Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email karvia@karvia.fi Aloitusaika 11.4.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 1 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Tarja Hosiasluoma Sähköposti tarja.hosiasluoma@karvia.fi Puhelin 0400221900 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Tarja Hosiasluoma Sähköposti tarja.hosiasluoma@karvia.fi Puhelin 0400221900 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntarakenteen uudistamista tärkeämpää on kuntien palvelurakenteen uudistaminen. Suomen väestö vanhenee saman verran kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Kuntien mahdolliset talousongelmat johtuvat tehtäväkuormasta suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, mikä on syntynyt valtion päätöksillä ja ongelma on koko kuntakentän yhteinen. Hallintorajojen siirtely ei auta tehtäväkuormaan eikä lakisääteisiin henkilöstömitoituksiin. Olennaisen mittakaavan säästöjä voidaan saada aikaan vain kuntien tehtäväkuormaa keventämällä vähentämällä normi ja lakiohjausta. Myöskään tehtävien siirtely kunnilta valtiolle tai maakunnille tai yhteistoimintaalueille ei vähennä koko julkisen sektorin yhteenlaskettua tehtäväkuormaa. Kuntien ja valtion välinen tehtäväjako ja sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämistapa tulee ratkaista kokonaisuudessaan ennen rakenneuudistusten valmistelua. Kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla mm. terveydenhoitokulujen kasvua, syrjäytymistä, ennenaikaista eläköitymistä jne. Samaten tulee pyrkiä löytämään keinoja siihen, ettei verotulopohja jatka kaventumistaan. Työpaikkoja katoaa nopeassa tahdissa Suomen rajojen ulkopuolelle ja tämän vaikutuksena tulopohja kapenee nopeassa tahdissa. Kuntarakenneuudistus ei ratkaise tulevaisuuden haasteita. Tärkeintä palvelujen saatavuus kuntalaisille, tarkastelu tulee tehdä kuntalaisten näkökulmasta. Kuntakoon vaikutusta niiden kykyyn vastata itsehallinnon asettamista velvoitteista ei ole selvityksessä tutkittu. Kuntarakenneraportti pyrkii tuomaan esiin vain näkökulmaa suurempien kuntakokonaisuuksien synnyttämiselle. Kuntarajat poistamalla ei synnytetä elinvoimaisempia kuntia eikä tuottavuuden parantumista ole osoitettu
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kunnan väestöennusteissa ei ole lainkaan huomioitu kunnan omaa työtä paluumuuttajien saamiseksi, työpaikkoja synnyttävää elinkeinopolitiikkaa jne. Myöskään vierastyövoimaa ei ole otettu huomioon. Vierastyövoiman merkitys tulee kasvamaan ja sillä on positiivinen vaikutus väestörakenteeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän selvitys kunnan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta on nykytilanteen osalta oikeansisältöinen. Tulevaisuutta koskevat laskelmat ovat arvioita, joissa ei pystytä huomioimaan kunnan omaa toimintaa menojen pienentämiseksi ja tulopohjan kasvattamiseksi. Karvian kunnan talouden tunnusluvut eivät osoita tarvetta liitokselle. Raportissa ei ole tarkasteltu palveluiden järjestämisen kustannuksia/tasoa/palvelun saajaa kohden. Kuntien henkilöstömäärä/hallinnon kustannukset tai ostopalveluiden kustannukset on selvittämättä. Toisin sanoen palveluiden tehokkuustarkastelulla ei pystytä perustelemaan, että uusi isompi kunta tuottaisi taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Taloustarkastelussa ei ole lainkaan huomioitu talkootyön taloudellista merkitystä pienten, elinvoimaisten kuntien toiminnassa. Karvian kunnassa on vuosina 20102011 tehty harrastetilojen rakentamiseksi yli 5200 tuntia talkootyötä, kevyenliikenteen väylän rakentamiseksi n. 2000 tuntia talkookonetyötä (rahassa n. 400.000 euroa) puhumattakaan lukuisista eri yhdistysten talkoona toteutetuista, koko kuntaa hyödyttäneistä hankkeita. Kuntaliitokset johtavat hyvin helposti siihen, ettei kunnan asioita koeta itselle sillä tavalla läheiseksi, että niiden edistämiseksi oltaisiin valmiita antamaan omaa työpanosta. Kuntamme osalta ei ole tehty yhdyskuntarakennetarkastelua. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Lisäksi kunnan menoihin vaikuttaa suuresti se, että pienissä kunnissa on tehokas varhainen puuttuminen toteutettavissa paremmin ja helpommin kuin suurissa yksiköissä. Täällä viranhaltijat tuntevat kuntalaiset ja osaavat puuttua ajoissa, ja myös kuntalaiset pitävät huolta toinen toisistaan. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Selvityksessä on mainittu, että Karvia suuntautuu asioinniltaan Kankaanpäähän ja kunnasta on asiointia myös Parkanoon ja Karvia ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Karviasta asioidaan hyvin moneen suuntaan, riippuu missä kulmassa kuntaa asutaan tai missä on totuttu käymään. Asiointi suuntautuu Kankaanpään ja Parkanon lisäksi Kauhajoelle, Seinäjoelle, Jalasjärvelle, Poriin ja Tampereelle. Karvian palvelut ovat hyvät ja pääasiassa pyritään asioimaan oman kunnan alueella, mutta muualle tapahtuvaan asiointiin ei ole määräävää suuntaa. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella hajoaa samoin eri ilmansuuntiin. Kunnan koko ei muuta työssäkäyntiliikenteen määrää eikä matkojen pituutta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen Karvian kokoinen kunta on liian pieni, mutta ehdotetut selvitysalueet eivät poista ongelmaa. Tietyt sosiaali ja terveyspalvelut tulee järjestää lähipalveluina, eikä niiden keskittäminen ole mahdollista lisäämättä kuntalaisten kustannuksia ja suurempien ongelmien syntymistä, mikäli palveluita ei haeta riittävän aikaisessa vaiheessa pitkien etäisyyksien vuoksi. Perusopetuksen 50 syntyvän lapsen rajaa ei pidetä perusteltuna. Matkat naapurikuntiin ovat niin pitkiä, että perusopetuslain asettamat aikamääreet tulevat vastaan. Oman kunnan alueellakin etäisyydet ovat jo melko pitkiä. Lapsen koulupäivä muodostuu kohtuuttoman pitkäksi, jos häntä viedään kouluun naapurikuntaan asti. Isot lapsiryhmät eivät tulevaisuudessa ole muutoinkaan mahdollisia, koska erityislasten lukumäärä tulee lisääntymään. Päivähoidossa alle 3vuotiaiden hoitoryhmät eivät voi olla isoja, koska tutkimuksissa on todettu, että alle kolmivuotiaat eivät saa altistua kovalle melulle kuutta tuntia enempää. Kaikki tärkeät palvelut tulisi selvityksenkin mukaan olla lähipalveluita ja järjestää Karvian kunnan alueella, liitoksista ei olisi hyötyä.
Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Lähes kymmenen vuoden kokemuksen pohjalta elinkeinotoimi voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä joko sopimuspohjalta tai elinkeinoyhtiön palveluna. Kuitenkin palvelua on oltava myös omassa kunnassa lähellä yrittäjiä, muuten palvelua ei osata käyttää. Olemme mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä ja yrittäjien antaman palautteen mukaan palvelua ei tunneta riittävän hyvin ja käyttöaste jää pieneksi tästä johtuen. Asiaa ollaan korjaamassa tekemällä elinkeinoyhtiön palveluita tunnetuksi yrittäjien keskuudessa ja muutoinkin tuomalla palvelua lähemmäs yrittäjiä. Pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan suurten kuntien hankinnoista ja näin nykyisten pienten kuntien alueella olevat pkyrittäjät näivettyvät ja reunaalueet kunnissa entisestään syrjäytyvät. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnalliseen kokonaisuuteen on vaikea ottaa kantaa, koska selvityksessä ei puuttua sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja sen vaatimaan asukaspohjaan. Selvityksessä on perusteellisesti arvioitu lähinnä nykytilannetta. Tulevaisuutta koskevaa analyysiä ei voida tehdä vain yksittäisten olettamusten pohjalta huomioimatta ulkopuolisia muuttujia tai toimenpiteitä, joita vaaditaan tehtäväksi, jotta tulevaisuuden menokehitystä saadaan hillittyä ja tulopohjaa parannettua. Kokonaisarvioinnissa on haettu ainoastaan liitoksia perustelevia näkökohtia. Tarkastelussa kohdistettu merkittävä huomio vanhusväestöön eikä huomioitu mm. maaseudulta muuttavan ammattikoulutetun väestön edullisuutta keskuspaikoille 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei, koska väestökehityksessä ei oteta huomioon paluumuuttoa, etätyöntekijöiden muuttoa kuntaan ja vierastyövoimaa, jota on tapahtunut tekemiemme ratkaisujen vuoksi ja tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Nykytilanteen osalta kyllä, tulevaisuuden osalta ei. Mikäli tulopohjaa ei saada nousuun ja menojen kasvua ei saada hillittyä, eivät julkisen talouden varat riitä ylläpitämään hyvinvointivaltiota nykyisellä tasolla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei, liitosalueeksi kaavaillut Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Lavia ja Karvia eivät muodosta yhtenäistä taajamaaluetta, vaan ovat hajallaan toisistaan ja välimatkat taajamien välillä ovat niin suuret, ettei taajamista voi muodostua yhtenäistä aluetta tällä väestöpohjalla. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei, työssäkäyntiä ja asiointia tapahtuu kaikkiin naapurikuntiin ja näitä etäämmällekin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei, etäisyyksiä Karvian ja naapurikuntien välillä ei huomioida riittävästi. Esityksessä ei oteta kantaa lähipalveluiden järjestämiseen. Tietyt sosiaali ja terveydenhuollon palvelut täytyy tuottaa lähellä kuntalaisia ja esim. perusopetus ei kasvavien kuljetusaikojen vuoksi voi olla liian etäällä kuntalaisista. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei, käytäntö on osoittanut selvästi, että elinkeinopalveluiden keskittäminen ei ole yrittäjien mielestä riittävä ratkaisu, tarvitaan myös palveluiden tuomista lähelle yrittäjää. Kokonaisarviointi on puutteellinen. Mikäli Karvia liittyisi jompaankumpaan esitettyyn kuntakokonaisuuteen, se merkitsisi heikennystä nykytilanteeseen, jolloin yhteistyö suuntautuu eri suuntiin. Kunnan elinkelpoisuus vaarantuisi, kuntaliitoksen myötä kuntaan ei palveluita tulisi jäämään ja kuntalaisten asiointimatkat kasvaisivat. Kustannuksiin ei tällä olisi vaikutusta ja mahdolliset säästöt siirtyisivät kuntalaisten maksettavaksi kasvaneiden asiointimatkojen muodossa. Yleisellä tasolla kokonaisarviointia ei tässä vaiheessa pystytä tekemään käytettävissä olevilla tiedoilla. Tulevaisuusanalyysi ei ota huomioon muuttuvia tekijöitä ja kuntatalouden kannalta merkittävä sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen on vielä selvityksen alla. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntamme osalta tulisi huomioida se, että välimatkat naapurikuntiin ovat pitkät ja mallina ei voi olla pelkästään kuntaliitoksiin sidottu yhteistyö. Yksi malli ei sovi kaikkialle. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida myös tietoliikenneyhteyksien kehitys, joka tuo uusia mahdollisuuksia löytää säästöjä ja toimivia tapoja tehdä yhteistyötä. Karvia rakensi valokuituverkon koko kunnan alueelle ja sen myötä avautui uusia yhteistyömuotoja Suupohjan suuntaan. Kuntamme osalta pitäisi huomioida jo nyt tapahtuva toimiva ja hyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Sillä pystytään saamaan säästöjä tehokkaammin kuin lukitsemalla yhteistyö joko Kankaanpään tai Parkanon suuntaan. Mielestämme nykyistä yhteistyötä pitäisi laajentaa, eikä heitä menemään jo tehtyä työtä. Yhteistyötä tehdään kuntayhtyminen, osakkuusyhtiöiden kautta tai yhteistoimintasopimuksiin perustuen. KARVIAN KUNNAN YHTEISTYÖVERKOSTO TÄLLÄ HETKELLÄ Yhteistoimintasopimuksella järjestettävät palvelut
Palo ja pelastustoimi Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella. Satakunnan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 22 kunnan alueella. Uusittu yhteistoimintasopimus on tehty vuonna 2009. Maaseutuhallinnon yhteistoimintaalue Porin tekniseen palvelukeskukseen vuoden 2011 alusta muodostettu yhteistoimintaalue: Lavia, Luvia, Merikarvia, Siikainen, Ulvila ja Karvia perustuu maaseutuhallinnon järjestämistä koskevaan lakiin. Maatalouslomitus Honkajoen paikallisyksikkö hoitaa lomituspalvelua seuraavien kuntien alueella: Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Pomarkku, Parkano, Pori ja Ulvila aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta Talous ja velkaneuvonta Karvia myy talous ja velkaneuvontapalveluja seuraaville kunnille: Kihniö, Parkano, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Siikainen ja Honkajoki Aluearkkitehtitoiminta Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia ja Siikainen ostavat aluearkkitehtitoimintaa Kankaanpään kaupungilta. Toimintaan saadaan valtion tukea 29000 euroa. Rakennusvalvonta Sopimus Honkajoen kunnan kanssa. Honkajoen rakennustarkastaja vastaa Karvian kunnan rakennusvalvonnasta ja Karvian kunnan rakennusmestari hallinnoi Honkajoen vesilaitosta, Koulukuraattori PohjoisSatakunnan (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Siikainen) alueella on kolme koulukuraattoria, jotka työskentelevät esiopetusyksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa. Kuntayhtymät Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkunnan 226000 asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Kehitysvammaisten erityishuoltoa tarjoavat Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa ja toimipisteet useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa työskentelee noin 3800 henkilöä. PoSa PoSa, PohjoisSatakunnan PeruspalveluLiikelaitoskuntayhtymä toiminut 1.1.2009 alkaen. PoSa tarjoaa Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten alueella sosiaali ja terveydenhuollon peruspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi PoSa hoitaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä työterveyshuollon alueella. PoSan alueen asukkaat käyvät yöpäivystyksessä Porissa ja karvialaiset saavat lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan käydä Parkanossa yöpäivystyksessä. Satakunnan koulutuskuntayhtymä
Satakunnan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2010 alkaen. Kokemäenjokilaakson ja Pohjois Satakunnan koulutuskuntayhtymä yhdistyivät tällöin. Koulutuskuntayhtymässä on 17 jäsenkuntaa: Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on jäsenkuntia yhteensä 17. Jäsenkunnat ovat Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kuntayhtymä kattaa valta osan Satakunnan maakunnasta. Kuntayhtymän väestöpohja on noin 100 000 asukasta. Osakkuudet PohjoisSatakunnan Kehittämiskeskus on Kankaanpään, Jämijärven, Karvian, Kiikoisten ja Siikaisten omistama elinkeinoyhtiö. PSKK:n toimipiste sijaitsee Kankaanpään keskustassa, torin laidalla Torikulman liikekiinteistössä. Samassa tilassa toimivat myös Finnvera Oyj:n, Prizztech Oy:n, ProAgria:n toimipisteet sekä Aktiivinen PohjoisSatakunta ry, joka toteuttaa seutukuntamme Leaderohjelmaa. Teemme päivittäin yhteistyötä palvellessamme asiakkaitamme. Yhden luukun periaatteella yrityksiä palveleva toimistomme on hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus julkisen elinkeinopalvelun tehokkaan tuottamisen mallina koko Suomessa. PSKK Oy:n toimintaajatuksena on yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa seutukunnan elinkeinorakennetta sekä kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Tehtävänä on luoda edellytyksiä vireälle ja monipuoliselle yritystoiminnalle sekä edistää uuden yritystoiminnan syntymistä. Neuvontapalveluiden lisäksi kehittämiskeskus toteuttaa toimialakohtaisia kehittämishankkeita, välittää tietoa EUrahoituksen mahdollisuuksista ja meneillään olevista hankkeista. Suupohjan Seutupalvelukeskus Karvian Kunta omistaa 250 kpl Seutupalvelukeskuksen osaketta ja tekee yhteistyötä taloushallinto ja ict palveluissa Seutupalvelukeskuksen kanssa. Yhtiön toimialaan kuuluvat ICT alan palvelut, verkkopalvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä talous ja henkilöstöhallinnon tilitoimistopalvelut sekä näihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Lisäksi toimialaan sisältyvät hankintapalvelut ja sijaistietokannan ylläpitopalvelu. Ensisijainen toimintaalue on Suupohjan seutukunta. Toimintaaluetta ja palveluvalikoimaa laajennetaan tarvittaessa. Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto vaan sen tehtävänä on tarjota ja kehittää sekä tukea osakasyhteisöjen talous ja henkilöstöpalveluja, tieto ja viestintäteknisiä palveluja ja toimintaa. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiön muita osakkaita ovat: Kauhajoen kaupunki Teuvan kunta Isojoen kunta Karijoen kunta Suupohjan koulutuskuntayhtymä Suupohjen elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan Seutuverkko Oy Suupohjan Seutuverkko Oy on Kauhajoen, Teuvan, Karvian, Isojoen, Karijoen ja Kurikan omistama yritys, joka rakentaa avointa tietoliikenneverkkoa Suupohjassa koteihin ja yrityksiin saakka. Mukana osakkaana on 5 prosentin osuudella myös PPO Oy. Open access periaatteella rakennettu verkko tarkoittaa sitä, että kaikilla palveluntarjoajilla on tasavertaiset mahdollisuudet tarjota palvelujaan kuituasiakkaille. Näin ollen kuluttaja saa itse valita palvelunsa haluamastaan paikasta. Suupohjan Seutuverkko Oy:n rooli on rakentaa, ylläpitää ja omistaa verkkoa, ei tarjota palveluja. Varsinaiset palvelut kuituliittymiin tulevat palveluntarjoajilta, joihin kuituliittyjät ovat suoraan asiakassuhteessa. Suupohjan Seutuverkko rakentaa kiinteistöön tietoliikenneväylän ja luo mahdollisuuden operaattoreille tarjota palvelujaan suupohjalaisille.
Muuta yhteistoimintaa Jalasjärven kansalaisopisto Jalasjärven kansalaisopisto järjestää toimintaa sekä Jalasjärvellä että Karviassa. Kankaanpään Musiikkiopisto Kankaanpään musiikkiopisto on vuonna 1965 perustettu kunnallinen oppilaitos. Opetusministeriön luvalla annetaan taiteen perusopetusta musiikissa ja tanssissa, laajan ja yleisen oppimäärän mukaan. Musiikkiopiston toimintaalueeseen kuuluvat Kankaanpään lisäksi Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen Taiteen perusopetus ostopalvelusopimuksella Honkajoen kunnalta Maantieteen ja biologian ja musiikin opettaja yhteisesti Honkajoen kanssa Yhteistyö on siis jo nyt varsin kattavaa ja sitä voidaan aina laajentaa, kun sopiva tilaisuus tulee tarjolle. Yhteistyön laajentaminen on järkevää esim. maankäyttöä koskevissa asioissa ja samoin perusopetuksessa voidaan hyödyntää yhteisiä resursseja. Paras hankeen aikaansaannoksia ei tulisi myöskään romuttaa vaan hyödyntää saatua kokemusta ja parantaa toimintaa tämän pohjalta. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Karvian kunta kannattaa tätä vaihtoehtoa Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi valtionosuuksien leikkauksia ei tule missään tapauksessa käyttää uudistusten aikaansaamiseksi, tietty tuki yhdistymisille voi olla hyvä Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Tällä hetkellä ei ole tarvetta 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Karvian kunta toivoo, että valtion taholta voitaisiin antaa tukea myös sille näkökulmalle, että yhteistyön syventäminen hyväksyttäisiin vaihtoehtoisen menettelynä kuntaliitosten toteuttamiselle ja yhteistyön muodoista olisi hyvä saada selville maassa noudatettavia hyviä käytäntöjä. Samoin sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisessä esiin tulleita hyviä käytäntöjä olisi hyvä tuoda julki kaikkien käyttöön. Nykyinen sotepalvelun järjestämistapa nähdään meillä hyvänä vaihtoehtona ja sen pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan entistä parempia palveluita. Maallamme ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa hukata jo tehtyä työtä ja repiä kaikkia rakenteita kerrallaan auki. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vaihtoehtoisena esitämme, että nykyistä Paras lain mukaista SOTE yhteistyötä kehitettäisiin ja mahdollista väestöpohjaa kasvatettaisiin lähipalveluja vaarantamatta. Kuntien välistä yhteistyötä tulee laajentaa säästöjä hakea tätä kautta. Tällöin ei hajoteta jo olemassa olevia rakenteita ja menetetä aikaa organisaatiomuutosten tekemiseen. Yksi ratkaisumalli ei sovi koko valtakunnan alueelle johtuen erilaisesta kuntarakenteesta ja välimatkoista. Tietyt peruspalvelut tulee olla lähipalveluita, muuten ne etääntyessään tuovat mukanaan uudenlaisia ongelmia. Säästöjä tulee hakea järjestelmällisesti ja tarkastella säästöjä vaikeuttavia normeja. Valtion ja kuntien tehtäväjako tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun ja aina lainsäädäntöä muutettaessa tulee huomioida sen kustannusvaikutukset kuntatalouteen. Esimerkiksi terveydenhoitolain muutoksen aiheuttama ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiireille aiheuttaa alueemme kunnille huomattavan kustannusten nousun ensihoidon kustannuksiin parantamatta silti ratkaisevasti palvelun laatua. Muutoksen myötä päällekkäistä organisaatiorakennetta ei olla valmiita purkamaan. Suurin osa kuntien kustannuksista syntyy sosiaali ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Näiden osalta tulee pyrkiä löytämään tehokas malli, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus pystytään saavuttamaan mahdollisimman hyvin. Oman kunnan toiminnalla täytyy edelleen olla mahdollista vaikuttaa siihen, että kustannukset jäävät mahdollisimman alhaiseksi. Ennaltaehkäisevä työn merkityksen tiedostaminen johtaa tulevaisuudessa kustannusten pienentymiseen tulevaisuudessa ja tässä työssä on peruskunnan toiminnalla iso rooli. Me Karviassa olemme tässä onnistuneet. Karvia on satakunnan tilastoykkönen diabetes ja sydän ja verisuonisairauksien osalta. Kuitenkin tarvevakioidut sosiaali ja terveysmenot ovat meillä koko maan mittakaavassa hyvin alhaisella tasolla. Syynä tähän on kuntalaisten ja liikuntatoimen aktiivisuus, terveystoimen hyvä ja motivoitunut henkilöstö ja kaikkien näiden yhteinen pitkäjänteinen toiminta sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Mikäli luodaan malli, jossa tätä työtä ei palkita, emme säästä kustannuksissa tulevaisuudessa. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toimivuuteen täytyy tulevaisuudessa kiinnittää nykyistä enemmän huomioita.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei lausuttavaa. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Vaikuttamistavat ovat nykyisellä tasolla riittävät, mutta mahdollisten vapaaehtoisten kuntaliitosten varalle tulisi löytää malli, joka antaisi kehittymisen mahdollisuudet myös reunaalueille. Kuntalaisten palveluita ja kunnan taloutta ei tehosteta poistamalla nyt toimivaa lähidemokratiaa ja luomalla keinotekoisesti suuri kunta. Päätöksenteko etääntyy kuntalaisista ja vaikuttamismahdollisuudet omaan alueeseen myös. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen järjestelmä on mielestämme toimiva. Rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän kehittäminen pitää tehdä maltilla ja harkiten. Kuntatalouksissa ei missään ole väljyyttä ja radikaalit muutokset heikentävät kuntien toimintaedellytyksiä. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntalaisten asiointimatkat tulee pysyä kohtuullisina, mikäli kyse on sellaisista palveluista, joita käytetään usein. Tehtävien vähentyessä rahoitusta on vähennettävä oikeassa suhteessa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tulee arvioida, kumpi taho pystyy järjestämään palvelun taloudellisemmin ja laadukkaammin. Kuntalaisten asiointimatka tulee huomioida ja kustannustenjako täytyy vastata tehtäväjakoa. Kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa täytyy tarkastella jatkuvana prosessina ja huomioida lainsäädännön muutosten vaikutukset kuntien ja valtion kustannusten jakoon. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mikäli kunnalle määritellään uusia tehtäviä, tulee näiden hoitoon osoittaa riittävät taloudelliset resurssit. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen aikataulu on aivan liian nopea. Mikäli tehdään muutoksia kuntarakenteeseen, valtionosuuksiin ja sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen, täytyy muutosesitysten laadintaan käyttää riittävästi aikaa ja harkintaa. Kuntien henkilöstöä ei voida pitää jatkuvien muutosten koekaniineina. Muutokset vievät paljon työaikaa ja kuormittavat henkisesti. Kunnissa ja sosiaali ja terveystoimessa työskentelevää henkilöstöä on kuormitettu jatkuvilla muutoksilla ja supistuksilla ja tästä syystä ei varaa kokeilla, mikä on oikea tapa toimia. On löydettävä harkittu ratkaisu, joka kantaa kauemmaksi kuin hallitusohjelman ajan. Meillä ei ole myöskään varaa heittää hukkaan tehtyjen muutosten myötä saavutettua tietoa ja kokemusta, vaan tämä tulee hyödyntää täysimääräisesti. Yksi malli ei sovi koko maahan ja siksi tulee jättää tila myös vaihtoehtoisille järjestelmille. Esimerkiksi Karvian kunta pystyy järjestämään peruspalvelut nykyisen kaltaisella yhteistyöverkostolla, mikäli rahoituspohjaa ei kavenneta. Yhteistyötä on mahdollista ja järkevää lisätä edelleenkin. Palveluiden järjestäminen tulee toteuttaa kuntayhtymillä silloin, kun peruskunta ei ole riittävän suuri. Isäntäkuntamallia ei nähdä demokratian kannalta toimivana. Säästöjä tulee löytää, mutta niitä ei saavuteta pelkästään kuntarajoja muuttamalla vaan menojen
kasvua tulee saada hillittyä ja huomiota on kiinnitettävä siihen, mikä meille aiheuttaa kustannuksia. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla menokehitykseen pystytään puuttumaan. Tulopohjan kasvattaminen onnistuu vain yrittäjyyden edellytysten tukemisella ja hyvällä työllisyyspolitiikalla. Mikäli halutaan, että meillä on varaa säilyttää hyvinvointivaltio nykyisellään, on järjestelmällisesti tehtävä töitä eri hallinnon aloilla ja koko julkisella sektorilla yhteistyössä. Laajakaistahankkeen toteutumista kannattaa edistää, koska sen avulla saadaan maaseudulle paluumuuttajia ja etätyötekijöitä ja uusia palveluita kehittämällä saavutetaan säästöjä esim. sotepalveluissa.