www.kontrabassoklubi.fi

Kontra-C Sisällysluettelo Suomen kontrabassoklubi ry:n jäsenlehti 24. vuosikerta. Ensimmäinen lehti julkaistiin vuonna 1982 Painos 170 kpl Päätoimittaja: Henrica Fagerlund Toimituskunta: Yhdistyksen hallitus Mainossihteeri: Katri Tuomennoro Taitto: Miika Asunta Kopiointi ja jakelu: Reijo Jukarainen Kerasivu Oy tulostus@kerasivu.fi puh. (09) 294 8383 Infosivu 2 Pääkirjoitus 3 Kalevi Aho: kontrabassokonsertto 4 Puheenjohtajan palsta 6 Kontrabassonsoiton opetukset tilanne Suomessa...7 Kontrabassoklubin tapahtumia vuosien varrelta 8 Yritä sitten selittää miten 12 Vieraita Ranskasta 13 Triviaalia bassotietoa ja vähän muutakin 14 ISSN 1459-7527 Perustettu vuonna 1976 Puheenjohtaja Eila Saikkonen (050) 351 3165 Varapuheenjohtaja Juha Kleemola (040) 738 4698 Sihteeri Juana Järvo (0500) 955 688 eila.saikkonen@siba.fi juha.kleemola@siba.fi juana.jarvo@siba.fi Kansi: Panun luokka Sibiksen P-talon liikuntasalissa: Katri Tuomennoro (vas.), Juha Kleemola, Eila Saikkonen, Panu Pärssinen (takana) ja Aapo Juutilainen. Kuva: Vuokko Lempiäinen Kontra-C on Suomen kontrabassoklubi ry:n jäsenlehti, johon jokainen jäsen voi antaa myös omia artikkeleitaan julkaistavaksi. Jutut lähetetään toimitukseen mieluiten sähköpostitse. Suositeltavin tiedostomuoto on Microsoft Word. Konekirjoitusliuskoja ja selviä käsinkirjoitettuja tekstejä otetaan vastaan postitse. Taloudenhoitaja Tuomo Matero (0400) 486 729 Tuure Koski (040) 551 5311 Oskari Hannula (044) 330 1461 Johannes Raikas (050) 380 7603 tuomo_matero@hotmail.com tuure.koski@welho.com oskari.hannula@siba.fi johannes.raikas@helsinki.fi Aineisto toimitetaan päätoimittajalle: Henrica Fagerlund Otavantie 3 C 72 00200 HELSINKI puh. (050) 441 6379 kontra-c@kontrabassoklubi.fi Varajäsenet Miika Asunta (www-sivut, lehden taitto) Juana Järvo Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan maanantaina 7.2.2006 kello 16.00 mennes www.kontrabassoklubi.fi

Luovuus ja muusikkous Olen usein ihmetellyt, kuinka epämusikaalista onkaan soittaa klassista musiikkia. Annahan kun selitän tarkemmin, kuulostaa niin hurjalta tuo väitteeni. Minulla, klassisella, koulutetulla basistilla on ollut ilo ja etuoikeus soittaa bändissä "bändimusaa". Ei siis jazzia, vaan ihan perus poppia ja rokkia. Aluksi oli outoa, miten täysin eri tavalla sellaista musaa soittaessa piti ajatella. Ei ole nuotteja, eikä biisejäkään varsinaisesti, ennen kuin ne yhteivoimin bändin kanssa väsätään. Siinä kokeillaan erilaisia riffejä ja komppeja ja otetaan ne, mitkä kuulostaa hienolta. Hyvin vähän tässä mietitään mitään kenraalibassosääntöjä tai muita harmoniaopin kommervenkkejä. Biisit eivät oikeastaan koskaan ole valmiita. Rakenteet muuttuvat kokoajan, saatetaan ottaa jokin kerto kaksi kertaa, lisätä säkeistöjä tai kokonaan uusia osiakin. On täysin sallittua ja toivottavaa, että tehdään uusia fillejä ja kokeillaan uusia soundeja tai rytmikuvioita joka soittokerralla. Ei ole niin tarkkaa, soitanko jonkin sävelen siitä tai tästä oktaavista, tai missä järjestyksessä soitan säveliä sinne perussävelten väliin, tai kuinka monta kertaa aina yhden sävelen soitan. Luon soittaessani kokoajan omaa sävelmääni, joka muuttuu sen mukaan, miten muut soittajat luovat omaansa ja reagoivat minun juttuihin. Ihmeellistä, mutta tällä tavalla soittaen tulee musikaalinen olo. mihin tavallisella pultinkuluttajalla ei ole mitään asiaa. Toista on poppipuolella, siellä musiikkia voivat säveltää kuka tahansa, vaikkei mitään koulutusta olisikaan. Ja vaikka se usein juuri siltä kuulostaakin, niin ihmeellistä kyllä, sillä tehdään enemmän vaikutusta nykyihmisiin kuin klassisella musiikilla. On siinä ihmettelemistä. Klassinen musiikki, varsinkin orkesterimusiikki on upeaa, eikä se voisi toimia, jos jokainen soittaja lähestyisi kappaletta samalla asenteella kuin rokkibändin soittaja. Orkesterimusiikki toimii parhaiten, kun kappale on etukäteen sävelletty jokaiselle soittimelle, jokainen soittaja soittaa ne äänet, mitkä omassa paperissa on, ja koko hommaa johtaa kapellimestari. Huomaatko mitään ristiriitaa? Itseäni ainakin kovasti mietityttää, kuinka olla samalla luova, musikaalisesti ajatteleva muusikko ja klassinen, nuotteja korrektisti tulkitseva soittaja. Täytyy varmaan säveltää omia bassokonserttoja. Mutta olisinko silloin enää muusikko, jos leimautuisin säveltäjäksi? Tällaisissa tunnelmissa joulua kohden. Toivon jokaiselle levollista joulua ja luovaa uutta vuotta! Henrica Tästä näkökulmasta tuntuu kummalliselta soittaa klassista musiikkia. Nenäni edessä on nuotteja, ja minun tehtävänäni on vain soittaa niin kuin siinä lukee ja tehdä se mahdollisimman musikaalisesti ja tuoreen kuuloisesti. Improvisaatiolle ja omalle musikaaliselle luovuudelle jää hyvin vähän tilaa. Kertaakaan minun ei tarvitse miettiä, mitkä kaikki sävelet sopivat tähän sointuun, tai millaisella kuviolla voisin ilmentää tätä tunnelmaa. Rakennettakaan ei voi lähteä muuttamaan, koska klassinen musiikki ei toimi muuten. Eikä tarvitse kuunnella toisia soittajia sillä korvalla, että mitähän juttua tuo soittaa ja millä lailla voisin tuohon mennä mukaan. Klassisessa musiikissa pääsee jo pitkälle sillä, että soittaa niin kuin nuotissa lukee, puhtaasti ja rytmissä. Harvoin tulee musikaalinen olo. Enimmäkseen tulee epämusikaalinen olo, kun ei osaa soittaa niin kuin nuotissa pyydetään. Luovaa musikaalisuutta voi ilmentää lähinnä artikulaatiolla ja nyansseilla, mutta nekin ovat monesti nuottiin valmiiksi merkatut. Miksi ihmeessä luovuus on ulkoistettu säveltäjien yksinoikeudeksi? Säveltämisestä on tehty jokin ihmeellinen ja yliluonnollinen asia,

Kalevi Ahon kontrabassokonserton kantaesitys Lahdessa 6.12. Osmo Vänskän johtama Sinfonia Lahti solistinaan Eero Munter kantaesittivät itsenäisyyspäivänä Kalevi Ahon kontrabassokonserton. Loppuunmyyty konsertti keräsi paikalle runsaasti basisteja, myös klubin edustajat olivat paikalla. Seuraavassa lyhyet solistin ja teoksen esittelyt. Eero Munter Eero Munter on opiskellut kontrabassonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Olli Kososen johdolla. Munter suoritti diplomitutkintonsa vuonna 1986 ja piti ensikonserttinsa seuraavana vuonna. Hän on täydentänyt opintojaan myös mm. Franco Petracchin johdolla Italiassa ja Michael Leiterin johdolla Kanadassa. Munter on esiintynyt solistina ja resitaalein kotimaan lisäksi mm. Saksassa ja Englannissa sekä kamarimuusikkona useissa maissa. Sinfonia Lahden kontrabassoryhmän äänenjohtajana Munter on toiminut vuodesta 1982 lähtien, ja hän kokee tämänhetkisen työnsä olevan "elämäntehtävänsä". Munterin yhteistyö kapellimestari Osmo Vänskän kanssa on jatkunut eri muodoissa jo yli 30 vuoden ajan. Yhteistyö säveltäjä Kalevi Ahon kanssa on kestänyt niin ikään pitkään, ja se tiivistyi vuonna 1993 Ahon kirjoittaessa saksofonikvinteton, jossa on konserttoa vastaava kontrabas sostemma. Aho on säveltänyt Munterille myös sooloteoksen Solo V, jonka hän kantaesitti Münchenissä vuonna 1999. Tämän yhteistyön tuloksena on syntynyt myös tänään esitettävä konsertto. Kalevi Aho: Kontrabassokonsertto Kontrabasso poikkeaa olemukseltaan ratkaisevasti kaikista muista jousisoittimista. Ensinnäkin instrumentti on niin kookas - ensimmäisessä asemassa soitettaessa käden ulottuvuus on vain kokosävelaskelen (suuren sekunnin) verran. Käytännössä soittaja joutuu koko ajan tekemään otelaudalla hyppyjä. Sellaiset nopeat kulut, jotka esimerkiksi vielä sellolla voivat olla melko yksinkertaisia ja luontevia, saattavat bassolla olla hyvin epäluontevia ja melkoista virtuoosisuutta edellyttäviä. Toiseksi kun muilla jousisoittimilla ylin kieli on laulavin ja intensiivisin, basson ylimmällä kielellä sointi ei yleensä muutu vastaavalla tavalla mehukkaaksi. Tästä syystä solistisissa bassoteoksissa on käytetty usein ns. sooloviritystä, eli instrumentin viritystä on nostettu kokosävelaskeleen verran, jotta ylärekisterin sointi saataisiin enemmän selloa muistuttavaksi. Jotkut basistit soittavat soolokonsertteja jopa kokonaisen kvartin verran kohotetulla virityksellä. Eero Munter soittaa konserton n. vuodelta 1820 peräisin olevalla Giacomo Rivolta -bassolla. Kalevi Aho ja Eero Munter

Virityksen nostaminen kuitenkin heikentää puolestaan basson syvää ja kauniisti resonoivaa alarekisteriä; se muuttuu soinniltaan kireämmäksi. Kontrabassokonsertossani en ole käyttänyt kohotettua sooloviritystä, jotta basson hieno, instrumentille kaikkein luonteenomaisin matalin ääniala pääsisi teoksessa myös oikeuksiinsa. Tämä merkitsee samalla sitä, että koko konserton melodiikka on rakennettu kokonaan toisella tavalla kuin muille jousisoittimille säveltämissäni teoksissa. Koska kontrabassolle on instrumentin suuren koon takia niin helppo säveltää (ja sille on orkesterikirjallisuudessa paljon sävellettykin) kulkuja, joita on käytännössä mahdoton toteuttaa kirkkaasti ja puhtaasti, pyysin ennen konserton aloittamista teoksen kantaesittäjältä ja tilaajalta Eero Munterilta lainaksi kontrabassoa, voidakseni itse opiskella jonkin verran soitinta ja saadakseni näin konkreettisen tuntuman sen tekniikkaan ja sointiin. Sävellystyön edetessä bassonsoittotaitoni karttuikin sen verran, että saatoin itse kokeilla hyvin hitaassa tempossa suuren osan siitä, mitä olin bassolle kirjoittanut. Kontrabassokonserton säveltämisessä erityisongelmana on se, että basso ei ole mikään äänekäs soitin se voi hyvin helposti peittyä orkesterin alle. Tästä syystä teoksen orkesterikokoonpano ei ole kovin suuri, ja orkesteritekstuuri on solistisissa kohdissa kauttaaltaan hyvin ohut ja yksinkertainen. Orkesteri pääsee enemmän esille vain välisoitoissa ja huipennuksissa. Neljäntenä osana on teoksen toinen kadenssi, jossa on mukana myös kaksi lyömäsoittajaa. Vastakohdaksi bassolle lyöjät soittavat ennen kaikkea hyvin korkeita lyömäsoittimia, kuten antiikkisia symbaaleita (crotales), triangeleita ja jousella soitettavia lautasia. Olen pyrkinyt tavoittelemaan osassa aineetonta tunnelmaa, jossa ajan koettu kuluminen kokonaan lakkaisi. Finaali etenee melko rauhallisessa tempossa, mutta osa sisältää silti joitakin teoksen virtuoosisimpia kontrabassokulkuja. Solisti tekee osassa paljolti ikään kuin kamarimusiikkia orkesterin eri instrumenttien kanssa. Loppu on aineeton, finaali häipyy kontrabasson kannen ta laitojen taputteluihin ja koputteluihin sekä puhaltimien ilman ääntä soitettavien huokauseleiden ja suhistuspuun huminaan. Kontrabassokonsertto on syntynyt Sinfonia Lahden soolobasistin Eero Munterin aloitteesta ja pyynnöstä, ja olen omistanut teoksen Eerolle. Kalevi Aho Kontra-C:n toimitus esittää säveltäjälle lämpimät kiitokset teosesittelyn saamisesta lehteemme. Konsertto käsittää viisi yhtäjaksoisesti soitettavaa osaa, joilla kaikilla on hyvin erilainen luonne. Intensiivisesti laulavaa ensimmäistä osaa seuraa toisena osana kontrabasson ja harpun kadenssi, jossa basso soittaa pelkästään näppäillen (pizzicato). Kolmannessa osassa solisti siirtyy basson normaaleista äänistä instrumentin rikkaaseen huiluääni- eli flageolettimaailmaan ja kipuaa flageoletein lopulta otelaudan ulkopuolelle aina tallan juureen asti, instrumentin ylimpään mahdolliseen äänialaan. Vastakohtana tälle seuraa rauhallista, syvää musiikkia basson matalimmassa rekisterissä.

Puheenjohtajan tervehdys Koko marraskuun ajan oli hallituksellamme kunnianhimoinen päämäärä pystyä kokoontumaan ja luotsaamaan bassoklubimme tulevaisuutta eteenpäin, mutta niin vain kävi, että kuukausi ehti vaihtua jo jouluiseksi ennen kuin saimme suunnilleen kaikki aktiivit koottua saman pöydän ääreen. Ajankohdaksi valittiin isänmaallisesti itenäisyyspäivän ilta, mikä osaltaan voi mielestäni kuvastaa sitä antaumusta, jolla ihmiset tätä hommaa haluavat omalla panoksellaan pyörittää. Toisaalta mitään muuta vapaata ajankohtaa ei enää yhteisesti saatu sovittua, joten itsenäisyyspäivän ilta huipentui Lahden kontrabassokonserton kantaesityksen jälkeen Sibelius- Akatemian opiskelija-asuntolan, Claviksen salissa kokouksen merkeissä ja glögiä nautiskellen. Muutoksia tapahtuu hallituksemme kokoonpanossa pikkuhiljaa ja koko ajan. Katri Tuomennoro soitti 3.12. kunniakkaasti A-kurssinsa ja jatkaa nyt tulevaisuuttaan Ruotsin-maalla, joten meillä on nyt mainossihteerinpaikka avoinna. Uutta emme kokouksessa keskuudestamme löytäneet, joten asia jää vuosikokouksen esityslistalle. Pidetäänhän silmämme auki ja yritetään löytää jostakin yhtä pätevä henkilö tilalle. Katrille kiitokset klubissa toimimisesta ja upean historiikin kirjoittamisesta, jota saamme antaumuksella lueskella tässä numerossa. Uutena aktiivina saatiin mukaan Juho Vikman, joka aloittaa nettisivujen ylläpidon. Oskari Hannula puolestaan innostui lehden taittamisesta saatuaan siihen tarvittavan tietokoneohjelman ja näin ollen pitkään luottojäsenenämme toiminut Miika Asunta tulee jättämään tehtäviään pikkuhiljaa uusille henkilöille. Virallisesti kaikki henkilövaihdokset astuvat voimaan vasta vuosikokouksessa, mutta uusien tehtävien omaksumiseen tarvitaan siirtymäaikaa, joka on siis näiden henkilöjen kohdalla jo alkanut. Vuosikokouksen päivämääräksi suunnittelimme 12.2. joten pistäpä päivämäärä alustavasti jo nyt ylös allakkaasi. Ohjelmaa tilaisuuteen otetaan vastaan ja toivotaan, että mahdollisimman moni pääsisi tilaisuuteen osallistumaan. Muilta osin keskustelimme keskeneräisistä asioista ja niistä, jotka tulisi laittaa vireelle uudella innolla heti tulevan vuoden alkumetreillä. Oman osuuteni päätän tältä vuodelta tähän ja toivotan kaikille klubilaisille oikein rauhaisaa ja rentouttavaa joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta 2006! -Eila Oskari Hannula (vas.), Eila Saikkonen, Miika Asunta ja Juana Järvo hallituksen kokouksessa 6.12. Juha Kleemola kameran takana.

Kontrabassonsoiton opetuksen tilanne Suomessa Pidin Sibelius-Akatemian pedagogiikkaopintojen yhteydessä pienen esitelmän kontrabassonsoiton opetuksen tilanteesta Suomessa. Esitelmä herätti paljon ajatuksia ja olen kirjannut seuraavaan kirjoitukseen niistä muutamia. Kritiikki ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti. Uskon, että monet kontrabassonsoitonopettajat tekevät resursseihin nähden loistavaa työtä ympäri Suomea. Kuitenkin ongelmiakin on. Opetuskenttä on Suomessa hyvin hajanainen. Päätoimisia opettajia ei juuri ole. Ammattiorkestereissa työskentelevät ihmiset pyörittävät opetusbisnestä sivutoimena. Motivaatiota ja aikaa ei ole riittävästi pitkäjänteiseen opetustyöhön. Useat opettajat ovat erinomaisia soittajia, mutta opetukseen käytettävän ajan sekä opetusmotivaation puutetta oma soittotaito ei mitenkään korvaa. Opetuksen puutteiden lisäksi oppilaiden kypsymistä maakunnissa ammattiopintoihin rajoittaa oppilaiden vähyys. Kontrabasso on äärimmäisen huonosti markkinoitu instrumentti. Ei ole solisteja esikuvina. Vanhemmat lisäksi vierastavat soittimen suurta kokoa kuljetusvaikeuksien pelossa. Bassoa ei tunneta, ja jos tunnetaan, niin vierastetaan. Monissa musiikkiopistoissa vallitsee sellainen käytäntö, että lahjakkaimmat laitetaan soittamaan viulua, pianoa tai selloa. Sello on myös varastanut kontrabasson osan viulua miehekkäämpänä, pojille mielekkäänä soittimena. Se on muiden syiden ohella yksi tärkeimmistä selityksistä sille, miksi aloittelevien sellistien ja basistien suhde on useimmissa paikoissa omituinen. Akatemian pääsykokeissakin kävi viime vuonna noin 40 sellistiä kun basisteja oli 4, joista yhtään ei otettu sisään. Kontrabassonsoitto aloitetaan maakunnissa lähes aina 'vahingossa'. Olen soitellut muutamille ihmisille kartoittaakseni bassonsoiton tilannetta ja kysynyt, miten kukakin on päätynyt basistiksi. Tyypillistä on se, että bassoon vaihdetaan kun jonkin muun soittimen soitto ei suju. Oma soitinvalintani on tyypillisimmästä päästä. Aloitin soitonopiskelun pianolla. Pianonsoitto ei kiinnostanut ja harjoittelu jäi väliin. Pianonsoitonopettajani huomauttikin soittotunnilla Lapinlahden musiikkileirin aikaan, että varastossa on muuten yksi kontrabasso vapaana. Opettajani ohjasi minut leirin kontrabasso-opettajan, Marjut Vuorennon luokse ja innostus tarttui. Ja tässä sitä nyt ollaan... Päätoimisten opettajien puutteesta seuraa se, että luokkakoko on kautta Suomen pieni. Soitonopetuksessa ryhmähenki on tärkeää. Ryhmässä on vetovoimaa. Useissa suuremmissa kaupungeissa on kuitenkin useita opettajia, joilla kaikilla on muutama oppilas. Siten suuria ja vetovoimaisia ryhmiä, joihin mahtuisi useita lahjakkaita basistinalkuja, ei ole. Pienemmissä kaupungeissa oppilaita taas on ylipäätänsä niin vähän, että ryhmiä ei pääse syntymään. Soittaminen on yksinäistä puuhaa jo valmiiksi ja jos ei koskaan tapaa muita samaa soitinta soittavia lapsia, se käy entistä yksinäisemmäksi. Lasten motivaatio kontrabassonsoiton opiskeluun tai lasten vanhempien motivaatio soitonopiskelun tukemiseen ei ole usein myöskään riittävää. Syynä voi osaksi kontrabassonsoiton arvostuksen puute. Hyvä opettaja on myös innostava, vaikkakaan opettajan ei hyödytä olla innostunut oppilaiden puolesta. Innostuksen on lähdettävä sisältäpäin. Yksi hyvän opettajan tärkeimmistä ominaisuuksista onkin motivoimiskyky. Basistien vähyys maakunnissa heijastelee myös jonkin verran soitonopetuksen kokonaistilannetta Suomessa. Jos vertailee musiikkileirien oppilasmääriä nyt ja kymmenen vuotta sitten, kävijämäärät ovat vähentyneet joka puolella. Klassisen musiikin harrastus iskeytyi Suomeen 60-80 l aikana. Alkuinnostus oli suurta ja alkuinnostuksen voimalla kehittyikin nykyään maailmallakin vaikuttava Suomalainen muusikkosukupolvi. Nyt innostus on ollut kuitenkin jo pitkään reippaassa alamäessä. Huippuopetuskaan ei riitä saamaan Suomen basisteja liikkeelle. Esimerkkeinä ovat viimekesäiset Janne Saksalan sekä Miloslav Gajdosin mestarikurssit. Suurimpien kaupunkien konservatoriolle pitäisi saada päätoimiset kontrabasso-opettajat. Yksikin innostunut ja ammattitaitoinen opettaja, jolle ohjattaisiin riittävän nuoria ja lahjakkaita lapsia voisi saada hyvää jälkeä aikaan. Nykyinen kehitys saa aikaan kontrabasistien tason laskun Suomessa. Pääkaupunkiseudulla tehdään monessa paikassa erinomaista työtä kontrabassonsoiton edistämiseksi, mutta bassoelämä käy yksipuoliseksi jos kaikki ammattiopiskelijat tulevat pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulla syntyneillä ei ole samalla tavalla motivaatiota lähteä maakuntaan bassoelämää kehittämään. Nykyinen tilanne ei ole tasa-arvoinen. Mahdollisuuksia uuden basistisukupolven kehittämiseen olisi muuallakin. Itä-Helsingin musiikkikoulun tapainen kokeilu jonnekin muualle Suomeen lisäisi tasa-arvoa. Mielestäni tasokkaaseen bassonsoiton opetukseen olisi oikeus pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin. Sanotaan, että lahjakkaat soittajat potkivat itsensä läpi olosuhteista kuin olosuhteista. Lupaavien basistinalkujen taivalta kohti ammattiopintoja vaikeutetaan usein kuitenkin kohtuuttoman paljon. Aapo Juutilainen

Suomen kontrabassoklubi ry. tapahtumakalenteri 1981-2000 Katri Tuomennoron musiikin maisterintutkintoon liittyvä kirjallinen työ on Suomen kontrabassoklubi ry:n 25-vuotishistoriikki (1976 2000). Se on lähiaikoina kokonaisuudessaan luettavissa klubin nettisivuilla pdf-muodossa. Tähän lehteen valitsimme laajasta kokonaisuudesta näytteeksi liitteen 7: klubin tapahtumakalenteri 1981-2000. 1981 28.4. Konsertti: "Tule ja tutustu kontrabassoon" Helsingin säätytalo 2.11. Oiva Nummelin poistui keskuudestamme. ja..." Jiri: "Selitystä, selitystä." Esko: "No kummiskin arpalippu nousi ihan pokkana kun samaan aikaan mammat potkiskeli lasinsiruja. "(Basisti3/82) 12.5. Kamarimusiikkikonsertti, Tomi Pietikäinen, kontrabasso, Bottesini: Konsertto h-molli. Porin kaupunginorkesteri 7.11. Syyskokous ja bassomatinea, Turun Sibelius-museo. Peter Grans ja Jiri Parviainen. 1983 27.3. Vuosikokous ja kontrabassomatinea. Esiintyjinä: Saara Hakkila, Björn Malmqvist, Peter Grans, Lasse Lagercrantz ja Marjut Vuorento) 1982 Basisti-lehti ilmestyy ensimmäisen kerran 23.3. "Nuorten solistien konsertti": Jari Valo, viulu. Björn Malmqvist kontrabasso: Bottesini: Gran Duo, Vantaan Orkesteri 28.3. Vuosikokous ja konsertti, Tampereen konservatorio Hallituskvartetin (= Jiri Parviainen, Risto Mikkola, Peter Grans ja Erkki Tuura) Menuetti B. Altin kvartetosta ja sävellys tuntemattomalta säveltäjältä. Kvartetti J. Hiilivirta - T. Lydecken - E. Laine - J. Pesonen soittivat Lauberin kvarteton. Esko Laine soitti Zbindenin teoksen Hommage a J.S. Bach. 27.4. "Ensikonsertti", Martti Pyrhönen, kontrabasso. Sibelius-Akatemia. 18-26.8. Man-saaren kontrabassokilpailu ja kontrabassotapahtuma Man-saaren kontrabassokilpailujen 18-26.8.1982 kokemuksista kertovat Jiri Parviainen ja Esko Laine, jotka soittivat menestyksekkäästi kisoissa. Esko Laine ylsi kolmanteen sijaan ja Nottingham Prizen pokkasi Jiri Parviainen. Tässä virkistävä ote Jirin ja Eskon haastattelusta: Jiri: " Homma lähti käyntiin tietysti esiintymisjärjestyksen arvonnalla. Ensin nautittiin juhlavasti vähän viiniä, ja sen jälkeen käytiin aakkosjärjestyksessä nostamassa pienestä kupista oma soittonumero. No Eskolta juttu ei tietenkään sujunut ilman pientä kommervenkkiä. Kun nimi Laine huudettiin, lähti Esko reiluun hyvinkääläiseen tapaan mennä hunttasemaan ja fvit mennä humisi pitkin lattioita kansan töllistellessä ja huo..." Esko: "Mut siellä oli niin hirvee tungos ja pöytä täynnä lase- 25.8. Klaus Stoll, (Berliinin Filharmonikot) Kontrabassoworkshop, Finlandiatalon konserttisali 25.8. Konsertti: Filharmoninen Duo; Klaus Stoll ja Jörg Bau mann. Hämeen Linnan juhlakerros 26.8. Helsingin juhlaviikot. Konsertti: Filharmoninen Duo; Klaus Stoll ja Jörg Baumann. Villa Valmögård 18.10. Ensikonsertti, Björn Malmqvist, kontrabasso Sostakovits, Hindemith, Haydn, Vivaldi, Bottesini. 26.10. Kokkolan orkesterin kamariyhtye, Timo Miettinen mm. Haydn: divertimento kontrabassolle ja jousikvartetille 30.10 Suomen kontrabassoklubi ry:n konsertti Seinäjoella Sari Savolainen, kontrabasso ja Mike Peltola, piano Fauree: Elegia, Eccles: Sonaatti a Timo Miettinen ja Kokkolan orkesterin kamariyhtye T. Hauta-Aho; Konsertto 3., Rossini: Duetto 18.11. Nuorten solistien konsertti, Juha Pesonen Bottesini: konsertto 25.11. Vantaan orkesteri, Pekka Laurila Dittersdorf: konsertto Jorma Katraman soololevy: "Contrabasso con amore" ilmestyy 1984 11.1. Lahden kaupunginorkesterin konsertti, sol. Esko Laine-T.Hauta-aho: kontrabassokonsertto Sibelius-Akatemian kontrabassoluokalle ostettiin ensimmäinen viisikielinen kontrabasso.

16.1. Jussi Javaksen oppilasmatinea Helsingin konservatoriossa 7.11. Timo Miettinen, kontrabasso ja Kokkolan orkesterin jäseniä. Hoffmeister: Kontrabassokvartetto 25.1. Kotkan kaupunginorkesterin konsertti sol. Esko Laine - T. Hauta-aho: kontrabassokonsertto 1.4. Kontrabassoklubin konsertti Lahden konserttitalossa Bottesini: Nel cor piu non mi sento. Eero Munter. B.Romberg: Duo kahdelle kontrabassolle. Jyrki Hiilivirta ja Eero Munter F.Czerny: Nocturno ja Intermezzo. S. Koussevitsky: Konsertto. Hannu Murto 7.4. Sibelius - Akatemian kontrabasistien oppilasmatinea Wegelius-salissa 1985 3.3. Soitinkorjausseminaari, Jarmo Heininen. Lahti, konserttitalo. 3.3. Kontrabassomatinea Lahden konserttisalissa Gaetano Rossini: Une Larme pour Basse, Nino Rota: Divertimento Concertante. Tomas Gertonsson, kontrabasso (Tukholman Filharmonikot) ja Ilkka Sivonen, piano. Johann Matthias Sperger: Kvartetto D. Eero Munter, cb. Eeva Heikkilä, huilu, Hannu Parviainen, alttoviulu. Hannu Kivilä, sello. 11.4. Sibelius - Akatemian kontrabasistien oppilasmatinea Wegelius-salissa 12.3. Ensikonsertti. Jukka Räikkönen, kontrabasso ja Mikko Anttila, piano. Helsinki 30.4. Konsertti Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Mozart: Per questa bella mano. Hannu Sokka, basso ja Jiri Parviainen, kontrabasso 23.6. Duo-matinea Naantalissa. Kari Lindstedt ja Jorma Katrama Giardini - Couperin - Mozart - Barriere - Rossini 1.7. Kamarikonsertti Savonlinnassa. Musiikin kesäseminaarin kamariorkesteri. Joht. Petri Sakari, sol. Jiri Parviainen. Frescobaldi: Canzona no. V 11.8. Barry Guyn sooloilta. Åbo Svenska Teater, Turku Stuppner - Xenakis - Guy - Lombardi 19.9. Mozart: Per questa bella mano, Jaakko Ryhänen, basso ja Jiri Parviainen, kontrabasso. Helsinki 12-14.10. Thomas Martinin vierailu. 13.10. Bottesini-seminaari, Thomas Martin 20.3. Porin kaupunginorkesteri, sol. Olli Kosonen. Pori A.Almila kontrabassokonsertto 20.5. Kontrabassomatinea Turun konservatoriossa Esiintyjinä: Jorma Saarinen, Tero Toivanen, Aarne Hartelin, Pasi Lyysaari, Sampo Lassila, Pentti Vesala ja Peter Grans. 17.11. Kontrabassomatinea Ravintola Ostrobotnialla: Esiintyjinä; Jiri Parviainen, Panu Pärssinen, ja Mikko Lehtola. Frescobaldi - Bottesini - Koussevitsky 1986 28.1. Duo konsertti: Kari Lindstedt, sello ja Jorma Katrama, kontrabasso. Helsinki 5.2. Kokkolan kamariyhtye, sol. Timo Miettinen, kontrabasso. Kokkola. 11.2. Suomalainen jousikvartetti, Jiri Parviainen, kontrabasso. Helsinki 13.10. Thomas Martinin sooloilta, Sibelius-Akatemian konserttisali. Giovanni Bottesini: Romanza Drammatica, Fantasia "Beatrice di Tenda", Passione Amoroso kahdelle kontrabassolle (Thomas Martin, Jorma Katrama, ja Anthony Halstead, piano) Introduzione e Bolero, Fantasia "Lucia di Lammer moor" 6.11. Vantaan orkesteri. Sol. Seppo Tukiainen, viulu ja Jorma Katrama, kontrabasso. Bottesini: Gran Duo. 19.2. Pekka Laurila, kontrabasso ja Pekka Vapaavuori, piano. Turku. 4.4. Tampereen kaupunginorkesteri, sol. Saara Hakkila, kontrabasso. Tampere 3-7.4. Euroopan Suzuki-opettajien koulutuskurssi. Luennoitsijoina: Jussi Javas ja Raimo Ahonen. 13.4. Kontrabassoklubin 10-vuotisjuhlatapahtuma, Turun konservatorio.

Syyskokous ja Turun konservatorion kontrabassoluokan matinea, "aikamme musiikki". Segerstam - Hauta-aho - Sermilä - Linna Matti Rag Paananen: 5 bassoa Volkswagenissa. Soitinnäyttely ja Bassokellari - sävel ja sana on vapaa. Alkeissävel oy:n tiloissa. 13.4. Solistikonsertti. Entcho Radukanov, kontrabasso ja Ilmo Peitso,piano. MAP-kirkko. 23.4. Lappeenrannan kaupunginorkesteri. Sol. Ari Rasilainen, viulu ja Olli Kosonen, kontrabasso. 29.11. Maraton - matinea Ackté-sali, Sibelius-Akatemia 1987 8.3. Vuosikokous ja konsertti Porissa Poriginal Galleriassa, jossa Jyrki Kangas luovutti Reliefin, josta tuli vuosittain kiertävä tunnustuspalkinto ansioituneelle kontrabasistille. (LIITE 6) 8.3. Konsertti Poriginal galleriassa. Esiintyjinä: Sibelius-Akatemian kontrabassokvartetti (Savolainen, Lagercrantz, Pärssinen, Saarinen) Helsingin Uusi kontrabassokvartetti: Katrama, Parviainen, Malmqvist, Lydecken) 21.05. Ivan Putilinin merkittävä kontrabasso - nuottilahjoitus Sibelius-Akatemian kirjastolle. (LIITE 11) 1989 Vuoden basisti Heikki "Häkä" Virtanen Todor Toshev ja Frantiksek Posta kunniajäseniksi. 28.2. Viron Valtionorkesterin vierailu Helsingissä. Illanvietto Viron Valtionorkesterin basistien kanssa. 9.4. Kevätkokous ja kontrabassokonsertti. Kouvola. 4-22.6. Todor Toshevin mestarikurssi. Klemetti-opiston ja kontrabassoklubin yhteistyöprojekti. 29.9-1.10. Kallio-Kuninkalan bassoviikonloppuleiri. Yksityis-, ryhmä-, sekä kamarimusiikkiopetusta. Ohjelmassa oli stemmasoittoa, konsertteja, luentoja, saunomista, keskusteluja ym. Olli Kosonen luennoi aiheesta "ryhmätyöskentely". Lauauntaina konsertoivat oppilaat ja sunnuntaina olivat vuorossa eestiläiset Juri Lepp, Olga Perevjorfkina ja Ulrika Kristian. Opettajina toimivat: Olli Kosonen (Siba, RSO), Jorma Katrama (Helsingin konservatorio, HKO), Jiri Parviainen (Länsi-helsingin musiikiopisto, HKO), ja Jussi Javas (Keravan Musiikkiopisto, HKO) sekä erikoisvieraana Kaupo Olt. (Tallinnan Konservatorio, ESO). 29.10. Syyskokous ja konsertti. Adlon, Helsinki. 1900-luvun säveltäjien konsertti. Esiintyjinä kontrabasistit säestäjineen; Marko Mikkola ja Marja Mutru, Juha Pesonen ja Keijo Puumalainen, Teppo Hauta-Aho ja Karita Holmström. 10-18.9. Franco Petraccin mestarikurssi. Sibelius-Akatemia 1990 Vuoden basisti: Jorma Katrama 22.11. Syyskokous. Erik Siikasaari ja "Häkä" Virtanen esittelivät kontrabasson käyttöä jazz-musiikissa. 8.4. Vuosikokous ja Peter Gransin oppilaiden matinea. Auran panimon nuorisotila, Turku. 5.12. Esko Laineesta Vuoden basisti 1987. Esko Laine kiinnitetään Berliinin Filharmonikoihin vakituiseksi jäseneksi. (LIITE 9) 1988 Heikki "Häkä" Virtasesta vuoden basisti. 15-17.4. Kontrabassoviikonloppu Kallio-Kuninkalassa. Tapahtumaan sisältyi kamarimusiikkia, orkesteristemmojen soittoa ja luentoja. Opettajina toimivat Olli Kosonen, Jorma Katrama ja Jussi Javas. Luennoimassa olivat Teppo Hauta- Aho aiheenaan pizzicatosoittotunti ja huiluäänidemonstraatio" ja Olli Kosonen aiheenaan Äänenlaadun filosofia. 19-30.9 Todor Toshevin mestarikurssi. 20.11. Syyskokous, Luento esiintymisjännityksestä. Psykiatrian erikoislääkäri ja diplomisellisti Hannu Naukkarinen. Syksy: Päiväkurssi kontrabassonsoiton opettajille. Kerava. Luennoitsijana: George Vance, USA. 18.11. Syyskokous ja tapahtumailta. Adlon, Helsinki. Petja Bakovska piti pikkubasistidemonstraation, Pikkubasisti-kirjan tekijäryhmä kertoi työstään, Teppo Hauta-Aho esitti uutta kontrabassomusiikkia, ja tutustuttiin Jorma Katraman levyihin. Ja tietysti herkuteltiin! 1991 22. - 24.3. Peditapahtuma ja Kevätkokous. Kallio-Kuninkala. Peditapahtumassa luennoitsijoina: Jussi Javas, Lasse Lagercrantz, Ossi Koikkalainen, Olli Kosonen, Heikki Virtanen ja Ritva Enäkoski. Esko Laine HKO:n solistina. Tubinin konsertto. 5.6. Miika Asunta Vivo-sinfoniaorkesterin solistina. Lohjan Laurentius-sali. Bottesini: h-molli konsertto.

18.7. Frantisek Posta poistui keskuudestamme. nen. 24.-25. 8. Bassoklubin 15-vuotisristeily. 7.9. Sari Savolainen ja Lasse Lagercrantz Kouvolan kaupunginorkesterin solistina. Bottesini: Passione Amoroso. 6.-9.9. Thomas Martinin orkesterikurssi. 24.11. Syyskokous ja Frantisek Postan muistokonsertti. Sibelius-Akatemian Kamarimusiikkisali. 23.-25.9. Hyvinkää Black-tapahtuma. pe 23.9. Esko Laineen konsertti. la 24.9. Pentti Raition sävellysteoksen kantaesitys kontrabassolle ja lyömäsoittimille. su 25.9. Pikkubasistikilpailu peruskurssitasoisille soittajille. 10-11.12. Teppo Hauta-ahon tehoviikonloppu basisteille. Kuinka hänen sävellyksiään esitetään. 1992 Basisti-lehti täyttää 10 vuotta. 3.3. TomTom-duon laskiaistiistaihappening. Arbetets Vänner-sali. Esiintyjinä: Juha Pesonen, kontrabasso ja Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet 12.4. Munkkiniemen orkesterin solistina Jorma Katrama ja Martti Pyrhönen. Bottesini: Passione Amoroso. Händel: Sonaatti kahdelle kontrabassolle ja orkesterille. Munkkiniemen yhteiskoulu, Helsinki. 26.4. Kevätkokous ja konsertti, Tampere-talo 15.11. Rossini 200 vuotta - konsertti. Matteuksen kirkko. Rossinin sonaatteja. Katinka Korkeala, vl. Katja Korkeala, sello. Stephan Kemetter, vla. Lasse Lagercrantz, cb. Esa-Veli Riuttamäki, huilu. 1995 12.3.1995, Kevätkokous. Suomen Kansallisoopperan orkesterin lämpiö. Esiintyjinä mm. Kati Salovaara, Niko Ukkonen ja Teemu Kauppinen. 9.-15.10 Kolmas Tulindberg - viikko, teemasoittimena kontrabasso. Oulu. Esiintyjinä: Sami Koivukangas, Tapio Tekoniemi, Hannu Murto, Harri Sarkkinen, Juho Nääppä. Tomtom- duo, eli Juha Pesonen ja Keijo Puumalainen. 26.11. Syyskokous ja viikonlopputapahtuma. Kallio-Kuninkala la: kamarimusiikkipainotteinen kontrabassomatinea, ja Jussi Javaksen esitelmä aiheesta "Äänen kvaliteetti kontrabassonsoitossa". su: kokous ja kontrabassokonsertti 1993 25.3. Kevätkokous. Kallio Kuninkala. Järvenpää. 27. - 28.3. Viikonlopputapahtuma. Mm. kontrabassonsoittajien alkeiskirjan esittely. Kallio - Kuninkala. Järvenpää. Vuoden basisti: Janne Saksala. Hänet valittiin Berliinin Filharmonikkojen kontrabassosektioon ja koevuodelle -94 alkaen. Klubin "Basisti" -lehti kokee muodonmuutoksen, koko A4. 1996 Klubi täyttää 20 vuotta! 1.- 4.2. Jorma Katraman Bottesinin musiikkia käsittelevä kurssi Jussi Javaksen bassoluokan oppilaille Sibelius-Akatemiassa. 17.3. Vuosikokous ja päivämatinea, Joensuun Konservatorio. Wanhan kirjaston kamariorkesteri, solistina Lassi Hiltunen. L. E. Larssonin konserttino kontrabassolle ja orkesterille. Koko perheen konsertti: TomTom - kaksikko Juha Pesonen ja Keijo Puumalainen. 18.9. Itä- ja keski-suomen alueen kokous. Kuopion konservatorio. Luennoitsijoina ja opettajina: Kari Räsänen ja Jussi Javas. 10. - 13.11. Duncan McTierin mestarikurssi. P-talo. Sibelius-Akatemia. 13.11. Syyskokous 1994 24.4. Kevätkokous ja konsertti. Hyvinkään musiikkiopisto. Esiintyjinä: Matti Tegelman, Janne Kangas ja Assi Karttu- 8.6. Juhlavuoden suurhappening Riihimäellä ja Järvenpäässä Avauspäivä: "basistit valtasivat kaupungin" ja jalkautuivat kaduille soittamaan duoja ym. Kontrabassokonsertti, Riihimäen kirjasto. (Musiikkijuhlat ostivat konsertin klubilta.) TomTom-duon lastenkonsertti musiikkiopistolla. Jorma Katrama ja Margit Rahkonen konsertoivat vanhan lasitehtaan salissa. 9.6. Ylimääräinen kokous Kallio-Kuninkalassa. Jorma Katramasta tuli klubimme kunniajäsen. Seppo Heinon luento: psyykkinen valmentautuminen. 18.-23.11. Francois Rabbathin mestarikurssi kontrabasisteille. Järjestäjinä Sibelius-Akatemian koulutuskeskus ja

Suomen kontrabassoklubi. Opetuspaikkana Finlandiatalon harjoitussali. 23.11. Francois Rabbathin soolokonsertti Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Lisäksi Mestarikurssin oppilaiden matinea. 1997 21.1. Hallituksen järjestäytymiskokous. Oopperan kahvio. Kallio-Kuninkalassa järjestelyssä peditapahtumassa 1998 oli ohjelmaa kaikille bassonsoiton opettajille. 1999 23.5. Tallinnan risteily ja tutustuminen Aaro Altperen verstaaseen. Vuoden molemmissa 1998 kevät-, ja syyskokouksissa järjestettiin matinea ja syyskokouksessa Mikko Oinonen esitteli MIDI-sekvensseriä harjoitussäestäjänä. 23.3. Vuosikokous ja bassomatinea. Kamarimusiikkisali, Sibelius-Akatemia. 23.11.Klubin syyskokous, pikkubasistikonsertti ja sooloresitaali. Suomen Kansallisoopperan orkesterin harjoitussali. Kontrabassoklubin jäsenkorttien ja jäsenpaitojen suunnittelu ja toteutus alkaa. 1998 3.5. kevätkokous Pop/Jazz - konservatoriossa. 2000 14.4. Veli-Matti Puumalan kontrabassokonserton kantaesitys Espoossa. Sol. Panu Pärssinen. 17.4. Helsingin bassot Tallinnan Juht-festivaaleilla, yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa. Suomalaisten basistien konsertti. 5.-7.5. 2000 kontrabasistien pedagogiikkaseminaari Kallio- Kuninkalassa. Koonnut Katri Tuomennoro, sähköposti ktuomennoro@hotmail.com Jos havaitset puutteita tai virheitä ota yhteyttä! Yritä sitten selittää miten siinä soittaessa oikein ollaan... Soittoasennot ovat asia, jotka käyvät nopeasti niin Seisoma-asennossa soittaminen itsestäänselvyyksiksi, ettei niitä tule sen kummemmin analysoineeksi. Pienikokoisena soittajana olen kuitenkin joutunut pohtimaan asiaa ehkä hieman perusteellisemmin. Se on eduksi, kun teen musiikkifysiologian gradutyötä bassonsoitosta. Soittotapahtuman pikkutarkka kuvailu on sanallisesti melko haastavaa. Tässäkin tapauksessa kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa (mutta gradussa tuhat sanaa näyttää paremmalta kuin yksi kuva...). Jaan tässä kanssanne oman näkemykseni. Olen erittäin iloinen, jos tämä herättää ajatuksia, varsinkin jos on jotain, mistä olet täysin eri mieltä. Olen myös kiinnostunut eri näkökulmista ja kysymyksistä, ja toivonkin yhteydenottoja asian tiimoilta. Samoin jos sinulla on ehdotuksia, miten jokin asia olisi helpommin selitettävissä. Koska itse soitan seisten ja saksalaisella jousella, minua kiinnostaa erityisesti istuen ja ranskalaisella jousella soittaminen. Yhteystiedot löytyvät lehden sisäkannesta. Soittaja seisoo molemmat jalkapohjat lattiassa pienessä haara-asennossa. Oikea jalka voi olla hieman taaempana kuin vasen. Varpaat on kuitenkin hyvä pitää samassa suunnassa. Painopiste on molemmilla jaloilla tasapuolisesti, mutta painopistettä voidaan tarvittaessa siirtää jalalta toiselle. Basso nojaa soittajan kehoa vasten niin, että basson oikea takareuna koskettaa soittajan vatsaa vasemmalta puolelta. Soittaja seisoo siis viistosti oikealla puolella basson takana. Basson korkeutta säädellään stakkelin avulla. Oikea korkeus löytyy, kun sormet ykkösasemassa ovat korvan korkeudella. Basson viritystapit ulottuvat siten pään yläpuolelle. Soittaessa selän tulee olla luonnollisessa asennossa, eli suorassa. Vältetään kallistumista sivuille tai eteen. Polvet on hyvä pitää koukussa, jolloin lantion luonnollinen asento säilyy ja koko keho on dynaaminen. Hartiat ovat rennot ja alhaalla. Peukaloasemiin mentäessä soittaja nojautuu eteenpäin hieman ja kallistaa bassoa sen verran, että basson kaula nojaa soittajan vasemmalle olkapäälle. Seisoma-asento pysyy muutoin samanlaisena ala-asemiin verrattuna, paitsi että selkä pyöristyy. Tärkeää on pitää lantio paikallaan ja välttää nojailemista sivuille. Dynaamisuuden säilyminen helpottaa soitta-

jan asennon ylläpitämistä. varsinaisesti "soita", vaan auttaa pikkusormea painamaan kielen alas. Istuma-asennossa soittaen Istuvasta asennosta on olemassa paljon erilaisia variaatioita. Tavallisimmat ovat molemmat jalat maassa sekä asento, jossa oikea jalka on maassa ja vasen jonkin tuen päällä. Molemmissa tapauksissa basson takaosa nojaa vasemman reiden sisäsivulle. Tuolin tulee olla niin korkea, että vasen käsi yltää ykkösasemaan helposti. Vasemman käden ei tulisi nousta korkealle pään yläpuolelle. Ala-asemissa soittaen selän ryhti on suora. Yläasemiin siirryttäessä nojaudutaan hieman eteenpäin ja annetaan basson tarvittaessa nojata vasemmalle olkapäälle. Yläasemissa soittaessa vasen käsi siirtyy alemmas otelaudalla. Peukalo siirtyy otelaudan päälle niin, että peukalon oikea ulkoreuna koskettaa kieltä. Peukalo pysyy edelleen vaakatasossa. Etu- ja keskisormi sekä nimetön koskettavat kieltä. Pikkusormea ei käytetä peukaloasemassa, vaan se pysyy ilmassa kokoajan. Rystyset ja ranne pysyvät suorassa linjassa muuhun käsivarteen verrattuna. Kyynärpää pysyy kutakuinkin samalla paikalla kuin ala-asemissakin. Käsi kuitenkin suoristuu, riippuen kuinka korkeita säveliä soitetaan, eli kuinka alas otelaudalla mennään. Vältetään käsivarren koskettamista basson reunaan, sillä se vaikeuttaa asemanvaihtoja, eli käden liikuttamista otelaudalla. Riippumatta siitä soittaako molemmat vai ainoastaan toinen jalka maassa on tärkeää, että selkä on takaapäin katsottuna suora. Soittajat, jotka soittavat vasen jalka tuen päällä saattavat herkästi saada alaselän kipuja, elleivät ole tarkka selän suoruuden kanssa. Vasemman käden asento Saksalainen jousi Saksalaiseen jouseen tartutaan frossista, eli jousen "keppiosan" alapuolelta. Frossi suljetaan kämmeneen siten, että frossin ulkoreuna koskettaa kämmenpohjaa läheltä sormia. Peukalo tulee "kepin" päälle, etu- ja keskisormi tulevat peukalon toiselle puolelle muodostaen ympyrän. Pikkusormi tulee pyöreänä frossin alle. Vasemman käden peukalo tulee ala-asemissa otelaudan taakse ja muut sormet otelaudan päälle. Sormenpäät koskettavat Jousikäsi on mahdollisimman rento ja suora. Kyynärpäässä säilyy pieni kulma, ja kyynärpää osoittaa sivulle, mutta ei kieliä. Peukalo on etu- ja keskisormea vastapäätä ja osoittaa taakse. Myös rystyset osoittavat sivulle. Painetta säädellään soittajaa kohti vaakasuoraan. Kaikki sormet ovat rennot ja vaakatasossa. Rystyset ja ranne pysyy suorassa, niihin ei synny kulmia. Basso nojaa soittajan kehoon, ei vasempaan käteen. Kyynärpää osoittaa viistosti alaspäin, mutta ei kosketa koko käden painolla kyynärpään kulmaa vipuvartena käyttäen. Paine kohdistuu jouseen peukalon kautta. Etu- ja keskisormella säädellään jousen suoruutta, pikkusormella ja ranteella jouhien määrää kielellä. bassoa. Hartia on alhaalla. Koko käden paino kohdistuu sormenpäiden kautta kieliin. Jousen optimaalinen liikerata on vaakasuora niin, että se kieliin nähden muodostaa 90 asteen kulman. Jousikäden Vasemman käden sormet on numeroitu 1-4, siten, että etusormi on 1, keskisormi 2, nimetön 3 ja pikkusormi 4. Soittaessa halutun sävelen kohdalla oleva sormi (ja ne sormet, jotka ovat numeroltaan pienemmät) painaa kielen tiiviisti otelautaan kiinni. Etu- ja keskisormen välissä on puoli sävelaskelta, samoin kuin keski- ja pikkusormen välissä. Tällöin liikerata on jokaisella kielellä erilainen. Reunimmaisella ja korkeimmalla G-kielellä käsi on kaukana kehosta ja kyynärpää suhteellisen korkealla. Kyynärpää osoittaa reilusti sivulle, melkein etuviistoon. Toisella reunalla, alimmalla E-kielellä käsi lähes hipoo kylkeä ja kyynärpää osoittaa viistosti takaoikealle. etu- ja pikkusormen välissä on kokosävelaskel. Nimetön ei Henrica Fagerlund Vieraita Ranskasta Joëlle Léandre vieraili Sibelius-Akatemiasa 8.11. Hän piti kansanmusiikkiosastolla workshopin, ja konsertoi illalla kamarimusiikkisalissa yhdessä trumpetisti Jean-Luc Cappozzen kanssa. Kuva: Juha Kleemola

Triviaalia basso- ja musiikkitietoa 1. Kuinka monta kontrabassonsoittajan tointa ("kympit" eli äj:t mukaanluettuna) on Suomen kansallisoopperan orkesterissa? a) 10 b) 9 c) 8 d) 5 2. Mikä on Richard Straussin Frau ohne Schatten -oopperan matalin kontrabassolle kirjoitettu sävel? a) E b) C c) H d) B 3. Minä vuonna František Pošta syntyi? a) 1910 b) 1917 c) 1919 d) 1926 4. Missä sävellajissa Dvorakin uudesta maailmasta -sinfonian pizzicatosoli liikkuu? a) e-molli b) cis-molli c) fis-molli d) gis-molli 5. Mitä latinankielen sana "Tonus" tarkoittaa? a) kokonuotti b) sävellaji c) nuotti d) sävel 6. Saksankielen "schleppend" ei tarkoita? a) verkkaisesti b) laahaten c) hidastuen d) hitaasti Suomen kontrabassoklubi ry:n hallitus ja Kontra-C:n toimitus toivottavat kaikille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2006

Soitin Laine nyt myös Helsingissä! KIELISARJAT D'ADDARIO PIRASTRO PIRASTRO Helicore-kielisarjat Obligato-kielisarjat Pizzicato-suolikielisarja 115 /kpl 140 / kpl 290 Laadukkaat saksalaiset SOUNDWEAR-pussit: Performer Professional 510 670 SCHERTLER STAT-B-kontrabassomikrofoni ja etuaste SD-Systems PU-4 piezomikrofoni kontrabassolle 355 135 TURKU: Maariankatu 10 / 20100 Turku puh. 02-2761636 www.soitinlaine.fi HELSINKI: Pohj.Rautatiekatu 11 / 00100 Helsinki puh. 09-4366 840 katri.pajala@soitinlaine.fi

tarkoittaa kontrabassoa ja sen tarvikkeita.