Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2011
Turun hovioikeuden toimintakertomus vuodelta 2011 Taitto: Pauliina Ruusu Virpi Viitanen Valokuvat: Pauliina Ruusu
Sisällysluettelo 1. Johdon katsaus toimintaan...1 2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus...3 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus...3 3.1. Toiminnan tehokkuus...3 3.2. Toiminnan taloudellisuus...10 3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...11 3.4 Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta...13 4. Sisäisen valvonnan arviointi...13 5. Toimintakertomuksen hyväksyminen...14 6. Hovioikeuden muu toiminta...15 Hallinto...15 Lausuntovaliokunta...15 Lausunnot...15 Laatutyö...15 Alioikeuksien tarkastus...16 Koulutus...16 Turvallisuuskoulutus...16 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...16 Kehityskeskustelut...17 Toimikunnat...17 Kirjasto...18 Tuomioistuinharjoittelu...19 Työterveyshuolto...19 Työsuojelu...19 Liikunta ja virkistystoiminta...19 Tiedotus...19 Yhteistyö...20 Vierailut...20 Muutokset hovioikeuden henkilökunnassa 2011...20 Turun hovioikeuden organisaatio 2011...22 Hovioikeuden henkilökunta 1.4.2012...23 Alioikeuksiin kohdistetusta valvonnasta...26
1. Johdon katsaus toimintaan Turun hovioikeuspiirissä on Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Vuonna 2011 hovioikeuteen saapuneista asioista 39 prosenttia tuli Pirkanmaan käräjäoikeudesta ja 37 prosenttia Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Näistä kahdesta hovioikeuspiirin suurimmasta alioikeudesta tuli 76 prosenttia hovioikeuteen saapuneista asioista. Länsi-Uudenmaan prosenttiosuus oli 12, Kanta-Hämeen 7, ja Ahvenanmaan 3. Hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena vireille pantujen asioiden osuus oli 2 prosenttia. Turun hovioikeus on maamme toiseksi suurin hovioikeus. Hovioikeuksiin vuonna 2011 saapuneista asioista 24 prosenttia tuli Turun hovioikeuteen. Maamme suurimman ylioikeuden Helsingin hovioikeuden vastaava luku oli 33 prosenttia. Maamme kahden eteläisimmän hovioikeuden osuus hovioikeuksiin saapuneista asioista oli siis 57 prosenttia. Turun hovioikeuspiiri on ollut vuosikausia väkiluvultaan maamme suurin. Viime vuoden lopussa asukkaita hovioikeusalueellamme oli 1.288.493. Helsingin hovioikeuspiirissä asui vuoden 2011 lopussa 1.296.132 henkilöä, joten se nousi Suomen väkirikkaimmaksi hovioikeuspiiriksi. Helsingin ja Turun hovioikeuspiireissä asui maamme väkiluvusta 48 prosenttia. Vuonna 2011 hovioikeudessa oli neljä hovioikeudenlaamannia ja 33 ta. Vakinaisia viskaaleita oli 37, joista neljä oli asessorin virassa. Presidentin ja kansliapäällikön lisäksi hovioikeudessa oli 35 muuta vakinaista viranhaltijaa. Kertomusvuonna hovioikeudessa oli määräaikaisia virkoja kolme T 12 hovioikeudenneuvoksen ja yksi T 8 n virkaa. Henkilötyövuosia hovioikeudessa oli vuonna 2011 kaikkiaan 115. Kun osa-aikaeläkkeellä ja osittain virkavapaalla olleiden tilalle voitiin palkata kolme henkilöä, hovioikeudessa oli kertomusvuonna työssä yhteensä 118 henkilöä. Hovioikeuden tulostavoite vuonna 2011 oli ratkaista 2.650 asiaa ja antaa lopullinen tuomio tai päätös yhtä monessa asiassa. Kertomusvuonna hovioikeudessa ratkaistiin 2.692 asiaa ja annettiin 2.701 lopullista ratkaisua. Vuoden 2011 alussa hovioikeudessa oli vireillä 1.468 asiaa, joista ratkaisemattomia oli 1.333. Vuoden 2011 lopussa vireillä oli 1.223 asiaa ja ratkaisemattomia asioita 1.097. Kertomusvuonna vireillä olevien asioiden määrä väheni 245 ja ratkaisematta olevat asiat pienenivät 236 asialla. Kertomusvuonna asioita saapui hovioikeuteen 2.456, mikä oli 306 asiaa vähemmän kuin vuonna 2010. Vuoden 2010 alussa hovioikeudessa oli 29 asiaa, joiden saapumisesta hovioikeuteen oli kulunut enemmän kuin vuosi. Kertomusvuoden lopussa näitä vuotta vanhempia asioita oli 20. Vuonna 2011 asioiden keskimääräinen käsittelyaika kaikissa asioissa oli 6,9 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika esittelystä ratkaistuissa asioissa oli 5,1 ja pääkäsittelyasioissa 10,0 kuukautta. Vuonna 2010 kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 7,4 kuukautta, esittelyasioissa 6,3 ja pääkäsittelyasioissa 10,8 kuukautta. Vuonna 2010 kaikista ratkaistuista asioista 14,9 prosenttia oli ollut ratkaisun antopäivään mennessä hovioikeudessa vireillä yli vuoden. Kertomusvuonna tämä prosenttiluku oli 11,5. Esittelystä ratkaistuissa asioissa näiden asioiden osuus oli 5,8 vuonna 2010 ja 4,9 prosenttia 1
vuonna 2011. Pääkäsittelyasioissa vastaavat luvut olivat 34,6 vuonna 2010 ja 22,9 vuonna 2011. Pääkäsittelyssä hovioikeus ratkaisi 1.033 asiaa vuonna 2011. Näiden asioiden osuus oli kaikista hovioikeudessa ratkaistuista asioista oli 38,4 prosenttia. Vuonna 2010 pääkäsittelyjä pidettiin 1.011 asiassa ja pääkäsittelyprosentti oli 33,9. Matkakäräjillä ratkaistiin kertomusvuonna 161 asiaa eli 15,6 prosenttia pääkäsittelyasioista. Vuoden 2010 luvut olivat 155 ja 15,4. Oikeusministeriön tilastoista ei saa luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon asioita seulottiin ja kuinka monessa asiassa ei myönnetty jatkokäsittelylupaa vuonna 2011. Hovioikeus on toiminut kertomusvuonna taas kerran tuloksellisesti erinomaisen hyvin. Tulostavoite saavutettiin niin ratkaistuissa kuin annetuissa asioissa. Vireillä olevien asioiden lukumäärä supistui 245 ja ratkaisemattomien asioiden luku 236 asialla. Käsittelyajat lyhenivät, ja vuotta vanhempia asioita oli ennätyksellisen vähän. Hovioikeuden kiitettävä toiminta on johtunut siitä, että hovioikeuden koko henkilökunta on kertomusvuonnakin täyttänyt velvollisuutensa tinkimättömästi ja esimerkillisesti. Kiitän kaikkia hovioikeuden palveluksessa olleita erinomaisen hyvin suoritetusta työstä. Verrattaessa hovioikeuden toimintaa muissa hovioikeuksissa vuonna 2011 tehtyyn työhön voidaan todeta seuraavaa: Keskimääräinen käsittelyaika oli kaikissa asioissa 6,1 kuukautta (Turussa 6,9), esittelyasioissa 4,6 (Turussa 5,1) ja pääkäsittelyasioissa 9,1 (Turussa 10,0). Lyhyin keskimääräinen käsittelyaika kaikissa asioissa oli Kouvolassa 3,6 kuukautta ja pisin Vaasassa 7,0. Kouvolassa olivat lyhyimmät keskimääräiset käsittelyajat myös esittelyasioissa 2,7 kuukautta ja pääkäsittelyasioissa 5,2 kuukautta. Pisin keskimääräinen käsittelyaika esittelystä ratkaistavissa asioissa oli Rovaniemen hovioikeudessa 5,9 kuukautta ja pääkäsittelyasioissa Vaasan ja Helsingin hovioikeuksissa 10,4 kuukautta. Pääkäsittelyssä ratkaistiin hovioikeuksissa 35 prosenttia asioista. Turussa pääkäsittelyprosentti oli suurin 38,4 ja Rovaniemellä pienin 30,1. Matkakäräjillä hovioikeuden ratkoivat 16,2 prosenttia asioistaan (Turussa 15,6). Vaasassa matkakäräjien osuus oli suurin 50,1 ja toiseksi suurin Rovaniemellä 43,7 prosenttia. Matkakäräjien osuus oli vähäisin Helsingissä 0,1 prosenttia ja toiseksi pienin Itä-Suomen hovioikeudessa 2,3, prosenttia. Vuoden 2011 lopussa vuotta vanhempia asioita oli Turussa 20 (1,6 % vireillä olleista asioista), Vaasassa 87 (11,4 %), Itä-Suomessa 30 (6,9 %), Helsingissä 102 (5,8 %), Kouvolassa 2 (0,7 %) ja Rovaniemellä 21 (4,1 %). Jäsentä kohti ratkaistuja ja annettuja asioita oli Turussa 67/68, Vaasassa 61/61, Itä-Suomessa 62/62, Helsingissä 64/63, Kouvolassa 61/61 ja Rovaniemellä 62/61. 2
2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa - Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus - olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus 3.1. Toiminnan tehokkuus Taulukossa 1 on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko 1 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut 2 700 2 456 2 650 2 701 875 1 033 1 565 1 223 Tavoitteena oli, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 7,5 kuukautta. Toteutunut käsittelyaika oli 6,9 kuukautta. Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 23 ja toteutunut tuottavuus oli 23,7. 3
Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina 2007-2011. Taulukko 2 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut 2007 2 900 2 832 2 300 2 426 2 203 2 008 2008 2 800 2 806 2 850 2 856 2 153 1 959 2009 2 800 2 806 3 000 3 049 1 762 1 715 2010 2 700 2 762 2 950 3 010 1 512 1 468 2011 2 700 2 456 2 650 2 701 1 565 1 223 Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina 2007-2011. Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet 31.12 Tarkastettavana 31.12 2007 2 832 2 434 1 907 2 426 2 008 101 2008 2 806 2 882 1 837 2 856 1 959 122 2009 2 806 3 095 1 547 3 049 1 715 168 2010 2 762 2 978 1 333 3 010 1 468 135 2011 2 456 2 692 1 097 2 701 1 223 126 Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina 2007-2011. Taulukko 4 Saapuneet asiat 2007 2008 2009 2010 2011 riita 709 728 743 741 720 rikos 1 953 1 905 1 881 1 843 1 560 muut (ulosotto, hakemus ym.) 170 173 182 178 176 Yhteensä 2 832 2 806 2 806 2 762 2 456 Hovioikeuteen vuonna 2011 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 63,5 % ja riita-asioita 29,3 %. Vuoteen 2010 verrattuna rikosjutut vähenivät kertomusvuonna 3,2 prosentilla ja riita-asiat lisääntyivät 2,5 prosentilla. 4
Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina 2007-2011. Taulukko 5 Annetut ratkaisut 2007 2008 2009 2010 2011 riita 602 723 824 793 763 rikos 1 691 1 958 2 038 2 020 1 763 muut 133 175 187 197 175 Yhteensä 2 426 2 856 3 049 3 010 2 701 Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina 2007-2011. Taulukko 6 Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina 2007-2011. Taulukko 7 5
Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina 2007-2011. Taulukko 8 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat tuomioistuimittain ja asiaryhmittäin vuonna 2011. Taulukko 9 E = virkasyyteasia H = hakemusasia R = rikosasia S = siviiliasia U = ulosottoasia E H R S U Yht. Kanta-Hämeen käräjäoikeus 94 65 159 Länsi-Uudenmaan 6 194 101 301 käräjäoikeus Pirkanmaan käräjäoikeus 35 670 230 27 962 Turun hovioikeus 16 16 Varsinais-Suomen 26 556 306 15 903 käräjäoikeus Ålands tingsrätt 5 46 18 69 Muita 6 40 46 Kaikkiaan 6 128 1 560 720 42 2 456 Hovioikeuteen saapuneista asioista Pirkanmaan käräjäoikeudesta tulleita oli 39,2 prosenttia ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta 36,8 prosenttia. Ruotsinkielisiä asioita saapui 99 kappaletta eli 4 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. 6
Taulukko 10 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina 2007-2011. Taulukko 10 Ratkaistu 2007 2008 2009 2010 2011 esittelystä 1 864 2 125 2 209 1 967 1 659 pääkäsittelyssä 570 757 886 1 011 1 033 ratkaistu yhteensä 2 434 2 882 3 095 2 978 2 692 annettu ratkaisuja 2 426 2 856 3 049 3 010 2 701 Pääkäsittelyjen aika (h) 1 873 2 290 2 564 2 738 2 772 Ratkaistuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna 2009 28,6 %, vuonna 2010 33,9 % ja vuonna 2011 38,4 %. Taulukko 11 kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina 2007-2011. Taulukko 11 Taulukossa 12 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 12 7
Taulukossa 13 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina 2007-2011. Diaariryhmä Taulukko 13 Käsittelyaika (kpl) Kpl Keskimääräinen käsittelyaika < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk 12-18 kk > 18 kk 2007 E 3 1 4 2,9 kk H 53 18 12 4 1 88 3,4 kk R 443 289 280 415 258 6 1691 7,3 kk S 83 105 96 154 156 8 602 8,8 kk U 9 19 3 8 2 41 5,9 kk Yhteensä 591 431 392 581 417 14 2426 7,5 kk 2008 E 1 6 1 8 5,6 kk H 51 26 17 11 4 109 4,4 kk R 345 255 258 435 643 23 1959 9,1 kk S 90 85 96 155 275 22 723 10,1 kk U 14 11 5 10 18 58 7,8 kk Yhteensä 501 383 376 611 941 45 2857 9,1 kk 2009 E 2 1 3 3,8 kk H 72 27 19 5 1 124 3,5 kk R 377 330 334 504 477 16 2038 8,3 kk S 105 136 133 176 260 14 824 9,3 kk U 14 15 8 12 11 60 7,0 kk Yhteensä 570 508 495 697 749 30 3049 8,4 kk 2010 E 2 6 4 1 13 5,4 kk H 83 23 13 5 124 3,1 kk R 414 389 449 490 268 10 2020 7,4 kk S 104 161 167 194 161 6 793 8,3 kk U 20 13 12 13 2 60 5,9 kk Yhteensä 623 592 645 702 432 16 3010 7,4 kk 2011 E 2 2 2 6 5,1 kk H 73 35 13 5 1 127 3,2 kk R 392 409 389 388 179 6 1763 6,9 kk S 143 157 169 174 113 7 763 7,6 kk U 13 11 11 3 4 42 5,6 kk Yhteensä 623 614 582 572 297 13 2701 6,9 kk 8
Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 740 asiassa eli 27,4 prosentissa hovioikeuden antamista ratkaisuista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 717 asiassa eli 26,5 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 445 asiassa eli 16,5 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 347 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 370 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epä olennaiselta osalta 88 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 33 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 25 ja lausunnon antaminen raukesi 217 jutussa sekä asia jäi sillensä 40 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 33 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut. Taulukossa 14 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina 2007-2011. Taulukko 14 Rikos (R) ja riita (S) Annettu Valituslupaa % pyydetty 2007 R 1 691 201 = 11,8 S 602 140 = 23,2 Muut 133 26 = 19,5 Yhteensä 2 426 367 = 15,1 2008 R 1 958 220 = 11,2 S 723 176 = 24,3 Muut 175 41 = 23,4 Yhteensä 2 856 437 = 15,3 2009 R 2 038 262 = 12,9 S 824 202 = 24,5 Muut 187 29 = 15,5 Yhteensä 3 049 493 = 16,2 2010 R 2 020 249 = 12,3 S 793 212 = 26,7 Muut 197 44 = 22,3 Yhteensä 3 010 505 = 16,8 2011 R 1 763 230 = 13,0 S 763 195 = 25,6 Muut 175 38 = 21,7 Yhteensä 2 701 463 = 17,1 9
Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2011 antanut valitusluvan 33 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 481. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty, muuttanut hovioikeuden ratkaisua 11 kertaa. Hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu 9 asiassa. 12 asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu sekä 4 asiassa kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. Yhdessä asiassa valitus on valitusluvan myöntämisen jälkeen peruutettu. Lisäksi kertomusvuonna korkein oikeus on antanut ratkaisun 9 sellaisessa asiassa, jossa muutoksen hakeminen ei ole edellyttänyt valituslupaa. Yhdessäkään niistä hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu. 3.2. Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina 2007-2011 ilmenee taulukosta 15. Taulukko 15 2007 2008 2009 2010 2011 Toimintamenomääräraha ( ) myönnetty 7 965 000 8 386 986 9 120 000 9 090 000 9 051 200 (+ VM:ltä 15 000) siirtyneet ed. vuodelta 129 588 3 476 - - 68 535 käytetty 8 091 112 8 390 462 8 936 646 9 021 465 9 092 221 (+ VM:ltä 15 000) siirtyneet seur. vuodelle 3 476 - - 68 535 27 514 Henkilöstömäärä 114 115 117,7 117 114,3 Saapuneet asiat arvio 2 900 2 800 2 800 2 700 2 700 toteutunut 2 832 2 806 2 806 2 762 2 456 Annetut asiat tavoite 2 300 2 850 3 000 2 950 2 650 toteutunut 2 426 2 856 3 049 3 010 2 701 Siirtyneet asiat arvio 2 253 2 153 1 762 1 512 1 565 toteutunut 2 008 1 959 1 715 1 468 1 223 Taloudellisuus tavoite 3 496 2 798 3 040 3 081 3 384 toteutunut 3 335 2 938 2 931 2 997 3 366 10
3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin 31.12.2011 virkatilanteen perusteella laskettuna: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (5) Laamannit (3) T14 (21) T12 (11) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (4) T9 t (28) T8 t (5) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (35) Määräaikaiset virkamiehet: T12 hovioikeudenneuvokset (3) t (17) kansliahenkilökunta (4) 59 vuotta 2 kuukautta 65 vuotta 4 kuukautta 62 vuotta 9 kuukautta 59 vuotta 61 vuotta 10 kuukautta 54 vuotta 9 kuukautta 43 vuotta 9 kuukautta 33 vuotta 2 kuukautta 43 vuotta 6 kuukautta 52 vuotta 11 kuukautta 56 vuotta 33 vuotta 6 kuukautta 46 vuotta Koko henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta 11 kuukautta. Henkilöstön keski-ikä on noussut puolella vuodella vuoteen 2010 verrattuna. Henkilöstöryhmistä vakituisten esittelijöiden keski-ikä on hieman laskenut, kun muiden ryhmien keski-ikä on noussut tai pysynyt samana. Keski-ikä on korkeampi kuin valtionhallinnossa yleensä. Keski-iän korkeudelle ei ole tyhjentävää selitystä, mutta olennaisin tekijä on se, että tuomareita ei jäänyt vuonna 2011 eläkkeelle kuin kaksi, vaikka tuomareiden keski-ikä oli jo vuonna 2010 yli 61 vuotta. Eläköitymiset muuttanevat lähivuosina merkittävästi hovioikeuden henkilöstön ikäjakaumaa. Osa-aikaeläkkeellä henkilökunnasta oli seitsemän henkilöä, joista yksi jäi vanhuuseläkkeelle kertomusvuonna ja osa-aikaisella virkavapaalla oli kaksi henkilöä. Koko henkilökunnasta ylempi korkeakoulututkinto oli 98 henkilöllä, alempi korkeakoulututkinto 8 henkilöllä ja ammattitutkinto 14 henkilöllä. Hovioikeus on palkannut kertomusvuonna valtion työllistämistuella kuusi työntekijää kuuden kuukauden määräajaksi eri kansliahenkilökunnan tehtäviin. Työllistämistuella palkattuja ei ole otettu huomioon edellä olevassa tilastossa, mutta poissaoloja koskevassa tilastossa he ovat mukana. Poissaolot päivää kertaa henkilöä Lainkäyttöhenkilökunta 2010 2011 2010 2011 2010 2011 -palkallinen sairausloma 707 527 71 32 30 16 -alle 3:n päivän sairausloma 53 29 39 21 22 14 11
päivää kertaa henkilöä Kansliahenkilökunta 2010 2011 2010 2011 2010 2011 -palkallinen sairausloma 258 297 43 49 20 20 -alle 3:n päivän sairausloma 58 76 35 57 19 24 Lainkäyttöhenkilökunnan sairauslomien määrä laski olennaisesti vuodesta 2010. Luvuissa on mukana yksi pitkä sairauspoissaolo. Kansliahenkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät vuosina 2007-2010. Yksi syy poissaolojen vähentymiseen mainitulla jaksolla on 9.5.2007 käyttöön otettu Työvire-palvelu, jossa pyritään varhaiseen puuttumiseen työkykyyn liittyvissä ongelmissa tehostetun hoidon ja kuntoutuksen avulla. Vaikka kansliahenkilökunnan sairauslomat lisääntyivät jonkin verran vuodesta 2010, tilanne on edelleen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hyvä. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Terveystalon kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Seurantakokouksissa on tultu siihen tulokseen, että sairauspoissaolojen määrän osalta tilanne on edelleen hyvä. Työhyvinvoinnin kehittämishankkeet Valtiovarainministeriö varasi Turun hovioikeudelle työhyvinvoinnin edistämiseen kahden vuoden siirtomäärärahan 28.10.2008 käytettäväksi Työsuojelun ja työelämän suhteiden edistäminen -hankkeeseen vuonna 2009 aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Kysymys oli hovioikeuden hallinnossa yhdessä hovioikeuden Kaikukehittäjien ja ulkopuolisen konsultin kanssa kehitetystä hankkeesta, jonka tarkoitus oli kehittää hovioikeuden toimintaa, vuoropuhelua ja työntekijöiden työn hallintaa ja työnhyvinvointia tukevan yhteistoiminnan foorumirakennetta. Hanke saatettiin pääosin loppuun vuoden 2009 aikana. Hankkeen yhtenä seurauksena oli se, että hovioikeudessa aloitettiin puheenjohtajien sparraus elokuussa 2010. Sparrauksia järjestettiin kuukausittain myös vuonna 2011 kesäkuukausia lukuun ottamatta. Syksyllä 2011 sparraustilaisuuksia järjestettiin myös tulevaisuudessa puheenjohtajina toimiville hovioikeudenneuvoksille. Hovioikeus järjesti kansliahenkilökunnalle kehittämispäivän 20.5.2011. Kokemukset kehittämispäivästä olivat tällä kertaa hyviä, joten vastaava päivä järjestetään myös toukokuussa 2012. Henkilöstön kehittäminen Työturvallisuuskoulutusta on edelleen järjestetty säännöllisesti ja monipuolisesti. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston kanssa on jatkunut koko vuoden. Yhteistyö poliisin ja vankila viranomaisten kanssa on myös ollut säännöllistä ja sujuvaa. Hovioikeuden järjestämä oma koulutus on painottunut työturvallisuus koulutukseen ja kansliahenkilökunnan kieliopetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutusyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston ja oikeusministeriön järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Muutokset viranhaltijoiden osalta: Eläkkeelle siirtyivät hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori 1.12.2011 lukien, 12
Kari Hirvonen 1.4.2011 lukien sekä virastomestari Ilmo Onninen 1.7.2011 lukien. Hovioikeudenneuvoksen T14 virkaan nimitettiin Eeva Perho ja hovioikeudenneuvoksen T12 virkaan Kai Kokko ja Nina Porkka. Kansliapäällikön virkaan nimettiin määräaikainen Jussi Virtanen. Asessorin T10 virkaan nimitettiin Elina Paasivirta ja Juha Laaksonen, n T9 virkaan Christian Hirn, Juha Suvanto, Camilla Mäkinen, Valtteri Kartio ja Tiina Hirvonen ja n T8 virkaan Hanna Finne, Liisa Hirvonen, Minnimari Saari, Samuli Sillanpää ja Juuso Lehtinen. Viskaali Rita Melartin nimitettiin käräjätuomariksi Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen ja Paula Virrankoski nimitettiin käräjätuomariksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Ismo Montonen nimitettiin virastomestarin Y7 virkaan 1.7.2011 lukien ja Heidi Harkas toimistosihteerin Y6 virkaan virkaan 1.11.2011 lukien. 3.4 Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2011 olivat: Tavoite Toteutunut Ratkaistavat asiat 2 650 asiaa 2 692 asiaa Vireillä 31.12.2011 1 565 asiaa 1 223 asiaa Käsittelyaika 7,5 kk 6,9 kk Taloudellisuus (euroa/asia) 3 384 euroa 3 366 euroa Tuottavuus (asiaa/htv) 23,2 asiaa 23,6 asiaa 4. Sisäisen valvonnan arviointi Vuoden 2010 alusta oikeusministeriö on uudistanut hallinnonalansa sisäistä tarkastusta. Aikaisemman keskitetyn järjestelyn asemesta virastot vastaavat itse toimintaansa koskevasta sisäisestä valvonnasta. Hovioikeuden sisäiseen valvontaan osallistuu yleisesti ottaen hovioikeuden koko organisaatio. Valvonnan keinoja ovat muun muassa tarkoituksenmukaisten toimintamenetelmien ja asianmukaisen työnjaon omaksuminen, määrärahojen käytön kontrollointi, tulostavoitteen toteutumisen, asioiden käsittelyn etenemisen ja käsittelyaikojen seuraaminen sekä koulutus ja tiedonkulku. Yksittäiset lainkäyttöratkaisut ovat sidottuja lakiin ja päätökset tehdään voimassaolevia säännöksiä noudattaen. Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin, hovioikeuden työjärjestykseen ja sisäisiin ohjeisiin. Talouden laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi hovioikeus noudattaa oikeusministeriön taloussääntöä. Vuonna 2011 oikeusministeriö pyysi hovioikeutta suorittamaan erityisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin. Arviointi toteutettiin siten, että koko henkilökuntaa pyydettiin täyttämään oikeusministeriön laatima arviointilomake. Lomakkeelle kertyneitä tietoja 13
käsiteltiin osastokokouksissa ja johtoryhmässä, minkä jälkeen hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö laativat asiaa koskevan lausuman oikeusministeriölle. Hovioikeus käy lisäksi vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteet. Hovioikeuden tulostavoite jaetaan osastoille ja sen toteutumista seurataan. Tulostavoitteen toteutumista valvoo presidentti ja sitä seurataan johtoryhmässä sekä osastojen kokouksissa. Hovioikeus valvoo lisäksi jatkuvasti työtilanteen kehittymistä. Erityistä huomiota on kiinnitetty vanhoihin, yli vuoden vireillä olleisiin, asioihin. Hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit, kansliapäällikkö ja muut esimiehet seuraavat henkilökunnan toimintaa. Kukin työntekijä vastaa toimenkuvansa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti työnsä tuloksellisuudesta ja laadusta. Tietoturvallisuusvelvoitteiden toteutumista seuraa tietoturvaryhmä. Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 5. Toimintakertomuksen hyväksyminen Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta 2011. Turun hovioikeudessa 27.4.2012 Antero Palaja hovioikeuden presidentti 14
6. Hovioikeuden muu toiminta Hallinto Täysistunto kokoontui 6 kertaa ja johtoryhmä 13 kertaa. Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta kokoontui 20 kertaa ja antoi lausunnon 20 virasta. Lausunnot Hovioikeus antoi 9 lausuntoa seuraavista asioista: Lausunto koskien vesiliikennejuopumuksen promillerajaa Lausunto eräiden tärkeiden rikosten valmistelun kriminalisointia koskevasta arvioinnista Lausunto toimikunnan mietinnöstä Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittäminen Lausunto koskien tuomioistuinten turvatarkastuksissa noudatettavia ohjeita ja käytäntöjä Lausunto hallituksen esityksestä tuomioistuinharjoittelua koskevaksi lainsäädännöksi Lausunto koskien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan arviointia tuomioistuimissa Lausunto yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistyöryhmän esityksestä työmäärän mittaamiseksi Lausunto valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa valmistellusta Johtajan tietoturvaoppaasta Lausunto oikeusministeriön kyselystä hovioikeuslain 9 :n kokoonpanoista ja sijaisjäsenmääräyksistä Laatutyö Hovioikeuspiirin tuomaripäivä oli 17.11.2011 Turussa. Tilaisuuteen osallistui hovioikeuden ja käräjäoikeuksien lainkäyttöhenkilöstö. Päivänä aiheina olivat tuomareiden eettiset ohjeet, vuoden 2011 alusta voimaan tulleet jatkokäsittelylupasäännökset, hyvä työyhteisö, uudistetut tuomioistuinharjoittelua koskevat säännökset, säännökset asiamiesten ja avustajien luvanvaraisuudesta sekä esiintymiskiellot. Oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi hovioikeuden alioikeuksien tarkastajan tarkastuskertomuksessa on selostettu laajasti etenkin hovioikeuden rikos- ja prosessioikeudellisia ratkaisuja. Hovioikeus ja Turun hallinto-oikeus jatkoivat keskinäistä yhteistyötään. Kertomusvuonna esillä oli erityisesti henkilöstöjohtamiseen ja työskentelytapoihin liittyvät seikat. Kertomusvuonna jatkettiin kehittämistyönä puheenjohtajien sparrausta. Vetäjänä toimii VTL Urpo Jalava. 15
Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvojana toimi hovioikeuden tarkastus. Tarkastusna oli Juha Karvinen. Tarkastusn yhteenveto alioikeuksiin vuonna 2011 kohdistuneesta tarkastustoiminnasta on tämän toiminnankertomuksen liitteenä. Koulutus Tuomion kirjoittamista koskevat OpenOffice -koulutukset 15. - 17.2.2011 Oikeusapuasioita koskevaa tietojärjestelmää eli Romeota koskevat pienryhmäkoulutukset 9.-28.2.2011 Kansliahenkilökunnan koulutus jatkokäsittelylupamenettelystä 10.2.2011 Todistustaakasta ja näyttökynnyksestä riita-asioissa, luennoitsijana OTT Timo Saranpää 1.4.2011 Ajankohtaista avoliitosta, luennoitsijana määräaikainen professori, OTT Eva Gottberg 13.5.2011 Tuomiolauselmajärjestelmää koskeva koulutustilaisuus 16.9.2011 Työmenetelmiä ja työnjakoa koskeva keskustelutilaisuus 7.10.2011 Eurooppalaisia oikeuksia ja kotimaisia tuomioistuimia koskeva koulutustilaisuus, luennoitsijoina OTT Juha Lavapuro ja OTL Janne Salminen 18.11.2011 Riita-asiat ja prosessinjohto, luennoitsijoina professori Ari Saarnilehto ja dosentti Mikko Vuorenpää 9.12.2011 Lainkäyttöhenkilökunta osallistui lisäksi aktiivisesti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Ruotsin kielen opetusta järjestettiin kerran viikossa. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2010): Lainkäyttöhenkilökunta 177 (112) päivää, 75 (65) kertaa, 33 (83) henkilöä Kansliahenkilökunta 51 (36) päivää, 49 (23) kertaa, 15 (49) henkilöä Turvallisuuskoulutus Hankalan asiakkaan kohtaaminen, turvallisuusohjeiden kertaus kirjaamon osalta. Ensiapukoulutusta virastomestareille, kouluttajana Eero Salonen Voimankäyttöharjoituksia virastomestareille 6 kertaa. Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Hovioikeuksien presidenttien kokous oikeusministeriössä 13.1.2011 Asianajajapäivät Helsingissä 14.1.2011 Kansliapäällikköpäivät Turussa 17. - 18.1.2011 Oikeusministeriön hallinnonalan henkilöstöjohdon neuvottelupäivät Vantaalla 3.2.2011 16
Tulostavoitejuhlat 4.2.2011 Tuomariyhdistyksen vuosikokous Konsistorisalissa 7.4.2011 Yleisten tuomioistuinten sektorineuvottelut Helsingissä 13.4.2011 Tuomaripäivät 20.5.2011 Hämeenlinnassa Infotilaisuus uudesta esittelijän oppaasta 24.5.2011 Virastopäällikköpäivät Tampereella 31.5.-1.6.2011 12.8.2011 EU-tuomioistuimen jäsenten vierailu hovioikeudessa Pohjoismaiden hovioikeuksien presidenttien kokous Kuopiossa ja Kolilla 7.-9.9.2011 Hovioikeuksien työmenetelmäpäivä Helsingissä 13.9.2011 Hovioikeuksien johdon neuvottelupäivät Turussa 14.-15.9.2011 Lakimiespäivät Helsingissä 30.9.2011 Tulosneuvotteluihin vuodelle 2012 osallistuivat 8.11.2011 videoyhteyden välityksellä hovioikeuden presidentti Antero Palaja, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi, Mikko Suvanto, Erkki Reijonen, notaari Leena Lundelin sekä osastosihteeri Pirkko Leino Turun hovioikeuspiirin tuomaripäivät Turussa 17.11.2011 Hovioikeudenlaamannien kokous Kouvolassa 17.-18.11.2011 Kehityskeskustelut Laamannit ja asessorit pitivät kehityskeskustelut oman osaston henkilökunnan kanssa, kansliapäällikkö hallinto-osastolle työskentelevien kanssa, kirjaaja kirjaamon henkilökunnan kanssa ja virastomestarien esimies virastomestarien kanssa. Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui kaksi kertaa. Komitean puheenjohtajina toimivat kertomusvuoden aikana hovioikeuden presidentti Antero Palaja ja hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi sekä muina jäseninä Mikko Suvanto, Erkki Reijonen ja notaari Leena Lundelin. Viraston edustajina komiteassa olivat hovioikeuden presidentti Antero Palaja, (31.7.2011 asti kansliapäällikkö) Kai Kokko ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen. Koulutustoimikunta kokoontui kolme kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä Sirpa Saarnilehto, t Juha Karvinen ja Liisa Hirvonen, ma. notaari Tarja Yli-Huikko, IT-tukihenkilö Sirpa Kahela, (31.7.2011 asti kansliapäällikkö) Kai Kokko ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen. Lainkäyttötoimikunta kokoontui neljä kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Antero Palaja sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Eeva Perho, Riitta Santo ja Seija Uitto, määräaikainen Juha Laaksonen sekä asessori jokaiselta osastolta. Työkykyä ylläpitävä toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Sen puheenjohtajana oli työsuojelupäällikkö, Lauri Vihervaara sekä muina jäseninä työsuojeluvaltuutettu, Seija Uitto, (31.7.2011 asti kansliapäällikkö) Kai Kokko, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenlaamanni Tapio 17
Kilpi, hovioikeudenneuvokset Pirkko Mikkola ja Matti Jalava, Virpi Vuorinen, työterveyshuollon yhteyshenkilö, hallintosihteeri Riitta Pakarinen ja kirjastonhoitajainformaatikko Pauliina Ruusu. Työsuojeluvaltuutettuna toimikautena 2011-2012 toimii Seija Uitto sekä varavaltuutettuina notaari Leena Lundelin ja virastomestari Jouko Laine. Tietoturvaryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana kahdesti. Tietoturvaryhmään kuuluivat kansliapäällikkö Jussi Virtanen, IT-suunnittelija Sirpa Kahela, kirjaaja Nina Ovaska sekä määräaikainen Peter Arvidsson. Esittelijäoppaan ja hovioikeuden kirjoitusohjeiden päivittämistä varten 25.3.2010 perustettu työryhmä sai työnsä päätökseen, kun uusi esittelijän opas otettiin käyttöön 16.5.2011. Työryhmän puheenjohtajana toimii Allan Ahnger ja muina jäseninä määräaikainen Juha Laaksonen sekä t Juha Karvinen ja Hanna Finne. Hovioikeudenneuvos Allan Ahnger, Liisa Hirvonen ja toimistosihteeri Merja Harju osallistuivat hovioikeuden edustajina yleisten tuomioistuinten rikostuomiosovelluksen kehittämishankkeeseen (RITU). Kirjaaja Nina Ovaska nimitettiin 22.3.2011 jäseneksi oikeusministeriön asettamaan oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan arviointi- ja kehittämisryhmään. Ovaska toimi hovioikeuden edustajana myös oikeusministeriön asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) ohjausryhmässä. Kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu oli hovioikeuden edustajana oikeusministeriön kirjastojärjestelmäryhmässä. IT-suunnittelija Sirpa Kahela valittiin jäseneksi valtiovarainministeriön tietoturvatasojen toteuttamisen 1. yhteistyöhankkeeseen. Viskaali Juha Karvinen oli kertomusvuonna jäsenenä oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on hovioikeuksien asianhallintasovelluksen ja raportoinnin kehittäminen. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.12.2012 saakka. Kirjasto Hovioikeuden kirjasto sijaitsee Akatemiatalon 2. kerroksessa. Valtiopäiväasiakirjat sekä vanhempaa kirjallisuutta on sijoitettu 3. kerrokseen. Antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta löytyy myös istuntosaleista. Hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä sijaitsee pieni sivukirjasto, jonka kokoelmissa on n. 600 nidettä. Kaiken kaikkiaan kokoelmien suuruus on noin 21 000 nidettä ja hyllymetrejä on noin 510. Vuonna 2011 kirjastoon hankittiin 415 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin vuodelta 2011 6 oikeustapausta. 18
Tuomioistuinharjoittelu Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 58 oikeustieteen kandidaattia. Naisia heistä oli 39 ja miehiä 19. Varatuomarin arvonimi myönnettiin 19 naiselle ja 11 miehelle. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 30 henkilöä. Työterveyshuolto Terveystalon terveydenhoitajalla oli kymmenen kertaa vastaanotto hovioikeudessa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45, 50 ja 50-ikävuoden jälkeen kolmen vuoden välein. Influenssarokotus järjestettiin syksyllä halukkaille. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä oli Lauri Vihervaara ja työsuojeluvaltuutettuna Seija Uitto. Liikunta- ja virkistystoiminta Kansliahenkilöstön kehittämispäivä Naantalin kylpylässä 20.5.2011. Koko henkilökunnan virkistyspäivä Kavalton tilalla Piikkiössä 18.8.2011. Jalkapallon tuomioistuincup järjestettiin 26.8.2011 Helsingissä. Hovioikeuden joukkue selviytyi puolivälieriin. Hovioikeuden ja tuomiokapitulin yhteinen jouluhartaus pidettiin 16.12.2011 tuomiokirkossa, minkä jälkeen nautittiin kirkkokahvit Konsistorisalissa. Hovioikeus osallistui taloudellisesti kulttuuri- ja liikuntasetelien, uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan henkilökunnalle. Lentopalloa ja jalkapalloa pelattiin kerran viikossa. Turun hovioikeuden oma tanssikerho Justitia Saltat järjestää tanssikursseja ja tanssin harjoitustilaisuuksia. Kerhon kanssa käydään myös yleisillä tanssipaikoilla. Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi kolme kertaa. Tiedonkulkua ja erityisesti sähköisen tiedottamisen kehittämistä varten perustettu toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Pirkko Mikkola ja siihen kuuluivat muina jäseninä Kari Hirvonen, kansliapäällikkönä 31.7.2011 saakka toiminut Kai Kokko, t 19
Virpi Vuorinen ja Nora Viikari, kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu, notaari Leena Lundelin sekä IT-suunnittelija Sirpa Kahela. Hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö pitivät kaksi tiedotustilaisuutta koko henkilökunnalle. Yhteistyö Lakimiesharjoittelua jatkettiin yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja osaksi korkeakoulututkintoaan. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa ovat vierailleet muun muassa: neljä Ranskan tuomarikoulun edustajaa 14.-19.11.2011 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 20.12.2011 Lisäksi hovioikeuteen kävi tutustumassa mm. opiskelijaryhmiä. Muutokset hovioikeuden henkilökunnassa 2011 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa määräaikaisina käräjätuomareina vuoden 2011 aikana olivat: Rita Melartin 1.1. -28.2.2011 (käräjätuomariksi 1.3.2011 lukien) Atso Sinervo 1.1. - 31.12.2011 Katja Mäki 1.1-31.12.2011 Nora Viikari 1.1. - 31.12.2011 Hanna Väliaho 1.4.2011-31.12.2011 ja Samuli Sillanpää 1.1. -31.3.2011 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa määräaikaisina käräjätuomareina vuoden 2011 aikana olivat: Paula Virrankoski 1.1. - 31.1.2011 (käräjätuomariksi 1.2.2011 lukien) Christian Hirn 1.1. - 31.12.2011 ja Hanna Väliaho 1.1.2011-31.1.2011 Korkeimmassa oikeudessa määräaikaisena oikeussihteerinä oli Samuli Sillanpää 1.4.2011 lukien Vuorotteluvapaalla: Taina Martti 1.3.2011 lukien Opintovapaalla: Anna-Liisa Autio notaari Merja Nauma-Ilo 20
Hanna-Kaisa Heinonen, määräaikainen 1.4. - 31.10.2011 Hanne Kari, määräaikainen 1.2. - 31.10.2011 Nina Lahtinen, määräaikainen 1.4. - 31.12.2011 Stina Selander, määräaikainen 1.3.2011 lukien Jenni Sihvonen, määräaikainen 1.2. - 31.7.2011 Kirsi Toivoniemi, määräaikainen 1.10.2010-31.12.2011 Juho Vuori, määräaikainen 1.3. - 31.8.2011 Frej Holmberg, määräaikainen toimistosihteeri 1.1.-31.8.2011 Katja Heimonen, määräaikainen toimistosihteeri 14.3.-13.9.2011 Mikko Helminen, määräaikainen notaari 1.8.2011-31.1.2012 Brita Ilvonen, määräaikainen toimistosihteeri 15.9.2010-14.4.2011 Anssi Junttila, määräaikainen toimistosihteeri 15.9.2010-14.3.2011 Heini Lappalainen, määräaikainen apulaiskirjaaja 1.1.-31.12.2011 Petteri Pasala, määräaikainen virastomestari 1.10.2011 lukien Markku Pikkarainen, määräaikainen notaari 13.12.2010-12.6.2011 Antti Rinta-Panttila, määräaikainen toimistosihteeri 14.3.-31.10.2011 Ria Roininen, määräaikainen toimistosihteeri 1.1.-28.2.2011 Marika Sandberg, määräaikainen toimistosihteeri 14.3.-13.9.2011 Annariina Soini, oikeustradenomiharjoittelija 1.9. - 30.11.2011 Valtionhallinnon harjoittelijoina olivat Dea Henriksson ja Sini Lahdenperä. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lakimiesharjoittelijoina olivat Pauliina Tuoreniemi, Ann-Mari Koskinen, Tapani Raitanen, Krista Mäkelä, Hanna Suutari, Minna Mäkiranta, Lauri Penttilä, Riku Äärimaa ja Kalle Maijala. 21
Turun hovioikeuden organisaatio 2011 TÄYSISTUNTO Presidentti Hovioikeudenlaamannit ja -neuvokset Kansliapäällikkö esittelijänä Täysistunto ei ole kokoontunut 1.7.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen. PRESIDENTTI Antero Palaja JOHTORYHMÄ Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti 4 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö esittelijänä Lausuntovaliokuntaan kuuluivat 1.7.2011 voimaan tulleeseen lainmuutokseen asti täysistunnon valitsemina jäseninä Raimo Kyllästinen ja Eeva Perho I OSASTO II OSASTO III OSASTO IV OSASTO Ma. hovioikeudenlaamanni Riitta Jousi 11 ta asessori 11 a Hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi 8 ta asessori 9 a Hovioikeudenlaamanni Simo Simola 9 ta asessori 7 a Hovioikeudenlaamanni Heikki Särkilä 8 ta asessori 8 a Notaarit Leena Lundelin ja Anne Hiltunen 2 toimistosihteeriä Ma. notaari Tarja Yli-Huikko 2 toimistosihteeriä Notaari Tuula Hellman 2 toimistosihteeriä Notaari Anja Savolainen 3 toimistosihteeriä 2 toimistosihteeriä julkipano-osastolla 1 toimistosihteeri Kiinteistö Oy Gripenissä KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jussi Virtanen HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO 1 hallintosihteeri 2 osastosihteeriä 2 toimistosihteeriä 7 virastomestaria 1 IT-suunnittelija Kirjaaja Nina Ovaska Ma. apulaiskirjaaja Heini Lappalainen 3 toimistosihteeriä Kirjastonhoitaja-informaatikko Pauliina Ruusu 4 hovioikeudenlaamannia 36 ta 4 asessoria 33 a 35 kansliahenkilökuntaa 5 notaaria 17 toimistosihteeriä 22
Hovioikeuden henkilökunta 1.4.2012 Antero Palaja Tapio Kilpi Simo Simola Heikki Särkilä Riitta Jousi Jouko Nikula Allan Ahnger Pirkko Mikkola Peter Sandholm Mariitta Lehmus Lauri Vihervaara Elise Suvanto Maile Åkerberg Saara Laapas Mikko Suvanto Raimo Kyllästinen Ahti Ikola Kim Fröman Hannu Rimmanen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Riitta Sandholm Sirpa Saarnilehto Pentti Mäkinen Salla-Maaret Keränen Eeva Perho Arto Suomi Matti Jalava Jouko Valtonen Leena Virtanen-Salonen Riitta Santo Seija Uitto Kaarlo Mikkola Marianne Salonen Elise Mäki Kai Kokko Nina Porkka Juha Laaksonen Juha Karvinen Lea Rosa Pohjola Jussi Isotalo Hannele Satopää Elina Paasivirta hovioikeuden presidentti hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni (vv.) (vv.) määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen 23
Jussi Virtanen Leena Mikkonen Mika Herhi Kaarina Syysvirta Kari Lahdenperä Pekka Varjus Erkki Reijonen Anna-Liisa Autio Pirjo Tammio Virpi Vuorinen Anne Laine Teija Vainiopää Katja Mäki Hanna Väliaho Nora Viikari Kirsti Avola Mika Koivunen Taina Martti Nina Wahlstedt Merja Maunuksela Esko Junnila Christian Hirn Juha Suvanto Camilla Mäkinen Valtteri Kartio Tiina Hirvonen Hanna Finne Liisa Hirvonen Minnimari Saari Samuli Sillanpää Juuso Lehtinen Jarmo Hannikainen Peter Arvidsson Juho Angervo Kalle Kalliokoski Hanna Liippo Pia Haga Camilla Nissi Jenny Antila Martta Plathin Susanna Leppänen Terhi Salo Sakari Salminen Mervi Kutvonen Timo Hinkkanen Stina Selander Ilona Leinonen kansliapäällikkö asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (vv.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma./vv.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) 24
Riitta Pakarinen Pirkko Leino Sari Isotalo Nina Ovaska Tarja Yli-Huikko Pauliina Ruusu Anja Savolainen Tuula Hellman Leena Lundelin Anne Hiltunen Merja Nauma-Ilo Sampo Uusitalo Sirpa Kahela Pertti Pasala Marja-Leena Haavisto Seppo Tuominen Jouko Laine Harri Grönvall Risto Nila Ismo Montonen Uri Seera hallintosihteeri osastosihteeri osastosihteeri kirjaaja apulaiskirjaaja kirjastonhoitaja-informaatikko notaari notaari notaari notaari notaari notaari (ma.) IT-suunnittelija virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari (vv.) virastomestari virastomestari (ma.) Terttu Jansson toimistosihteeri (50 %) Aila Hietamies toimistosihteeri (60 %) Merja Harju toimistosihteeri Kaija Mäntymäki toimistosihteeri Aila Kotoneva toimistosihteeri Tiina Rinne toimistosihteeri (80 %) Minna Lahtinen toimistosihteeri (80 %) Sari Silén toimistosihteeri (80 %) Mervi Törö toimistosihteeri Ulla-Maija Groth toimistosihteeri (vv.) Ritva Blumberg toimistosihteeri (55 %) Ulla Vieru toimistosihteeri Annina Heikkinen toimistosihteeri Maarit Voutilainen toimistosihteeri Virpi Viitanen toimistosihteeri Heidi Harkas toimistosihteeri Anne Mattila toimistosihteeri (ma.) Elina Aaltonen toimistosihteeri (ma.) Brita Ilvonen toimistosihteeri (60 %) (ma.) vv. = virkavapaa ma. = määräaikainen 25
Alioikeuksiin kohdistetusta valvonnasta Hovioikeuslain 2 :n 3 momentin mukaan hovioikeus muun ohella valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeusasetuksen 23 :n 1 momentin mukaan hovioikeuden työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava. Pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Turun hovioikeuden työjärjestyksen 40 :n mukaan alioikeuksien valvonnan tarkoituksena on erityisesti seurata lainkäytön tasoa sekä oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhden mukaisuutta, asioiden jakautumista lainkäyttöhenkilökunnan kesken, käsittelyn joutuisuutta ja säädettyjen määräaikojen noudattamista sekä tuomioistuinharjoittelun järjestämistä. Työ järjestyksen 42 :n mukaan hovioikeuden presidentti määrää jonkun hovioikeudenneuvoksen tai esittelijän määräaikaisena päätoimisesti tai muun työn ohella tarkastamaan ali oikeuksien toimintaa. Kansliapäällikkö määrää tarvittavan avustavan henkilökunnan. Alioikeuksien tarkastajana on presidentin 12.1.2004 antamalla määräyksellä toiminut tuosta lähtien Juha Karvinen. Tarkastajana toimiminen on otettu n muuta työvelvollisuutta alentavana seikkana huomioon siten, että tarkastajan työvelvollisuus lainkäyttöasioissa on ollut puolta pienempi kuin muilla viskaaleilla. Avustavaa henkilökuntaa ei ole vuoden 2011 tarkastus toiminnan aikana käytetty. Työjärjestyksen 41 :n mukaan tarkastaja tekee kuhunkin käräjäoikeuteen tarkastuskäynnin vähintään joka toinen vuosi. Vuodesta 2004 lähtien tarkastuskäynti on tehty jokaiseen käräjäoikeuteen joka vuosi. Vuonna 2011 tarkastuskäynnit on tehty seuraavasti: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 26.9. Lohja ja 27.9. Raasepori Kanta-Hämeen käräjäoikeus 11.10. Forssa ja 12.10. Hämeenlinna Ahvenanmaan käräjäoikeus 24.-25.10. Pirkanmaan käräjäoikeus 14.-16.11. Varsinais-Suomen käräjäoikeus 28.-29.11. Turku ja 1.12. Salo Apulaisoikeuskansleri antaa vuosittain vastauksen hovioikeuden edelliseltä vuodelta antamaan kertomukseen. Apulaisoikeuskanslerin vastauksissa on perinteisesti todettu olevan syytä edelleen kiinnittää huomiota lainkäytännön yhtenäisyyteen ja käsittelyn joutuisuuteen. Lisäksi on mainittu jokin tai joitakin vuosikohtaisia erityisteemoja. Vastauksessaan hovi oikeuden vuodelta 2010 antamaan kerto mukseen apulaisoikeuskansleri lausui tällaisena teemana ensinnäkin sen, miten asioiden joutuisan käsittelyn seuranta ja valvonta on käräjäoikeuksissa järjestetty. Toiseksi apulaisoikeuskansleri lausui, että toimitilojen turvallisuutta koskevan tilanteen kehittymistä sekä henkilökunnan että asiakkaiden kannalta on syytä edelleen seurata. Viimeksi mainittujen oikeuskanslerinvirastosta saatujen teemojen ohella tarkastaja käsitteli vuoden 2011 tarkastustoiminnassa erityisesti seuraavia seikkoja: 26
asiamäärien muutokset ja käsittelyajat (Ilonan tilastojen + käräjäoikeuden tuoreem man tuntuman valossa) vanhojen juttujen kontrollointi; siinä tarkastaja otti edellisen vuoden tavoin vähän ennen tarkastuskäyntiä BO-tilastot sellaisista siviili- ja rikosasioista, jotka olivat tar kas tuksen alkuun mennessä olleet vireillä yli 15 kuukautta, ja pyysi käräjäoikeutta toimittamaan tarkastajalle päiväkirjatulosteen kaikista tuollaisista asioista. Epäselvästi dokumentoiduista asioista samoin kuin asioista, joissa viivästykselle ei päiväkirja tulosteen mukaan näyttänyt olevan tuomioistuimesta riippumatonta syytä, keskustel tiin tarkastuskäynneillä. menettelytavat valitusasiakirjojen hovioikeuteen lähettämisessä (erityisesti lähetysviivästysten välttä misen näkökulmasta) sekä havaitut viiveet mahdolliset jatkokäsittelylupaan (OK 25 a luku) ja ennakkopäätösvalitukseen (OK 30 a luku) liittyvät seikat kanteenmuutokset, hakemuksen muutokset ja syytteen tarkistamiset/muuttamiset rikosasioiden yhteydessä esitetyt yksityisoikeudelliset vaatimukset yhdyskuntapalvelu ensikokemukset valvontarangaistuksesta (Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa, muissa käräjäoikeuksissa tarkastaja kävi jo ennen lakimuutoksen voimaantuloa 1.11.2011) avustajiin liittyvät ongelmat (menettelytavat valmistelun yhteydessä, toiminta pääkäsittelyssä, tavoitettavuus ja yhteydenpitotavat ym.) auskultointi 1.1.2011 jälkeen Ennen tarkastuskäyntejä ja tarkastuskertomuksen kirjoittamisen aikana tarkastaja hankki oikeus ministeriön tietojärjestelmästä (ns. BO-raporteista) käräjäoikeus- ja tuomarikohtaisia tilastotietoja. Lisäksi oikeushallinnon intranetin kautta käytettävissä olevasta Ilona-portaalista saatavia tietoja on hyödynnetty tarkastustoiminnassa. Tarkastaja on myös tutustunut kaikkiin hovioikeuden vuonna 2011 antamiin ratkaisuihin. Ratkaisujen suuren määrän (2 961 kappaletta, lukuun sisältyy 2 701 lopullisesti ratkaistun asian lisäksi ratkaisu numeroidut osaratkaisut) vuoksi valtaosassa ratkaisuja läpi käyminen on ollut silmäilynomaista, ja tarkemmin on tarkasteltu lähinnä sellaisia asioita, joissa hovioikeudessa esitetyistä vaatimuksista tai hovioikeuden perusteluista on ilmennyt viitteitä käräjäoikeuden menettelyn mahdolliseen virheellisyyteen tai puutteellisuuteen. Tarkemman tarkastelun kohteeksi on otettu myös asiat, jotka on palautettu käräjäoikeuteen, menetetyn määräajan palauttamista koskevat asiat, vapaudenmenetysvähennykseen käräjäoikeudessa liittyneitä puutteita sisältäneet asiat sekä asiat, joissa hovioikeudessa on muun ohella ollut kysymys yhdyskuntapalvelusta. Hovioikeuden lainkäyttö-, hallinto- ja kansliahenkilökunta on lisäksi kiinnittänyt tarkastajan huomiota seikkoihin, joiden esille ottamista tarkastusten yhteydessä he ovat pitäneet tarpeellisena. Tarkastuskäyntien aikana käräjäoikeuksien henkilökunnat ovat ottaneet esille sellaisia menettely tapoja koskevia seikkoja, joilla on ollut yleisempääkin merkitystä hovioikeuspiirissä ja jotka ovat usein päätyneet mukaan käynnissä olleen tai seuraavan vuoden tarkastus teemoihin. Tarkastuskäynneillä tarkastaja on käynyt keskusteluja käräjäoikeuden henkilökunnan kanssa. Yleensä tarkastuskäynti on aloitettu laamannin kanssa käydyllä keskustelulla ja siirrytty sen jälkeen käräjätuomareiden ja -en kuulemiseen, muutaman henkilön ryhmä kerrallaan. Notaarien kanssa on keskusteltu yleensä yhtenä ryhmänä. Henkilöstöryhmäkohtaisia 27