Peltikaton huoltokirja



Samankaltaiset tiedostot
Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta /2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

Naapurit-pelin voittokooste

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä Maakunnittain

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min


KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Toimeentulotuen menot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Manner-Suomi

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

Two-person household, EUR per month

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2010

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

VM/KAO, Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Transkriptio:

Peltikaton huoltokirja

Kohdetiedot Työkohde (nimi ja osoite) Tilaaja (nimi ja osoite) Katerakenne Pinta-ala, m 2 Kattourakoitsija KerabitPro Oy Valmistumispäivä Ensimmäinen tarkastusajankohta viimeistään 2

PELTIKATON HUOLTOKIRJA SISÄLLYS 1. Alkusanat 4 2. Peltikaton huolto-ohje 5-6 2.1. Katolla liikkuminen 5 2.2 Katon tarkastus ja puhdistus 5 2.3 Lumen poisto 5 2.4 Katolla työskentely ja tavaran varastointi 6 2.5 Mekaanisten vaurioiden ennaltaehkäisy 6 2.6 Huoltomaalaus 6 2.7 Vesikaton korjaus 6 3. Peltikaton huolto-/tarkastusohjelma 7-8 3.1 Katon yleiskunto 7 3.2 Läpiviennit 8 3.3 Vedenpoisto 8 3.5 Muut havainnot 8 4. Henkilöturvallisuus 8 5. Peltikaton huoltotaulukot 9-29 5. Lopuksi 30 3

1. ALKUSANAT Vesikatolla on erittäin merkittävä tehtävä koko rakennuksen toiminnan kannalta. Kattorakenteisiin ja materiaalivalintoihin on näin ollen osattava kiinnittää riittävästi huomiota, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman toimiva, taloudellinen ja pitkäikäinen rakenneratkaisu. Oikeat kattoratkaisut eivät kuitenkaan riitä takaamaan yllä mainittujen ominaisuuksien toteutumista, jos kattoa ei huolleta asianmukaisella tavalla. Siksi kaikki katot tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisin, riittävän tihein väliajoin. Katon huollon suuren merkityksen vuoksi asiaa on lähdetty kehittämään KerabitPro Oy:ssä. Tavoitteenamme on saada kaikkien kattojen huolto säännölliseksi vakiokäytännöksi huoltotoimenpiteitä suorittaville tahoille. 4

2. PELTIKATON HUOLTO-OHJE Katon tarkastaminen ja tiettyjen huoltotoimenpiteiden suorittaminen säännöllisin väliajoin ovat hyviä keinoja varmistaa katon toimivuus ja pidentää sen ikää. Viat havaitaan ajoissa ja vakavammilta vaurioilta vältytään. Yksi merkittävä vesikattovaurioiden aiheuttaja on vuosittaisen huollon laiminlyöminen! 2.1 Katolla liikkuminen Tarpeetonta katolla liikkumista on vältettävä. Katolla liikuttaessa tulee käyttää pehmeäpohjaisia jalkineita, esim. lenkkitossuja. Muista työturvallisuus / putoamissuojaus! 2.2 Katon tarkastus ja puhdistus Peltikatteen ja sen tarvikkeiden yleinen kunto, kiinnitykset ja tiivistykset tulee tarkastaa vuosittain, mielellään kahdesti vuodessa eli keväisin ja syksyisin. Tarkistettavia kohtia ovat: katteen ja listojen mahdolliset pintavauriot ja naarmut kateruuvien ja niiden tiivisteiden kunto harjalistojen tiivisteiden kunto jiirien tiiviys ja pellitysten kunto läpivientien ja niiden tiivisteiden kunto (säröily, kiinnitys, tiivistys) kattoturvatuotteiden sekä vedenpoistojärjestelmän tarvikkeiden kiinnitys ja kunto kattorakenteiden tuuletuksen toimivuus (jos pääsy ullakolle mahdollinen). Sadevesi riittää yleensä pitämään maalipinnoitteen puhtaana. Puista pudonneet lehdet ja muut epäpuhtaudet eivät kuitenkaan aina irtoa katteen pinnasta sadeveden mukana. Katto tuleekin puhdistaa vuosittain. Samalla puhdistetaan jiirit ja vedenpoistojärjestelmä roskista ja kasvillisuudesta. Likaiset ja tahraantuneet kohdat pestään pehmeällä harjalla ja vedellä. Puhdistukseen soveltuu myös vesipainepesu (< 50 bar). Pinttyneisiin likatahroihin on markkinoilla tarjolla maalipintojen puhdistukseen tarkoitettuja pesuaineita, joista voi tarvittaessa tiedustella katteen valmistajalta tai rautakaupoista. Vaikean paikallisen lian voi poistaa myös lakkabensiiniin kostutetulla kankaalla. Katon huuhtelu tulee suorittaa ylhäältä alaspäin, jotta käytetyt aineet huuhtoutuvat kokonaan pois. Sadevesijärjestelmät on lopuksi huuhdeltava vedellä. Pesuaineita käytettäessä on huomioitava, että liian voimakkaiden tai pinnoitteelle muuten soveltumattomien aineiden käyttö vaurioittaa maalipintaa. 5

2.3 Lumen poisto Maalipinnoitetulla peltikatteella lumi ei yleensä pysy eikä näin ollen yritä rakenteen mitoituskuormaa. Hyvin runsaslumisina ja kosteina talvina tulee kuitenkin säännöllisesti seurata katon lumiolosuhteita ja tarvittaessa poistaa suuret kinostumat. Erityisen tärkeää on seurata lumikerroksen jakautumista katon eri puolille, sillä suuri toispuolinen kuormitus esim. harjakatolla aiheuttaa rakenteille suuria rasituksia, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat aiheuttaa jopa sortumisvaaran. Mikäli lunta joudutaan poistamaan, ei työkaluilla saa naarmuttaa tai muuten vaurioittaa katteen maalipintaa. Hyvä keino vaurioiden välttämiseen on jättää noin 10 cm lunta suojakerrokseksi. Mahdollinen jään poistaminen suoritetaan esim. kuumalla vedellä tai höyryllä, ei koskaan hakkaamalla. 2.4 Katolla työskentely ja tavaran varastointi Kun katolla tehdään laitteiden ja rakenteiden asennus- ja huoltotöitä, on peltikate useimmiten suojattava. Etenkin raskaita kappaleita, kuten huippuimureita, TVantenneja ja mainostelineitä asennettaessa on peltikate erittäin altis vaurioille. Kate on suojattava myös hitsausroiskeilta ja porauslastuilta. Suojaukseen voidaan käyttää esim. kovalevyä. 2.5 Mekaanisten vaurioiden ennaltaehkäisy Katolle putoavat kovat esineet, kuten ylemmiltä katoilta tai puista putoavat jääpalat, jääpuikot tai puun oksat, aiheuttavat vaurioriskin katteelle. Myös alhaalta mahdollisesti heitetyt esineet aiheuttavat vaurioriskin. Mikäli katolla havaitaan edellä mainittuja riskitekijöitä, on ne poistettava ja vähäisetkin katevauriot korjattava välittömästi. 2.6 Huoltomaalaus Peltikate tarvitsee huoltomaalausta 10-30 vuoden kulutta asennuksesta käytetystä maalista ja vallitsevista olosuhteista riippuen. Yleissääntönä voidaan sanoa, että tummat sävyt tarvitsevat maalausta aiemmin kuin vaaleat. Kun katon maalipinta halutaan paikka- tai huoltomaalata tai värisävyä vaihtaa, on katteen pinnan kunto tarkastettava silmämääräisesti. Mikäli katto huoltomaalataan kokonaisuudessaan, on maalipinnoitteen tartunta alustaan varmistettava. Ennen uudelleenmaalausta vanha maalipinta puhdistetaan katteen valmistajan suosittelemilla pesuaineilla. Kaikki irtoava vanha maali poistetaan ja mahdollinen ruoste hiotaan tarkasti pois. Ruosteesta puhdistetut kohdat sekä kohdat, joista vanha pinnoite on poistettu, pohjamaalataan katteen valmistajan ilmoittamilla ruosteenestopohjamaaleilla. 2.6 Vesikaton korjaus Vähäiset korjaustoimenpiteet, kuten pienet kittaukset tai paikkamaalaukset voidaan suorittaa omatoimisesti. Varsinaiset korjaukset, jotka liittyvät peltikaton erityiskohtiin kuten läpivienteihin, aluskatteeseen, jiireihin jne. on aina teetettävä alan ammattilaisella. 6

3. PELTIKATON HUOLTO-/TARKASTUSOHJELMA Vesikaton tarkastus- ja huoltokäynneillä on syytä tietää, mitä seikkoja katon eri osa-alueissa on huomioitava. Niinpä tähän on kerätty tärkeimmät asiat, joihin kattokäynnillä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Havainnot on samalla syytä kirjata vesikaton huoltotaulukkoon, jolloin katon huolto-, korjaus- ja tarkastustiedot ovat myöhemmin helposti saatavilla ja katon historia on kaikkien tiedossa. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät katon tarkastuksessa huomioitavat asiat. 3.1 Katon yleiskunto Katelevyt, listat ja ruuvit Katelevyjen ja listojen maalipinnoitteiden mahdolliset naarmut tai pahemmat vauriot Kateruuvien ja niiden tiivisteiden kunto (ruuvin kannan ja tiivisteen silmämääräinen tarkastus mahdollisen haurastumisen havaitsemiseksi) Harjalistojen tiivisteiden kunto (paikallaan pysyminen ja mahdollinen haurastuminen) Jiirien tiiviys ja pellitysten kunto Esiintykö sammaloitumista tai muuta kasvillisuutta haitallisessa määrin? Onko katolla ylimääräisiä esineitä tai roskia? Alusrakenteet ja (tarkistus ullakon puolelta jos pääsy ullakolle on mahdollinen, muuten paikoittain tiilien alta) Onko aluskate ehjä ja kunnolla kiinnitetty? Huom! läpivientien ylösnostot Näkyykö mahdollisia vuotokohtia tai kosteutta rakenteissa? Onko aluskatteen päälle muodostunut vesipusseja? Toimiiko ja onko se riittävä? Esiintyykö alusrakenteissa kosteutta, joka ei johdu kattovuodosta? Ovatko räystäiden raot ja -aukot riittävät? Räystäät Mahdollisten päätyräystäslistojen kunto ja kiinnitys Vesikaton huolellinen hoito varmistaa katon asianmukaisen toimivuuden sekä pidentää katteen ja rakenteiden kestoikää! 7

3.2 Läpiviennit Savupiiput, kattoluukut ja kattoikkunat Onko aluskatteen päällä mahdollisesti kulkeutuva vesi ohjattu asianmukaisesti läpivientien ohi? Ovatko aluskatteen ylösnostot kunnolla kiinni? Ovatko kattoikkunoiden ja -luukkujen tiivisteet ja kiinnikkeet ehjiä ja paikoillaan? Ovatko pellitysten pystysaumat pysyneet kiinni ja tiiviinä? Putkiläpiviennit Ovatko läpivientien tiivistyskartiot ehjiä ja kittaukset tiiviitä? 3.3 Vedenpoisto Vesikourut ja Ovatko ja ehjiä ja vapaita roskista ja kasvillisuudesta? Onko sadevesikouruissa riittävät kaadot? (vesi ei saa jäädä seisomaan) Ovatko kourujen ja syöksytorvien liitokset kunnolla kiinni ja tiiviit? Mikäli tarkastuskäynnillä havaitaan edellä mainittuja epäkohtia, on ne kirjattava huoltotaulukkoon. Jos kyseiset epäkohdat on helposti itse korjattavissa, on toimenpiteet hyvä tehdä saman tien. Mikäli katolla ilmenee suurempia puutteita, tai korjauksista ei omatoimisesti selvitä, on otettava yhteyttä alan ammattilaiseen. 3.5 Muut havainnot Myös muut mahdolliset puutteet ja kysymyksiä herättävät seikat on syytä kirjata muistiin ja hoitaa pois päiväjärjestyksestä ennen kuin mahdollisia ongelmia syntyy. 8

4. HENKILÖTURVALLISUUS Tarpeetonta liikkumista katolla tulee välttää. Vesikaton tarkastus- ja huoltokäynneillä on syytä noudattaa suurta varovaisuutta. Jos huoltoon liittyy ammattiosaamista vaativia työvaiheita, käytetään asiantuntijaa tekemään työ teknisesti oikein ja turvallisesti. Katolle noustaan mieluiten sisäkautta. Kun se ei ole mahdollista, käytetään kiinteitä talotikkaita. Jos tikkaissa on turvakisko, käytä valjaita ja turvatarrainta. Kun katolle noustaan ulkokautta, työvälineitä ei kuljeteta mukana vaan ne nostetaan katolle erikseen esim. köydellä. Jalkineiden tulee olla liukumattomat ja katepintaa vahingoittamattomat. Jyrkillä katoilla ja loivien kattojen räystäsalueilla liikuttaessa on käytettävä turvavaljaita ja -köyttä. Älä ota turhia riskejä. 5. PELTIKATON HUOLTOTAULUKOT Seuraavat sivut käsittävät peltikaton huoltotaulukoita 20 vuodeksi eteenpäin. Yhdellä sivulla on aina kaksi taulukkoa - kevät- ja syystarkastusta varten. Taulukkoon on kerätty tarkastettavat asiat, joiden kohdalle jokaisen tarkastuskäynnin yhteydessä tulisi kirjata katolla tehdyt havainnot sekä huoltotoimenpiteet. Huoltokirjan pitäminen ajan tasalla (=tarkastusten ja huoltotoimenpiteiden suorittaminen kahdesti vuodessa sekä merkinnät huoltotaulukoissa) antaa jokaiselle hyvän kuvan katon kunnosta. Huoltokirjan avulla vesikaton kunnon seuranta ja mahdollisesti esiintyneet ongelmat pysyvät muistissa ja tarvittavista korjauksista voidaan päättää ajoissa ennen kuin suurempia vahinkoja syntyy. Tulevia korjauksia suunniteltaessa voidaan kiinnittää huomiota juuri kyseisen katon mahdollisiin ongelmiin, jolloin ongelmia aiheuttaneet ratkaisut voidaan korjata ja katosta saadaan entistä toimivampi. 9

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 10

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 11

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 12

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 13

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 14

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 15

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 16

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 17

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 18

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 19

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 20

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 21

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 22

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 23

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 24

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 25

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 26

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 27

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 28

+ puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. + puhd. 29

5. LOPUKSI Kun huoltokirjassa on päästy näin pitkälle, on vesikatolle kertynyt ikää 20 vuotta ja huoltotaulukot ovat täyttyneet. Suosittelemme, että tilaatte alan ammattilaisen tekemään laajemman kuntoarvion katostanne. Kuntoarvion yhteydessä käydään läpi havainnot, joita taulukoihin on vuosien mittaan kertynyt sekä arvioidaan katon kunto perusteellisesti. Kuntoarviosta toimitamme kirjallisen raportin huoltokirjan liitteeksi. 30

31

Utsjoki Inari HELSINKI (Vantaa) Puh. 010 851 1000 LAPPEENRANTA Puh. 010 851 1416 Enontekiö JOENSUU Puh. 010 851 1422 LOHJA Puh. 010 851 1420 Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski JYVÄSKYLÄ Puh. 010 851 1424 OULU Puh. 010 851 1423 Kolari Pelkosenniemi Pello Salla KOTKA Puh. 010 851 1418 PORI Puh. 010 851 1417 Ylitornio Tervola ROVANIEMI KEMIJÄRVI Posio KUOPIO Puh. 010 851 1414 TAMPERE Puh. 010 851 1425 TORNIO Keminmaa KEMI Simo Ii Yli-Ii Ranua PUDASJÄRVI Taivalkoski KUUSAMO LAHTI Puh. 010 851 1412 TURKU Puh. 010 851 1413 Haukipudas Kiiminki Hailuoto OULU Oulunsalo Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki RAAHE Utajärvi Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Brändö Geta Eckerö Saltvik Finström Hammarland Vårdö Kumlinge Sund Jomala Lumparland MAARIANHAMINA Sottunga Lemland Föglö Kökar KANNUS NIVALA Kärsämäki KOKKOLA Luoto Sievi Vieremä Toholampi PIETARSAARI Kruunupyy HAAPAJÄRVI Sonkajärvi Valtimo PYHÄJÄRVI KIURUVESI Pedersöre Reisjärvi Kaustinen NURMES IISALMI Rautavaara UUSIKAARLEPYY Halsua Lestijärvi Mustasaari Evijärvi Veteli Pihtipudas Varpaisjärvi Lapinlahti Oravainen Kinnula LIEKSA Vöyri-Maksamaa KAUHAVA Lappajärvi Perho Pielavesi Vimpeli NILSIÄ Juuka VAASA Vähäkyrö Kivijärvi Keitele Isokyrö VIITASAARI Maaninka Kyyjärvi LAPUA ALAJÄRVI Siilinjärvi JUANKOSKI Maalahti Laihia Kannonkoski Tervo Kaavi Korsnäs Soini Karstula Vesanto Polvijärvi Kuortane Karttula Ilmajoki SEINÄJOKI KUOPIO Tuusniemi Kontiolahti KURIKKA OUTOKUMPU SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI Rautalampi NÄRPIÖ Teuva ALAVUS Töysä ÄHTÄRI Konnevesi SUONENJOKI JOENSUU KAUHAJOKI Jalasjärvi Multia Leppävirta Liperi Uurainen KASKINEN Heinävesi Karijoki Laukaa Hankasalmi KRISTIINANKAUPUNKI Kihniö VIRRAT KEURUU Petäjävesi Rääkkylä PIEKSÄMÄKI JYVÄSKYLÄ VARKAUS Tohmajärvi SAVONLINNA Isojoki Karvia Joroinen Mänttä-Vilppula Enonkoski Muurame Honkajoki PARKANO KITEE Toivakka Rantasalmi Merikarvia Siikainen Ruovesi Kangasniemi Kerimäki KANKAANPÄÄ YLÖJÄRVI JÄMSÄ Kesälahti Jämijärvi IKAALINEN SAVONLINNA Juupajoki Pomarkku Luhanka Joutsa Juva Punkaharju MIKKELI Sulkava Noormarkku Lavia Hämeenkyrö TAMPERE ORIVESI Hirvensalmi Parikkala PORI Kuhmoinen ULVILA Hartola Kiikoinen NOKIA Luvia Nakkila Sastamala Pirkkala Kangasala Kuhmalahti Puumala Sysmä Pertunmaa Ristiina HARJAVALTA Lempäälä Pälkäne Padasjoki Ruokolahti Eurajoki KOKEMÄKI Suomenniemi Rautjärvi Vesilahti Mäntyharju VALKEAKOSKI Pyhäranta RAUMA Eura HUITTINEN HEINOLA Köyliö Punkalaidun AKAA Asikkala Taipalsaari Kylmäkoski HÄMEENLINNA Savitaipale IMATRA Säkylä Urjala HÄMEENLINNA Hollola Lemi LAITILA LOIMAA Hattula Nastola LAPPEENRANTA Humppila Hämeenkoski LAHTI Oripää FORSSA Janakkala Kärkölä Iitti KOUVOLA Luumäki UUSIKAUPUNKI Jokioinen Mynämäki Pöytyä Ypäjä Hausjärvi Kustavi Vehmaa Nousiainen Tammela Ylämaa ORIMATTILA Taivassalo Rusko Aura Koski Tl Loppi Artjärvi RIIHIMÄKI Miehikkälä Tarvasjoki SOMERO Pukkila Masku RAISIO Lieto Marttila HYVINKÄÄ Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi HAMINA Merimasku TURKU PAIMIO KARKKILA Liljendal NAANTALI KAARINA Nummi-Pusula JÄRVENPÄÄ Askola Pyhtää KOTKA Virolahti Nurmijärvi Pernaja Ruotsinpyhtää SALO Vihti Tuusula Pornainen Sauvo KERAVA LOVIISA LOHJA VANTAA Sipoo PORVOO Karjalohja KAUNIAINEN Kemiönsaari Siuntio LÄNSI-TURUNMAA ESPOO HELSINKI Kirkkonummi RAASEPORI Inkoo HANKO Himanka Pyhäjoki Merijärvi KALAJOKI OULAINEN Alavieska YLIVIESKA Vihanti HAAPAVESI Siikalatva Pyhäntä Vaala KAJAANI Paltamo Ristijärvi Sotkamo KUHMO Ilomantsi KerabitPro Oy Puh. 010 851 1000 www.kerabit.fi