Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011
Kuva: Seppo Knuuttila 1. Itämeren toimintaohjelman kustannustehokkuus ja reiluus Tausta: Rehevöityminen on Itämeren keskeinen ongelma Suomen osuus Itämeren fosforikuormituksesta on 4% ja typpikuormituksesta 6% Hajakuormituksen osuus Itämeren typpikuormituksesta on 71% (maatalous tästä 80%) ja fosforista 44% Maatalous vastaa 60% fosforin ja 54% typen osalta Suomesta Itämereen päätyvästä ihmistoiminnasta aiheutuvasta kuormituksesta
Suomen fosfori- ja typpikuormitus Itämereen Yhdyskunna t 6 % Turvetuotant o 1 % Hulevedet 0 % Haja-asutus 12 % Metsätalous 8 % Laskeuma 4 % Teollisuus 6 % Fosfori Maatalous 60 % Kalankasvat us 3 % Hulevedet 0 % Kalankasvat us 2 % Teollisuus 5 % Turvetuotant o 2 % Yhdyskunna t 18 % Hajaasutus 5 % Metsätalous 4 % Laskeuma 10 % Typpi Maatalous 54 %
Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelma (BSAP) Itämeren suojelukomission HELCOM:in toimintaohjelma (BSAP) vuodelta 2007 BSAP ekologiset tavoitteet meren luonnontilaa vastaaville ravinnepitoisuuksille, leväkukinnoille, happitilalle sekä eliöstön runsaudelle Itämeren ympäristön hyvä tila vuoteen 2021 mennessä Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen sallii enintään 600 000 tonnin typpikuorman ja 21 000 tonnin fosforikuorman Itämereen Tämä tarkoittaa typen osalta 135 000 tonnin ja fosforin osalta 15 000 tonnin vähennystä vuosien 1997-2003 keskitasosta
Ravinnekuormitus v. 2005 ja BSAP vähennystavoitteet N ja P vuoteen 2021 Maa P kuormitus P vähennys N kuormitus N vähennys Latvia 3 000 300 44 000 2 560 Liettua 3 500 880 93 000 11 750 Puola 22 000 8 760 318 000 62 400 Ruotsi 1 600 290 74 000 20 780 Saksa 500 240 46 000 5 620 Suomi 1 700 150 49 000 1 200 Tanska 1 100 16 44 000 17 210 Venäjä 4 000 2 500 83 000 6 970 Viro 1 600 220 56 000 900 yhteensä 39 000 13 356 807 000 129 390
Typpi ja fosforikuormitus Itämereen 2005 Fosforikuormitus Typpikuormitus Tanska Suomi 3 % 4 % Saksa 1 % Venäjä 10 % Viro 4 % Latvia 8 % Liettua 9 % Tanska 5 % Venäjä 10 % Viro 7 % Latvia 6 % Liettua 12 % Ruotsi 4 % Suomi 6 % Puola 57 % Saksa 6 % Ruotsi 9 % Puola 39 %
Typen ja fosforin vähennysvelvoitteen allokaatio Fosforin vähennysvelvoite Viro 2 % Latvia 2 % Typen vähennysvelvoite Viro 1 % Latvia 2 % Tanska 0 % Venäjä 19 % Suomi 1 % Saksa 2 % Ruotsi 2 % Liettua 7 % Suomi 1 % Saksa 4 % Tanska 13 % Venäjä 6 % Liettua 9 % Puola 65 % Ruotsi 16 % Puola 48 %
BSAP: kustannustehokkuus ja reiluus (Gren 2008; Ollikainen 2010) Kustannustehokkuus: päästövähennysten ja vähennystoimien kohdentaminen niin, että kokonaiskustannus minimoituu Reiluus: Tasapuolisuus periaate (esim. yhtä suuri kuormitus per henkilö tai yhtä suuri vähentämiskustannus per henkilö) Oikeudenmukaisuus periaate (esim. päästöt suhteessa BKT tai vähentämiskustannukset suhteessa BKT) Näitä käsitteitä ja Itämeren suojelun kustannusten minimointimallia (Gren ym. 2008) hyödyntäen BSAP: kustannustehokkuutta ja reiluutta voidaan arvioida
Kustannusrasite: BSAP vs. kustannustehokas ratkaisu Maa BSAP kustannukset, M Kustannustehokas ratkaisu, M BSAP ylimääräiset kustannukset M Latvia 119 161-42 Liettua 353 252 102 Puola 3099 1931 1168 Ruotsi 79 76 3 Saksa 40 12 28 Suomi 23 74-51 Tanska 90 75 15 Venäjä 153 192-39 Viro 19 123-104 yhteensä 3975 2896 1079
Reiluus: BSAP vs. kustannustehokas ratkaisu Maa BSAP Kustannus per henkilö, BSAP kustannus % BKT Kustannustehokas ratkaisu, % BKT Latvia 52 0.91 1.23 Liettua 104 1.86 1.33 Puola 96 1.43 0.89 Ruotsi 9 0.03 0.03 Saksa 12 0.05 0.02 Suomi 4 0.02 0.06 Tanska 19 0.06 0.05 Venäjä 17 0.39 0.48 Viro 14 0.18 1.18
2. Onko nykyinen Suomen maatalouden ympäristöohjelma ollut tehokas? Suomen maatalouden ympäristöohjelma: tavoitteena 30% vähennys sekä typpi- että fosforipäästöissä 3 ohjelmakautta (1995-99, 2000-2006, ja 2007-2013) Rakenne: perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistuet Vesiensuojelun näkökulmasta merkitystä: Perustoimenpiteet: lannoitusrajoitteet ja suojakaistat Lisätoimenpiteet: lannoituksen vähentäminen, typpilannoituksen tarkentaminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levitys kasvukaudella Erityistuet: suojavyöhykkeet ja kosteikot Vesiensuojelutoimenpiteisiin investoitu vuosittain n. 250 M, tuella suuri merkitys tilojen maataloustulolle
Mitä tapahtui typpi- ja fosforipäästöille 1995-2007? (Lankoski ja Ollikainen 2011) tonnia 1995 2001 2007 Tavoite (30%) Typpi 32 215 35 164 36 573 22 551 Fosfori 2 588 2 553 2 444 1 812 Ohjelman tavoite ollut 30% vähennys, mutta vuodesta 1995 vuoteen 2007 typpipäästöt jopa kasvoivat 14% ja fosforipäästötkin laskivat vain 6% Typpipäästöjen kasvun syyt: (i) kokonaispeltopinta-ala kasvoi yli 5%, (ii) pellonkäyttöä siirtyi typpi-intensiivisille kasveille ja (iii) lannoiterajoitteet lievenivät 3. ohjelmakaudella Fosforipäästöt ovat laskeneet tasaisesti maan viljavuusfosforin alentuessa
Ympäristöohjelman vaikutus ravinnepäästöihin tonnia 1995 2001 2007 Ympäristö ohjelma CF 1: ei ympäristöohjelmaa N P N P N P 32 215 2588 35 164 2553 36 573 2444 35 211 2451 36 158 2494 40 194 2577 Erotus -2996 +137-993 +59-3622 -133 Typpi: ilman ympäristöohjelmaa päästöt olisivat noin 10% suuremmat Fosfori: hehtaarikohtaisten fosforipäästöjen väheneminen kumoutuu kahdella ensimmäisellä tukikaudella pintaalavaikutuksen kautta, mutta sen jälkeen ohjelmalla on vähentävä vaikutus
Ympäristöohjelman yhteiskunnalliset nettohyödyt N-ekv. vähennys, tonneja Ympäristötuki, milj. Päästövähennyksen arvo, milj. 1995 2001 2007 2008 571 4577 229.6 233.1 276.0 13.5 3.8 30.7 Nettohyöty, milj. -216.1-229.3-245.3
3. Tarjouskilpailujen hyödyntäminen maatalouden ympäristöpolitiikassa Nykyisen EU järjestelmän ongelmana: Ei kohdistu pelkästään ympäristöherkille alueille, joissa suojelusta saadaan suurimmat hyödyt, vaan tasapaksusti kaikille alueille Toimenpiteiden aiheuttamien tulonmenetysten heterogeenisyys ei heijastu tukitasossa Näistä seuraa, että ympäristötuen budjetillinen kustannustehokkuus eli max. ympäristöhyödyt/tukieuro jää alhaiseksi Miten maatalouden ravinnepäästöjen vähentämistoimien kustannustehokkuutta voitaisiin sitten parantaa? Ratkaisuksi on ehdotettu uutta ja kiinnostavaa ohjauskeinoa: tarjouskilpailuja
Tarjouskilpailujen perusidea Julkinen valta ilmoittaa suojelubudjetin ja ympäristötavoitteet; luo ympäristöhyötyindeksin (B i ) kuvaamaan toimenpiteiden tuottamaa ympäristöhyötyä peltolohkoilla Viljelijä valitsee peltolohkoillaan suojelutoimet, arvioi niiden aiheuttamat tulonmenetykset ja kustannukset ja esittää niiden pohjalta tarjouksen (C i ) Tarjousten valinta: järjestetään suhteen Bi/Ci mukaan ja valitaan suurimmasta suhdeluvusta lähtien kunnes ohjelman budjetti on käytetty
Ympäristöhyötyindeksi Lohkokohtainen ympäristöhyötyindeksi kohdentaa toimenpiteet ympäristöherkille lohkoille Indeksi voi olla laaja-alainen tai suppeampi Eri tekijöille annetaan painot ja toimenpiteet pisteytetään Viljelijän näkökulmasta indeksi sisältää sekä eksogeenisiä että endogeenisiä tekijöitä Tarjouskilpailussa ympäristöhyötyindeksin lisäksi paino kustannuksille (tarjous)
Tarjouskilpailut vs. tasatuki Jokaisella hehtaarilla toteutetaan samat ympäristötoimet ja myös niiden ympäristöherkkyys on sama ja vain tulonmenetys vaihtelee. Tasatuessa ohjelmaan tulevat kaikki viljelijät joiden tulonmenetys on pienempi kuin tasatuki (pisteeseen B). Informaatiovoitto on tasatuen ja tulonmenetyskäyrän välinen alue OTB ja ohjelman pinta-ala TA. Tarjouskilpailu supistaa informaatiovoittoa ja lisää budjetillista kustannustehokkuutta samalla budjetilla suojeluun enemmän hehtaareja. /ha C Tarjoukset Tulonmenetys T B Tasatuki H O TA HA ha
Esimerkki Oletetaan, että budjetti on 800 euroa: Jos kriteerinä Bi/Ci niin annetulla budjetilla valitaan D,F ja B ja kustannus on 773, Bi = 226 ja Bi/Ci = 0,29 Jos kriteerinä Ci niin annetulla budjetilla valitaan A,C ja E ja kustannus on 734, Bi = 133 ja Bi/Ci = 0,18 Rank Tarjous Ympäristöhyötypisteet, Bi Tulonmenetys Tarjous, Ci Bi/Ci Bi/Ci A 26 200 240 0,11 6 B 72 223 252 0,29 3 C 70 209 245 0,29 4 D 77 238 259 0,30 1 E 37 218 249 0,15 5 F 77 244 262 0,29 2 251
Kiitos!