1975 Koetusselostus 912 Test report

Samankaltaiset tiedostot
VAK OLA &DJ "Helsinki Helsinki

VAKOLA Koetusselostus 893. Test report

VAKOLA Koetusselostus 863. Test report

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 15 in terälevyllä varustettuna 930 mk. Rakenne ja toiminta

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report PIONEER-MOOTTORISAHA. malli 750, valmistusvuosi 1964

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. STIHL-MOOTTORISAHA malli 08 Stihl chain satu type 08

*;% '441"xlka.lpir.

Q MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Manufacturer Ilmoitettu hinta ( ) : 15 in terällä varustettuna 735 mk.

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. tesxt

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Valmistaja: Homelit e, Portchester, New York State, U. S. A. Manufacturer Ilmoitettu hinta ( ): 14 in terälevyllä varustettuna 898 mk.

PARTNER-MOOTTORISAHA malli R 14 S, valmistusvuosi.1965 Partner chain saw type I? 14 8, year of manufacturing 1965

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Tehomittauskoe 1 ) REMINGTON-POLTTOMOOTTORISAHA malli GL-7

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Tehomnittaugkoe 1) malli PS 91 C

JO-BU-MOOTTORISAHA malli Starlet, valmistusvuosi 1965 Jo-Bu chain saw type Starlet, year of manufacturing 1965

LOMBARD-POLTTOMOOTTORISAHA malli DD

0110, Pitäjänmäki MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. SOLO-MOOTTORISAHA malli 70. Sola chain saw type 70

VAK OLA. 673 Test report Koetusselostus

Valmistaja: Me Culloch Corporatio n, Los Angeles, U.S.A. Manufacturer. Ilmoitettu hinta ( ) : 16 in terällä varustettuna 776 mk.

VAIlliCOLA KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PARTNER R 421 T-MOOTTORISAHA PARTNER R 421 T-CHAIN SAW NUMERO 993

Tehonmittauskoe 1) ELRAKET-polttomoottorisaha malli XD

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. JOBU-MOOTTORISAHA malli LP 5 BV, valmistusvuosi 1976

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

RAKET-MOOTTORISAHA malli XH valmistusvuosi 1965 Raket chain saw type XH year of manufacturing 1965

VA K 0 LA Koetusselostus 414

HYRY-POLTTOMOOTTORISAHA malli PS 91

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

STIHL-POLTTOMOOTTORISAHA malli 07 Stihl power chain suu, type 07. ot e Oy, Helsinki. Valmistaja: Andreas S tih 1, Masehinenfabrik, Waiblingen-

PIONEER- ( Omisa ) polttomoottorisahat mallit He ja RA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. DOLMAR-MOOTTORISAHA malli CC DOL.11.1R chain saw type CC

Ilmoitettu hinta ( ) : 16" terällä varustettuna 685 mk.

Test report. STIHL-RAIVAUSSAHA malli FS 410 AV, valmistusvuosi 1976

Ilmoitettu hinta ( ) : 16 in terälevyliä varustettuna 895 mk.

VAKOLA Koetusselostus 324

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

V[Kee )1 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki Rautatieas. Pitäjänmäki VA K OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

tt2 PPA VIHTI

12' Helsinki

W:AUCCn: VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

<OETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. NUMERO 44.9i4- RYHMA 181 VUOSI 1983

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY PARTNER 5000 H PLUS - MOOTTORISAHA

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. HUSQVARNA-POLTTOMOOTTORISAHA malli 90 EF

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 771 Test report. HUSQVARNA-RAIVAUSSAHA valmistusvuosi 1969

VAKOLA Koetusselostus 184

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS DOLMAR-POLTTOMOOTTORISAHA

V KCcil VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS KOETUS SELO STU S. Numero 1235 Ryhmä 181 Vuosi 1987 )111%11 STIHL-RAKET FS RAIVAUSSAHA

VAKO LA "Helsinki Helsinki

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Tosi report. Tietoja markkinoillamme olevista moottorisahoista

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VA K OLA Koetusselostus 269

V/A-\MED9 KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RAKET RS 45 - RAIVAUSSAHA RAKET RS 45 - BRUSH SAW NUMERO 1137 RYHMÄ 181

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA Koetusselostus 925. Test report

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

PARTNER-POLTTOMOOTTORISAHA. malli C 6

VAKO LA Koetusselostus 918 Test report

WRIGHT -POLTT OMOOTT ORISAHA malli GS-218

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

izz V A K 0 L A VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

PARTNER-POLTTOMOOTTORISAHA malli R 11

Test report. Koetuttaja ja valmistaja: Oy Finnlif t A b, Koivulahti. Entrant and manufacturer

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

V K LA Koetusselostus 920. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering FISKARS-OJAJYRSIN

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY MOOTFORISAHOJEN RYHMÄKOETUS

VAK OLA Koetusselostus 372

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

VAKOLA Koetusselostus 260. Tietoja markkinoillamme olevien polttomoottorisahojen tehoista ja eräistä muista ominaisuuksista

VAKOLA Koetusselostus 415

VAKOLA Koetusselostus 802 Test report

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

Finnish Research institute of Agricultural Engineering. r por t. MC CULLOCH-MOOTTORISAHA malli 380

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Transkriptio:

VAK OLA 0R0u0k0k1 "Helsinki 13) Helsinki 53 41 61 Pitäjänmfiki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1975 Koetusselostus 912 Test report STIHL-MOOTTORISAHA malli 031 AV-electronic, valmistusvuosi 1974 Stihl chain saw model 031 AV-electronic, year of manufacture 1974 (Federal Republic of Germany) Koetuttaja:Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Entrant Koneosast o, Hämeentie 7, 33100 Tampere 10 Valmistaja: Andreas Stihl Maschinenfabrik, Manufacturer 705 Waiblingen, Saksan Liittotasavalta. Ilmoitettu hinta (1975-05-15): 1 570 mk. Ryhmä 181 13602/75

2/912 Rakenne ja toiminta Moottorin sylinteri on terän suunnasta mitaten 128 kulmassa ylöspäin. Se on kevytmetallia ja sen sisäpinta on kovakromattu. Moottori on varustettu Tillotson HU3D-kalvokaasuttimella ja Bosch-tyristorisytytyslaitteella, jossa katkoimen kärjet on korvattu sähköisellä kytkimellä. Kädensijojen ja sahan rungon välissä on kumijoustimet. Sahassa on laitteet- kädensijojen lämmittämistä varten poistokaasulla. Niihin johdettavan poistokaasun määrä on säädettävissä. Terän voitelu tapahtuu kampiakselilta liikkeensä saavalla öljymäärän säätimellä varustetulla mäntäpumpulla. Sahassa on teräketjun jarru, joka on yhdistetty takaiskusuojukseen. Jarrutus tapahtuu, kun takaiskusuojusta painetaan n. 27,5 N (2,8 kp) voimalla. Tällöin takaiskusuojuksen vipuvarren alapäässä oleva nokka vapauttaa irroituskytkimen avulla voimansiirron kampiakselin ja keskipakokytkimen väliltä. Tämän jälkeen takaiskusuojuksen vipuun nivelletty jousikuormitteinen jarrupala painuu kytkinrumpua vasten ja pysäyttää ketjun. Terälevy oli Stihl Rollomatic- ja teräketju Stihl Oilomatic-merkkinen. Sahan mukaan kuuluivat seuraavat työkalut ja varusteet: yhdistelmäavain terää ja sytytystulppaa varten, tulppa-avain, kuusiokoloavain, kiintoavain, kampiakselin lukitsin, kytkimen irroitusavain, koukku polttoaineletkua varten, putki imuilman lämmitystä varten, kuorituki ja muovinen teränsuojus. Mittoja Sahan valmistusnumero 8271590 pituus leveys 78 cm 25,2 korkeus paino, säiliöt täynnä 25,5 7,81 kg säiliöt tyhjänä 7,11 Moottorin sylinterin läpimitta 44 mm iskun pituus 32 iskutilavuus 48 cm' suurin nopeus n. (12 000 r/min.) 200 r/s joutokäyntinopeus n. (2 100 r/min.) 35 Terän kytkeytymisnopeu.s n. (3 300 r/min.) 55 Terän tehollinen pituus 37 cm jako (0,325 in) 8,25 mm harituksen leveys 7,2 terälevyn paksuus 4,7 kärkipyörän paksuus, niittien kohdalta 5,2 Polttonestesäiliön tilavuus 0,55 1 Terän voiteluainesäiliön tilavuus 0,32 Moottorin voitelu- ja polttoaineen suhde 1:25 Teoreettinen kannon pituus 3,5 cm

31912 Arvostelu Käyttöominaisuudet Koetuksen ikana (1974-10-02... 1975-05-15) sahaa käytettiin teholliseen työhön n. 200 tuntia, josta n. 144 tuntia tukin tekoon, n. 53 kuitupuun ja halon tekoon ja n. 3 polttonesteen kulutuksen, teräketjun tehon ja leikkuunopeuden mittauksiin. Teräketjun suurimmaksi tehoksi mittauslaitteessa suoritetussa loppujarrutuksessa n. 200 käyttötunnin jälkeen saatiin n. 1,66 kw (2,25 hv) moottorl_i nopeuden ollessa n. 124... 141 r/s (7450... 8450 r/min), mikä vastaa teräketjun nopeutta n. 16,5. 18,7 m/s. Tällöin terän painovoima puuta vasten oli n. 49 N (5,0 kp). Kytkin alkoi luistaa, kun voima oli n. 67 N (n. 6,8 kp). Moottorin nopeus oli tällöin n. 72 r/s (n. 4 300 r/min). Noin 28 cm läpimittaista tuoretta kuoretonta koivua uudella terällä (jako 8,25 mm) sahatta :ssa saatiin suurimmaksi leikkuunopeudeksi n. 80 cm2/s moottorinnopeuden ollessa n. 126... 141 r/s (n. 7 550... 8 450 r/min). Lastun paksuus oli tällöin n. 0,65 mm ja terän haritus 7,2 mm (piirros 1 ). Teräketjun teho hv Chain power metric hp 2,5 2.0 ohvhp CM2/5-0 o 1s 6 e Leikkuunopeus Cutting speed cmys 80 70 60 r/m ṇ 6000 7000 8000 9000 Moottorin nopeus Engine speed m/s 13 15 17 19 Teräketjun nopeus Choin speed Piirros 1.

4/912 Polttonesteen kulutus mitattiin käsivaralla sahaten välittömästi tehon mittauskokeiden jälkeen. Se oli n. 32 cm läpimittaisia kiekkoja tuoreesta kuusesta jatkuvasti sahaten keskimäärin n. 1,91 (ääriarvot 1,82... 1,99) litraa ja joutokäynnissä n. 0,18 litraa tunnissa. Yksi litra polttonestettä riitti keskimäärin 17,4 m2 (ääriarvot 16,83... 17,96) poikkipinnan leikkaamiseen sulasta kuusesta. Tutkimuslaitoksella kokeillun 34 sahan joukosta valitussa 17 polttonesteen kulutukseltaan edullisimmassa sahassa yksi polttonestelitra on riittänyt keskimäärin 18,3 in2 leikkaamiseen. Edullisin tulos vertailuryhmässä on 22,3 m2 ja epäedullisin 15,6 m2. Käynnistyskokeen tulokset ilmenevät taulukosta 1. Taulukko 1. Sahan käynnistyskokeet Table 1. The starting test of the saw Käynnistysolot Starting conditions Lämmin huone, + 15 C, ja kylmä moottori Warm room, +15 C, and cold engine Lämmin moottori Warm engine 18 tuntia jäähdytyshuoneessa, 15 C 18 hours in the cold chamber, 17C 18 tuntia jäähdytyshuoneessa, 30 C 18 hours in the cold cbamber, 30'C Käynnistymiseen tarvittujen vetäisyjen lukumäärä The number of pulls needed to start the engine 1 1 2 5 Melun mittaus suoritettiin metsässä kuusipuuta katkottaessa ja karsittaessa. Puun korkeus maasta oli n. 50 cm. Mikrofoni oli sijoitettu n. 8 cm päähän sahaajan korvasta. Melun voimakkuus ilmenee taulukosta 2. Melu ei ylitä N 105-käyrää. Tähän tapaan 47 sahasta mitatun 24 melun suhteen edullisimman sahan N-arvojen keskiarvo on katkonnassa 101,6 (ääriarvot 97 ja 103) ja karsinna3sa 102,8 (ääriarvot 101 ja 104). Sahan melu voi aiheuttaa jo lyhyehkön ajan kuluttua kuulovaurioita. Melun haitallisen vaikutuksen torjumiseksi on käytettävä kupumallisia kuulonsuojaimia. Tärinä mitattiin välittömästi melun mittausten jälkeen. Tärinän kiihtyvyys arvot ilmenevät taulukosta 3.

5/912 Taulukko 2. Melu katkonta- ja karsintasahauksessa Table 2. Noise by bucking and limbing Taajuus Frequency Hz Katkonta Bucking Melu Sound pressure db Karsinta Limbing 31,5 65 66 63 68 77 125 102 98 250 103 98 500 103 103 1000 103 103 2000 97 99 4000 96 99 8000 95 98 N-käyrä 103 103 Noise rating curve (N) Taajuus Frequency Hz Taulukko 3. Tärinän suurimmat kiihtyvyys arvot Table 3. The highest accelerations of vibration Katkonta Bucking Etukädensija Front handle Karsinta Limbing m/s2 Katkonta Bucking Takakädensija Rear handle Karsinta Limbing 31,5 15 20 30 20 63 15 15 25 17 125 55 60 25 25 250 40 55 20 25 500 25 40 25 25 15 edullisimman sahan keskiarvot The means of the 15 best saws 31,5 4,9 4,7 7,2 7,5 63 11 6 20 9 125 23 23 22 23 250 11 16 13 18 500 7,3 8,7 11 13

6/912 Kumisten tärinänvaimentimien johdosta sahan terä pääsee liikkumaan kädensijoihin nähden jonkin verran eri suunnissa. Sivu- ja pystysuuntaisen liikkeen suuruuden selville saamiseksi saha kiinnitettiin kädensijoistaan telineeseen ja terän keskeltä vedettiin eri suurilla voimilla. Terän kärjen poikkeamat ilmenevät taulukosta 4. Taulukko 4. Terän kärjen poikkeamat') Table 4. Deviations of the nose of the bar Poikkeaman suunta Direction of the deviation Sivupoikkeama Lateral deviation Pystypoikkeama Vertical deviation mm') mm Vetovoima terästä Puh l from the bar N (kp) 9,8 (1) 49 (5) 98 (10) 1,0 0,5 2,5 5,0 5,5 8,0 Teräketjun jarrua käytettäessä teräketju pysähtyi 0,05 sekunnissa, kun moottorin nopeus oli 100 r/s ( 6 000 r/min) ja vastaavasti 0,12 sekunnissa nopeuden ollessa 133 r/s (8000 r/min) ja 0,21 sekunnissa nopeuden ollessa 167 r/s (10000 r/min). Teräketjun jarrun laukaisuun tarvittava voima on pienenlainen. Terä pysähtyy herkänlaisesti leikkuussa. Olisi eduksi, jos säiliöiden täyttöaukkojen tulpat olisivat ketjulla kiinni säiliössä ja sytytystulppa suojattu. Kestävyys Etukädensijan alapään kumivaimennin rikkoutui ja uusittiin (65 käyttötunnin kuluttua). Loppuun kuluneen teräketjun yksi niitti rikkoutui ja ketju uusittiin (65 h). Kytkimen kytkinkengän kitkapinta irtosi. Irronnut kitkapinta rikkoi ketjun jarrun kytkimen kytkentäkappaleen jousen. Kytkinkengät ja kytkentäkappaleen jousi uusittiin (110 h). Terälevy oli kulunut loppuun ja uusittiin (124 h). Mittauksessa olleen Stihl-merkkisen terälevyn tehollinen pituus oli 33 cm. Sivupoiikkeamasta on vähennetty vetovoiman aiheuttama terälevyn taipuma, joka oli 49 N (5 kp) voimalla vedettäessä 2,0 mm ja 98 N (10 kp) voimalla 4,5 mm.

7/912 Loppuun kuluneiden teräketjujen sivulevyt katkesivat ja ketjut uusittiin (124 ja 179 h). Teräketjun yksi sivulevy katkesi ja uusittiin (164 h). Koetuksen aikana kului loppuun 3 teräketjua ja neljäs jäi käyttökuntoon. Loppu t ark a s tuk sen yhteydessä n. 200 käyttötunnin jälkeen todettiin seuraavaa: Kaasuläpän akselin vivunpuoleinen pää oli hieman kulunut. Öljypumpun käyttöhammaspyörät olivat hieman kuluneet. Terälevyn kärkiosa oli hieman kulunut ja lohkeillut. Ketjupyörä oli jonkin verran kulunut. Takakädensijassa olevasta käsisuojuksesta oli lohjennut pala. Äänenvaimentimessa oleva lämpöletkujen liitosputki oli jonkin verran kulunut ja liitos löystynyt. Sytytystulpan johto oli kuluttanut polttonestesäiliön ja kaasuttimen kotelon sivuun melko syvät urat. Purusuojuksessa ja sahan rungossa oli teräketjun leikkaamia uria. Käyttöominaisuuksiltaan sahaa voidaan pitää hyvänä. 3 ) Suoritetussa koetuksessa sahan eri osaryhmien, 1) rungon ja moottorin, 2) terälaitteen ja 3) suojavarusteiden, kestävyys kukin erikseen arvosteltuna osoittautui hyväksi. 3) Kestävyys arvostellaan nykyisin kolmen em. osaryhmän osalta erikseen. Sahojen runsas käyttö karsintaan on lisännyt tuntuvasti sahaan kohdistuvaa kuormitusta ja rasitusta. Ja kun suojavarusteita on sahaan tullut entistä enemmän, sahan rakentaminen riittävän kestäväksi ilman painon lisäystä tuottaa vaikeuksia. The functional performance of the saw is good. 4) The durability of different part groups of saw, 1) body and engine, 2) bar and chain assembly and 3) safety equipment each separately rated after 200 hours of operation was good. 4) Helsinki 1975-06-15 MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Käyttöominaisuudet ja kestävyys arvostellaan seuraavia arvosanoja käyttäen: erittäin hyvä, hyvä, kohtalaisen hyvä, tyydyttävä, runsaasti huomauttamista ja huono. The functional performance and durability ratings are: very good, good, fairly good, satisfactory, many remarks and poor.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Koneosaston ilmoituksen mukaan: Stihl-sahoja on myyty 1975-06-15 mennessä n. 88 000. Valmistaja on luvannut määräehdoin sahan valmistus- ja ainevioille 5 kk takuun. Terälevyn ja -ketjun takuuaika on 1 kk. Sahaan on tehty koetuksen aikana mm. seuraavia muutoksia: Sytytyslaitteen transistori ja puola, kaasutin, kytkin ja kampiakselin vasemmanpuoleinen tiiviste on vaihdettu. Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus