Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle?
Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa, Englannissa - 3 mm pituinen musta, kiiltävä, pitkäkärsäinen - Muistuttaa vattukärsäkästä, mutta suorat tuntosarvet - Isäntäkasveja mm. pajut, ruusut, vadelma, mansikka - Munii mansikalla kukintovarsiin, lehtiruotiin, rönsyihin, vadelmalla nuorten versojen latvoihin - Muninta voi jatkua toukokuusta heinäkuulle - Toukka kehittyy kuivuvan kukintovarren tai lehtiruodin sisällä, koteloituu maahan - Aikuistuu loppukesällä, jää talvehtimaan kotelokehtoon - Toistaiseksi melko harvinainen Suomessa, havaintoja Eteläja Keski-Suomesta 1980-luvulta alkaen - Ensimmäinen havainto mansikalla 2013, Norjassa v. 1960
Saksankäärökärsäkäs: isäntäkasvit Isäntäkasvi Viitteitä Pajut (Salix sp. Salicaceae) 5 Vadelmat (Rubus sp. Rosaceae) 5 Mansikat (Fragaria sp. Rosaceae) 4 Ruusut (Rosa sp. Rosaceae) 4 Kellukat (Geum sp. Rosaceae) 4 Hanhikit (Potentilla sp. Rosaceae) 4 Tammet (Quercus sp. Fagaceae) 3 Sanguisorba sp. (Rosaceae) 3 Kanukat (Cornaceae) 2
Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)
Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)
Kärsäkkäitä (alla): - Rapsikärsäkäs - Nirppu - Vattukärsäkäs Saksankäärökärsäkäs (vas.) - Tuntosarvet suorat (vrt. nirppu)
MANSIKKA Vattukärsäkkään ja peltoluteen vioituksen simulointi: torjuntakynnyksen lohkokohtainen määritysapu
Syötettävät tiedot: Kasvuston tiedot: 1. marjan keskim. paino, g 20 Kukintovarsia, keskim. kpl/kasvi 10 Taimia, kpl/ha 30000 Vatinäytetiedot: Kärsäkkäitä, kpl 2 Peltoluteita, kpl 2 Näytekasvien lukumäärä 100 Hinta- ja kustannustiedot: Myyntihinta, /kg, alkusato 3,0 Myyntihinta, /kg, keskisato 2,5 Myyntihinta, /kg, loppusato 2,0 Keskim. poiminta- ja myyntikulut, /kg 1,0 Torjuntakustannus, /ha: 100 Vattukärsäkkään torjunnan oletusteho, % 50 % Peltoluteen torjunnan oletusteho, % 50 %
Tarkentavat tiedot (oletus): Vattukärsäkäs: saaliskerroin, % 70 % Vioitus, kpl/naaras 80 Vattukärsäkkään vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: saaliskerroin, %: 70 % Peltoluteen vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: lievästi epämuotoisten osuus, % (kauppakelpoisia epämuotoisia) 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 80 % LS 100-220 LS 120-300 LS 150-400 LS 220-300 LS 250-350 LS 280-450 Yleinen riskikerroin +/- 0,2
Tulostiedot: SIMULOINNIN TULOS g/k-varsi g/kasvi kg/ha /ha Potentiaalinen kokonaissato: 68,8 688 20640 50640 1. marjat 20 200 6000 18000 2. marjat 22,4 224 6720 16800 3. marjat 26,4 264 7920 15840 SIMULOINNIN TULOS G/kasvi Kg/ha /ha Ei torjuntaa, satotappio: 29,3 880 1604 Ei torjuntaa, satotappio: vattukärsäkäs 13,7 410 759 Ei torjuntaa, satotappio: peltolude 15,7 470 845 Ruiskutus tehty, satotappio: 14,7 440 902 Ruiskutus tehty, satotappio: vattukärsäkäs 6,8 205 379 Ruiskutus tehty, satotappio: peltolude 7,8 235 422 Ruiskutuksen sadonlisäys 14,7 440 702
MANSIKKA JA VADELMA Pyydyksistäkö apua vattukärsäkkään, peltoluteen ja vattukuoriaisen tarkkailuun?
Säiliöpyydykset - Houkutusaine mukana - Neste pohjalla (saippua- tai glykoliliuos)
Mansikka Peltolude, Vattukärsäkäs Vadelma - Vattukuoriainen - Vattukärsäkäs
Kokemuksia pyydyksistä Vattukärsäkäs - Ensimmäiset kokeilut n. 10 v sitten: ei riittävän tehokas - V. 2013 ei näytä toimivan? Peltolude - Kokeissa ensi kertaa tänä keväänä - Houkuttelee varhain keväällä (huhtikuu-toukokuun alkupuoli) talvehtimasta tulevia yksilöitä - Myöhemmin keväällä ja mansikan kukinnan aikaan teho heikko? Vattukuoriainen - Kokeissa aiemmin 2000-luvulla, tulokset vaatimattomia - Uusi valmiste houkuttelee kuoriaisia etenkin varhain keväällä - Houkutusvaikutus ulottuu viljelmän ulkopuolelle ainakin reunassa - Tulkinta: jos pyydyksessä kuoriaisia, tarkkaile kuoriaisia kasvustosta
VADELMA Vatunäkämäpunkin biologinen torjunta unta vai totta? EUBerry hankkeen osatutkimus: Maarit Voimasen opinnäytetyö
KOEJÄRJESTELYT Kausihuone ja avomaa vertailu - Koekasvit ruukuissa, 7 kpl/kerranne Vadelmalajikkeet Glen Ample ja Maurin makea Torjuntaeliö: Amblyseius (Neoseiulus) cucumeris petopunkki - Levitys 6 kertaa kauden aikana, 40-50 kpl/kasvi - Yhteensä petopunkkeja 280 kpl/kasvi Lehtitarkastukset sato- ja kasvuversoista
Petopunkit
GLEN AMPLE, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 6 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa tunnelissa Kuvio 8 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa tunnelissa
GLEN AMPLE, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 7 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa avomaalla Kuvio 9 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa avomaalla
MAURIN MAKEA, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 10 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa tunnelissa Kuvio 12 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa tunnelissa
MAURIN MAKEA, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 11 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa avomaalla Kuvio 13 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa avomaalla
PETOPUNKIT, KOKO KOEALUE - Petopunkkipopulaation kehitys Kuvio 21 Petopunkkimäärät Glen Ample kasvustossa koko koealueella Kuvio 22 Petopunkkimäärät Maurin Makea kasvustossa koko koealueella
VATUNÄKÄMÄPUNKIT, KAIKKI YHTEENSÄ - Vertailu lajikkeiden ja koealueiden välillä - Huomioi eri asteikko Kuvio 15 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Amplelajikkeella Kuvio 16 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea- lajikkeella
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ o Vatunäkämäpunkki lisääntyy kausihuoneessa monin verroin avomaahan verrattuna o Maurin Makealla ero avomaan ja kausihuoneen välillä on suurempi kuin Glen Amplella o Amblyseius cucumeris -petopunkeilla on äkämäpunkkien lisääntymistä hillitsevä vaikutus kausihuoneessa, avomaalla vaikutusta ei havaittu o Vihannespunkki ei lisääntynyt haitallisesti koealueilla o Torjuntaeliöiden levitysmäärää/kertoja tulisi voida vähentää, levitystekniikkaa kausihuoneessa on kehitettävä o Luontaisesti esiintyvät petopunkit ja punkkisääsket vaikuttivat myös sekä vatunäkämäpunkiin että etenkin vihannespunkkiin
Vatunäkämäpunkin torjuntakoe syksyllä 2012: Ruiskutus 3.11.2012, runsas nestemäärä (1 l/rivim.) Koejäsenet: Kumulus (rikki 80%), 0.5 % liuos Rypsiöljy 4% + Mäntynestesaippua 4% 100 % Vatunäkämäpunkin kuolleisuus Tarkastus huhtikuussa 2013 100 % 80 % 60 % 77 % 61 % 40 % 20 % 6 % 0 % Kontrolli Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rikki (80%), 0,5 % liuos
Ongelmia kausihuoneessa: Rikkilannos ja Carbon Kick Booster (rypsiöljy) vaikuttavat punkkeihin, Mutta: Syntyykö vioituksia helteisellä säällä? Vas. punkki- ja virusvioitusta Glen Amplella, oik. kausihuoneessa mahdollisia ruiskutusvioituksia keväällä 2013 Kuva: Liisa Pietikäinen
Oireet: Punkin aiheuttama: laajat vaaleat alueet RLBV aiheuttama: erilliset täplä- ja rengaslaikut? Yhteisvaikutus: lehtiläiskä?
Vatunäkämäpunkki - Talvehtii silmujen suojassa - Lisääntyminen alkaa silmujen puhjettua - Aiheuttaa oireita etenkin Glen Ample lajikkeella - Levittää vadelman lehtiläiskävirusta RLBV (Raspberry Leaf Blotch Virus) - Kemiallinen torjunta vaikeaa
Punkkien biologinen torjunta, koe Jokioisilla - Neoseiulus barkeri: vatunäkämäpunkki 2011 - Neoseiulus cucumeris: vatunäkämäpunkki 2012 - Phytoseiulus persimilis: vihannespunkki 2011 Luontaisesti vadelmalla esiintyviä punkkipetoja: - Phytoseius macropilis - Arthrocnodax spp. - Feltiella spp.
3.0 2.5 2.0 Asteikko: 0 = 0 kpl/silmu 1 = 1-10 kpl/silmu 2 = 11-50 kpl/silmu 3 = >50 kpl/silmu Lajikkeet ja vatunäkämäpunkki MTT Mikkeli 2011 MIKKELI, Karilan lajikekenttä s. 2011 1.5 1.0 0.5 0.0