Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 1 AIKA 27.11.2018 klo 17:00-17:58 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalon 2. krs Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Pöytäkirjan tarkastaja Arvela Eeva Puheenjohtaja Hyvärinen Kimmo Jäsen Kärri Panu Jäsen Poistui klo 17.55 Lipiäinen-Medjeral Leena Jäsen Saarela Kalle Jäsen Turunen Marjatta Jäsen Tuuliainen Sulo Pöytäkirjan tarkastaja Toivanen Hanna-Maria Jäsen Taipale Antti Jäsen Muut osallistujat Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Pötry Päivi-Linnea Kulttuuritoimenjohtaja Koistinen Pasi Liikuntajohtaja Räty Leena Museotoimenjohtaja Welin Maarit Kulttuuritoimenjohtaja Vesalainen Milko Kaupunginorkesterin intendentti Hölsä Maiju Toimistosihteeri Hänninen Jyri - Pykäläinen Helmi - Poissaolevat Pulkkinen Petri Jäsen Sokura Timo -
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 102 Pöytäkirjan tarkastus 4 103 Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat 5 avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt 104 Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen 10 Lappeenrannan kaupungin siirtymisestä avohakkuuttomaan kaupungin metsien hoitoon 105 Matti Kurkelan uudistettu aloite liikunnan vaikutusten 12 selvittämiseksi sote-kustannuksiin 106 TEA-viisarin liikuntatoimea koskevat tulokset 17 107 Muut asiat 19 108 Muutoksenhakuohjeet 20
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 3 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 4 102 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 27.11.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenet Sulo Tuuliainen ja Karoliina Ahtiainen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 5 103 Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdistettavat avustukset, myöntämisperusteet ja jakosäännöt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/922/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kulttuuritoimenjohtaja Pötry Päivi- Linnea etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 594 9856 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.11.2018 458 käsittelyt kulttuuri- taide- ja perinnetoiminnan avustuksia osana koko avustusjärjestelmän uudistamista. Avustusjärjestelmän uudistusta valmistellut työryhmä esitteli asiaa kaupunginhallituksessa seuraavasti: Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminnan kohdeavustukset Avustuksia myönnetään vain kulttuuri-, taide- tai perinnetoimintaan. Avustusta voi hakea kulttuuritapahtumien ja - hankkeiden järjestämiseen ja ryhmän ohjaajan palkkakuluihin (palkkakulut maksetaan vain järjestölle, ei palkkana yksityishenkilölle). Kohdeavustusta myönnettäessä huomioidaan: - toiminnan määrä, laatu ja kunnallinen vaikuttavuus (työllistävät ja ympäristövaikutukset, kohderyhmät yms.) - omatoimisuus - muilta kuin kaupungilta saadut avustukset - avustustarve ja taloudellinen asema - uutta toimintaa tarkastellaan kriittisesti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta Nykyisen toimintamallin haasteet Tapahtuma-avustuksia myönnetään sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan että avustustoimikunnan kautta. Rajanveto siitä, kumman toimielimen alaisuuteen hakemus kuuluu, on epäselvä ja hakijoiden suuntaan sekava. Hakuaikaa on koko
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 6 vuosi, mutta avustusten hakeminen ja jakaminen painottuu alkuvuoteen, jolloin loppuvuoden hakijat saavat usein vähemmän avustusta tai jäävät jopa ilman; järjestelmä ei ole tällä hetkellä tasapuolinen. Avustuksille ei ole yhtenäisiä myöntämisperusteita, vaan jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti. Työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että kulttuuri- ja liikuntalautakunnan myöntämät kohdeavustukset kohdennetaan selkeästi kulttuuritoiminnan tukemiseen ja niille määritellään selkeät jakosäännöt ja kohteet, joihin avustusta voidaan myöntää. Tapahtumia edistetään vain edellä tapahtuma-avustusten kohdalla kuvattujen kumppanuussopimusten kautta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alainen vuosittainen avustussumma jaetaan tapahtumiin/ kumppanuussopimuksiin ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Selkeästi tapahtumatoimintaan myönnetty määräraha siirretään samalle kustannuspaikalle tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen varattavien kumppanuussopimusten kanssa. Määrärahat jakautuivat vuonna 2018 siten, että tapahtumien järjestämiseen myönnettiin 18 000 ja muuhun kulttuuritoimintaan 12 300. Vuonna 2017 määrärahat jakautuivat siten, että 14 700 myönnettiin tapahtumien järjestämiseen ja 15 600 muuhun kulttuuritoimintaan. Lisäksi kulttuuritoiminnan kustannuspaikalta on vuosittain myönnetty Galleria Pihatolle 16 200 suuruinen avustus. Työryhmä ehdottaa, että kahden vuoden keskiarvon mukaan kulttuuritoiminnan määräraha jaetaan siten, että tapahtumatoiminnan kustannuspaikalle siirretään 16 350 ja kulttuuritoiminnan tukemiseen jätetään 13 950 entiselle kustannuspaikalleen. Galleria Pihatolle vuosittain varattu 16 200 säilyy ennallaan. Kulttuuriavustuksille luodaan yhteneväiset myöntämisperusteet ja määritellään jakosäännöt siten, että jaettavalla avustussummalla saadaan lisäarvoa kaupungin kulttuuritoimintaan. Kaupunginhallitus saattoi seuraavat työryhmän ehdotukset käsiteltäväksi kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle: Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminnan kohdeavustukset
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 7 Esittelijän ehdotus Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan myöntämät kohdeavustukset kohdennetaan selkeästi kulttuuritoiminnan tukemiseen ja niille määritellään selkeät jakosäännöt ja kohteet, joihin avustusta voidaan myöntää. Kulttuuritapahtumia edistetään vain edellä tapahtuma-avustusten kohdalla kuvattujen kumppanuussopimusten kautta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alainen vuosittainen avustussumma jaetaan tapahtumiin/ kumppanuussopimuksiin ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Selkeästi tapahtumatoimintaan myönnetty määräraha siirretään samalle kustannuspaikalle tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen varattavien kumppanuussopimusten kanssa. Lautakunta päättää millä tasolla avustukset myönnetään. Tarkasteltaessa tarkemmin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kulttuuriavustusmäärärahoista myönnettyjä avustuskohteita voidaan todeta, että lautakunnan määrärahoista myönnetyissä avustuksissa ei ole selkeästi tapahtumatoimintaan kohdistettuja avustuksia, vaan avustukset on kohdistettu pääsääntöisesti kulttuuritoimintaa edistäviin kohteisiin. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole tarpeellista irrottaa kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kulttuuriavustusmäärärahasta erityisiä tapahtumamäärärahoja siirtämällä niitä samalle kustannuspaikalle tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen varattavien kumppanuussopimusten kanssa, vaan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kulttuuriavustusmääräraha, 30 300 euroa, on syytä säilyttää edelleen ennallaan lautakunnan alaisuudessa ja lautakunnan jaettavana. Avustusjärjestelmän muutosten alkuvaiheissa uudistuksen vaikutuksia seurataan, ja asiaan on mahdollista palata, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Kulttuuritoiminnan kustannuspaikalta vuosittain Galleria Pihatolle myönnetty 16 200 euron suuruinen avustus säilyy myös määrärahavarauksena. Lautakunta toteaa seuraavaa: Lautakunnan määrärahoista myönnetyissä kulttuuriavustuksissa ei ole selkeästi tapahtumatoimintaan kohdistettuja avustuksia, vaan avustukset on kohdistettu pääsääntöisesti kulttuuritoimintaa edistäviin kohteisiin. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole tarpeellista irrottaa kulttuurilautakunnan avustusmäärärahasta erityisiä tapahtumamäärärahoja siirtämällä niitä samalle kustannuspaikalle tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 8 varattavien kumppanuussopimusten kanssa, vaan kulttuurilautakunnan avustusmääräraha on syytä säilyttää edelleen ennallaan kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Avustusjärjestelmän uudistuksen alkuvaiheissa uudistuksen vaikutuksia seurataan, ja asiaan on mahdollista palata, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Lautakunta päättää, että lautakunnan avustusmäärärahan myöntämisperusteet ja jakosäännöt ovat seuraavat: Avustusta voidaan myöntää vain kulttuuri-, taide- tai perinnetoimintaan lappeenrantalaiselle järjestölle, yhdistykselle, seuralle tai vastaavalle ryhmälle hakijan ei tarvitse olla rekisteröitynyt yhdistys Lappeenrantaan sijoittuvaan toimintaan avustuskohteina voivat olla esimerkiksi ryhmien ohjaajien palkkakulut (palkkakulut maksetaan vain järjestölle, ei palkkana yksityishenkilölle), kuoronjohtajien palkkiot, näyttelyiden järjestelykulut, käsikirjoitukset, materiaalihankinnat, markkinointikulut ja muut vastaavat kohteet Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille organisaatioille, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa yhdistysten vuosipäiväjuhlatilaisuuksien järjestelyihin yhdistysten jäsenten palkitsemiseen pysyvien tilojen / talojen tilavuokriin ja ylläpitoon ulkomaanmatkoihin kaupungin ulkopuolella järjestettävien tilaisuuksien järjestelyihin tai ko. tilaisuuksiin osallistumista varten Muuta: saman hakijan avustushakemuksia arvioidaan kokonaisuutena avustuksia myönnetään tapauskohtaisesti avustukset ovat haettavissa koko vuoden ajan avustuksiin varatun määrärahan puitteissa kaupunki ei rahoita hankkeita kokonaisuudessaan, vaan hakijalta edellytetään myös omarahoitusosuutta mikäli avustetun toiminnan tuloksena tuotetaan kaikille avoin tilaisuus, avustuksen saajan tulee ilmoittaa tilaisuudesta Etelä-Karjalan tapahtumakalenterissa http://tapahtumat.ekarjala.fi kaupungin avustuksella tuotetun tilaisuuden markkinoinnissa tulee käyttää kaupungin markkinointilogoa, joka on ladattavissa kaupungin
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 9 verkkosivulta www.lappeenranta.fi/fi/kaupunkimme/lappeenrannantunnukset Avustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon: 1. toiminnan määrä, laatu sekä kunnallinen vaikuttavuus (työllistävät vaikutukset, ympäristövaikutukset, kohderyhmät tms.) 2. omatoimisuus 3. Lappeenrannan kaupungin toimialoilta, muilta kunnilta, valtiolta, seurakunnilta ja/tai muualta saadut/saatavissa olevat avustukset 4. Avustustarve ja taloudellinen asema avustushakemus tulee jättää ennen toimintaa hakemuksen liitteenä on sen jättöhetkellä oltava kuvaus hankkeen toteuttamisesta tuloineen ja menoineen kaikki avustukset maksetaan myöntämisvuonna jälkikäteen toimintaa kuvaavien dokumenttien tai asiakirjojen perusteella avustuksen maksamista varten saajan on toimitettava tilitys avustettavan kohteen tuloista ja menoista sekä avustusvuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tilityslomake on tulostettavissa https://www.lappeenranta.fi/fi/asiointi-jayhteystiedot/lomakkeet/yleiset-lomakkeet myönnettyä avustusta ei makseta, mikäli maksamisen edellytyksenä olevia asiakirjoja ei ole saatu hakuvuoden 31.12. päivään mennessä avustuksen saajan tulee itse huolehtia asiakirjojen toimittamisesta, kaupunki ei pyydä asiakirjoja erikseen mikäli avustuskohteen toteutuneet nettokustannukset ovat myönnettyä avustusta pienemmät, maksetaan avustuksena vain toteutuneet kustannukset Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 10 104 Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin siirtymisestä avohakkuuttomaan kaupungin metsien hoitoon Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2048/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntajohtaja Koistinen Pasi 040 682 0227 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Valtuustoaloite Lappeenrannan kaupungin siirtymisestä avohakkuuttomaan kaupungin metsien hoitoon Esittelijän ehdotus Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa se esittää että kaupunki luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Valtuustoaloite liitteenä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisen toiminnan kannalta metsänhoito vaikuttaa merkittävimmin ulkoilureitteihin sekä virkistysalueisiin. Näillä alueilla avohakkuut eivät ole suotavia, vaan niillä tulee suosia kevyempiä metsätaloustoimia. Yleensäkin taajama-alueella tulee ottaa huomioon metsien monipuolinen virkistyskäyttö ja välttää avohakkuita. Joissain tapauksissa avohakkuut voivat olla taloudellisesti kannattavin tapa metsän uudistamiseen, mutta keskeistä on, että suunniteltaessa jokaista merkittävää metsänhoitotoimenpidettä arvioidaan sen vaikutus metsän virkistyskäyttöön, toimenpiteen vaikutukset kohteen lähialueen asukkaille sekä alueen kulttuurinen perinne. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 11 Päätös Esittelijä muutti päätösesityksen kuulumaan seuraavasti: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon ja kehottaa kaupunginhallitusta pyytämään myös nuorisovaltuustolta lausuntoa. Asiasta käydyn keskustelun aikana Leena Lipiäinen-Medjerel teki Kimmo Hyvärisen kannattamana muutosesityksen: "Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisen toiminnan kannalta metsänhoito vaikuttaa merkittävimmin ulkoilureitteihin sekä virkistysalueisiin. Näillä alueilla tulee suosia kevyempiä metsätaloustoimia. Taajama-alueella tulee aina ottaa huomioon metsien monipuolinen virkistyskäyttö ja välttää avohakkuita. Jokaista merkittävää metsänhoitotoimenpidettä suunniteltaessa on arvioitava sen vaikutus metsän virkistyskäyttöön, toimenpiteen vaikutukset kohteen lähialueen asukkaille sekä alueen kulttuurinen perinne. Lisäksi kulttuuri- ja liikuntalautakunta kehottaa kaupunginhallitusta pyytämään valtuustoaloitteeseen myös nuorisovaltuustolta lausuntoa." Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat Leena Lipiäinen-Medjeralin esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on Leena Lipiäinen-Medjeralin esitys tullut kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsentä (Saarela, Taipale, Toivanen, Turunen) äänestivät JAA ja kuusi (6) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsentä (Ahtiainen, Arvela, Hyvärinen, Kärri, Lipiäinen-Medjeral, Tuuliainen) EI. Puheenjohtaja totesi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan hyväksyneen Leena Lipiäinen-Medjeralin esityksen. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 12 105 Matti Kurkelan uudistettu aloite liikunnan vaikutusten selvittämiseksi sotekustannuksiin Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1638/00.04.02.04/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntajohtaja Koistinen Pasi 040 682 0227 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Matti Kurkelan kuntalaisaloitteen uudistaminen Liikunnan vaikutus sote-kustannuksiin 2. Eksoten lausunto Matti Kurkelan uudistamasta kuntalaisaloitteesta: "Liikunnan vaikutus sote-kustannuksiin" Matti Kurkelan on tehnyt uudistetun kuntalaisaloitteen jossa pyydetään kaupunkia selvittämään mitkä olisivat kustannusvaikutukset kaupungin taloudelle kokonaisuudessaan sellaisella järjestelyllä, jossa kaupungin liikuntapalvelut olisivat maksuttomia urheiluseuroille, nuorille ja iäkkäille. Selvitykseen tulisi liittyä arvio kasvavien liikuntatoimen kustannusten sotekustannuksia vähentävästä vaikutuksesta sekä tähän liittyvästä kaupungin vetovoiman vaikutuksesta. Kuntalaisaloite LIITE 1. Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön lausunto Matti Kurkelan kuntalaisaloitteeseen: Matti Kurkela on jättänyt kaupungille uudistetun kuntalaisaloitteen liikunnan vaikutusten selvittämiseksi sotekustannuksiin. Kaupunki on antanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille, Eksotelle. Eksoten kaupungin maksuosuus on vuonna 2018 noin 240 miljoonaa euroa. Lappeenrannan liikuntatoimen budjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Maan hallitus on jo pitkää valmistellut sote- ja maakuntauudistusta, jonka näillä näkymin tulisi astua voimaan
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 13 vuoden 2021 alusta. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle ja rahoitusvastuu valtiolle. Kunnille jää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisvastuu. Sote-ja maakuntauudistus tuo kuntien toimintaan muutoksia, jonka myötä liikunnalle ja liikkumisen edistämiselle tulee uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Uudistuksen myötä olemassa olevat rakenteet ja yhdyspinnat muuttuvat. Päävastuu liikunnan edistämisestä säilyy kunnilla. Sen lisäksi liikunta on tärkeä integroida sote- ja maakuntauudistukseen saumattomien liikuntapalveluketjujen mahdollistamiseksi. Liikunnallinen elämäntapa ennaltaehkäisee kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja vähentää kansantalouden kustannuksia. Lisäksi liikunnallinen elämäntapa lisää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja vähentää väestöryhmien välisiä terveys - ja hyvinvointieroja. Lappeenrannan kaupunki on mukana Etelä-Karjalan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan muun muassa liikunnan edistämisen mahdollistamiseen jatkossakin. Sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisestä vastaavana ja opetus- ja kulttuuriministeriö liikunnan edistämisestä vastaavana ministeriönä julkaisivat vuonna 2013 yhteiset valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Linjausten tavoitteena on yhteiskunnallisten toimijoiden laaja-alainen ja nykyistä vahvempi sitouttaminen fyysisen aktiivisuuden edistämiseen siten, että arjen toimintaympäristöt suosivat fyysistä aktiivisuutta konkreettisin tavoin. Linjausten tueksi määriteltyjen toimenpiteiden toteutumisen tavoitteena on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän. Liikunnan edistäminen on nostettu vahvasti osaksi myös kaupungin uutta strategiaa. Lisäksi kaupunki valmistelee parhaillaan liikkumisohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Lappeenrantalaisten liikkumista. Ohjelmaan valmistelussa on mukana myös Eksote. Iso osa Lappeenrannan liikuntamahdollisuuksista on jo nyt maksuttomia, mm. ulkoilureitit ja lähiliikuntapaikat. Lappeenranta on panostanut lähiliikuntapaikkoihin viimeisen kuuden vuoden aikana noin 6,2 miljoonaa euroa. Lisäksi maksuttomia tai edullisia liikuntamuotoja on kehitetty runsaasti. Muun muassa eskareiden uimahallikortti, Syke 100- hanke, jonka avulla tarjotaan maksuttomia liikuntaharrastuksia nuorille, BMI-kortti ylipainoisille ja senioreiden edulliset kausikortit.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 14 Liikunnasta ja sen vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin tiedetään tutkimuksen perusteella paljon. Liikunnan avulla pystytään ennaltaehkäisemään monia kansan- ja elintapasairauksia. Lappeenrannan kaupunki on pyytänyt Eksotelta vastauksen Matti Kurkelan kuntalaisaloitteeseen liittyen. Eksoten lausunto on LIITTEENÄ 2. Eksoten selvityksestä käy ilmi, että ei löydy sellaista tutkimusta, joka osoittaisi maksuttomien liikuntapalvelujen yhteyttä liikuntaaktiivisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta sote-palvelujen käytön ja kustannuksien vähentymiseen. Eksoten lausunnosta käy ilmi, että kokonaisuuden kannalta keskeistä olisi pyrkiä lisäämään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien henkilöiden liikkumista, jolloin rakennetun ympäristön merkitys korostuu täysin maksuttomien palveluiden sijaan. Väestötasolla fyysisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää siis tekoja ja toimenpiteitä rakennettuun ympäristöön, kuten kävely- ja pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito sekä muut liikuntareitit arki- ja vapaa-ajan liikkumiseen. Tähän Lappeenrannan kaupunki on viime vuosina panostanut runsaasti. Liikuntatoimen lausunto Matti Kurkelan kuntalaisaloitteeseen: Matti Kurkelan nostama aihe on erittäin tärkeä. Yksi keskeisin syy kaupungin panostukseen kuntalaisten liikkumisen edistämiseen on liikunnan hyvinvointia edistävät vaikutukset kuntalaisiin. Lisäksi hyvin järjestetyt liikuntapalvelut ja toimiva urheiluseuratoiminta parantaa kaupungin vetovoimaisuutta. Kuten edellä olevista lausunnoista todetaan, liikunnan, erityisesti maksuttoman liikunnan vaikutuksista sote-kustannuksiin ei ole suoraa laskukaavaa. Yleisellä tasolla on paljonkin tutkimustietoa liikunnan terveysvaikutuksista, mutta niiden perusteella ei voidaan sanoa että maksuttomuus sinänsä olisi siinä ratkaiseva tekijä. Lappeenrannan kaupunki tarjoaa jo nyt ison osan liikuntamahdollisuuksista maksuttomina. Tällaisia ovat mm. ulkoilureitit ja lähiliikuntapaikat. Maksullisten erikoisliikuntapaikkojen käyttömaksut ovat hyvinkin kohtuullisia. Esimerkiksi junioreiden jäähallitunti maksaa 9 euroa/tunti eli 20 pelaajan ryhmässä kustannus yhtä pelaajaa kohti on 0,50 e/tunti.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 15 Esittelijän ehdotus Maksuttomuus ei juuri lisäsi salien ja erikoisliikuntapaikkojen käyttöä koska useimpien liikuntapaikkojen käyttöaste on jo lähellä 100 %. Toisaalta maksuttomuus lisää helposti liikuntapaikkojen käyttöastetta, koska käyttäjät varaavat tiloja silloin helposti yli todellisen tarpeen ja tästä syystä osa tiloista jää käyttämättä. Lisäksi urheiluseuratoiminnassa on huomioitava, että liikuntapaikkamaksu edustaa vain osaa jäsenelle muodostuvasta harrastusmaksusta, usein muut kulut liikuntapaikkamaksut muodostavat pääosan jäsenelle muodostuvasta harrastemaksusta. Maksuttomuus olisi haaste myös yksityisten liikuntapaikkojen ylläpitäjien kannalta. Jo nyt kunnallisten liikuntapaikkojen vahvasti subventoitu hinta käyttäjille aiheuttaa taloudellista painetta yksityisille liikuntapaikkojen ylläpitäjille. Ikääntyneille lappeenrantalaisille tarjotaan nykyisin edullista seniorikorttia. Se lisää varmasti ikääntyneiden liikkumista. Toisaalta on viitteitä siitä, että esim. ikääntyneille suunnattu seniorikortti on lisännyt erityisesti jo aktiivisten liikkujien liikkumista, ei niinkään passiivisten liikkujien liikkumista. Liikkumattomuuden syytä ovat moninaiset, keskeisimpiä ovat mm. ajan tai motivaation puute. Kaikkien, erityisesti oman fyysisen kuntonsa kannalta liian vähän liikkuvien, liikunnan lisäämisen on yhteiskuntamme kannalta erityisen tärkeää. Suurin hyöty ja tulos saadaan siinä arkiliikunnan lisäämisellä. Käytännössä arkiliikunnan, oman päivittäisin fyysisen aktiivisuuden, lisääminen on maksutonta. Täydellisen maksuttomuuden tavoittelun näkökulmasta on tärkeää pitää maksut käyttäjän näkökulmasta kohtuullisena. Vuoden 2017 osalta liikuntatoimen kulut olivat 9,80 milj. e, tulot 1,75 milj. e eli nettokustannukset olivat 8,05 milj. euroa. Valmisteilla olevassa Lappeenrannan liikkumisohjelmassa pyritään löytämään niitä strategisia suuntia ja käytännön toimenpiteitä joilla Lappeenrantalaisten liikkuminen lisääntyisi merkittävästi tulevaisuudessa Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää antaa otsikon mukaiseen kuntalaisaloitteeseen yllä olevan lausunnon ja toteaa ettei kuntalaisaloite aiheuta muita toimenpiteitä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 16 Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 17 106 TEA-viisarin liikuntatoimea koskevat tulokset Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntajohtaja Koistinen Pasi 040 682 0227 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Liikuntatoimen TEA-viisaritulokset TEAviisari on kuntien työväline terveyden edistämisen arviointiin. Tulokset kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveydenedistämisaktiivisuutta mitataan TEAviisarissa seuraavilla toimialoilla: Kuntajohto Liikunta Lukio- ja ammatillinen koulutus Perusopetus Perusterveydenhuolto Ikääntyneiden palvelut Tiedot kerätään säännöllisesti kahden vuoden välein. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää terveyttä edistävästä liikunnasta tietoa parillisina vuosina. Tiedonkeruu tehdään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen, Suomen Kuntaliiton ja Valtion liikuntaneuvoston kanssa. Tiedonkeruu lähetetään toimialan vastuulliselle viran- tai toimenhaltija, mutta lomake tulisi käsitellä toimialasta vastaavassa työryhmässä tai johtoryhmässä. Liikunnan tiedonkeruu käsittää mm.: liikunnan huomiointia hyvinvointikertomuksessa työnjako ja yhteistyö kunnan muiden hallintokuntien kanssa lähiliikuntapaikkojen kehittämistä kuntien tuki liikuntapaikkojen harjoitusvuoroihin
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 18 Esittelijän ehdotus TEAviisaria varten kerätyt tiedot pisteytetään toiminnan laadun mukaan. Kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden tulokset ilmoitetaan työkalussa pistemäärän 0 100 välillä. Jokainen ulottuvuus jakautuu osakokonaisuuksiin. Näille kokonaisuuksille lasketaan osasummapistemäärät, jotka lopulta skaalataan asteikolle 0 100. Pistemäärät ilmaistaan myös liikennevaloista tutuilla värikoodeilla graafisissa kuvioissa. Vihreä tarkoittaa hyvää laatua (pisteet 75-100) Keltainen tarkoittaa parannettavaa (pisteet 25-74) Punainen tarkoittaa huonoa laatua (pisteet 0-24) Ensimmäiset TEAviisarin tulokset ovat vuodelta 2010. Lappeenrannan liikuntatoimen tulokset ovat parantuneet vuodesta 2010 merkittävästi. Vuoden 2018 tuloksissa Lappeenrannan tulokset ovat maan keskiarvoa paremmat. Kehittämiskohteita on vielä mm. eri tietojen ja ohjelmien esittely luottamushenkilöille, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman puute sekä virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen jakoperusteet. Lappeenrannassa on tulosten mukaan hyvät ja suhteellisen edulliset liikuntamahdollisuudet, monipuoliset liikunnan edistämisen toimenpiteet sekä vahva osallistaminen. Keskeiset tulokset liitteenä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää merkitä TEAviisarin tulokset tiedokseen. Lisäksi lautakunta esittää että TEAviisarin Lappeenrannan tuloksissa kehitettävät osa-alueet otetaan erityisesti huomioon valmisteilla olevassa Lappeenrannan liikkumisohjelmassa. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 19 107 Muut asiat Museotoimenjohtaja vs. Leena Räty informoi lautakuntaa museon sisäilmaongelmasta. Merkittiin, että Panu Kärri poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 17.55.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 20 108 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 101 102, 104 107 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 103 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 103 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 29.11.2018
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/2018 21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Asianosaisen valitusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, 70101 Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi, puh. 029 56 42502, fax 029 56 42501 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi, fax 029 564 3314, puh. 029 564 3300 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan