JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TILAPALVELUN OHJE HUOLTOKIRJAN (FacilityInfo) LAADINTAAN

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TILAPALVELUN OHJE HUOLTOKIRJAN (FacilityInfo) LAADINTAAN Huoltokirjakoordinaattorin yhteystiedot: Pekka Rohula Projektipäällikkö Buildercom Oy PL 401, 40101 JYVÄSKYLÄ pekka.rohula@buildercom.fi gsm. 040 809 4504 fax. 0207 578 306 Ohje laadittu: 8.11.2008 Viimeisin muutos: 13.10.2010 ver 1.6 Yht. henkilö: Buildercom, Petri Salo

2 Sisältö 0. Ohjeen muutoshistoria... 3 1. Yleistä... 3 2. Yleiset kohdekohtaiset periaatteet... 4 3. Arkkitehdin velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa... 5 4. Geo- ja Rakennesuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa... 8 4. LVIA-, SPR- ja vedenkäsittelysuunnittelijoiden velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa... 10 5. Sähkösuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa... 16 6. TATE-Urakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa... 21 7. Pääurakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa... 24

3 0. Ohjeen muutoshistoria Ver 1.0: - Muutettu otsikoiden numerointia, lisätty sisällysluettelo ja sivunumerointi Ver 1.1: - Lisätty kanteen Jyväskylän Tilapalvelun tunnus Ver 1.2: - Päivitetty eri osioiden ohjeita Ver 1.3: - Käyty läpi kommentit ohjeen muutoksesta Ver 1.4 - Päivitetty ohjetta Ver 1.5 - Päivitetty ohjetta Ver 1.6 - Päivitetty koordinaattorin yhteystiedot 1. Yleistä Tämä ohje on tarkoitettu Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kiinteistöjen huoltokirjan laadintaan. Ohje pitää sisällään hankkeissa eri osapuolten velvollisuudet huoltokirjan laatimiseksi. Ohje ei sisällä sen käyttöön liittyvää opastusta. Huoltokirjaa tulee projektin aikana muistaa täydentää myös muutosten osalta. Jokainen osapuoli kuittaa oman osansa huoltokirjan laatimisesta huoltokirjatilanne-raporttiin, joka on huoltokirjassa kohdassa 5.7 Tarkastuspöytäkirjat. Osapuolet käyttävät raporttia pohjana, jonka pohjalta tallentavat omat raporttinsa samaan paikkaan ja nimeävät omat raporttinsa. Kun kaikki osapuolet ovat kuitanneet huoltokirjatyönsä valmiiksi koostaa koordinaattori yhden raportin, joka jätetään dokumentiksi ao. kohtaan todentamaan huoltokirjan valmistuminen. Mikäli käsissäsi on epäilyttävän vanha versio pyydä uusi ohje Tilapalvelusta. Viimeisin huoltokirjaohje tallennetaan FacilityInfo järjestelmässä olevan Mallikohteen alle (kohta 5.1 Asiakirjaluettelo). Tarvittaessa Tilapalvelu antaa myös henkilökohtaista koulutusta huoltokirjan täyttämisestä sekä järjestää tarpeen vaatiessa isommalle ryhmälle koulutuksen. Tämän ohjeen periaatteista saa poiketa ainoastaan sopimalla niistä kohteen huoltokirjakoordinaattorin kanssa.

4 2. Yleiset kohdekohtaiset periaatteet Buildercom Oy / Pekka Rohula toimii kohteen huoltokirjakoordinaattorina. Huoltokirja laaditaan sähköisessä muodossa. Tällöin myös hankkeen eri osapuolien tulee laatia oman vastuualueensa osalta huoltokirjaan liitettävä aineisto sähköisessä muodossa. Huoltokirjaa varten laadittu aineisto syötetään tilaajan hankkimaan selainpohjaiseen huoltokirjaohjelmistoon (Buildercom / FacilityInfo). Huoltokirjan nettiosoite on www.buildercom.net/fi. Huoltokirjan tekoa varten tilaaja toimittaa tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat. Jos olet hukannut salasanasi pyydä uudet huoltokirjakoordinaattorilta. HUOM! Kaikki huoltokirjaan liitettävät dokumentit tulee varustaa tunnistetiedoilla, joista ilmenee: kohde / kohteen tiedot, yrityksen ja laatijan nimet, asiakirjan nimi, tiedoston nimi, laadintapäivämäärä ja sivumäärä. Seuraavissa otsikoissa on kuvattu hankkeen eri osapuolien laadintaosuus kohdittain huoltokirjaan liittyen. Muihin kohtiin ei tarvitse liittää tai täydentää tietoja. Ohjeessa mainitut kohtanumeroinnit vastaavat huoltokirjan numerointia. Pyydetyt tiedot laaditaan kattaen koko ko. suunnittelun tai urakoinnin vastuualueen.

5 3. Arkkitehdin velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kohta 1.1 Kiinteistön, rakennuksen / rakennusten sekä tonttien / tonttien perustiedot. Lisätään kiinteistökortti ja täytetään se kulloisenkin hankkeen tietojen osalta. Lisätään rakennuskortit selvistä rakennusosakokonaisuuksista. Erilliset rakennukset kiinteistössä, laajennus osittain (esim. yläaste on laajennettu ala-asteen yhteyteen -> ylä- ja ala-aste omiksi) ja täytetään ne. Rakennuskortit täydennetään hankkeen tietojen osalta. Kaikki kiinteistön tontit syötetään omiksi tonttikorteiksi ja täytetään ne. Mikäli hankkeessa ei tule muutoksia oleviin tontteihin, ei tonttikortteja tarvitse täyttää/muuttaa. Tonttien nimeämisessä käytetään kaavan mukaista tonttinumeroa. Jokaiseen korttikenttään (mikäli tyhjiä) syötetään arvo, eli jos ko. hankkeessa ei synny kyseistä tietoa, niin kenttään viiva. YLEISKUVAUKSET Kohta 1.2 Tiedot syötetään tarvittavilta osin esitettyjen nimikkeiden alle kulloisenkin hankkeen osalta. Päänimike toimii alempien nimikkeiden otsikkona. Esimerkki: F Rakennustekniikka F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Yläpohjarakenne on ylhäältä päin seuraava: 300mm selluvillaa, ilmansulkupaperi ja 200mm ontelolaatat. Räystäillä on tuuliohjaimet. Saneerauskohteissa voi yleiskuvauksissa mainita rakenteiden ja rakennusosien iät esim. kohteen vesikatto on alkuperäinen tiilikate vuodelta 1981. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta. YHTEYSTIEDOT Kohta 1.4 Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan lisätiedot seuraavalla tarkkuudella: Sisustussuunnitelu: Sisäsiistit Oy, Suonenjoki PALVELUPAKETIT Kohta 2.2 Tarkastetaan järjestelmään tallennettujen pakettien sisältö ja taajuus oman suunnittelualan osalta. Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää jokaiseen kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. KUNNOSSAPITOJAKSOT Kohta 3.1 Tarkastetaan, täydennetään ja korjataan kohteeseen syötettyjä kunnossapitojaksoja (tarvittavat nimikkeet on valmiiksi perustettu). Oleellisinta on syöttää nimikkeen käyttöikä, kunnossapitojakso ja tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta.

6 PAIKANNUSKUVAT Kohta 4.6 Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin arkkitehti toimittaa / välittää tietoa. Paikannuskuvat Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCad-muodossa kohteen pääpiirustusten päälle. Arkkitehti putsaa pääpiirustukset siten, että niistä tulee mahdollisimman pelkistetyt. Paikantamispiirustukset laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. Piirustusten mittakaava on 1:200 1:500 ja sen tulee olla tulostettavissa A3kokoon. Mikäli kohde on pieni voi mittakaava olla tarkempi, kuitenkin tuloste tulee olla A3-kokoinen. Valmiit paikantamispiirustukset syötetään huoltokirjaan pdf-muodossa ja AutoCad-muodossa oleva piirustus toimitetaan Jyväskylän Tilapalveluun arkistoitavaksi. Piirustukset nimetään käyttäjän kannalta selvin nimin (kellarikerros_pp, 1.kerros_pp, ullakko_pp). Arkkitehti syöttää paikantamispiirustuksiin seuraavaa: tarpeen mukaan tietoa (lumen kasausalueet yms.) Arkkitehti lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin red/0,35mm ja tasolle PaikannusArk. Itse paikantamispiirustuspohjat ovat kynäasetuksin White/0,18mm tasolle Paikannus. Jokainen suunnitteluala laatii oman paikantamispiirustuksen arkkitehdin toimittamien paikannuspohjakuvien päälle. Urakoitsijat ilmoittavat suunnittelijoille laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustukset tulee tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. Pääpiirustukset Tämän luokituksen alle liitetään kohteen loppupiirustuksista seuraavat piirustukset: asemapiirustus, pohjapiirustukset, leikkaukset. Piirustuksen talletusmuoto ja mittakaavat yms. ovat kuten paikantamispiirustuksissa. TILAKORTIT Kohta 4.8 Tilakorttipohja on muuttunut; nyt voidaan tulostaa tilaohjelma suoraan järjestelmästä. Suunnittelija velvoitetaan tekemään tilakortit huoltokirjaan. Arkkitehti laatii kaikista tiloista tilakortin järjestelmään. Tilat nimetään seuraavasti: tilanro nimi (esim. 1001 Kuraeteinen). Tilanumero ja nimi arkkitehtipohjasta. Tilakortti täydennetään kaikilta osin suunnitelmatietoihin perustuvilla tiedoilla. Sellaisia tietoja ei ole kannattavaa syöttää mitkä saattavat urakointivaiheessa muuttua, näihin kenttiin maininta: urakoitsija. Pintojen värisävy syötetään kyseisen rivin kohdalle. Arkkitehti vastaa loppuun saakka tilakorttien tiedoista. Eli päivittää mahdolliset rakennusaikaiset muutokset, jotka pääurakoitsija toimittaa arkkitehdille.

7 Tilakortti täydennetään urakoitsijan toimittamien, lopullisten toimitettujen tuotteiden ja materiaalien perusteella. Pintojen lopullinen värisävy syötetään sitä vastaavan rivin kohdalle. ASIAKIRJAT Kohta 5.1 Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun asiakirjaluettelot alle tiedostona pdf - muodossa. Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. Piirustukset nimetään luovutusasiakirjaluettelon mukaisin tunnuksin ja nimin. Luovutusasiakirjaluettelossa tulee olla myös urakoitsijan laatimat piirustukset.

8 4. Geo- ja Rakennesuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa YLEISKUVAUKSET Kohta 1.2 Rakennesuunnittelija tarkistaa ja korjaa arkkitehdin laatimat yleiskuvaukset. (kts. vastaava kohta arkkitehdin velvollisuuksista) YHTEYSTIEDOT Kohta 1.4 Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan lisätiedot seuraavalla tarkkuudella: Elementtisuunnittelu: Evon Elementtisuunnittelu Oy, Evo PALVELUPAKETIT Kohta 2.2 Tarkastetaan järjestelmään tallennettujen pakettien sisältö ja taajuus oman suunnittelualan osalta. Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää jokaiseen kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. KUNNOSSAPITOJAKSOT Kohta 3.1 Tarkastetaan, täydennetään ja korjataan kohteeseen syötettyjä kunnossapitojaksoja (tarvittavat nimikkeet on valmiiksi perustettu). Oleellisinta on syöttää nimikkeen käyttöikä, kunnossapitojakso ja tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta. PAIKANNUSKUVAT Kohta 4.6 Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin rakennesuunnittelija toimittaa / välittää tietoa. Paikannuskuvat Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCadmuodossa kohteen pääpiirustusten päälle. Arkkitehti toimittaa paikannuspiirustuspohjat valmiiksi nimiöitynä ja pohjustettuna kunkin suunnittelualueen tiedoilla täydennettäväksi. Paikantamispiirustukset laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. GEO-suunnittelija jos kohteessa on, muutoin Rakennesuunnittelija syöttää paikantamispiirustuksiin seuraavaa: Salaojakaivot Pohjaveden seurantakaivot Muut huoltoa, hoitoa ja tarkkailua vaativat asiat harkinnan mukaan. Geo/ Rakennesuunnittelja lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin yellow/0,35mm ja tasolle PaikannusRak.

9 Urakoitsijat ilmoittavat suunnittelijoille laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustus kannattaa tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. RAKENNEKORTIT Kohta 4.9 Rakennesuunnittelija lisää ja täyttää järjestelmään seuraavista osa-alueista rakennekortit: Kaikki rakennetyypit, joista on laadittu rakennesuunnitelma (yläpohja, alapohja, ulkoseinät, väliseinät yms.) Kyseisiä rakennetyyppejä vastaavat tunnukset tulee löytyä arkkitehdin lopullisista pääpiirustuksista, jotka syötetään kohtaan 4.6 (tarkista arkkitehtipohjasta!). Rakennekortin nimi on sen oma piirustusnumero/tunnus. Rakennekorttiin liitetään linkkinä kyseinen rakennesuunnitelma. Rakennesuunnitelmat talletetaan pdf - muodossa kohtaan 5.8 Linkitetyt dokumentit. Piirustuksen tunnus on seuraava: etutunnus RS + sen oma piirustusnumero/tunnus (esim. RSyp1). Piirustuksen luokittelu on linkitetyt dokumentit. ASIAKIRJAT Kohta 5.1 Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun asiakirjaluettelot alle tiedostona pdf - muodossa. Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. Piirustukset nimetään luovutusasiakirjaluettelon mukaisin tunnuksin ja nimin. Luovutusasiakirjaluettelossa tulee olla myös urakoitsijan laatimat piirustukset.

10 4. LVIA-, SPR- ja vedenkäsittelysuunnittelijoiden velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kohta 1.1 Rakennuksen / rakennusten perustietokorttiin täydennetään kohdan Järjestelmät mukaiset tiedot. Kaikki kentät täytetään; toisin sanoen, mikäli hankkeessa/kohteessa ei jotakin järjestelmää / tietoa, niin arvoksi valitaan Ei ole ja Mikä? kenttään laitetaan viiva. YLEISKUVAUKSET Kohta 1.2 Tiedot syötetään tarvittavilta osin esitettyjen nimikkeiden alle kulloisenkin hankkeen osalta. Päänimike toimii alempien nimikkeiden otsikkona. Tarvittaessa katso mallia mallikiinteistöstä. Esimerkki: G LVIjärjestelmät G1 Lämmitysjärjestelmät Kohteessa on vesikeskuslämmitys. Lämmitysmuoto on kaukolämpö. Lämmitysverkostoja on kaksi, patteriverkosto ja ilmanvaihdon lämmitysverkosto. Ilmanvaihdon lämmitysverkostoon on liitetty oviverhokoneet. G11 Lämmöntuotanto Lämpö tuotetaan kaukolämmöllä lämmönvaihtimien avulla. Molemmille lämmitysverkostoille ja käyttövesiverkostolle on omat lämmönvaihtimet G11.1 Kaukolämpölaitteet Kaukolämmön mittauskeskus varusteineen sijaitsee lämmönjakohuoneessa. Lämpöenergiaa mitataan magneettisen virtausmittauksen avulla. G11.2 Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimet ovat juotettuja HStlevylämmönvaihtimia. Käyttöveden lämmönsiirrin on välisyötöllinen, johon paluuvedet molemmista lämmitysverkostoista. Saneerauskohteissa voi yleiskuvauksissa mainita rakenteiden ja rakennusosien iät esim. kohteen lämpöverkostot ovat alkuperäisiä ja vuodelta 1969. YHTEYSTIEDOT Kohta 1.4 Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan lisätiedot seuraavalla tarkkuudella: RAUsuunnittelu: Simon säätökaaviot Ky, Simo PALVELUPAKETIT Kohta 2.2 Tarkastetaan järjestelmään tallennettujen pakettien sisältö ja taajuus oman suunnittelualan osalta. Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää jokaiseen kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. Vertaa myös LVI-työselitysten osoittamat takuuajalle määrätyt työt (urakoitsija kuittaa takuuajan huollot tähän järjestelmään).

11 KUNNOSSAPITOJAKSOT Kohta 3.1 Tarkastetaan, täydennetään ja korjataan kohteeseen syötettyjä kunnossapitojaksoja (tarvittavat nimikkeet on valmiiksi perustettu). Oleellisinta on syöttää nimikkeen käyttöikä, kunnossapitojakso ja tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta. TAVOITEOLOSUHTEET Kohta 4.1 Liitetään dokumentti, jossa on Tila- tai tilatyyppikohtaisesti esitettyinä seuraavat tavoitearvot: lämpötila (kesä, talvi) kosteus (kesä, talvi), jos kostutus- ja kuivatusvaatimuksia ilman nopeus oleskeluvyöhykkeellä äänitaso db(a) raitisilmamäärä / m² suodatusluokka PAIKANNUSKUVAT Kohta 4.6 Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin LVIA-suunnittelija toimittaa / välittää tietoa. Paikannuskuvat Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCad-muodossa kohteen pääpiirustusten päälle. Arkkitehti toimittaa paikannuspiirustuspohjat valmiiksi nimiöitynä ja pohjustettuna kunkin suunnittelualueen tiedoilla täydennettäväksi. Paikantamispiirustukset laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. LVI-suunnitelija syöttää laitteiden omin positiotunnuksin paikantamispiirustuksiin seuraavaa: lämmönjakokeskus ja lämmönsiirtimet KL-mittauskeskus ja takamittaukset päävesimittari ja takamittaukset tonttijohtosulut pumppaamot erotinkaivot vedenkäsittelylaitteet ulkopuoliset viemärikaivot (tarkemitatut) ilmanvaihtokoneet ja erillispuhaltimet muut koneet ja laitteet (esim. kiertoilmakoneet) vesikaton tekniset laitteet jäähdytyskoneet paineilmajärjestelmän kompressorit, kuivaimet ja säiliöt sprinlerkeskukset väestönsuojat ja väestönsuojalaitteet varavoima

12 LVIA-suunnittelja teknisten tilojen ulkopuolella olevat kojeet, laitteet ja toimilaitteet (IMS-säätimet) rakennusautomaatio valvonta-alakeskukset, moduulikaapit, riviliitinkotelot, valvomot ja kenttälaitteet teknisten tilojen ulkopuolella. muut hoitoa vaativat ja viranomaisomaistarkastuksien piiriin kuuluvat kohteet lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin green/0,35mm ja tasolle Paikannus-LVIA. LVIA-urakoitsijat ilmoittavat LVIA-suunnittelijoille laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustus kannattaa tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. Palvelualuekaaviot Palvelualuekaaviosta ilmenee IV-koneiden vaikutusalueet. Kaavio tehdään arkkitehdin laatimien paikannuspiirustuspohjien päälle. Palvelualuekaaviot laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. Piirustusten mittakaava on 1:200 ja sen tulee olla tulostettavissa A3-kokoon. Mikäli kohde on pieni voi mittakaava olla tarkempi, kuitenkin tuloste tulee olla A3kokoinen. Valmiit kaaviot syötetään huoltokirjaan pdf-muodossa. Toimintakaaviot IV-toimintakaaviot (ilmenee palvelualueet ja tilojen ilman käsittelyt) tallennetaan tänne jos niitä on suunnittelun aikana tehty. Talletusmuoto ja piirustuskoko ovat kuten palvelualuekaavioissa. KONEKORTIT Kohta 4.7 Pääperiaatteena on, että kaikkiin lomakkeiden kenttiin syötetään arvoja. Mikäli laitteessa ei ole lomakkeesta löytyvää arvoa (esim. suoravetopuhaltimessa hihnatyyppi), niin kenttään laitetaan viiva. Laitenumerointi ja positiointi suunnitelmien mukaan. Konekorttien perustaminen. Nyrkkisääntönä on että kaikki positioidut laitteet löytyvät tästä kohdasta. Suunnittelija perustaa koneen seuraavin perustiedoin: konetyyppi, joka valitaan taulukon 1 mukaan (positiotunnus = järjestelmätunnus). sijainti (tuloilmajärjestelmien osat joiden sijainti eri kuin tulokoneen asemoidaan huomautuskohtaan) vaikutusalue rakennusnimike koneeseen kuuluvat laitteet ja laitepositiot (koko positiotunnus järjestelmätunnuksineen) Konetyypin alle syötetään järjestelmiä niiden omin tunnuksin (esim. TK01, KA01). Järjestelmien alle syötetään kaikki järjestelmään kuuluvat laitteet. Laitteet syötetään koko tunnuksin (esim. TK01FZ01).

13 Laitteen järjestysluku alkaen 001 (huom. etunollat) Ilmanvaihtojärjestelmissä ensimmäinen osa on raitisilmapelti.huonelaitteet.. jäteilmapelti. Järjestelmään liittyvät erilliset poistokoneet syötetään viimeiseksi siten, että ensin tulee puhallin ja sen perään muut varusteet kuten moottorisulkupelti. Erillispoistot, joilla on oma järjestelmätunnus, syötetään omaksi järjestelmäksi. Suunnittelija täyttää tekniset arvot laitteen korttiin, jokaiseen laitekortin kenttää tulee syöttää tietoa (mikäli laitteella ei arvoa ole, laitetaan kenttään viiva). Mikäli laitteen tekninen arvo tulee vasta urakoitsijalta tai on todennäköistä, että arvot muuttuvat hankkeen aikana, niin ko. arvon kenttään kirjoitetaan ur. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri konetyyppien käyttötarkoituksia. TAULUKKO 1 Konetyyppien käyttö Konetyyppi Höyry- ja lauhdevesijärjestelmät Kohdepoistojärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Jätevesijärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Kaasujärjestelmät Keskussiivousjärjestelmät Kierrätysilmajärjestelmät Kylmätekniset järjestelmät Käyttövesijärjestelmät Syötettävät järjestelmät HÖ01, LA01 erilliset kohdepoistojärjestelmät, kuten purunpoisto PP01 tuloilmajärjestelmät TK01. ja erillispoistojärjestelmät PK01 (järjestelmät, jotka eivät liity muihin järjestelmiin esim. radonpoisto) JV01 (erottimet, pumppaamot yms.). Laitoksella on oltava aina oma järjestelmätunnus! VJ01, JK01, JÄ01 sisäilman jäähdytysjärjestelmät erilaiset kaasujärjestelmät kuten happiverkosto HV01 kuten keskuspölynimurijärjestelmä KP01 KK01 oviverhokoneet ja muut erilliset kierrätysilmakoneet varusteineen kylmiöiden ja pakkastilojen kylmäjärjestelmät ja vastaavat KY01.. KV01, LV01 paineenkorotuspumppaamot vedenkäsittelylaitteet yms. (lämmityksen osalta kohtaan lämmitysjärjestelmät ). Laitoksella on oltava aina oma järjestelmätunnus! Lämmitysjärjestelmät Kaikki lämmitysjärjestelmät PL01, PV01, IV01, LL01 jne. ja Polttoainejärjestelmät

14 KÖ01, MK01, NK01, PO01, RÖ01 sekä Kattilalaitokset KA01 Paineilmajärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmät PI01 SA01, SP01 RA01 Sade- ja salaojavesijärjestelmät Savunpoistojärjestelmät Uima-altaiden allaslaitejärjestelmät SV01, PW01 syötetään esim. sade- ja perusvesipumppaamot. Laitoksella on oltava aina oma järjestelmätunnus! SA01 UA01 LVIA-suunnittelija syöttää konekortteihin tiedot jotka eivät urakointivaiheessa pitäisi muuttua kuten sijaintitiedot, vaikutusalueet, jne. Urakoitsija täydentää laitekorttien tarkemmat tiedot (mm. valmistaja, malli, tyyppi, lopulliset tekniset arvot jne ). (Suunnittelijan tulee huolehtia siitä, että urakoitsija täydentää laitetiedot / ilmoittaa urakoitsijalle, koska kortit ovat valmiit ja tiedot voi syöttää.) Konekortin perustamisen malli: Konekorttimalli löytyy mallikohteen konekorteista. Konekorttien perustamisesta löytyy kaksi mallia pdf- tiedostoina Jyväskylän kaupungin Mallikohteen etusivulta kohdasta Pikavalinnat: - MALLIKONEKORTISTA LS01 - MALLIKONEKORTISTA TK01 TILAKORTIT Kohta 4.8 LVIA-suunnittelija lisää arkkitehdin laatimiin tilakortteihin tiloissa olevat vesi- ja viemäripisteet niiden omin tunnuksin esim. PA1, LK1 jne. ASIAKIRJAT Kohta 5.1 Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun asiakirjaluettelot alle tiedostona pdf-muodossa. Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. Piirustukset nimetään luovutusasiakirjaluettelon mukaisin tunnuksin ja nimin. Luovutusasiakirjaluettelossa tulee olla myös urakoitsijan piirustukset (konehuonekuvat, lattialämmitykset yms.)

15 LAITELUETTELOT Kohta 5.2 LVI-suunnittelija syöttää kohtaan 5.2 luokittelun LVI-kalusteluettelo alle pdf-muotoisen kalusteluettelon, jossa on esitetty kohteen vesi- ja viemäripisteet. (tunnukset oltava yhtäpitäviä tilakortin tunnusten kanssa). Mikäli tuotteet vaihtuvat rakennusaikana, toimittaa urakoitsija päivitetyn kalusteluettelon alkuperäisen tilalle.

16 5. Sähkösuunnittelijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kohta 1.1 Rakennuksen / rakennusten perustietokorttiin täydennetään kohdan Järjestelmät mukaiset tiedot. Kaikki kentät täytetään; toisin sanoen, mikäli hankkeessa/kohteessa ei jotakin järjestelmää / tietoa, niin arvoksi valitaan Ei ole ja Mikä? kenttään laitetaan viiva. YLEISKUVAUKSET Kohta 1.2 Tiedot syötetään tarvittavilta osin esitettyjen nimikkeiden alle kulloisenkin hankkeen osalta. Päänimike toimii alempien nimikkeiden otsikkona. Tarvittaessa katso mallia mallikiinteistöstä. Esimerkki: H sähköjärjestelmät H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61 Lämmittimet H61.1 Sähköpatterit Kaikki tilat märkätiloja lukuun ottamatta on varustettu sähköpattereilla. Lämmittiminä on käytetty Enston Taso ja Lista lämmittimiä, joissa on omat elektroniset termostaatit. H61.2 Lattialämmitykset Kohteen kaikki märkätilat on varustettu sähköisillä lattialämmityksillä omin tilakohtaisin termostaatein. Lämmityskaapelina on käytetty Enston Tassulattialämpökaapelia. H61.4 Saattolämmitykset Kohteen kattokaivot ja ulkopuoliset sadevesikourut ja syöksytorvet on saattolämmitetty itsesäätyvillä kaapeleilla ja niitä ohjataan kiinteistöautomaation avulla ulkolämpötilan mukaan. Saneerauskohteissa voi yleiskuvauksissa mainita rakenteiden ja rakennusosien iät esim. kohteen ryhmäkeskukset ovat alkuperäisiä ja vuodelta 1976. YHTEYSTIEDOT Kohta 1.4 Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan lisätiedot seuraavalla tarkkuudella: Valaisinsuunnittelu: Valton valotalo Oy, Vantaa. PALVELUPAKETIT Kohta 2.2 Tarkastetaan järjestelmään tallennettujen pakettien sisältö ja taajuus oman suunnittelualan osalta. Tarvittavat muutosesitykset tiedotetaan kohteen huoltokirjakoordinaattorille. Tilapalvelu syöttää jokaiseen kohteeseen erikseen tarkistettavat ja kommentoitavat paketit. Vertaa myös Sähkötyöselitysten osoittamat takuuajalle määrätyt työt (urakoitsija kuittaa takuuajan huollot tähän järjestelmään). KUNNOSSAPITOJAKSOT Kohta 3.1 Tarkastetaan, täydennetään ja korjataan kohteeseen syötettyjä kunnossapitojaksoja (tarvittavat nimikkeet on valmiiksi perustettu). Oleellisinta on syöttää nimikkeen käyttöikä, kunnossapitojakso ja tarkastusväli, sekä määrätieto. Tarvittaessa katso mallia mallikohteesta.

17 TAVOITEOLOSUHTEET Kohta 4.1 Liitetään dokumentti, josta ilmenee tila- tai tilatyyppikohtaisesti esitettyinä valaistuksen suunnitteluarvot. PAIKANNUSKUVAT Kohta 4.6 Tämän otsakkeen alla on seuraavat alaotsikot(luokittelut) joihin sähkösuunnittelija toimittaa / välittää tietoa Paikannuskuvat Paikantamispiirustukset laaditaan AutoCad-muodossa kohteen pääpiirustusten päälle. Arkkitehti toimittaa paikannuspiirustuspohjat valmiiksi nimiöitynä ja pohjustettuna kunkin suunnittelualueen tiedoilla täydennettäväksi. Paikantamispiirustukset laaditaan kerroskohtaisesti ja yksinkertaistetusti. Sähkösuunnitelija syöttää laitteiden omin positiotunnuksin paikantamispiirustuksiin seuraavaa: sähköpääkeskukset ja kytkinkeskukset muuntamot sähkön mittaus huonetermostaatit ja käsikytkimet (230V / SU) hissien keskukset UPS-keskukset varavoima saattolämmitykset ja sulatuslaitteistot turva- ja merkkivalokeskukset puhelinkeskukset ATK-ristikytkentäkotelot savunpoisto- ja paloilmoitinkeskukset valvonnan alakeskukset ja LON-keskukset valaistuksen ohjauskeskukset julkisivu- ja ulkovalaistus nosto- ja muut sähkökäyttöiset ovet palokuntakaapeli muut hoitoa vaativat ja viranomaisomaistarkastuksien piiriin kuuluvat kohteet muut keskukset Sähkösuunnittelija lisää paikantamispiirustukseen omat asiat kynäasetuksin cyan/0,35mm ja tasolle PaikannusSähkö. Sähköurakoitsija ilmoittaa sähkösuunnittelijalle laitteiden lopulliset sijainnit, joten paikannuspiirustus kannattaa tehdä luovutuspiirustusten yhteydessä. Järjestelmäkaaviot

18 Tämän luokittelun alle syötetään lopulliset kiinteistön hoidon kannalta tärkeät järjestelmäkaaviot. Kaaviot laaditaan (kerroskohtaisesti) ja yksinkertaistetusti. Piirustusten mittakaava on 1:200 (mikäli tehty arkkitehti kuvan päälle) ja sen tulee olla tulostettavissa A3kokoon. Mikäli kohde on pieni voi mittakaava olla tarkempi, kuitenkin tuloste tulee olla A3-kokoinen. Valmiit kaaviot syötetään huoltokirjaan pdf-muodossa. Kaavioissa, joissa käytetään arkkitehtipohjaa taustalla, tulee käyttää samaa pohjaa kuin paikannuspiirustuksissa. KONEKORTIT Kohta 4.7 Pääperiaatteena on, että kaikkiin lomakkeiden kenttiin syötetään arvoja. Mikäli laitteessa ei ole lomakkeesta löytyvää arvoa (esim. suoravetopuhaltimessa hihnatyyppi), niin kenttään laitetaan viiva. Huomioitava, että LVIA-suunnitelijat syöttävät oman alansa kojeet, sähkölaitteet. Konekorttien perustaminen. Numerointi suunnitelmien mukaan. Nyrkkisääntönä on että kaikki positioidut ja huoltoa vaativat laitteet löytyvät tästä kohdasta (esim. valaisimet, keskukset, kamerat, ilmaisimet, kiukaat, keittiölaitteet). Suunnittelija perustaa koneen seuraavin perustiedoin: konetyyppi, joka valitaan taulukon 1 mukaan (positiotunnus = järjestelmätunnus). sijainti (mikäli jokin järjestelmän osa sijaitsee eri paikassa kuin itse päälaite esitetään sen sijainti huomautuskohdassa) vaikutusalue rakennusnimike koneeseen kuuluvat laitteet ja laitepositiot (koko positiotunnus järjestelmätunnuksineen) Konetyypin alle syötetään järjestelmiä niiden omin tunnuksin (esim. SJ01, FA01). Järjestelmien alle syötetään kaikki järjestelmään kuuluvat laitteet. Laitteet syötetään koko tunnuksin (esim. SJ01RK01). Kohteen valaisimet koodataan mm. erillisiksi konekorteiksi kukin valaisin, jolloin ensimmäisen valaisimen positio huoltokirjassa on VA01VL01 ja vastaavasti toisen valaisimen VA01VL02. Oleellista on että suunnitelmat ja huoltokirja on tunnusten perusteella ristiriidattomat. Pääasia on että suunnitelmien tunnukset ja huoltokirjan tunnukset ovat yhtäpitäviä ja ne eivät ole ristiriidassa LVIA-tunnusten kanssa. TAUKUKKO 1 Konetyyppien käyttö Konetyyppi Aluesähköistys Antennijärjestelmät ATK-järjestelmät Syötettävät järjestelmät SJ01 AJ01 AT01

19 Erityissähköjärjestelmät Integroidut sähköjärjestelmät Johtotiet Kytkinlaitteistot ja jakokeskukset Puhelinjärjestelmät Sähköjohdot ja niiden varusteet Sähkölämmittimet, kojeet ja laitteet Turva- ja valvontajärjestelmät Valaisimet Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät VK01, UJ01, TV01, NJ01 SJ01 SJ01 SJ01 PJ01 SJ01 SJ01 FA01, RJ01, VV01, KJ01, SA01, (TJ01) VA01 ÄJ01, MJ01, Sähkösuunnittelija syöttää konekortteihin tiedot jotka eivät urakointivaiheessa pitäisi muuttua kuten sijaintitiedot, vaikutusalueet, jne. Mikäli on laitteita, joiden tekniset arvot eivät tule todennäköisesti hankkeen aikana muuttumaan, syöttää suunnittelija nämä arvot laitteen korttiin. Jokaiseen laitekortin kenttään tulee syöttää tietoa (mikäli laitteella ei arvoa ole, laitetaan kenttään viiva). Mikäli laitteen tekninen arvo tulee vasta urakoitsijalta, niin ko. arvon kenttään kirjoitetaan ur. Urakoitsija täydentää laitekorttien tarkemmat tiedot (mm. valmistaja, malli, tyyppi, lopulliset tekniset arvot jne ). Suunnittelijan tulee huolehtia siitä, että urakoitsija täydentää laitetiedot / ilmoittaa urakoitsijalle, koska kortit ovat valmiit ja tiedot voi syöttää. Konekortin perustamisen malli: Konekorttimalli löytyy mallikohteen konekorteista. Konekorttien perustamisesta löytyy kaksi mallia pdf- tiedostoina Jyväskylän kaupungin Mallikohteen etusivulta kohdasta Pikavalinnat: - MALLIKONEKORTISTA LS01 - MALLIKONEKORTISTA TK01 ASIAKIRJAT Kohta 5.1 Luovutusasiakirjaluettelo liitetään luokittelun asiakirjaluettelot alle tiedostona pdf-muodossa. Asiakirjaluettelossa tulee näkyä selvästi tiedostonimi ja tyyppi, asiakirjan nimi, päiväys sekä suunnittelija. Piirustukset nimetään luovutusasiakirjaluettelon mukaisin tunnuksin ja nimin. Luovutusasiakirjaluettelossa tulee olla myös urakoitsijan piirustukset (elementtisuunnitelmat yms.).

20 LAITELUETTELOT Kohta 5.2 Sähkösuunnittelija syöttää kohtaan 5.2 luokittelun valaisinluettelo alle pdf-muotoisen valaisinluettelon. Mikäli tuotteet vaihtuvat rakennusaikana, toimittaa urakoitsija päivitetyn valaisinluettelon alkuperäisen tilalle.

21 6. TATE-Urakoitsijan velvollisuudet huoltokirjan laatimisessa YHTEYSTIEDOT Kohta 1.4 Täytetään omien tietojen osalta. Kaikki aliurakoitsijat/alihankkijat lisätään kohtaan lisätiedot seuraavalla tarkkuudella: Sähkökeskukset: Kestilän keskuskasaus Oy,Kestilä. PALVELUPAKETIT Kohta 2.2 Mikäli urakoitsija poikkeaa ratkaisullaan suunnittelijan esityksistä, on hän velvollinen tarkistamaan palvelupakettien sisällön niiltä osin (katso vastaava kohta suunnittelijan velvoitteista). KUNNOSSAPITOJAKSOT Kohta 3.1 Täytetään kunnossapidon määrätiedot. HUOM! Täydennetään vasta sen jälkeen kun suunnittelijat poistaneet kohdekiinteistöön kuulumattomien rakennusosien nimikkeet. Määrätiedot on mielekästä tavallisesti lisätä kyseisten osioiden hankinta- tai kilpailutusvaiheessa. KORJAUKSET JA TAKUUT Kohta 3.4 Tämä kohta on erityisen tärkeä! Mallin / mallikohteen mukaan. Nimikkeet valmiina. Hankkeesta kirjataan urakat, urakoitsijat ja takuuajat sekä urakasta poikkeavat takuuajat. HUOLTOKALENTERI Kohta 4.2 Tähän kohtaan kuitataan takuuajan huoltojen suoritukset asianomaiseen kohtaan tehdyksi. Urakoitsija tarkistaa löytyykö huoltokalenterista kaikki laitteen huoltoa ja hoitoa vaativat asiat huollon yhteydessä (joillain laitteilla saattaa olla joitain erityisiä tarkastuskohtia tms.). Mikäli kalenterista puuttuu jotain tai siinä on jotain ylimäärästä, ilmoitetaan siitä suoraan huoltokirjakoordinaattorille. PAIKANNUSKUVAT Kohta 4.6 LVIA, SRP- ja sähköurakoitsijat yms. ilmoittavat oman alansa suunnittelijoille paikannuspiirustuksiin vaadittujen laitteiden yms. lopulliset sijainnit. Suunnittelijat päivittävät piirustuksen oikein ohjelmaversioin ja tasomäärityksin ja syöttävät sen huoltokirjaan. KONEKORTIT Kohta 4.7 Pääperiaatteena on, että kaikkiin lomakkeiden kenttiin syötetään arvoja. Mikäli laitteessa ei ole lomakkeesta löytyvää arvoa (esim. suoravetopuhaltimessa hihnatyyppi), niin kenttään laitetaan viiva. Urakoitsija täydentää suunnittelijan perustamiin korttipohjiin puuttuvat tiedot laitteista (oman urakan osalta) (vertaa LVIAS-suunnittelijan vastaava kohtaa). Mikäli takuuaikana joudutaan tekemään takuukorjauksia niin, kuitataan ne kyseisen laitteet konekortissa laitetyönä.