Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 1 AIKA 12.11.2018 klo 15:00-16:22 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio Pöytäkirjan tarkastaja Hänninen Jyri Pöytäkirjan tarkastaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen Poistui klo 16.19 Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Torniainen Ari - Grönlund Joonas - Poissaolevat Holopainen Hanna -
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 475 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 476 Pöytäkirjan tarkastus 4 477 Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta 5 hallituksen esitykseksi laiksi kuntalain muuttamisesta 478 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 8 kaupunginhallituksen päätök-sestä 10.9.2018 372 yksityishenkilöiden tekemän valituksen johdosta 479 Lausunto ympäristölupahakemuksesta koskien Pajarilan 10 Hyötyjätekeskuksen toiminnan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa (Remeo Oy) 480 Lausunto Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksistä 17 481 Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n sääntömääräinen 20 yhtiökokous 22.11.2018 482 Saimaan talous- ja tieto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 21 20.11.2018 483 Tilastokeskuksen suhdannetiedot 23 484 Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen 25 korjaamisesta 485 Lappeenrannan nuorisovaltuuston toimintasääntö 37 486 Tiedoksi merkittävät asiat 41 487 Muutoksenhakuohjeet 43
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 3 475 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 4 476 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 12.11.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Tapio Arola ja Jyri Hänninen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 5 477 Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kuntalain muuttamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1918/00.04.00/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha 040 501 1561 Rahoitusjohtaja Iskanius Jari 040 631 6231 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Rahoitusjohtajan kirje 6.11.2018: Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lappeenrannan kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kuntalain muuttamisesta (mm. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn perusteet). Esityksessä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi kuvaamaan tarkemmin tulorahoituksen riittävyyttä. Menettelyn edellytyksistä suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku ehdotetaan korvattavaksi lainanhoitokykyä kuvaavalla konsernitilinpäätöksen laskennallisella lainanhoitokatteella. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava tunnusluku negatiivinen vuosikate ehdotetaan korvattavaksi tunnusluvulla, jolla verrataan konsernituloslaskelman vuosikatetta poistoihin ja arvonalentumisiin. Lainoihin esitetään rinnastettavaksi vuokravastuut lainamäärää kuvaavassa tunnusluvussa. Kunnan tuloveroprosentin tasoa koskevaa raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi. Lisäksi kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi kunnassa eri syistä säännöllisesti oleskelevien henkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2019. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssa julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 6 Esittelijän ehdotus erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausuntoa pyydetään luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti yksittäisistä tunnusluvuista ja niiden raja-arvoista. Hallituksen esitys ja lausuntopyyntö löytyvät lausuntopalvelu.fi- sivustolta. Lappeenrannan kaupungin lausuntoluonnos: 1. Luonnoksesta yleisesti Luonnoksessa on tunnistettu hyvin voimassa olevien ns. kriisikuntakriteerien ongelmat ja siksi tunnuslukujen tai rajaarvojen muuttaminen on kuntien näkökulmasta kannatettava asia. 2. Konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde, rajaarvo 80 % Muutos on kannatettava. Mahdollisuuksien mukaan tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, mikä on kertaluonteisen arvonalennuksen vaikutus tunnuslukuun. 3. Kunnan tuloveroprosentti, raja-arvo 2,0 prosenttiyksikköä kaikkien kuntien painotettua keskimääräistä tuloveroprosenttia suurempi Muutos on kannatettava. Jos nykyisellä raja-arvolla kriteeri täyttyy 141 kunnassa, ei raja-arvo voi olla oikealla tasolla. 4. Konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä, rajaarvo 50 % keskimääräistä suurempi Muutos on kannatettava. Erilaisten rahoitusmuotojen kokoajan yleistyessä ei pelkkä taselainojen huomioiminen kohtele kuntia tasapuolisesti. 5. Konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate, rajaarvo 0,8 Muutos on oikean suuntainen. Suhteellinen velkaantuneisuus - % tunnuslukuna ei ole sopiva tunnusluku luonnoksessakin perustelluista syistä. Laskennallisen lainanhoitokatteen sijasta voisi kuitenkin harkita käytettävän esimerkiksi tunnuslukua Velkojen ja vastuiden määrä jaettuna vuosikatteella. Tämä tunnusluku ottaisi huomioon eri rahoitusmuodot ja rahoituksen riittävyyden ja kumpikin tunnusluvun osatekijä olisi yksiselitteisesti määritettävissä. 6. Monipaikkaisuuden huomioon ottaminen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisessä sekä kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat teknisluonteiset muutokset Muutokset ovat kannatettavia.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 7 Kaupunginhallitus merkitsee lausuntopyynnön tiedoksi ja hyväksyy edellä olevan luonnoksen kaupungin lausunnoksi asiassa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano VM/lausuntopalvelu.fi
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 8 478 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunginhallituksen päätöksestä 10.9.2018 372 yksityishenkilöiden tekemän valituksen johdosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1749/10.00.03.10/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginlakimies Alatalo Johanna 040 025 4612 Maankäyttöinsinööri Pennanen Tiina 040 634 2451 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lausuntoluonnos 2. Valituskirjelmä Asiakirjat Valituskirjelmän ja lausuntoluonnoksen liitteet ovat nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Lappeenrannan kaupunginhallitus on 10.9.2018 372 päättänyt käyttää etuostolain mukaista etuosto-oikeutta päätöksessä yksilöityyn kiinteistöön. Kyseistä aluetta tarvitaan Hyväristönmäen yhdyskuntateknisen huollon aluetta varten. Yksityishenkilöt ovat valittaneet kaupunginhallituksen päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on kirjelmällään 15.10.2018 kehottanut Lappeenrannan kaupunginhallitusta antamaan lausuntonsa kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. Lausunnon toimittamisen määräajaksi on asetettu 14.11.2018. Elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan maaomaisuuden hallinta ja kaupunginlakimies ovat valmistelleet luonnoksen kaupunginhallituksen lausunnoksi. (JA)
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 9 Kaupunginhallitus päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle oheisena liitteenä olevan luonnoksen mukaisen lausunnon. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 10 479 Lausunto ympäristölupahakemuksesta koskien Pajarilan Hyötyjätekeskuksen toiminnan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa (Remeo Oy) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1885/11.01.00.04/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan lausunto 11.10: Remeo Oy:n ympäristölupahakemus koskee Pajarilan Hyötyjätekeskuksen toiminnan olennaista muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa. Remeo Oy:n Lappeenrannan jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Lappeenrannan Pajarilan kaupunginosassa, osoitteessa Tarviketie 37 ja 39, kiinteistöllä 405-465-1-6. Alueella on voimassa keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue, vaihe 1. Alue on osayleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (merkintä T). Osa kiinteistöstä on Seveso III direktiivi-aluetta, jolla on voimassa kaavamääräys: Suuronnettomuusriskin piiriin kuuluva vyöhyke. Alueella, jolla käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja, on EU:n neuvoston mukaan (direktiivi 96/82/EY artikla 13) kiinnitettävä erityistä huomiota kaavoitukseen ja rakentamiseen. Maankäytön suunnitelmia laadittaessa ja muutettaessa on pyydettävä Tukes:n ja alueen pelastusviranomaisen lausunto. Suluissa oleva luku ilmoittaa konsultointivyöhykkeen laajuuden päästölähteestä mitattuna. Osalla alueesta on meluntorjuntatarve (merkintä me): Alueella on ympäristömelusta aiheutuva selvitystarve, joka on otettava huomioon yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa. Laadittujen ennusteiden mukaan liikenteen päiväaikainen melu ylittää alueella 55 db.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 11 Osayleiskaavan yleismääräys: KTY- ja T-alueilla sekä ko. aluevarauksella ja indeksinumerolla merkityillä alueilla tulee maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa huolehtia hulevesien hallinnasta luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen (imeyttäminen läpäisevien ja kasvullisten pintojen avulla, viivyttäminen, pidättäminen). Asemakaavoituksen yhteydessä on riittävin valuma-aluekohtaisin selvityksin osoitettava, että alueiden toteuttaminen ei vaikuta haitallisesti veden luonnolliseen kiertokulkuun eikä heikennä vastaanottavan vesistön veden laatua tai lisää virtaamaa alueelta. Alueiden asemakaavoituksessa tulee huolehtia riittävästä tilavarauksesta hulevesien imeytykseen ja viivytykseen joko tonteilla tai läheisillä yleisillä alueilla. Hulevesien käsittely määritellään ympäristöluvan ehdoissa.alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Vireillä olevan Pajarilanväylän asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen Pajarilan teollisuusalueen ja valtatie 13:n välisen alueen kehittäminen teollisuuden, toimitilojen ja kaupan alueena vaihemaakuntakaavan ja osayleiskaavan mukaisesti. Uusi maankäyttö tukeutuu Pajarilanväylän suunniteltuun jatkeeseen. Ympäristölupahakemus ei ole ristiriidassa vireillä olevan asemakaavan kanssa. Pajarilan Hyötyjätekeskuksen alueelle liikenne kulkee nykyisin käytännössä kokonaisuudessaan Pajarilantien kautta. Eteläisin osa Pajarilantiestä ennen Hyötykeskukselle kääntymistä on ELYkeskuksen hallinnoima ja alkuosa kuuluu Lappeenrannan kaupungin katuverkkoon. (Koko Pajarilantie vt 6:sta alkaen etelään päin on valtion tie, vt 6:n pohjoispuoli on Pajarilankatu) Tonnimäärän lisäyksen ja toiminta-aikojen laajentumisen ei katsota aiheuttavan merkittävää haittaa Pajarilantien varren asutukselle ajon tapahtuessa tässä vaiheessa pääosin teollisuusalueeksi kaavoitetun alueen läpi ja toiminta-aikojen ollessa päiväaikaan. Tilanne tulevaisuudessa paranee asemakaavan ja suunnitteilla olevan Pajarilanväylän toteutumisen edetessä. Pajarilanväylän toteutumisen aikataulu on riippuvainen asemakaavoituksesta ja alueen yleisestä kehittymisestä. Pajarilanväylän linjaus on yleiskaavan mukaisesti Pajarilan Hyötyjätekeskuksen nykyisen ja tulevan laajennusalueen pohjoispuolella.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 12 Liikenteen lisääntyessä on ympäristömelun lisääntyminen selvitettävä yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa ja tarvittaessa rakennuttaa melusuojaukset. Ympäristölupahakemus ei aiheuta ongelmia vireillä olevan asemakaavan katu- ja väyläsuunnitelmien kanssa. Lupalautakunta 6.11: Viite: ESAVI/10566/2018 Hakemusasiakirjat nähtävissä aluehallintoviraston sähköisessä lupa-tietopalvelussa osoitteessa: https://tietopalvelu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx?asia_id=1496438 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Lappeenrannan Pajarilan Hyötyjätekeskuksen (Tarviketie 37 ja 39 kiinteistö 405-465-1-6 kuva 1) ympäristölupahakemuksesta, joka koskee toiminnan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa. Kuva 1: Remeo Oy Pajarilan Hyötyjätekeskus (merkitty nuolella) Laitoksella vuosittain vastaanotettavien jätejakeiden määrää esitetään lisättävän nykyisestä 48 000 tonnista noin 123 000 tonniin. Muutoksen myötä laitoksella käsiteltäisiin jätteitä enintään 53 000 t/a ja varastoitaisiin enintään 13 000 t. Laitoksella
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 13 vastaanotetaan, esikäsitellään, lajitellaan ja siirtokuormataan paperia, pahvia, kartonkia, tietosuojamateriaalia, muovia, metalleja, lasia, tekstiilejä, puuta, rakennus- ja purkujätettä, betoni-, kivi- ja maa-aineksia sekä energiana hyödynnettäviä jätteitä. Kiinteistöllä harjoitetaan romuajoneuvojen ostoa, vastaanottoa ja käsittelyä, käytettyjen autovaraosien myyntiä sekä muun rautaromun ostoa, vastaanottoa, myyntiä sekä käsittelyä. Lisäksi tontilla siirtokuormataan sähkö- ja elektroniikkaromua, kyllästettyä puuta ja pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Laitoksella halutaan ottaa vastaan uusina jätejakeina kumia, tietosuojajätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Laitosalueen laajennukseen tullaan käyttämään vastaanotettua ja murskattua betonia. Betonimurskeen keskitäytön paksuus tulee olemaan 2,55 m ja täytön pinta-ala n. 12.000 m2. Betonimursketta tullaan käyttämään yhteensä noin 30.600 m³ eli 73 440 tonnia useamman vuoden aikana kun maan täyttöä tehdään. Laitoksen toiminta-aikaa halutaan laajentaa siten, että lajittelua ja käsittelyä voidaan tehdä klo 7 20 välisenä aikana. Jätteen vakiotoimittajille ja toimijan omalle kalustolle haetaan lupaa toimittaa jätettä klo 6 22 välisenä aikana. Jätteiden käsittely ja varastointi tehdään pääosin katetussa hallissa ja pinnoitetulla alueella. Hallirakennusten pohjamateriaali on tiivisasfalttia. Tiiviiksi todetulla hiekkakentällä välivarastoidaan renkaita, betonia, hiekkaa, multaa, käsittelemätöntä puuta, rautaa sekä kuivattuja romuajoneuvoja. Toiminnassa ei muodostu varsinaisia jätevesiä. Jätejakeet, joista voi liueta haitallisia ainesosia huleveteen, säilytetään katetussa hallissa, josta vedet ohjataan öljyerotuskaivoihin. Laitokselle rakennetaan korjaamohalli, johon tulee lisäksi kuljetuskaluston pesupaikka. Laitosalueen hulevedet johdetaan asfaltoidun alueen osalta hiekan- ja öljynerottimiin. Maastoon johdettavasta vedestä otetaan näytteen kerran vuodella elo-syyskuussa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kadiumi, Cr, Cu, Pb, Nik, Zn, kiintoaine, Hg, mineraaliöljyjen ja liuotinaineiden pitoisuudet. Elykeskuksen kanssa on sovittu, että kerran vuodessa tarkkaillaan myös naapurikiinteistön kaivoveden laatua. Työkoneiden ja kuljetuskaluston pesuista syntyneet vedet johdetaan kiinteistöllä olevaan umpisäiliöön ja toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Toiminnoita aiheutuu päästöinä ilmaan pölyä. Materiaalin
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 14 Esittelijän ehdotus murskaaminen on ainoa potentiaalinen pölylähde toiminnassa, Pölyn estämiseksi on tehty seiniä, jotka katkaisevat pölyn kulkeutumisen. Pölyämistä ehkäistään esim. kastelulla. Aluetta harjataan viikoittain, jotta pöly ei kulkeudu valmiiden tuotteiden sekaan. Toiminnasta ei aiheudu merkittää hajua. Pääasiallisimmat melulähteet ovat paalain, murskain ja työkoneet. Melu rajoittuu toiminta-aikaan. Murskausta ja paalausta tehdään arkisin klo 7:00 20.00. Lajittelua tehdään yhtäjaksoisesti. Alueelle on rakennettu kolme meluvallia ja nykyisen luvan mukaisesti valleja tullaan vielä korottamaan. Lisäksi tullaan rakentamaa uusia meluvallilinjoja. Nykyisen ympäristöluvan mukaiset melumittaukset tehdään kerran vuodessa. Laitoksella käy säännöllisesti tuholaistorjuntayritys haittaeläinongelmien estämiseksi. Roskaantumista ehkäistään säännöllisellä siivoamisella. Lupalautakunta päättää antaa 1) kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntona Remeo Oy:n Pajarilan Hyötyjätekeskuksen ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Toiminta-alue laajenee lähemmäs Vehkasuonojaa, joka laskee edelleen Rakkolanjokeen. Toiminnassa tulee huomioida, että multakasalta ja muualta kenttäalueilta tulevat hulevedet johdetaan hallitusti siten, ettei siitä aiheudu kuormitusta läheiselle Vehkasuonojalle, pohjavedelle tai maaperään. Vesientarkkailusuunnitelmaa tulee päivittää siten, että hulevesien näytteenottoa laajennetaan tapahtuvaksi kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syysvalunnan aikana. Analysoitaviin yhdisteisiin tulee lisätä ravinteiden kuten typen ja fosforin määritys. Kaivovedentarkkailu tulee sisällyttää vesientarkkailusuunnitelmaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvana. Kaivovedessä on havaittu pieniä määriä MTBE:tä. MTBE tulee jatkossakin sisällyttää kaivoveden tarkkailuun. Kaivotarkkailun lisäksi pohjaveden laatua tulee seurata toiminta-alueelle tai sen läheisyyteen asennettavasta pohjavedentarkkailuputkesta. Putken
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 15 sijainti tulee sijoittaa pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle. Vesitarkkailutulokset tulee määrätä esitettäväksi siten, että raporteissa on nähtävissä määritettävien yhdisteiden pitoisuustrendit. Koska toiminta laajennee ja toiminta-aikaa halutaan lisätä myös viikonloppuun, tulee laitoksen meluvaikutuksista laatia laskennallinen melumallinnus, jossa otetaan huomioon myös liikenteen aiheuttama melu alueen sisääntulon kohdassa, jossa sijaitsee lähin asuinrakennus. Meluntorjuntakeinoja tulee tarvittaessa täydentää melumallinnuksesta saatavien tietojen perusteella. Betoni- ja tiilimurskeella tehtävän kenttärakenteen paksuuden määrittelyssä tulee huomioida, että kerrospaksuus määräytyy todellisen tarpeen mukaisesti. Mikäli kenttärakenne edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (=MRL) mukaista lupa- tai hyväksymismenettelyä, tulee kentän korkotason yhteen sovittaa MRL:n mukaiseen korkotasoon. 2) kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa: Lähin asutus sijaitsee vajaan sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta, jolloin toiminnan aiheuttamien melu-, pölyja hajuhaittoihin torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminnanharjoittaja on esittänyt olemassa olevan meluvallin korottamista sekä uusien meluvallin rakentamista, mikä melun lisäksi vähentää pölyn kulkeutumista alueen ulkopuolelle. Koska toiminta laajenee ja toiminta-aika pitenee, niin meluvaikutuksia on syytä mallintaa muuttuvassa tilanteessa huomioiden toiminta-ajan pidennys ja uudet meluvallit. Laitoksella käy säännöllisesti tuholaistorjuntayritys mahdollisten haittaeläinongelmien estämiseksi ja alueen siistimiseen on laadittu ohjeet, nämä olemassa olevat käytännöt vähentävät ympäristöön aiheutuvia haittatekijöitä. Elintarvikepakkauksien ja muiden biojätettä sisältävien jätejakeiden käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei hajuhaittoja tai haittaeläinongelmia synny. Laitoksella on oma kaivo ja lähimmässä asutuksessa talousvesi otetaan omasta kaivosta. Vedenlaadun tarkkailua lähimmän asuinrakennuksen kaivosta tulee jatkaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. MTBE tulee sisällyttää
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 16 kaivoveden tarkkailuun. Laitoksen oman kaivon vedenlaadun tarkkailua suositellaan myös, mikäli vettä käytetään juoma- ja ruokavetenä. Maaperästä on löydetty haitta-aineita ja alueen kenttärakenteissa on käytetty ja tullaan käyttämään betoni- ja tiilimursketta, joten näiden toimintojen vaikutuksia kaivovesiin on seurattava. Päätös Hyväksyttiin Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä olevat lausunnot tiedoksi ja huomioon otettavaksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 17 480 Lausunto Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksistä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1875/00.04.01/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Luonnos Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2019 Kaupunkikehityslautakunta 31.10: Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen on pyytänyt 27.9.2018 kaupungilta lausuntoa Etelä-Karjalan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 16.11.2018 mennessä. Kaupunginhallitus on pyytänyt 5.10.2018 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan lausuntoa, jossa on myös rakennusvalvonnan lausunto Etelä- Karjalan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 8.11.2018 mennessä. Jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä ja sitovia jätehuoltomääräyksiä ja ne annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Nämä määräykset ovat voimassa Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaisen toiminta-alueella eli Lappeenrannan ja Imatran kaupungeissa sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa. 1.1.2015 voimaan tulleet jätehuoltomääräykset on päivitetty vastaamaan nykyistä jätehuollon palvelutasoa ja lainsäädännön uudistuksia. Pääosin määräykset vastaavat nyt voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Eräänä muutoksena aikaisempiin on tullut pakkausmuovin erilliskeräysvelvoite yli 30 huoneiston taloyhtiöihin. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala lausunnossaan, jossa
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 18 Esittelijän ehdotus on mukana myös rakennusvalvonnan lausunto, ilmoittaa, että jätehuoltomääräysten luonnoksessa on kattavasti otettu huomioon paikalliset olosuhteet, ominaisuudet ja vaatimukset eikä Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalla ole huomautettavaa eikä lisättävää jätehuoltomääräysten luonnokseen. Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä esitetyn lausunnon Etelä- Karjalan jätehuoltomääräysten luonnoksesta kaupunginhallitukselle. Päätös Hyväksyttiin Esittelijän ehdotus Lupalautakunta 6.11: Jätehuoltomääräysluonnos on nähtävillä internetsivuilla https://lappeenranta.fi/loader.aspx?id=d5c17197-6974-4122- a302-f7b9b521c058 Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen on päivittänyt 1.1.2015 voimaan tulleet jätehuoltomääräykset vastaamaan nykyistä jätehuollon palvelutasoa ja lainsäädännön uudistuksia. Luonnoksesta uusiksi jätehuoltomääräyksistä on pyydetty lausuntoa Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselta. Asian käsittelee toimivaltaisena Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Lupalautakunta. Jätehuoltomääräysluonnoksessa on huomioitu tarkemmin tuottajavastuujärjestelmä (Rinki) ja sen tuomat muutokset. Uutena asiana on isommille taloyhtiöille tulossa pakkausmuovin erilliskeräysvelvoite. Tyhjennysvälit pysyvät samoina, lisäksi vaihtoehdoiksi tulee taajamissa 6 viikon tyhjennysväli kuivajätteille. Lupalautakunta Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien ympäristönsuojeluviranomaisena esittää lausuntona jätehuoltomääräysluonnoksesta seuraavaa: 14 Biojäte: Pykälää tulee täydentää siten, että jätehuoltoviranomainen voi päätöksellään myöntää poikkeamisluvan biojätteen lajitteluvelvollisuuteen, mikäli
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 19 biojätteen määrä on vähäinen. ( 14 luonnos: Mikäli kompostointi kiinteistöillä ei ole mahdollista kiinteistönhaltijan terveydellisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, eikä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy järjestä alueella biojätteen keräystä kiinteistöltä, voi jätehuoltoviranomainen päätöksellään myöntää poikkeamisluvan biojätteen lajitteluvelvoitteeseen). 16 Hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet: Muovipakkausten keräysvelvoite tulee yli 30 huoneiston asuinkiinteistöjen sijaan olla pakollista yli 20 huoneiston asuinkiinteistöillä. Pakkausmuovin erilliskeräysvelvoitteen laajentaminen koskemaan myös muita kunnan vastuulla olevia kiinteistöjä tulee selvittää. 36 Lietteiden omatoiminen käsittely: Tulee poistaa käsittelemättömänä (36 luonnos Haja-asutusalueen saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä ja jätevesiä ei saa levittää käsittelemättömänä omaan eikä toisen maanomistajan metsään tai muualle maastoon.) Muilta osin Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole jätehuoltomääräysluonnoksesta lausuttavaa. Päätös Esittelijä poisti esityksestä seuraavan kappaleen: 36 Lietteiden omatoiminen käsittely: Tulee poistaa käsittelemättömänä (36 luonnos Haja-asutusalueen saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä ja jätevesiä ei saa levittää käsittelemättömänä omaan eikä toisen maanomistajan metsään tai muualle maastoon.) Esittelijän ehdotus Hyväksyttiin muutettu esitys. Kaupunginhallitus saattaa edellä olevat lausunnot tiedoksi ja huomioon otettavaksi Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaiselle ja toteaa, ettei sillä ole muuta lausuttavaa asiassa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 20 481 Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n sääntömääräinen yhtiökokous 22.11.2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2093/00.00.01.08/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n yhtiökokouksessa käsitellään talousarvio v. 2019, joka on jo esitelty kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n yhtiökokoukseen 22.11.2018. Päätös Nimettiin kaupunginsihteeri Juha Willberg. Täytäntöönpano nimetty edustaja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 21 482 Saimaan talous- ja tieto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 20.11.2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2082/00.00.01.08/2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginlakimies Alatalo Johanna 040 025 4612 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Yhtiökokouskutsu Asiakirjat Yhtiökokouskutsun liitteet ovat nähtävänä kokouksen asiakirjoissa. Saimaan talous ja tieto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään tiistaina 20.11.2018 kello 14, Technopolis Skinnarilassa, Laserkatu 8F, Lappeenranta, kokoustila Majakassa. Yhtiökokouksessa käsitellään oheismateriaalina olevaan yhtiökokouskutsuun sisältyvän esityslistan mukaiset asiat, muun muassa maksullinen osakeanti ja liiketoimintasiirto Meita Oy:lle sekä maksullinen osakeanti ja liiketoimintasiirto Efetta Oy:lle. Kaupunginhallitus on 10.9.2018 370 käsitellyt Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteisten taloushallinnon, palkanlaskennan ja tietotekniikkapalveluja tuottavien yhtiöiden perustamista koskevaa asiaa. Kaupunginhallitus on mm. päättänyt ilmoittaa omistajaohjauksena Saita Oy:lle, että Lappeenrannan kaupunkikonsernin osalta järjestely voidaan hyväksyä. Samalla kaupunginhallitus on hyväksynyt yhtiön pyytämät seuraavat luvat, valtuutukset ja suostumukset: 1. suostumus siihen, että Saita Oy voi sitoutua ko. kokouksen liiteasiakirjoissa eli yhtiöjärjestysluonnoksissa ja osakassopimusluonnoksissa kuvattuun järjestelyyn, 2. InhouseOy:n sekä OuthouseOy:n perustamisen hyväksyminen ko. kokouksen liitteissä esitetyllä tavalla,
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 22 Esittelijän ehdotus 3. valtuutus Saita Oy:n hallitukselle viimeistellä ko. kokouksen asiakirjojen yksityiskohdat sekä liitteet 4. valtuutus Saita Oy:lle merkitä uusien yhtiöiden osakkeita sekä toteuttaa liikkeenluovutus perustettaville yhtiöille. Ylimääräinen yhtiökokous 20.11.2018 on osaltaan kaupunginhallituksen päätöksellä 10.9.2018 370 hyväksyn järjestelyn täytäntöönpanoa. Kaupunginhallitus nimeää edustajansa Saimaan talous- ja tieto Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 20.11.2018. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginhallituksen päätös 10.9.2018 370 on toimintaohje yhtiökokousedustajalle. Päätös Nimettiin kaupunginlakimies Johanna Alatalo. Täytäntöönpano nimetty edustaja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 23 483 Tilastokeskuksen suhdannetiedot Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Heinonen Markku 040 581 1998 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 Kesäkuun 2018 lopulla on Lappeenrannassa tuoreiden suhdannetilastojen perusteella 28 300 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut viimeisen 12 kk:n aikana vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon tilanteessa 500 työpaikalla. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 työpaikkamäärä laski 300:lla ja kasvoi vuodesta 2016 vuodelle 2017 400 työpaikalla. Ilahduttavaa on, että työntekijämäärät ovat kasvaneet viimeisen 12 kuukauden aikana myös teollisuudessa (5 %). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Lappeenrannassa kuluvan vuoden alkupuolen aikana 7 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Kasvua oli eniten teollisuudessa (12%). Vuoteen 2013 verrattuna liikevaihdon kehitys on nyt Lappeenrannassa 2 % korkeammalla tasolla, kun se koko maassa on kasvanut 9 %. Koska henkilöstömäärän kehitys oli meillä negatiivista vuosien 2013-2016 välillä, on päätoimialoista työpaikat kasvaneet 5 vuoden pitkän aikavälin vertailussa ainoastaan liike-elämän palveluissa (16 %). Luvut eivät ole vertailukelpoisia tilastokeskuksen viralliseen työpaikkamäärään sillä tässä tilastossa osa-aikaiset työpaikat ovat laskettu yhteen ja luku ilmoitetaan kokoaikaisina työpaikkamäärinä. Lappeenranta-strategiassa on tavoitteeksi asetettu työllisten määrän kasvattaminen vuoteen 2021
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 24 Esittelijän ehdotus mennessä 1 300 henkilöllä. Edellä mainitut 500 uutta työpaikkaa eivät ole 100 % lappeenrantalaisten veronmaksajien täyttämiä, mutta suhdannetilasto toimii hyvänä perusteena todeta, että viimeisten kahden vuoden aikana olemme edenneet vahvasti strategian mukaisessa suunnassa. Ennakkotiedot osoittavat, että aiempien vuosien laskusuhdanteesta on talous Lappeenrannassa kääntynyt vahvasti myönteiselle uralle. Syyskuun työttömyysaste on 10,0 %, jota parempi työllisyystilanne on koko vuoden tasolla ollut vuonna 2008. Kansallisella tasolla on esitetty ennusteita, että liikevaihdon kehitys on lähitulevaisuudessa kääntymässä laskusuuntaan. (JW) Merkitään suhdannetilastot tiedoksi ja hyödynnettäväksi kaupungin strategian ja elinvoimapolitiikan toimeenpanossa ja seurannassa. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 25 484 Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/923/00.02.10/2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta 116 16.10.2018 Lasten ja nuorten lautakunta 134 6.11.2018 Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 116 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Sanna Koskenranta ym. valtuutetut tekivät 26.3.2018 liitteenä 1. olevan valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että toimiala ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamiseksi ja esittää päättäjille ne vaihtoehdot, joilla varhaiskasvatuksen ongelmakohdat saadaan korjattua. Valtuustoryhmien puheenjohtajille on esitelty vaihtoehtoja 7.5.2018. Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 26 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen mitoitusperusteet - Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. - Mitoituksesta on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (753/2018). Päiväkodissa tulee olla kasvatus- opetus- ja hoitotehtävissä vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan kelpoisuus enintään kahdeksaa enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasten kohden ja neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee. Mikäli lapsen varhaiskasvatusaika on alle viisi tuntia päivässä, on mitoitus 1:13. - Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 27 huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. - Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia. - Suhdeluvuista voidaan poiketa, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa. - Lappeenrannassa henkilöstömitoituksessa noudatetaan suhdelukuja seuraavasti: - alle 3-vuotiaat 1:4-3-6-vuotiaat kokopäivähoidossa 1:7 ja vuorohoidossa 1:8-3-5-vuotiaat osapäivähoidossa 1:13 - esiopetuksessa suhdeluku 1:13, mutta jos lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta esiopetuksen lisäksi, on suhdeluku 1:7 muualla kuin vuorohoidossa. Vuorohoidossa suhdeluku on 1:8 Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa on tehty seuraavat kaupunginvaltuuston päättämät muutokset 1.8.2016 lukien - varhaiskasvatuslain 11a myötä niille lapsille, joiden vanhemmat tai muut huoltajat eivät ole työssä, opiskele tai toimi yrittäjänä, järjestetään varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta järjestetään lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. - varhaiskasvatuksen maksujärjestelmä muutettiin hoitoaikaperusteiseksi eli perheet tilaavat varhaiskasvatusaikaa kuukaudessa tarvitsemansa tuntimäärän ja maksu määräytyy varatun hoitoajan (5- portainen tuntivälys) mukaan - kaupungin talouden tasapainottamisesta johtuvat tehostamisja menoleikkaustoimet
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 28 - varhaiskasvatussuunnitelmasta tuli Opetushallituksen päätöksen mukainen normiasiakirja, ja laki velvoittaa laatimaan jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma Keväällä 2017 pidetyn valtuuston iltakoulun jälkeen on tehty tai esitetty tehtäväksi seuraavat resurssilisäykset: - Palkattu 13 uutta lastentarhanopettajaa esiopetukseen - Palkattu 5 uutta varhaiskasvatuksen erityisopettajaa - Resursoitu johtamiseen vapauttamalla apulaisjohtajia osaviikkoisesti lapsiryhmän työskentelystä ja vastaavasti lapsiryhmään on palkattu toinen työntekijä ao. ajalle. Lisäresursointi yhteensä 4 henkilötyövuotta - Keskitetty sijaisrekrytointi on otettu käyttöön ja liitetty yhden apulaisjohtajan tehtäviin. Tehtävä on osaaikainen. - Henkilöstön vuosilomien ajaksi on palkattu pitempiaikaisia sijaisia. Tavoitteena on ollut vähentää sijaisten vaihtuvuutta. - Varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu uutena asiana toimintaryhmät, millä tarkoitetaan lapsiryhmien rajat ylittävää yhteistä toimintaa kuten kerho- ja pajatoimintaa, missä hyödynnetään eri ryhmissä olevien lasten kiinnostuksen kohteita sekä henkilöstön erityisosaamista. Tällaisia toimintaryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset musiikki-, taide-, leikki- tai liikuntaryhmät. Myös suomi toisena kielenä -kerhot ovat tällaisia toimintaryhmiä. Toimintaryhmät helpottavat toiminnan organisointia silloin, jos sekä aikuisia että lapsia puuttuu. Toimintaryhmiä on tällä hetkellä 135, joista yhteistyökumppanien toteuttamia 48. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. liikuntaseurat ja Suomen luontoliitto. - Niiden lasten varhaiskasvatusta, joilla on laajoja psykososiaalisia pulmia, on pyritty järjestämään joko resurssia lisäämällä, tekemällä tiivistä yhteistyötä Eksoten perhepalvelujen kanssa tai muotoilemaan varhaiskasvatusta erilaisin järjestelyin (mm. järjestetty pieni henkilökohtainen tila) - Keskitetty palveluohjaus otettu käyttöön ja tehtävä liitetty yhden päiväkodin johtajan tehtäviin. Tehtävä on osa-aikainen. - Asiakastietojärjestelmää on uudistettu niin, että vanhemmat voivat ilmoittaa lastensa varhaiskasvatusajat viikkoa ennen työvuorojen vahvistamista. Tällä halutaan helpottaa resurssien kohdentamista lasten tarvitsemien varhaiskasvatusaikojen mukaan.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 29 - On otettu käyttöön ostopalvelun korvaava varhaiskasvatuksen palveluseteli. Yksityisten palvelujen osuus nousee vuonna 2019 noin 10 prosentista 16-20 prosenttiin - Varauduttu viiden uuden varahenkilön palkkaamiseen - Palkattu viisi ns. kulttuuriavustajaa työllisyysvaroin - Hankevaroin varhaiskasvatuksessa työskentelee yksi liikuntakoordinaattori, taidekasvattaja ja toimintaterapeutti. - Kahdessa päiväkodissa on avustajan tehtävä korvattu määräajaksi toimintaterapeutilla (pilotit) - Varahenkilöstöä Lappeenrannassa on tällä hetkellä 29 henkilötyövuotta, mikä on enemmän kuin vertailukaupungeissa. - Perhepäivähoitoon valmistellaan palveluseteliä. Seuraavassa on erilaisia vaihtoehtoja varhaiskasvatuksen resurssien lisäämiseen. Ensimmäiset viisi ovat sellaisia, jotka edellyttävät investointeja tai palvelujen hankintaa palvelusetelillä, mikä tarkoittaa palvelusetelin käytön laajentamista yli 25 prosenttiin kaikista palveluista 1. Kaikille lapsille turvataan vanhempien toivomusten mukainen hoitoaika yli lainsäädännön tarkoittaman subjektiivisen oikeuden. Samalla luovutaan myös tehostamistoimista, siten, että kaksi lasta ei enää voi käyttää samaa paikkaa. Kustannusvaikutus käyttökustannuksiin yhteensä 1,85 Meuroa vuodessa (v. 2019). Toimenpide edellyttäisi kolme uuden päiväkodin rakentamista (n. 360 paikkaa) tai vastaavasti palvelun hankkimista palvelusetelillä. Investointikustannus arviolta 9,50 Meuroa. Jos investointi toteutetaan, vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) edellä mainittujen lisäksi 0,8 Meuroa vuodessa. 2. Luovutaan tehostamistoimista, jolloin samaa paikkaa ei voi käyttää kaksi osapäiväistä lasta. Osapäiväiset lapset lasketaan ns. kokopäiväryhmissä suhdeluvulla 1:7, mutta puhtaassa osapäiväryhmässä suhdeluku olisi edelleen 1:13. Osa lapsista olisi edelleen osapäiväisiä tai osaviikkoisia. Merkitsisi huomattavaa käyttöasteen pienentymistä. Kustannusarvio käyttökustannusten osalta arvioilta 1,15 Meuroa vuodessa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 30 Investointikustannus kahden päiväkodin osalta on arvioilta 6,3 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisesti paikat hankitaan palvelusetelillä. Palveluseteli voisi toteutua nopeammin kuin kaupungin oma investointi. Jos investointi toteutetaan, vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) edellä mainittujen lisäksi 0,5 Meuroa vuodessa. 3. Kaikkien lasten varhaiskasvatukseen voidaan vuositasolla käyttää sama rahamäärä kuin pienen yksityisen päiväkodin lapsikohtainen ostopalvelun hinta toimintavuonna 2016-2017. Kustannusarvio 5,1 Meuroa vuodessa. Investointitarpeet vähintään 9,50 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) 0,8 Meuroa vuodessa. 4. Lapsiryhmien, joissa on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapsi/lapsia, joilla on vakavia psykososiaalisia ongelmia, ryhmäkokoa pienetään 12. Tällaisia lapsia on vuosittain keskimäärin 10, joista suurin osa esiopetuksessa. Vaikutukset käyttökustannuksiin ovat arviolta 150 000 euroa vuodessa. Lisäksi joudutaan investoimaan uudet tilat neljälle lapsiryhmälle. Investoinnin kustannusarvio 2,5 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) ovat edellä mainittujen lisäksi 0,2 Meuroa vuodessa. 5. Varhaiskasvatus on lähettänyt LATO Oy:lle kirjeen, jossa edellytetään sen ryhtyvän viipymättä toimenpiteisiin, jotta toimitilat saadaan terveellisiksi ja turvallisiksi mahdollisimman nopeasti. Mikäli ilmamääriä ei eräiden kiinteistöjen kohdalla voida säätää ympäristöministeriön asiasta antaman asetuksen mukaiseksi nykyisellä järjestelmillä, on ilmanvaihto uudistettava tai tilat korvattava uusilla. Mikäli tilat joudutaan korvaamaan uusilla, tullee investointikustannus olemaan arvioilta vähintään 6,3 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin 0,5 Meuroa vuodessa. Sisäilma on riittämätön ainakin osittain kymmenessä päiväkodissa. Toimenpiteet, joihin ei liity investointitarvetta:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 31 6. Varahenkilöstön lisääminen Lappeenrannassa on 17 päiväkotia, jos varahenkilöstön määrä nostetaan kahteen jokaisessa päiväkodissa, varahenkilöitä 34 (+5), ovat kustannukset 150 000 euroa vuodessa. Varahenkilöstöä olisi silloin huomattavasti enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa ja pienissä päiväkodeissa suhteessa enemmän kuin suurissa. 7. Henkilöstön lisääminen vuorohoitoon Vuorohoitoa tarjotaan yhdessä päiväkodissa. Jos jokaiseen vuoroon lisätään henkilö yli mitoitusten varmistamaan, että nekin lapset, joiden vanhemmat eivät ole muistaneet ilmoittaa lastensa hoitoaikoja määräaikaan mennessä, tarvitaan kuusi henkilöä lisää. Kustannusvaikutus on 220 000 euroa vuodessa. Panostetaan erityiseen tukeen: Seuraavat ehdotukset nostaisivat osaamista. Osaamisen lisääminen kytkeytyy varhaiskasvatuksen strategian toimeenpanosuunnitelmaan ja on varhaiskasvatuslain hengen mukaista. 8. Palkataan viisi uutta erityisopettajaa. Yhtä erityisopettajaa kohti olisi laskennallisesti 4,6 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Lisäkustannukset ovat arvioilta 186 000 euroa vuodessa. Palkataan viisi toimintaterapeuttia. Lisäkustannukset ovat arviolta 175 000 euroa vuodessa. tai/ sekä että Osa lastentarhanopettajien toimista korvataan erityisopettajalla. Palkkakustannusten ero on vuositasolla noin +5 000 euroa/toimi. Osa avustajan toimista korvataan tulevaisuudessa toimintaterapeuteilla. Palkkakustannuksen ero vuositasolla on +5 600 euroa/toimi Mikäli syntyvyys säilyy yhtä matalalla tasolla kuin 2016 ja 2017, Tulee varhaiskasvatuksen kysyntä kääntymään lähivuosina laskuun. Alle olevassa laskelmassa on otettu huomioon, että kysyntä muiden kuin 4- ja 5-vuotiaiden osalta pysyy nykyisellään. neljä- ja viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen kysynnän arvioidaan kasvavan 95 prosenttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 32 Kysyntä vuonna 2025 Vähennys vuodesta 2018 Alle 3-5- Alle 3-v. v. Eskarit Yhteensä 3-v. 3-5-v. Eskarit Yhteensä Yhteensä 576 1603 588 2767-6 -226-102 -334 Henkilöstön tarve tulee vähenemään vuoteen 2025 mennessä arviolta vähintään 50 henkilöllä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä on muutettava henkilöstörakenne vastaamaan lainsäädännön määräyksiä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan erityisesti lastenhoitajien määrän vähentämistä. Vähentäminen on mahdollista tehdä luonnollisen poistuman kautta. Kaupunginhallitus on vahvistanut kokouksessaan 3.9.2018 talousarviokehykset vuosille 2019-2021. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 4.6.2018 käsitellyt investointien puiteohjelmaa ja määritellyt tavoitteeksi, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Varhaiskasvatuksen talous on toteutumassa kuluvana vuonna alle budjetoidun, mutta taloussuunnitelmakauden vuosien 2020 ja 2021 käyttösuunnitelmissa on vajetta. Jos varhaiskasvatuksen kysyntä laskee ikäluokkien pienemisen vuoksi ja kun vuodelta 2018 käyttämättä jääviä määrärahoja voidaan siirtää tuleville vuosille, toiminta saataneen nykymuodossaan pidettyä koko valtuuskaudelle annetuissa talousarviokehyksissä. Kaikki edellä kohdissa 1.- 8. kuvatut toimenpiteet lisäävät kustannuksia ja tarvitsevat valtuuston myöntämää lisämäärärahaa. Kohdissa 1.-5. kuvatut toimenpiteet edellyttävät myös toimitilojen lisäämistä ja investointeja, mikäli lisäykset toteutetaan kaupungin omistamissa tiloissa. Toimialan arvio on, että päiväkodeissa perusarki sujuu, varhaiskasvatus toteutuu, henkilöstö tekee laadukasta työtä ja lapset voivat hyvin. Mikäli henkilöstön poissaolot kasaantuvat esim. laajojen flunssa-aaltojen vuoksi, on toiminnan laadun ylläpitämisessä haasteita. Kaikkein haasteellisinta on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen. Lapset, joilla on laajoja ja vakavia psykososiaalisia pulmia, kuormittavat
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 33 eniten niin henkilöstöä kuin muita ryhmässä olevia lapsia. Nämä lapset tarvitsisivat vahvaa ja kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea, ohjausta ja kuntoutusta, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ei voida odottaa ja edellyttää niin laajaa ja syvää osaamista. Tarvetta on psykiatriselle osaamiselle. Jos Eksote voisi tuottaa varhaiskasvatukseen runsaasti psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille kuntoutusta, toimintaterapiaa tai muuta lapsen tarvitsemaa psykiatrista tukea, tulisivat lapsen tarpeet paremmin huomioiduiksi. Tämä edistäisi myös muiden lasten sekä myös henkilöstön hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Jos mahdollisuuksia tukea erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin ei ole, toimiala arvioi, että kohdassa 8. kuvatuilla toimenpiteillä voidaan tilannetta jossain määrin auttaa. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä yhteensä 266 lasta, joille tarjotaan tehostettua tukea ja 77 lasta, joille tarjotaan erityistä tukea. Varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä 21 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Avustajia on noin 40. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta esittää vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, että ensisijaisesti varhaiskasvatukseen tulisi järjestää erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille, joilla on vakavia psykososiaalisia pulmia, psykiatrista kuntoutusta, toimintaterapiaa tai muita lasten tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja varhaiskasvatuksen ohella. Mikäli em. sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole mahdollista järjestää, ja kaupunginvaltuusto voi myöntää varhaiskasvatukseen lisämäärärahoja, tulisi varhaiskasvatukseen palkata lisää erityisopettajia ja toimintaterapeutteja. Päätös Keskustelun aikana Harri Iljin esitti Sanna Koskenrannan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Päätettiin, että asia jätetään pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginhallitus konsernihallinto/controllerit Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 134
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 37/2018 34 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Lisäselvitykset Sijais- ja varahenkilöresurssointi Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa henkilöstön poissaolotilanteissa käytetään ensisijaisesti kullekin palvelualueelle ja edelleen päiväkodeille nimettyjä varahenkilöitä. Päiväkoteja on 17 ja varahenkilöitä on tällä hetkellä 29. Päiväkodin henkilöstö on poissa lapsiryhmästä esimerkiksi seuraavien asioiden takia: lomat, sairauspoissaolot, koulutukset, neuvottelut yhteistyötahojen kanssa, varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut huoltajien kanssa, lapsiryhmän ulkopuolinen suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika sekä päiväkodin omat kokoukset. Jos varahenkilöitä lisätään yksi kullekin viidelle palvelualueelle paikkaamaan edellä mainittuja tilanteita, ovat kustannukset 150 000 euroa vuodessa. Kun päiväkodissa ilmenee sijaistarve, johon ei ole varahenkilöä käytettävissä, päiväkodin johtaja ottaa yhteyttä aluejohtajaan, joka myöntää luvan sijaisen palkkaamiseen. Tämän jälkeen päiväkodin johtaja ilmoittaa sijaistarpeen rekrytoijalle. Sijaisen palkkaamisen edellytyksenä on vajaus lain mukaisessa päiväkodin henkilöstömitoituksessa tai muuten haasteellinen tilanne ryhmässä. Päiväkodista erillään sijaitsevan satelliittiryhmän sijaistarpeessa on huomioitu ryhmän sijainti erillään päiväkodin päärakennuksesta. Varhaiskasvatuksen, etenkin akuutteja, sijaistarpeita on hoitanut 1.2. 2018 lukien varhaiskasvatuksen rekrytoija. Kokemuksen mukaan keskitetystä sijaisrekrytoinnista on ollut apua ja se on vähentänyt päiväkodin johtajien hallinnollista työtä. Rekrytoijan ns. sijaispooliin on palkattu kaksi lastenhoitajaa määräaikaiseen työsuhteeseen helpottamaan nopeaa vastaamista sijaistarpeisiin.