TEORIA- JA METODIKURSSI A

TEORIA- JA METODIKURSSI 687367A

Kurssikuvaus Nopassa väärin: Kurssi koostuu 18 tunnin kontaktiopetuksesta torstaisin 2.2. - 6.4. klo 14-16 luentosalissa HU 109. Viikko 10 on ns. opetukseton viikko. Luento käsittää lähinnä teoriaosuuden. Metodiosuus suoritetaan tenttimällä kirjasta Kevin Greene & Tom Moore, Archaeology: An Introduction (2010) sivut 51-248, ei kuitenkaan sivuja 215-226 (ihmistä koskeva osuus). Metoditentti pidetään viimeisellä luentokerralla 6.4. Uusintatentin aikataulusta sovitaan luennolla. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata arkeologisen tiedon luonnetta ja arkeologisen tiedontuottamisen keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä osaa selittää määrättyjen teoreettisten näkökulmien ja metodien soveltuvuuden tietynlaisten arkeologisten kysymysten ja lähdeaineistojen tutkimukseen. Opiskelija osaa antaa esimerkkejä erilaisista arkeologian teorioista. Hän osaa arvioida kriittisesti erilaisten teoreettisten suuntausten heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa selittää teorian merkityksen arkeologiselle tiedon muodostumiselle.

Kurssin suorittaminen Kokonaisuudessaan 5 op Suoritus Oheislukemisto, 2. artikkelia/viikko Löytyy nopasta (kohdasta yhteinen lisämateriaali) Läsnäolo (poissaoloista lisätehtäviä) Alustukset ja keskustelu pienryhmissä Kirjalliset työt (kuusi noin kahden sivun mittaista kirjoitelmaa seminaari-istuntojen ja kirjallisuuden pohjalta) Palautus 12.3. mennessä (villephakamaki@gmail.com) Paikka: TS133 (klo 12.15-14.00)

Kurssin sisältö Kurssi koostuu kahdesta johdantoluennosta (8.1. ja 15.1.) ja kuudesta seminaariistunnosta Seminaari-istuntojen ohjelma 22.1. Materiallisuus 29.1. Spatiaalisuus 5.2. Ajallisuus 12.2. Kenttätutkimus 19.2. Identiteetti 26.2. Vuorovaikutus

Oheislukemisto Materiaalisuus 22.1. Fahlander, F. & Oestigaard, T. 2008. The Materiality of Death: Bodies, Burials, Beliefs. In F. Fahlander & T Oestigaard (eds.), The Materiality of Death Bodies, burials, beliefs. BAR International Series 1768, 1 15. 22.1. Haselgrove, C. & Krmnicek 2012. The Archaeology of money. Annual review of Anthropology 41, 235 250. Spatiaalisuus 29.1. Chapman, H. 2015. The Landscape Archaeology of Bog Bodies. Journal of Wetland Archaeology 15 (1), 109--121. 29.1. Kantner, J. & Hubgood, R. 2016. A GIS-based viewshed analysis of Chacoan tower kivas in the US Southwest: were they for seeing or to be seen? Antiquity 90 (353), 1302-1317 Ajallisuus 5.2. Bill, J. & Daly, A. 2012. The plundering of the ship graves from Oseberg and Gokstad: an example of power politics? Antiquity 86, 808 824. 5.2. Ikäheimo, J. 2016. Valmarinniemen uudet radiohiiliajoitukset ja bayesilaiset ajoitusmallit. Faravid 43.

Oheislukemisto Kenttätutkimus 12.2. Drewett, P.L. 1999. What is an archaeological site? How it is formed and transformed? In P.L. Drewett (ed.), Field archaeology: an introduction. London, Taylor & Francis, 17 30. 12.2. Hedman, S.D. & Olsen, B. 2009. Transition and order: A study of Sámi rectangular hearths in Pasvik, Arctic Norway. Fennoscandia Archaeologica XXVI, 3 22. Identiteetti 19.2. Lucy, S. 20105. Ethnic and Cultural Identities. In M. Diaz-Andreau, S. Lucy, S. Babić & D.N. Edwards (eds.), The Archaeology of Identity: Approaches to Gender, Age, Status, Ethnicity and Religion. London & New York, Routledge, 86 109. 19.2. Naum, M. 2014. Multi-Ethnicity and Material Exchanges in Late Medieval Tallinn. European Journal of Archaeology 17 (4), 656 677. Vuorovaikutus 26.2. Ylimaunu, T., Lakomäki., S. Kallio-Seppä, T., Mullins, P.R., Nurmi, R. & Kurilehto, M. 2014. Borderlands as spaces: Creating third spaces and fractured landscapes in medieval Northern Finland. Journal of Social Archaeology 14 (2), 244-267. 26.2. Begman, I. & Edlund, L.-E. 2016. Birkarlar and Sámi inter-cultural contacts beyond state control: reconsidering the standing of external tradesmen (birkarlar) in medieval Sámi societies. Acta Borealia 33(1), 52-80.

Johdannoksi Tieto Vaikea määritellä = hyvin perusteltu tosi uskomus Vaatii subjektin, siis jonkun joka tietää Väärää tietoa ei oikeastaan olemassa väärä tieto (ei tosi)=ei tietoa Esim. Pseudotiede A priori-tieto järkeen perustuva, rationaalinen, rationalismi A posteriori-tieto Kokemuksiin perustuva tieto, empiria, henkilökohtainen tieto Myös muunlaista tietoa, esim. hiljainen tieto, tietotaito

Johdannoksi Informaatio Tietoa laajempi käsite eri yhteyksissä eri merkityksiä Tieto sisältyy informaatioon Informaatio voi olla väärää, harhaanjohtavaa Ei vaadi subjektia Data Itsenäistä Tarkoittaa usein myös tutkimusaineistoa Tiedon arvoketju: aineisto informaatio tieto

Tutkimusprosessi Ihan aluksi tutkimusongelma Tarkasti ja selkeästi määritelty valistunut kysymys Sidottu teoriaan ja metodeihin Tarkasti rajattu Miten Varsinais-Suomen Viikinkiaikaisista kalmistoista löydetyt karhunkynsiriipukset heijastelevat rautakauden yhteisöjen uskomusmaailmaa?

Tutkimusprosessi Tutkimusongelma

Tutkimusprosessi Primääriaineisto Oma ajattelu Tutkimusongelma Kirjallisuus

Teoria ja metodi Teoria on selitys tai otaksuma, joka (yleensä) pohjautuu havaintoihin. Metodi on menetelmä eli tapa, jolla tutkimus tehdään Teorian toimiminen testataan tutkimusmenetelmillä Esim. ns. Galileon koe

Tieteellinen teoria Theoria (kreik.)=katselu Analyysin, tulkinnan, ajattelun viitekehykset Käsitteet, ilmiöt ja niiden väliset suhteet Mikä on tärkeää, mihin kiinnitetään huomiota; silmälasit

Tieteellinen teoria Erilaisia ja eri tason teorioita Esim. ontologia, epistemologia, yhteiskunta- ja kulttuuri Teoria sitoo faktat toisiinsa Havaitseminen ei riitä; selittäminen ja ymmärtäminen

Tieteellinen teoria Miksi terve järki ei riitä? Terve järki = uskomuksia ja piilo-oletuksia Esim. monet arkaaiset käsitykset maapallosta ja kosmoksesta Teoria yläpilveä ja jargonia? Kapulakielisyys voi olla ongelma Termistö välttämätön

Tieteellinen teoria Teoria vääristää todellisuutta? Pyrkimys objektiivisuuteen Tietoisuus oletuksista; henkilökohtainen ja sosiaalinen painolasti Ihmiselämä on liian mutkikasta teorioille? Mikään ei selitä kaikkea Yksinkertaistaminen ja ymmärtäminen Ei välttämättä oikein/väärin, näkökulmat

Hypoteesi Ei sama kuin teoria, vaikka käyttö arkikielessä usein synonyymistä Havaintoihin perustuva looginen olettamus tai otaksuma Testattavuus Yksinkertaisuus (esim. Occamin partaveitsi) Laajuus Sopivuus olemassa oleviin järjestelmiin Eräänlainen lähtökohta tutkimukselle Joskus puhutaan myös työhypoteesista Vilhelm Occamilainen (1285-1349)

Tieteellinen teoria ja arkeologia Ominaista teoreettisten suuntausten moninaisuus ja vaihtuvuus Kolme (neljä) pääsuuntausta (Antikvaarinen arkeologia) Kulttuurihistoriallinen arkeologia Prosessualistinen arkeologia Postprosessualistinen arkeologia

Tieteellinen teoria ja arkeologia Antikvaarinen arkeologia ( 1880-luku) Kiinnostus muinaisuutta kohtaan juontaa juurensa kauas menneisyyteen Leimallista vääriin olettamuksiin perustuvat käsitykset menneisyydestä Maailma äskettäin luotu Ihmisen alkukoti Edenin puutarhassa Ihmiset muuttumattomia Tutkimuksella ei juurikaan teoreettista taustaa

Tieteellinen teoria ja arkeologia Kulttuurihistoriallinen suuntaus (1880-luku) Taustalla muiden tieteenalojen murros Kulttuurievolutionismi, uniformitarianismi Leimallista läheinen suhde historiantutkimukseen Kulttuurialueet, -piirit ja diffuusionismi Historiallinen partikularismi Merkittäviä vaikuttajia mm. V. Gordon Childe, Gustaf Kossina ja Oscar Montelius V. Gordon Childe (1892-1957)

Tieteellinen teoria ja arkeologia Prosessualistinen arkeologia (1960-luku) Ns. Uusi arkeologia Taustalla antropologia ja luonnontieteellisten metodien kehitys (American) archaeology is anthropology or it is nothing (Wiley & Philips 1958) Kritiikin kohteina esinekeskeisyys Uudet tutkimusmenetelmät Esim. Radiohiiliajoitus, paleobotaniikka Keskeisiä vaikuttajia mm. David Clarke ja Lewis R. Binford Lewis R. Binford (1931-2011)

Tieteellinen teoria ja arkeologia Prosessualistisen arkeologian ideaalina tieteellinen positivismi Alemman tason teoriat Suppeita, tiettyä kysymystä, aikakautta tai aineistokokonaisuutta selittävät Ei yleistettävä Keskitason teoriat Välittävät teoriat Edelleen suppea-alaisia ilmiöitä selittävä, mutta yleistettävä Laajat teoriat

Tieteellinen teoria ja arkeologia Prosessualistisen arkeologian kritiikki Ympäristödeterminismi, kulttuurin homeostaattisuus Ihmisen toimijuuden puute Sukupuolen, etnisiteetin, identiteetin ja sosiaalisten suhteiden laiminlyönti Ihminen mekaanisesti käyttäytyvä olento kylmän prosessualistinen asenne/tulkinta/näkemys

Tieteellinen teoria ja arkeologia Postprosessualistinen arkeologia (1970/1980-luku) Myös tulkitseva arkeologia Taustalla prosessualistisen arkeologian kritiikki Arkeologia ei ole eikä sen tule pyrkiä olemaan luonnontieteiden kaltainen tiede Painopiste mm. yhteiskuntateorioissa, kielen- ja kirjallisuuden tutkimuksessa ja feminismissä Ihmisen sisäinen maailma Kulttuurirelativismi ja tulkintojen subjektiivisuus Merkittäviä vaikuttajia mm. Ian Hodder ja Christopher Tilley Ian Hodder (1948)

Keskustelua: Mitä arkeologisia teorioita tiedät?

Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Post-kolonialistinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?

Behavioristinen arkeologia Taustalla amerikkalainen prosessualisti Michael B. Schiffer (1976) Behavioral archaeology. Academic Press Keskiössä ihmisten käyttäytyminen ja toiminnot Materiaalisuus; valmistaminen, käyttäminen, hävittäminen, uusiokäyttö Mikrotason tapahtumien hahmottaminen arkeologisesta aineistosta

Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Post-kolonialistinen arkeologia Symmetrinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?

Kognitiivinen arkeologia Postprosessualistinen suuntaus, jonka mukaan ihmistoiminnan taustalla ajatukset, olettamukset, ideologiat Myös Ihmisen ajattelun kehitys, esim. paleontologiassa Taustalla kognitiivinen psykologia Keskiössä menneisyyden ihmisten käsitys maailmasta Materiaalisten aineistojen kognitiiviset tekijät Valmistusprosessi, teknologiaratkaisut, funktionaalisuus Symboliikka

Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Postkolonialistinen arkeologia Symmetrinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?

Postkolonialistinen teoria arkeologiassa Taustalla kolonialismin ja imperialismin jättämä kulttuurinen jälkivaikutus Keskeisenä teemana voimasuhteet, rajat, identiteetti, alistaminen, kontrollointi ja valta Voidaan nähdä myös esihistoriassa ja varhaismodernina aikana Esim. Suomi idän ja lännen pelinappulana Käyttö yleisintä historiallisissa konteksteissa Esim. entiset siirtomaa-alueet

Uuden ajan arkeologia Käytetään myös nimitystä nykyisyyden arkeologia 1990-luvulla syntynyt suuntaus, jonka tavoitteena tarkastella arkeologian mahdollisuuksia modernien ilmiöiden tutkimuksessa Tutkimuskohteina mm. Festivaalit, kaatopaikat, sotavankileirit, ym. Myös rikospaikka-arkeologia, sota-arkeologia? Etnoarkeologiasta ja muista vastaavista suuntauksista poiketen tavoitteena ei luoda malleja menneisyyden ymmärtämiselle, vaan fokus nykyisyydessä Esim. Tusconin roskaprojekti

Tieteellinen metodi Methodos (kreik.) kuljettava tie Tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka tavoitteena Hypoteesien testaaminen ja Uuden tiedon tuottaminen (parempaa teknologiaa, ennustetavien mallien luominen, olemassa olevan tiedon jäsentäminen) Jatkuva ja dynaaminen prosessi Esim. kaivausmenetelmät ja kenttädokumentaatio Huomattavasti tieteenalakohtaista vaihtelua

Tieteellinen metodi Tieteellisen metodi tiukasti sidoksissa tieteen historiaan Juuret viimeistään antiikissa Esim. Aristoteles ja deduktiivinen päättely Kokeelliset metodit ja tieteellisen metodin todellinen synty renessanssista lähtien Induktiivinen päättely Esim. Francis Bacon, Galileo Galilei, Isaac Newton Isaac Newton 1642 1726

Tieteellinen metodi Modernien metodien synty 1700-luvulta alkaen Deduktion ja induktion yhdistäminen Abduktiivinen päättely Jos se näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka Keskeinen vaikuttaja amerikkalainen tieteenfilosofi Charles Sanders Pierce (1877) The Fixation of Belief. Popular Science Monthy 12, 1 15. Charles Sanders Pierce 1839 1914

Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 1. itsepäisyyden metodi ( the method of tenacity ) Taustalla itsepintaisuus ja jääräpäisyys Olemassa olevista tiedoista ja uskomuksista pidetään kiinni Vanhalle koiralle ei voi opettaa uusia temppuja Esim. poliittiset ideologiat uskontoihin liittyvät käytännöt

Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 2. auktoriteetin metodi ( the method of authority ) Taustalla voimakkaat auktoriteetit uskomme sen, mitä meille sanotaan Ei voi vaikuttaa kaikkiin tahoihin, ei aina konsensusta Esim. uskonnolliset kirjoitukset tohtori Tötterströmin mukaan...

Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 3. maalaisjärkeen vetoava metodi ( the method of intuition ) Tiedon omaksuminen perustuu olettamuksiin ja arvioihin Uskomus hyväksytään totuudeksi, koska se tuntuu hyvältä Totuus usein epäintuitiivista Esim. Selvitymisharha (Abraham Wald)

Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 4. tieteellinen metodi ( the scientific method ) Tiedon hankkiminen tutkimusongelman ja systemaattisen tarjastelun kautta Suunnitelmallisuus Tavoitteena mahdollisimman tarkasti todellisuutta vastaava tieto

Tieteellinen metodi Tieteellinen metodi tarkoittaa myös oikeaa tapaa tehdä tiedettä Tieteellisen metodin keskeiset periaatteet: objektiivisuus julkisuus, läpinäkyvyys eettisyys kriittisyys itseäänkorjaavuus (esim. vertaisarvioit) autonomisuus edistyvyys

Tieteellinen metodi ja arkeologia Aluksi: ei pelkkää kenttätyötä tai kaivausmenetelmiä vaikka näin usein luullaan Arkeologia on tiede joka tutkii ihmistä artefaktien kautta huolimatta siitä ovatko nämä materiaalisia (esim. keramiikka) tai käsitteellisiä (esim. Raamattu, myytit, ym.) Pitää sisällään huomattavia vahvuuksia Ilmiöiden havainnointi pitkällä aikajänteellä Eräänlainen objektiivisuus (esim. historiaa kirjoittavat voittajat ei välttämättä päde arkeologiseen tutkimukseen)

Tieteellinen metodi ja arkeologia Churchill nähdään usein merkkihenkilönä ja eräänlaisena Englannin pelastajana Toisessa maailmansodassa Kuitenkin Epäonnistunut sotilasjohtaja (esim. Gallipoli) Poliittinen tuuliviiri, motiivina vallanhimo Antoi tukensa sotarikoksille (esim. saksalaiskaupunkien palopommitukset) Operation unthinkable

Tieteellinen metodi ja arkeologia

Tieteellinen metodi ja arkeologia Arkeologiassa myös huomattavia heikkouksia Ajan, ympäristön ja ihmisvaikutuksen destruktiivinen vaikutus aineistoon aineiston puutteellisuus Myös tutkimus tuhoavaa Joissain tapauksissa tutkimus/koe ei toistettavissa

Tieteellinen metodi ja arkeologia Tulkinnat keskeisessä roolissa koviin tieteisiin verrattuna Tutkinnat taipuvaisia muuttumaan tutkimuksen edetessä, vain aineiston tuottajat tietävät todellisen merkityksen Ongelma ehkä ennen kaikkea kenttätöissä Myös laajemmat analyysit Tulkintojen riskinä, että tutkimus päätyy toteuttamaan tutkijansa tahtoa Yli- ja alitulkinnan ongelmat

Tieteellinen metodi ja arkeologia Funktion tai merkityksen asettaminen tutkimuskohteelle sen perusteella, mikä meille on järkeenkäypää tai loogista ei välttämättä mielekästä kulttuuristen konventioiden eri merkitykset Etic näkökulma Ainoastaan tutkittavalla ihmisyhteisöllä tieto arkeologisen aineiston merkityksestä, mutta tieto usein unohtunut Emic näkökulma Voidaan yrittää hahmottaa esim. etnografisilla analogioilla Arkeologian vahvuudet ja heikkoudet tiedostettava tutkimusmenetelmiä valittaessa

Keskustelua: Mitä arkeologisia metodeita tiedät?

Esimerkkejä arkeologian metodeista Kenttämenetelmät Kaivaus Inventointi Kartoitus Konservointi Kajoavat ja kajoamattomat menetelmät Tutkimuksen laatuvaatimukset Tutkimuksen toistettavuus

http://www.nba.fi/fi/file/2905/laatuohje-2016.pdf

Esimerkkejä arkeologian metodeista

Esimerkkejä arkeologian metodeista Luonnontieteellisiä menetelmiä Fosfaattianalyysi Makrofossiilianalyysit Arkeobotaniikka Röntgenkuvaus Alkuaineanalytiikka Osteologia Paleoentomologia

Esimerkkejä arkeologian metodeista Luonnontieteellisiä ajoitusmenetelmiä Radiohiiliajoitus Termoluminenssi Dendrokronologia Rannansiirtymäkronologia Relatiivisia ajoitusmenetelmiä Numismatiikka Esinetypologiat Menetelmien ongelmat Näytteenottoluvat, ym.

Esimerkkejä arkeologian metodeista Spatiaaliset menetelmät Paikkatietojärjestelmä LIDAR Intrasite/intersite analyysit Rekonstruoivat menetelmät Talous Yhteisö Asutus

Esimerkkejä arkeologian metodeista Laskennalliset (kvantitatiiviset) menetelmät Tilastolliset analyysit Empiirinen havaintoaineisto Laadulliset (kvalitatiiviset) menetelmät Etnografiset analogiat Etnoarkeologia Nojatuoliarkeologiaa, vekkihamearkeologiaa?

Lopuksi Moderni arkeologia rakentaa vanhan päälle ja yhdistelee eri teorioita ja metodeja Vaikutteita kulttuurihistoriallisesta suuntauksesta, prosessualismista ja postprosessualismista Eri suuntausten välinen kuilu kaventunut Tutkimusmenetelmät monitieteisiä ja uusia metodeja sovelletaan laajasti myös vanhat käytössä Esim. kenttätyöt ja esinetutkimus säilyttäneet asemansa Uusia teoreettisia suuntauksia mm. nykyisyyden arkeologia Arkeologian määritelmän murros ja kentän pirstaloituminen

Ensi kertaa varten Lukekaa 22.1. Fahlander, F. & Oestigaard, T. 2008. The Materiality of Death: Bodies, Burials, Beliefs. In F. Fahlander & T Oestigaard (eds.), The Materiality of Death Bodies, burials, beliefs. BAR International Series 1768, 1 15. 22.1. Haselgrove, C. & Krmnicek 2012. The Archaeology of money. Annual review of Anthropology 41, 235 250. Alustajat valmistelevat esityksen (noin. 10 min)