuttajalasten opetukseen. Päiväkodeissa työskentelevillä oman äidinkielen opettajilla on samat mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuin koulujen oman äidinkielen opettajilla. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan riittävä koulutus monikulttuuriseen kohtaamiseen on myös jatkuva kehittämisen asia. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen tukeminen on suunnitelmallisesti huomioitu osana ryhmän päivittäistä opetusta. Varhaiskasvatuksen yksiköiden toimintasuunnitelmissa on myös suomen kielen tukemiseen kiinnitetty huomiota. Suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajan myötä katkeamattomat tukitoimet päivähoidon ja koulun nivelvaiheessa ovat mahdolliset. Maahanmuuttajaoppilaat tutustuvat muiden esikoululaisten tavoin tulevaan kouluunsa ja opettajat tekevät yhteistyötä erillisen lukuvuosisuunnitelmassa 10
olevan yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen S2- opetuksen eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä ja tarpeellisena tulevaisuudessakin. Vuosina 2012 2013 Porvoossa on tavoitteena kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavaa esiopetusta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa yhteistyössä. 2.2.2 Perusopetus ja lukiokoulutus Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen kaupungin tasolla Tällä hetkellä maahanmuuttajien opetus kunnissa on valtion taholta hyvin tuettua. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta (valtionosuutta), joka vastaa määrältään kotikuntakorvauksen perusosaa kerrottuna luvulla 2,39 ja edelleen kerrottuna oppilasmäärällä. Rahoitus määräytyy tilastointipäivien mukaisten tietojen perusteella. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2011. OPH 2011.) Vieraskielisten oppilaiden suomi toisena kielenä -opetusta samoin kuin muun opetuksen tukea rahoitetaan ylimääräisillä valtionavustuksilla. Valtionavustuksella korvattavaan opetukseen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Lukiossa tähän korvattavaan opetukseen ovat oikeutettuja lukion koko oppimäärää suorittavat opiskelijat. Valtionavustusta myönnetään enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista laskennallista neljän oppilaan ryhmää kohden. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetukseen myönnetään valtionavustusta enintään kahdesta tunnista viikossa jokaista laskennallista neljän oppilaan ryhmää kohden. Valtionavustusten määräytymisessä oppitunnin laskennallisena kustannuksena pidetään 25. Valtionavustusta myönnetään enintään 86% laskennallisista kustannuksista riippuen valtion talousarviossa olevan määrärahan suuruudesta. (Valtionavustus vieraskielisten sekä saamen- ja romanikielisten oppilaiden ja opiskelijoiden esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämiseen vuonna 2011. Tiedote 7/2011, OPH.) Porvoossa maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien muun opetuksen tukea ja oman äidinkielen opetusta kehitetään järkeistämällä opetusryhmien muodostamista, tehostamalla valtion rahoitusjärjestelmän hyödyntämistä sekä ennen kaikkia kohdistamalla valtionosuuden ja valtionavustusten kautta saadut resurssit kouluille, joissa 11
tukeen oikeutettavaa opetusta järjestetään. Myös korotetun asukasperusteisen valtionosuuden vieraskielisistä 6 17-vuotiaista tulee kohdistua koulutukseen. Moku-projektin tuella järjestettiin joulukuussa 2011 rehtoreille ja sivistystoimen johdolle suunnattu koulutus, jossa kaupungin ulkopuolisen konsultin avulla etsittiin ratkaisuja maahanmuuttajien opetuksen rahoituksen järkeistämiseen ja kohdistamiseen kouluille. Muiden kuntien mukaisia malleja ovat esimerkiksi maahanmuuttajaopetuksen erottaminen omaksi budjetikseen tai tuntikehyksen jakaminen kouluille maahanmuuttajaoppilaiden määrään perustuvan kertoimen avulla. Koulutuspalvelut huolehtii resurssien jakamisesta kouluille oikeudenmukaisin perustein niin, että kaikilla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on mahdollisuus saada perusopetuslain ja opetussuunnitelmien mukaista opetusta ja oppimisen tukea. Maahanmuuttajaopetuksen kehittämistyötä jatkamaan tulisi palkata maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori Moku-projektin päättymisen jälkeen vuodesta 2012 alkaen. Koordinaattori toimisi aluksi osa-aikaisena, ja hänen tehtäväkenttäänsä kuuluisivat valmistavan opetuksen, S2- opetuksen, muun opetuksen tuen ja oman äidinkielen opetuksen kehittäminen ja hallinnointi sekä resurssien tasapuolinen jakaminen kouluille. Perusopetukseen valmistava opetus Valmistavassa opetuksessa noudatetaan vuonna 2010 käyttöön otettua opetussuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että valmistavaa opetusta antavilla kouluilla on riittävät tuntiresurssit, jotta opetussuunnitelman määräämä oppilaan viikkotuntimäärä täyttyy. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä, jonka enimmäiskoko on 10 oppilasta. Oppilasmäärän kasvaessa tulisi opetuksen järjestämisen kannalta sopivaan kouluun perustaa toinen valmistavan opetuksen ryhmä. Valmistavan opetuksen ryhmillä tulisi olla mahdollisuus koulunkäyntiavustajan käyttämiseen. Oppilaiden integrointia yleisopetuksen ryhmiin tehostetaan niin, että jokaisella valmistavan opetuksen oppilaalla on mahdollisuus opiskella suomenkielisessä yleisopetuksen ryhmässä hänelle sopivia aineita. 1 1 Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009. Työryhmän esitys 12.3.2009.) 12
Siirtyminen yleisopetukseen Valmistavaa opetusta annetaan noin vuoden ajan. Tämän jälkeen oppilaat siirretään kielitaito, ikätaso ja kokemustausta huomioiden valmiuksiensa mukaan sopivaan yleisopetuksen ryhmään osittain tai kokonaan. Kokonaan yleisopetuksen ryhmiin integroitavat maahanmuuttajaoppilaat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen omaan lähikouluunsa. Muussa tapauksessa oppilaat jatkavat opiskelua Peipon tai Pääskytien koulussa, jossa heillä on mahdollisuus yksilöllisen tarpeen mukaan saada tehostettua tukea koulussa toimivassa nivelvaiheen ryhmässä. Nivelvaiheessa oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmiin esimerkiksi taito- ja taideaineissa. Ryhmien tulisi olla riittävän pienet. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa oppilaaksi. Nivelvaiheen opetukselle tulee varata riittävät resurssit, ja sen toiminta ja asema osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea tulee vakinaistaa. Suomi toisena kielenä -opetus Oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta suomea toisena kielenä. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että kaikilla suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuilla oppilailla on mahdollisuus saada sitä. Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. Suomi toisena kielenä -opetuksena tavoitteena on aina oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Tämä vaatii opettajalta huolellista suunnittelua ja valmistelua erityisesti silloin, kun oppilas opiskelee suomea eriytetysti äidinkielen tunneilla. Opetuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa käytetään apuna kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskeleville oppilaille on hyvä laatia oppimissuunnitelma. Koulujen oppikirja- ja oppimateriaalimäärärahoissa suomi toisena kielenä - opetus tulee huomioida kuten muutkin oppiaineet. Opetussuunnitelmien mukaisen suomi toisena kielenä -opetuksen antamisen edellytyksenä on kouluille varattu erillinen tuntiresurssi. Kouluissa, joissa suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään, on pyrittävä kasvattamaan oppilaan viikkotuntimäärää kolmeen tuntiin viikossa. Suomi toisena kielenä -opetukseen oikeitettujen oppilaiden määrän lisääntyessä tulee harkita Peipon koulun ja Pääskytien koulun yhteisen suomi toisena kielenä -opettajan palkkaamista. Pätevän suomi toisena kielenä -opettajan palkkaaminen nostaa oppiaineen arvostusta ja tuo lisää osaamista kouluihin. 13
Opetushallitus ryhtyy laatimaan vuonna 2012 uusia opetussuunnitelman perusteita suomi toisena kielenä -opetukseen. Suomi toisena kielenä -opetuksen sisällöllistä kehittämistä jatketaan Porvoossa opetussuunnitelman perusteiden valmistuttua. Linnankosken lukion aikuislinja tarjoaa edelleen lukiotasoista suomi toisena kielenä -opetusta. Kurssimäärää pyritään kasvattamaan tai kursseja vaihtelemaan vuosittain niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa useampia suomi toisena kielenä -kursseja. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetusta kehitetään järkeistämällä opetusryhmiä. Opetuksen tarve eri kouluissa selvitetään vuosittain. Pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, mutta vastaavasti on syytä jakaa suuria ryhmiä pienemmiksi. Mahdollisuus hyödyntää optimaalisesti valtionavustusta selvitetään. Oman äidinkielen opetuksessa siirrytään menettelyyn, jossa huoltaja hakee lapselleen paikkaa oman äidinkielen opetusryhmässä ja sitoutuu siihen, että lapsi käy opetuksessa koko lukuvuoden ajan. Laaditut kielikohtaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön, ja opetussuunnitelmatyötä jatketaan niiden kielien osalta, joissa kielikohtaista opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan pätevyyteen sekä tehtävään sopivuuteen. Oman äidinkielen opettajilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Oman äidinkielen opetuksen kehittämistyö kuuluu maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin tehtäviin. Hänen tulee huolehtia myös oman äidinkielen opettajien säännöllisistä kokouksista, tiedottamisesta ja opettajien ohjaamisesta koulutuksiin. Koulujen rehtorien on hyvä osallistua oman äidinkielen opettajien kokouksiin. Pienryhmäisten uskontojen opetus Pienryhmäisten uskontojen opetus järjestetään opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi 14
Eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan tulee voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia menetelmiä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa. Ennen päättövaihetta arviointi suhteutetaan oppilaan edellytyksiin ja hänelle oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi voi olla sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättöarvioinnin tulee olla myös maahanmuuttajaoppilaan kohdalla realistista ja vertailukelpoista ja sen tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt päättöarvioinnin kriteerit koskevat kaikkia oppilaita. Oppilasta ja huoltajia on informoitava arviointikriteereistä. Koulujen opetussuunnitelmiin liitetään todistusmallit, joita käytetään henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti opiskelevien arvioinnissa. Siirtyminen toisen asteen opintoihin Yhteistyötä toisen asteen koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa tehostetaan, jotta jokaiselle peruskoulun päättävälle oppilaalle löytyisi hänelle sopiva opiskelupaikka. Maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotka eivät oppivelvollisuusiän täyttyessä ole saaneet peruskoulun päästötodistusta, pyritään järjestämään mahdollisuuksia täydentää peruskoulun opintojaan. Mahdollisuutta suorittaa peruskoulun opintoja Linnankosken lukion aikuislinjalla ryhdytään selvittämään. Hallitusohjelman 2011 koulutuspoliittisten linjausten mukaan maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus pyritään käynnistämään syyslukukaudesta 2014 alkaen. Porvoon suomenkieliset koulutuspalvelut seuraa tilannetta tavoitteenaan järjestää vastaavaa koulutusta omassa kunnassa. Maahanmuuttajaoppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan tarvitsema tuki tulee huomioida myös opinto-ohjauksessa. Yläkoulun oppilaiden oppilaanohjausta tehostetaan. 15
Porvoon suomenkielisten koulutuspalveluiden 1.8.2011 käyttöön ottamaa opetussuunnitelman yleistä osaa (Porvoon oppimispolku) täydennetään lisäämällä siihen maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeva osuus. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimissuunnitelmalomake päivitetään vastaamaan opetussuunnitelman perusteiden muutoksia. Myös maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma tulee voida laatia Wilmajärjestelmässä. Koulujen opettajille ja oppilashuollossa toimiville henkilöille järjestetään koulutusta ja ohjausta maahanmuuttajataustaisen oppilaan tukipolkuun liittyvissä aiheissa. Opetussuunnitelman toteuttaminen ja perusopetuksen kehittäminen mm. monikulttuuristen opetusjärjestelyjen osalta kuuluu koulutuspalveluiden Opetustiimin työnkuvaan. Opettajien täydennyskoulutus Porvoon kaupungin veso-tarjottimen tulee edelleen sisältää vuosittain maahanmuuttajaopetuksen kehittämiseen ja koulujen monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta. Maahanmuuttajia opettavilla opettajilla tulee olla mahdollisuus osallistua myös ulkopuolisten järjestäjien ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin, kuten S2-opetuksen kehittämispäiviin. 16
3. Monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanotto sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 3.1. Nykytilan kuvaus Oppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessa Kun uusi oppilas saapuu kouluun, perhe täyttää ilmoittautumislomakkeet, ja oppilas aloittaa koulunkäynnin yleensä mahdollisimman pian. Maahanmuuttajapalvelut tiedottaa Porvooseen saapuvista pakolaistaustaisista oppilaista ja saattaa heidät kouluun. Muut kuin pakolaistaustaiset maahanmuuttajaoppilaat tulevat kouluun usein etukäteen ilmoittamatta. Vanhempaintapaamisia järjestetään tarpeen mukaan ja aina siinä vaiheessa, kun suunnitellaan oppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Alakoulussa kouluterveydenhoitaja kartoittaa perheen kokonaistilannetta terveystarkastuksen yhteydessä. Tapaamisissa on mukana tulkki. Opettajat ohjaavat oppilaita harrastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Harrastuksien ja vapaa-ajanviettotapojen löytämisessä on toimittu yhteistyössä esimerkiksi nuorisotoimen Nella-projektin kanssa. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Maahanmuuttajataustaiset huoltajat saavat koulusta samat tiedotteet kuin muutkin huoltajat. Näitä ovat mm. koulun lukuvuositiedote, koulun toimintaan liittyvät muut tiedotteet sekä koulun kautta jaettavat yhteistyötahojen tiedotteet. Maahanmuuttajataustaisilla huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kaikkiin vanhempainiltoihin, mutta Peipon ja Pääskytien kouluissa on järjestetty lisäksi erityisesti maahanmuuttajataustaisille perheille suunnattuja vanhempainiltoja. Vanhempainilloissa vanhemmilla on ollut mahdollisuus tulkin välityksellä saada tietoa ja keskustella koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvistä asioista, kuten erityisopetuksesta, suomi toisena kielenä -opiskelusta, oman äidinkielen tai uskonnon opiskelusta, Wilma-järjestelmän käytöstä ja yläkoulun käytänteistä. Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe 17
Maahanmuuttajaoppilailla on samat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kouluyhteisössä kuin muillakin oppilailla. Tämä näkyy esimerkiksi oppilaskuntatoiminnassa. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat osallistuvat suhteellisen harvoin luokkatoimikuntien tai vanhempainyhdistysten toimintaan. 3.2. Kehittämissuunnitelma Oppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessa Uuden oppilaan ilmoittautuessa kouluun kirjataan oppilaan henkilötiedot ja perheen yhteystiedot sekä tiedot oppilaan äidinkielestä ja uskonnosta. Samalla kartoitetaan oppilaan koulukäyntihistoria. Valmistavan opetuksen aikana oppilaalle laaditaan opinto-ohjelma, jota päivitetään tarvittaessa. Kehityskeskusteluja oppilaan ja huoltajien kanssa järjestetään tarpeen mukaan, kuitenkin viimeistään silloin, kun mietitään oppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Valmistavan opetuksen aikana voidaan järjestää vanhempainiltoja, mutta perheen yksilöllisellä opastamisella on tässä vaiheessa tärkeämpi rooli. Opettaja huolehtii siitä, että huoltajat saavat realistista tietoa oppilaan edistymisestä ja vaatimustasosta. Kouluterveydenhoitaja pitää oppilaalle valmistavan opetuksen aikana terveystarkastuksen, jossa ainakin alakoulussa ovat mukana myös oppilaan huoltajat ja tulkki. Huoltajapalaverin aiheena voi olla myös oppilaan ohjaaminen harrastuksiin tai muut kotouttamistoimenpiteet. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Koulutuspalveluiden Osallisuus- ja yhteistyötiimi sekä koulujen oppilaskunnat miettivät toimintatapoja, joilla voidaan edistää koulujen kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi tekemistä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumista. Oppilaskuntatoiminnan, tutor-oppilaiden ja kummien avulla edistetään maahanmuuttajaoppilaiden tutustumista ja sopeutumista suomalaiseen kouluun ja kaveripiiriin. Kummitoiminta ulotetaan myös valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen luokkiin. Suomalaiset ja jo kauemmin Suomessa olleet maahanmuuttajataustaiset oppilaat ohjaavat, auttavat ja neuvovat vasta Suomeen tulleita oppilaita koulun arjessa. 18
Retkien avulla tutustutaan lähiympäristöön ja lähipaikkakuntiin koululla olevien taloudellisten resurssien mukaan. Kulttuuri- ja liikuntahankkeita lisätään. Yhteistyötä maahanmuuttajaoppilaiden ja Porvoon luontokoulun, kulttuurikoulun, taidekoulun ja nuorisotoimen välillä tehostetaan. Tavoitteena on myös aloittaa yhteistyö Porvoon musiikkiopiston kanssa. Lisäksi paikallisia urheiluseuroja kutsutaan yhteistyökumppaneiksi. Yhteistyön tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä tietoisuutta harrastus- ja toimintamahdollisuuksista omalla paikkakunnalla. Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssa Jotta yhteistyötä kotien kanssa ei rajoittaisi yhteisen kielen puute, tulee saatavilla olevia tulkkipalveluja käyttää aina tarpeen vaatiessa. Tulkkipalveluita varattaessa käytetään maahanmuuttajapalveluiden laatimaa ohjetta, joka tulee olla jokaisessa koulussa. Erityisesti on huomioitava, että molemmilla huoltajilla on oltava kielen suhteen tasavertainen mahdollisuus vuorovaikutukseen koulun kanssa. Koulun tulee myös tarjota huoltajille tietoa suomalaisesta koulusta, mm. opetuksen järjestelyistä, kasvatusperiaatteista, oman äidinkielen opetuksesta, suomi toisena kielenä -opetuksesta, uskonnon opetuksesta, erityisopetuksesta, tukitoimista ja terveydenhuollosta. Yhteistyötä kotoutumiskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa voidaan tehostaa. Koulut voivat järjestää kotoutumiskoulutuksessa oleville aikuisille tutustumiskäyntejä kouluun, jolloin opettajat ja koulujen henkilökunta voivat kertoa suomalaisen koulun käytänteistä. Rehtori, valmistavan luokan opettaja tai oppilashuoltoryhmän jäsenet voivat vierailla maahanmuuttajien kohtaamispaikoissa tapaamassa vanhempia, jolloin koulun toimintaa voidaan esitellä esimerkiksi DVD-materiaalin avulla. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on madaltaa huoltajien kynnystä osallistua koulun vanhempainiltoihin ja muuhun kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut, joissa on useita maahanmuuttajaoppilaita, järjestävät perheille monikielisiä vanhempainiltoja. Vanhempainiltojen on hyvä olla keskustelutyyppisiä tai toiminnallisia, jolloin parhaiten saavutetaan luonteva ja luottavainen vuorovaikutus huoltajien ja koulun opetushenkilöstön välille. Valtaväestön edustajat voivat olla tiedottavassa roolissa, mutta toisaalta on hedelmällistä vaihtaa ajatuksia sekä suomalaisen että vanhempien taustakulttuurin koulutus- ja kasvatusperiaatteista. Yläkoulujen on hyvä järjestää erityisesti maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattuja vanhempainiltoja, joiden aiheena on oppilaan hakeutuminen toisen asteen koulutukseen. 19
20
4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 4.1. Nykytilan kuvaus Lapsen oikeuksien sopimus on sisällytetty Suomen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmiin. Opetushallitus uudisti koulujen opetussuunnitelmat erityismääräyksellä elokuussa 2010. Uudistuksen myötä YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n ihmisoikeusjulistus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n toiminta sisällytettiin perus- ja lukio-opetuksen arvopohjaan sekä 7. 9.-luokkalaisten historian opetuksen sisältöön. Yhtenä Porvoon kaupungin opetussuunnitelman ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien arvona on suvaitsevaisuus. Opetussuunnitelmiin sisältyy esim. kiusaamisen ehkäisemistä koskeva suunnitelma. Porvoon kouluissa on käytössä Turun yliopiston psykologian laitoksen kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitettu KiVa Koulu -ohjelma, jonka yhteydessä harjoitellaan myös suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä rikkautena. Ihmisoikeudet, lasten oikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulevat esille koulujen arjessa erilaisten teemapäivien ja tapahtumien myötä. Näitä ovat esimerkiksi nälkäpäiväkeräys, Unicef-kävely ja taksvärkkikeräys. Eri kulttuurien tuntemusta edistävät esimerkiksi koulujen kansainvälisyyspäivät ja -viikot, yläkoulujen valinnaiset kansainvälisyyskurssit sekä eri koulujen yhteistyöprojektit ulkomaalaisten koulujen kanssa. Koulujen oman kulttuurisen monimuotoisuuden huomioimista olisi mahdollista lisätä. Oppilaiden omaa kulttuuritaustaa tai oman äidinkielen taitoa ei vielä hyödynnetä siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Kouluissa on kuitenkin löydetty hyviä toimintamalleja oppilaiden oman kulttuurin esille tuomiseksi. Esimerkiksi Peipon koulussa on aloitettu Kuukauden kieli -projekti, jossa oppilaiden omaa kieltä ja kulttuuria esitellään koulun nettisivujen videoklipeissä, työpajoissa, päivänavauksissa ja näyttelyinä koulun tiloissa. Gammelbackassa järjestetään joka vuosi Gammelbackan kevätkarnevaali -tapahtuma, johon Peipon koulu osallistuu yhdessä nuorisotoimen, maahanmuuttajapalveluiden, seurakunnan ja alueella toimivien yhdistysten kanssa. Tapahtumaan osallistuvat oppilaat perheineen tasavertaisesti kulttuuritaustasta riippumatta. Keskuskoulussa työsuunnitelman 21
tapakasvatusprojektin osaksi on merkitty monikulttuurisuuden tiedostaminen ja arvostaminen, mikä näkyy koulun toiminnassa esimerkiksi info-tv:n päivänavauksien yhteydessä. Koulujen keskinäinen käytännön tasolla tapahtuva monikulttuurisuusyhteistyö on vähäistä. 4.2. Kehittämissuunnitelma Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi tekeminen YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n ihmisoikeusjulistus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n toiminta sisällytettiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvopohjaan sekä 7. 9.- luokkalaisten historian opetuksen sisältöön. Tämä on perustana Porvoon kouluilla järjestettäviin erilaisiin teemajaksoihin sekä suunnitelmiin, joissa ilmenee aihepiirin käsittely koulukohtaisesti. Aihepiiri huomioidaan myös opetushenkilöstön koulutussuunnittelussa sekä kaupunki- että yksikkötasolla. Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa Koulujen kulttuurinen monimuotoisuus tulee esille koulujen juhlissa, teemapäivissä ja tapahtumissa. Oppilaskuntatoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaiset oppilaat koulun toimintamalleihin sopivalla tavalla. Koulut osallistuvat resurssiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin ja yhteistyöhön erimaalaisten koulujen ja opettajien kanssa. Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittäminen kuuluu koulutuspalveluiden Opetustiimin toimenkuvaan. Koulut tehostavat keskinäistä yhteistyötä ja ideointia sekä informointia esimerkiksi teemapäivien ja tapahtumien järjestämisestä. 22
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Olemassa olevia hyviä käytänteitä (esim. koulujen avoimien ovien päivät ja Gammelbackan kevätkarnevaalit) vahvistetaan ja laajennetaan huomioimaan paremmin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat. Maahanmuuttajataustaisia perheitä kutsutaan mukaan vanhempainyhdistysten toimintaan. Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Porvoon kaupungin koulukohtaisten opetussuunnitelmien kiusaamista ehkäisevään suunnitelmaan sisällytetään syrjintää ja rasismia ehkäisevä suunnitelma. Syrjinnän ja rasismin suhteen koulut noudattavat ehdotonta nollatoleranssia. Koko kouluyhteisö tukee erityisesti myös maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tasa-arvoista asemaa suomalaisessa kulttuurissa ja jatko-opinnoissa. 23
5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen 5.1. Nykytilan kuvaus Valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana oppilaiden kielet ja kulttuurit tulevat positiivisella tavalla toiminnassa ja arjessa esiin. Opetuksessa vertaillaan eri kielten ilmaisutapoja ja keskustellaan lasten ja nuorten elämään liittyvistä kulttuuripiirteistä eri maissa. Yleisopetuksessa mahdollisuudet oppilaiden kielen ja kulttuurin esille tuomiseen usein vähenevät. Oppilaiden oma uskonto huomioidaan mm. ruokailussa ja koulun juhlatilaisuuksissa. Monissa kouluissa järjestetään vaihtoehtoisia tapahtumia uskonnollisten juhlatraditioiden rinnalle, jolloin voidaan huomioida erilaisista taustoista tulevat oppilaat. Oppilaan taustakulttuurin tietoja ja taitoja, omaa äidinkieltä ja vasta kehittyvää suomen kielen taitoa on vaikea huomioida riittävästi yleisopetuksen ryhmissä. Tärkeää on kuitenkin edelleen huomioida maahanmuuttajataustaiset oppilaat opetusjärjestelyjä ja pedagogisia ratkaisuja mietittäessä. Oppilaan luokanopettajan, äidinkielenopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan ja oman äidinkielen opettajan välistä yhteistyötä on kehitetty. Eriyttävää materiaalia ja joustavia koejärjestelyjä on alettu käyttää aikaisempaa enemmän. Omakielistä tukiopetusta on rohkaistu järjestämään kouluissa, mikäli sopiva opettaja on ollut löydettävissä. Koulussa työskenteleviä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opettajia ja koulunkäyntiavustajia on pyritty hyödyntämään omakielisen tuen antamisessa oppilaille.tukiopetuksen ohjausvastuu on kuitenkin aina luokanopettajalla, joka tuntee parhaiten opetussuunnitelman oppiainesisällöt ja tavoitteet. Kouluissa käytetään myös enemmän hyväksi mahdollisuutta laatia maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle oppimissuunnitelma oppimisen seuraamisen ja arvioinnin tueksi. Oppimissuunnitelman mukaan opiskelevan oppilaan arviointia varten on laadittu alakouluun todistuspohjat, jotka ovat kaupungin koulujen käytössä Pedanetissä. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat oppimisen ja koulunkäynnin tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin muutkin oppilaat. 24
5.2. Kehittämissuunnitelma Eri maiden ja kulttuurien esittelyä lisätään kouluissa. Ks. luku 4. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumista ja osallistamista edistävää toimintaa kehitetään kouluissa. Ks. luku 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksia edistetään lisäämällä oppilaiden oman äidinkielen opetusta, tehostamalla suomi toisena kielenä -opetusta, laatimalla oppilaille tarvittaessa oppimissuunnitelma, käyttämällä joustavia arviointimenetelmiä ja tehostamalla muita tukitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi omakielistä tukea. Ks. myös luku 2. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetus on erittäin tärkeää. Tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään ja arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Oman äidinkielen opetus tähtää myös monikulttuurisen identiteetin kehittymiseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen. Jokaisen oppilaan äidinkieltä tulee arvostaa ja tukea sen käyttöä kaikkien aineiden opetuksessa. Muun oppimisen tukea suositellaan antamaan oppilaan omalla äidinkielellä silloin, kun siihen on mahdollisuus. Suomi toisena kielenä -opetusta lisätään Porvoossa. Suomea toisena kielenä opetetaan, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos oppilaan kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää noin 5 7 vuotta. On hyvä muistaa, että suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline. Maahanmuuttajataustainen oppilas oppii suomea kaikkien aineiden oppitunneilla. Opettajien tulee siis suunnitella opetuksensa kielitietoisesti. Tämä hyödyttää yhtäläisesti kaikkia oppilaita. Oppilaat integroidaan jo valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana eri oppiaineisiin, jotta oppilaat voivat kehittää suomen kielen taitoaan täysipainoisesti ja samalla luoda sosiaalisia kontakteja suomalaisten oppilaiden kanssa. Yleisopetuksessa maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon merkitään oppiainekohtaiset tavoitteet lukuvuosittain. Kokeissa ja arvioinneissa maahanmuuttajaoppilaita tuetaan erilaisin joustavin menetelmin. Arviointi kohdistuu oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaan tarvitessa 25
tukea edetään kolmiportaisen tukipolun mukaisesti hyödyntäen myös saatavilla olevaa omakielistä tukea. Oppilaanohjausta tehostetaan ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille järjestetään omia vanhempainiltoja. Ks. tarkemmin luku 3. On tärkeää oppia tuntemaan muita kulttuureja ja ymmärtää, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavan opettajan rooli on erilainen kuin työskennellessä suomalaistaustaisten perheiden kanssa. Maahanmuuttajalasten vanhemmat tarvitsevat enemmän tietoa suomalaisesta koulusta ja opettamisesta sekä siitä, kuinka he voivat tukea lapsensa menestymistä ja etenemistä opinnoissa. Toimintamalliksi on hyvä ottaa monikulttuurinen ohjaus, jonka avulla voidaan tietoisesti lisätä monikulttuurista ajattelua ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan huomioimista oppilaitoksen käytännöissä. Koulun monikulttuurisen ohjauksen lähtökohtana on kulttuurinen tietoisuus, jota on tarpeen lisätä edelleen kaikissa niissä kouluissa, joissa opiskelee monikulttuurisia lapsia ja nuoria. Monikulttuurinen ohjaus ja kulttuurinen tietoisuus vaativat opettajilta laaja-alaista ammattitaitoa. Koulutuspalvelut tukee opettajien ammatillista osaamista sijoittamalla vuosittain aiheeseen liittyvää koulutusta koulutustarjottimelleen. 26
6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 6.1. Nykytilan kuvaus Porvoon suomenkielisissä koulutuspalveluissa työskentelee tällä hetkellä muutamia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia henkilöitä, lähinnä koulunkäyntiavustajina tai oman äidinkielen opettajina. Vuosittain eri kieli- ja kulttuuritaustaisia henkilöitä työskentelee kouluissa myös suorittamassa eri pituisia harjoittelujaksoja. Harjoittelu saattaa liittyä esim. kotoutumiskoulutukseen, ammattitutkinnon suorittamiseen tai työttömän työnhakijan työllistämiseen. Muutamat maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat ovat myöhemmin päättäneet suorittaa koulunkäyntiavustajan tutkinnon tai hankkia suomalaisen opettajanpätevyyden. Oman äidinkielen opettajien viikottainen työtuntimäärä kouluilla on pieni, ja opettajien samaistuminen kouluyhteisöön tai yhteistyö muiden opettajien kanssa on edelleen jäänyt vähäiseksi. Omakielistä tukiopetusta on kouluissa järjestetty jonkin verran. Tulokset ovat olleet oppilaiden kannalta myönteisiä, ja samalla yhteistyö oman äidinkielen opettajien ja luokanopettajien välillä on lisääntynyt. Useimmat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt työskentelevät määräaikaisessa työsuhteessa, mutta joitakin työsuhteita on vakinaistettu. 6.2. Kehittämissuunnitelma Porvoon kaupungin kotouttamisohjelman mukaan Porvoon kaupunki pyrkii työllistäjänä ennakkoluulottomuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Vastaavasti koulutuspalvelut noudattaa työllistäjänä yhdenmukaisuusperiaatetta. Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, että maahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan jäsen voi tuoda kouluun uutta erityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä kuin oppilaiden keskuudessa. (Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006.) Työpaikat huolehtivat siitä, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset työntekijät voivat osallistua työpaikan kaikkeen toimintaan tasavertaisina muiden työntekijöiden kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset opettajat ja koulunkäyntiavustajat osallistuvat koulun kokouksiin, tilaisuuksiin ja henkilökunnan 27