RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 2.7.2002 921/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Esitetään hyväksyttäväksi Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa RAMOn osan 3 Radan rakenne 1.4.2000. Voimassa 15.8.2002 lukien ehdollisena siten, että sitä voidaan Euroopan yhteisöjen vaatimuksesta tarvittaessa muuttaa notifiointimenettelyn aikana.

1 RAMO 11 Sisältö Sisältö 11 RADAN PÄÄLLYSRAKENNE... 5 11.1 Määritelmät... 5 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan... 9 11.2.1 Jatkuvakiskoraide... 9 11.2.2 Pitkäkiskoraide... 9 11.2.3 Lyhytkiskoraide... 10 11.2.4 Jatkuvakiskovaihde... 10 11.2.5 Pitkäkiskovaihde... 10 11.2.6 Lyhytkiskovaihde... 10 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet... 11 11.3.1 Radan rakenteen kuormat... 11 11.3.2 Radan rakenteen kuormien jakaantuminen... 12 11.3.3 Raiteen mitoitus... 13 11.3.3.1 Pystysuorat kuormat... 13 11.3.3.2 Pitkittäiskuormat... 15 11.3.4 Tukikerroksen mitoitus... 15 11.4 Ratapölkyt... 19 11.4.1 Ratapölkkyjen valinta... 19 11.4.1.1 Raiteen stabiliteetti... 19 11.4.1.2 Pölkyn vaihto... 19 11.4.1.3 Tukikerros... 20 11.4.2 Puuratapölkyt... 20 11.4.2.1 Puuratapölkkyjen mitat... 21 11.4.2.2 Käyttö... 21 11.4.2.3 Poraus... 21 11.4.2.4 Raideleveyden levityksen merkitseminen... 22 11.4.2.5 Varastoiminen... 22 11.4.2.6 Kovapuuratapölkyt... 23 11.4.3 Puuvaihdepölkyt... 23 11.4.3.1 Vaihdepölkkyjen mitat... 23 11.4.3.2 Poraus... 23 11.4.3.3 Pituuden merkitseminen... 24 11.4.3.4 Varastoiminen... 24 11.4.3.5 Kovapuuvaihdepölkyt... 24 11.4.4 Puiset siltapölkyt... 24 11.4.4.1 Siltapölkkyjen mitat... 24 11.4.4.2 Käyttö... 24 11.4.4.3 Poraus... 25 11.4.4.4 Varastointi... 25 11.4.5 Betoniratapölkyt... 25 11.4.5.1 Betoniratapölkyt ja niiden kiskonkiinnitykset... 25 11.4.5.2 Suojakiskopölkyt... 26 11.4.5.3 Kaapelien läpivientipölkyt... 27 11.4.5.4 Käyttö... 28 11.4.5.5 Poraus... 28 11.4.5.6 Varastoiminen... 28 11.4.6 Betonivaihdepölkyt... 28 11.4.6.1 Vaihdepölkkyjen mitat... 28

2 RAMO 11 Sisältö 11.4.6.2 Käyttö... 29 11.4.6.3 Poraus... 29 11.4.6.4 Varastoiminen... 29 11.4.7 Ratapölkkyjako... 29 11.4.8 Vaihdepölkkyjako... 31 11.4.9 Siltapölkkyjako... 31 11.4.10 Ratapölkkyjen asento... 31 11.5 Ratakiskot... 33 11.5.1 Ratakiskojen päämitat... 34 11.5.2 Eri kiskoille sallitut nopeudet ja akselipainot... 34 11.5.3 Kiskomerkinnät... 34 11.5.4 Kiskopituudet... 35 11.5.5 Kaarrekiskot... 35 11.5.5.1 Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet... 36 11.5.5.2 Kaarrekiskojen merkinnät... 36 11.5.5.3 Kiskojen taivutus... 36 11.5.5.4 Urakiskojen taivutus... 37 11.5.6 Kiskojen käyttö... 37 11.5.6.1 Jk-raiteessa käytettävät kiskot... 38 11.5.6.2 Lk- ja Pk-raiteissa käytettävät kiskot... 38 11.5.6.3 Kiskojen kierrätys... 39 11.5.7 Kiskojen käsittely... 39 11.5.7.1 Kiskojen nostaminen... 39 11.5.7.2 Puuratapölkkyraide-elementtien nostaminen... 41 11.5.7.3 Betoniratapölkkyraide-elementti... 41 11.5.7.4 Kiskojen siirto maassa... 42 11.5.8 Käytettyjen ratakiskojen luokittelu... 43 11.5.9 Liityntäkiskot... 43 11.5.10 Kiskoankkurit... 43 11.6 Kiskonkiinnitykset... 45 11.6.1 Kiinnitykset puuratapölkkyyn... 45 11.6.1.1 Kiinnityksen valinta... 46 11.6.1.2 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey Back -kiinnitys)... 47 11.6.1.3 K-kiinnitys... 48 11.6.1.4 Ratanaulakiinnitys... 49 11.6.1.5 Jousinaulakiinnitys... 50 11.6.1.6 JT-kiinnitys... 52 11.6.1.7 Suora raideruuvikiinnitys... 53 11.6.2 Kiinnitykset vaihdepölkkyyn... 54 11.6.2.1 K-kiinnitys... 54 11.6.2.2 Skl 12 -kiinnitys... 54 11.6.2.3 Ratanaulakiinnitys... 54 11.6.2.4 Suora raideruuvikiinnitys... 55 11.6.2.5 JTR-kiinnitys... 55 11.6.3 Kiinnitykset betoniratapölkkyyn... 55 11.6.3.1 Kiinnityksen valinta... 55 11.6.3.2 Fist... 56 11.6.3.3 RN... 57 11.6.3.4 Pandrol e-clip... 58 11.6.3.5 Vossloh Skl 1... 60

3 RAMO 11 Sisältö 11.6.3.6 Vossloh Skl 14... 61 11.6.4.1 Kiinnitykset teräsbetonilaattaan... 62 11.6.4.2 Kiinnitykset teräsbetonipilariin... 62 11.6.5 Kiinnitykset silloilla... 63 11.6.5.1 Tukikerroksettomat sillat... 63 11.6.5.2 Tukikerrokselliset sillat... 63 11.6.6 Kiinnitykset teräkseen... 63 11.6.6.1 Kiinnitykset vaunuvaakaan... 64 11.6.6.2 Kiinnitykset kääntöpöytään... 64 11.6.7 Kallistusvälilevy... 64 11.7 Kiskon jatkossovitukset... 65 11.7.1 Sähköä johtavat jatkokset... 65 11.7.1.1 Jatkossovituksen rakenne... 65 11.7.1.2 Jatkosraot... 67 11.7.1.3 Kiskon päiden rei'itys... 67 11.7.1.4 Kiskojen välisen sähkönjohtavuuden varmistaminen... 68 11.7.1.5 Tilapäisjatkokset... 68 11.7.2 Eristysjatkokset... 71 11.7.2.1 Eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliin... 71 11.7.3 Lk- ja Pk-raide-eristysjatkostyypit... 72 11.7.3.1 Puu-Permali-eristysjatkos... 72 11.7.3.2 Åssa-eristysjatkos... 72 11.7.3.3 EXEL (Lk) -eristysjatkos... 73 11.7.4 Jatkuvakiskoeristysjatkokset... 73 11.7.4.1 EXEL (Jk) -eristysjatkos... 73 11.7.4.2 MT-eristysjatkokset... 75 11.7.4.3 PE-eristysjatkos... 77 11.7.4.4 S-eristysjatkos... 77 11.7.4.5 IVG30-eristysjatkos... 77 11.8 Erikoisrakenteet... 79 11.8.1 Kiskon voitelulaitteet... 79 11.8.1.1 Sijoitus... 79 11.8.1.2 Käyttö... 79 11.8.2 Raidepuskimet... 79 11.8.2.1 Kiinteät raidepuskimet... 80 11.8.2.2 Liukuvat raidepuskimet... 80 11.8.2.3 Hydrauliset raidepuskimet... 82 11.8.3 Suojakiskot... 83 11.8.3.1 Suojakiskorakenne... 83 11.8.3.2 Muototeräsrakenne... 84 11.8.4 Urakiskoraide... 84 11.8.4.1 Urakiskoraiderakenne... 84 11.8.4.2 Urakiskoprofiilit... 86 Viitteet... 87

4 RAMO 11 Liiteluettelo Liiteluettelo 1 Tukikerroksen normaalipoikkileikkaukset 2 Betoniratapölkkymallit 3 Luettelo liityntäkiskopiirustuksista 4 Pandrol e-clip -kiinnitystarvikkeet 5 Jatkosrakojen ohjearvot

11 RADAN PÄÄLLYSRAKENNE 5 RAMO 11.1 Määritelmät Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa Radan päällysrakenne esitetään radan päällysrakenteen rakenneosat ja niiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua. 11.1 Määritelmät Alusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisesta suodatinkerroksesta ja routalevyistä. Jatkosrako on kiskon jatkossovituksessa kiskon päiden välillä kulkusuunnassa oleva rako. Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 300 metriä. Jatkuvakiskovaihde (Jk-vaihde) on vaihde, jossa kaikki kiskonjatkokset on jatkoshitsattu ja eristetyt kiskonjatkokset liimattu tai on käytetty erityisesti jatkuvakiskoraiteisiin tarkoitettuja lujitemuovisilla eristyssidekiskoilla varustettuja eristysjatkoksia kohdan 11.7 mukaisesti, sekä vaihde on jatkoshitsaamalla yhdistetty Jk-raiteeseen. Kaarrekisko on normaalipituutta lyhempi ratakisko, jolla tasoitetaan kaarteen ulko- ja sisäpuolisen kiskojonon pituusero Lk- ja Pk-raiteissa. Korkeusviiva (Kv) on määritelty RAMOn osassa 2 Radan geometria /12/. Kulkusuunta on junan kulkusuunta raiteella. Raideteknisesti kulkusuunta on kiskon pituussuunta. Lyhytkiskoraide (Lk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l < 25 metriä. Liitteen 5 mukaiset jatkosraot estävät toiminnallaan lämpötilavaihteluiden aiheuttamien haitallisten pitkittäisvoimien syntymisen raiteeseen. Lyhytkiskovaihde (Lk-vaihde) on vaihde, jonka kiskonjatkoksia ei ole jatkoshitsattu. Lkvaihdetta ei saa suoraan liittää Jk-raiteeseen, vaan välissä tulee olla vähintään yksi Lkraide-elementti. Palle on raiteen tukikerroksen reunaan tehty korotus, jonka tarkoituksena on lisätä tukikerroksen kykyä ottaa vastaan raiteesta siihen kohdistuvat voimat. Pengerleveys on radan alusrakenteen, normaalisti välikerroksen, yläpinnan leveys. Pengerpohja on pengertäytteen alla olevan pohjamaan pinta. Pitkäkiskoraide (Pk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 25 metriä, mutta l < 50 metriä.

6 RAMO 11.1 Määritelmät Pitkäkiskovaihde (Pk-vaihde) on vaihde, jossa kaikki kiskonjatkokset on hitsattu ja eristetyt kiskonjatkokset liimattu tai on käytetty erityisesti jatkuvakiskoraiteisiin tarkoitettuja lujitemuovisia eristysjatkoksia kohdan 11.7 mukaisesti, mutta vaihdetta ei ole liitetty hitsaamalla Jk-raiteeseen. Päällysrakenne on radan rakenneosa, johon kuuluu tukikerros ja raide. Raide koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososista sekä vaihteista ym. raiteen erikoisrakenteista. Raidesepeli on tukikerrosmateriaali, jonka laatuvaatimukset, lujuusluokat ja niitä koskevat vaatimukset liikennemäärittäin on esitetty ohjeessa Raidesepelin tekniset toimitusehdot /9/. Raidesora on tukikerrosmateriaali, jonka laatuvaatimukset on esitetty julkaisun Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL) kohdassa Raidesoran laatuvaatimukset /8/. Raideväli on vierekkäisten raiteiden keskilinjojen välinen lyhin etäisyys. Rakennekerrokset ovat tuki-, väli-, eristys- ja suodatinkerros. Ratapenger koostuu radan rakennekerroksista ja mahdollisesta pengertäytteestä. Sepeliraide on raide, jonka tukikerroksena on raidesepeli. Soraraide on raide, jonka tukikerroksena on raidesora. Suurnopeusjunaliikenne on junaliikennettä, joka on määritetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/48. Suurnopeusjunaliikenteen nopeus on yleensä vähintään 200 km/h. Tukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa, jakaa kuormia alusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Tukikerroksen materiaalina käytetään raidesepeliä tai raidesoraa. Tukikerroksen materiaalien laatuvaatimukset on esitetty julkaisuissa Raidesepelin tekniset toimitusehdot /9/ ja Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL) /8/. Radan rakenteeseen liittyvät nimitykset on esitetty kuvassa 11.1:1.

7 RAMO 11.1 Määritelmät Kuva 11.1:1 Radan rakenteen nimityksiä.

8 RAMO 11

RAMO 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan Raiteet ja vaihteet jaetaan kiskon pituuden mukaan: Raiteet: Jatkuvakiskoraide eli Jk-raide Pitkäkiskoraide eli Pk-raide Lyhytkiskoraide eli Lk-raide Vaihteet: Jatkuvakiskovaihteet eli Jk-vaihteet Pitkäkiskovaihteet eli Pk-vaihteet Lyhytkiskovaihteet eli Lk-vaihteet Termit on määritelty kohdassa 11.1 Määritelmät. Suunniteltaessa rataa Jk-, Pk- tai Lk-raiteiseksi on otettava huomioon seuraavat valintaperusteet: 11.2.1 Jatkuvakiskoraide Jatkuvakiskoraide mahdollistaa nopeuden V > 120 km/h ja akselipainojen P 0 > 225 kn säännöllisen käytön. Uuden Jk-raiteisen radan suunnittelussa ja rakentamisessa on tavoitteena, ettei raiteeseen synny Jk-raiteelle haitallisia painumia. Jk-raiteen on kuuluttava vähintään RAMOn osan 3 Radan rakenne mukaiseen alusrakenneluokkaan 1 /12/. Jk-raidetta suositellaan käytettäväksi raiteilla, joissa liikenteen nopeus V > 50 km/h tai kuormitus on erityisen raskasta sekä kaikilla betoniratapölkkyraiteilla. Tarkemmat määräykset ja ohjeet Jk-raiteen rakentamisesta on esitetty RAMOn osassa 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet /12/. 11.2.2 Pitkäkiskoraide Pk-raide on erikoisratkaisu, jota voidaan käyttää tilapäisratkaisuna ennen kiskojen jatkuvaksi hitsausta. Pk-raiteella suurin nopeus V < 120 km/h, RHK:n antamalla poikkeusluvalla 120 < V < 140 km/h. Pitkäkiskoraidetta voidaan käyttää silloilla vähentämään kiskonjatkosten sillalle aiheuttamaa sysäyskuormaa. Pitkäkiskoraidetta voidaan käyttää myös vajaalla sepelitukikerroksella olevilla radoilla silloin, kun kiskonkiinnitykset ovat Jk-raiteisiin soveltuvia. Pitkäkiskoraide tehdään aina sidekiskoin ja kohdassa 11.4 esitettyä ratapölkkyjakoa noudattaen. Sidekiskot kiinnitetään poikkeuksetta neljällä sideruuvilla, jousialuslevyllä ja mutterilla. 9

10 RAMO 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan 11.2.3 Lyhytkiskoraide Lk-raiteiseksi rakennetaan vähäliikenteinen raide, tai raide, jolla esiintyy Jk-raiteelle haitallisia painumia. Lk-raiteella suurin nopeus V < 120 km/h. Kaikki soratukikerrokselliset raiteet rakennetaan Lk-raiteisiksi. Myös K30- tai K43-kiskon valssausmenetelmä saattaa aiheuttaa raiteen rakentamisen Lk-raiteiseksi. Tämä on määritetty tarkemmin RAMOn osassa 12 Päällysrakennehitsaus /12/. Lyhytkiskoraide tehdään aina sidekiskoin kiskon pituuden mukaista, kohdassa 11.4 esitettyä ratapölkkyjakoa noudattaen. Sidekiskot kiinnitetään poikkeuksetta vähintään neljällä sideruuvilla, jousialuslevyllä ja mutterilla. 11.2.4 Jatkuvakiskovaihde Jk-vaihdetta käytetään sepelitukikerroksellisen vaihteen liittyessä Jk-raiteeseen. 11.2.5 Pitkäkiskovaihde Pk-vaihdetta käytetään sepelitukikerroksellisen K-, Skl 3 tai Skl 12 -kiskonkiinnitteisen vaihteen liittyessä Pk- tai Lk-raiteeseen. 11.2.6 Lyhytkiskovaihde Lk-vaihdetta käytetään soraraiteen yhteydessä tai käytettäessä Lk-kierrätysvaihteita sepelitukikerroksellisen vaihteen liittyessä Pk- tai Lk-raiteeseen.

11 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Määräys: Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että julkaisussa Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) /2/ sallittuja nopeuksia ja staattisia akselipainoja voidaan käyttää lukuun ottamatta radan geometriasta johtuvia rajoituksia. Määräys: Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että ne kestävät junaliikenteestä syntyvät vaakasuuntaiset voimat Y (2m) [kn], jotka voivat suuruudeltaan olla ΣY (2m) 10 11 P 0, missä P 0 on Jtt:n mukainen kullekin rataluokalle sallittu 3 nimellinen staattinen akselipaino [t]. Määräys: Raiteet on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että raide kantaa sille tulevan liikennekuorman ja että raiteen vakaus ei vaarannu. 11.3.1 Radan rakenteen kuormat Suurin sallittu dynaaminen pyöräkuorma on 200 kn (LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset määräykset ) /4/. Dynaamisen pyöräkuorman kussakin tapauksessa käytettävä raja-arvo riippuu radan päällysrakenteesta taulukon 11.3:1 mukaisesti /10/. Taulukko 11.3:1 Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot. Rataluo kka Kiskopaino Pölkytys tukikerros Dynaaminen pyöräkuorma Q max [kn] A K30 puu raidesora, raidesepeli 100 B 1 K43, K60, 54 E1 puu raidesora 140 B 2 K43, K60 kaikki raidesepeli 150 C 1 54 E1 puu, betoni ennen vuotta 1987 valmistetut C 2 54 E1 betoni vuonna 1987 ja myöhemmin valmistetut raidesepeli 170 raidesepeli 185 D 60 E1 betoni raidesepeli 200 Kun nopeus on yli 200 km/h, D-rataluokan raja-arvot ovat seuraavat /15/: 201 250 km/h = 180 kn 251 300 km/h = 170 kn 301 km/h = 160 kn.

12 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Dynaamisen kuorman oletetaan vaihtelevan hyväkuntoisella radalla staattisen kuorman kertoimena välillä 1,5 akselipaino (V < 60 km/h)... 2 akselipaino (V=250 km/h). Kullekin kalustotyypille soveltuvuus pyöräkuormien raja-arvoihin varmistetaan tyyppihyväksyntämenettelyn yhteydessä koeajoin. Tyyppihyväksyntämenettely on kuvattu LIMOn osassa 7 Liikkuvan kaluston hyväksyminen liikenteeseen /4/. 11.3.2 Radan rakenteen kuormien jakaantuminen Liikennekuorman jakautuminen ratapölkkyjen kautta tukikerrokseen otaksutaan kuvan 11.3:1 mukaiseksi. Kuva 11.3:1 Pystysuorien kuormien jakaantuminen pölkyistä tukikerrokseen. Radan kallistuksen avulla tasapainottamatta jäävästä keskipakoisvoimasta, tuulikuormasta sekä junasta raiteeseen kohdistuvista sysäyksistä aiheutuvan radan poikittaissuuntaisen kuorman oletetaan olevan enintään nk. Prudhommen kaavan mukainen. Prudhommen kaavan mukaisesti radan poikittaissuuntaiset voimat ovat enintään: ΣY (2m) (10 P 0 3 ) [kn] (11.3:1) Y (2m) on suurin poikittaissuuntainen voima, joka kohdistuu raiteeseen kahden metrin matkalla α=1 vetokalustolle ja henkilövaunuille α=0,85 tavaravaunuille P 0 on akselipaino [kn]. Laskelmissa mitoittavana akselipainona P 0 käytetään taulukkojen 11.3:2 ja 11.3:3 mukaisia suurimpia staattisia akselipainoja tai RAMOn osan 3 Radan rakenne mukaisten kuormakaavioiden mitoittavia akselipainoja /12/.

13 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet 11.3.3 Raiteen mitoitus 11.3.3.1 Pystysuorat kuormat Raiteen mitoituksessa merkittävin tekijä on kiskon jalkaan kohdistuvat jännitykset. Suurin sallittu arvo on 130 MPa, poikkeustapauksessa 160 MPa, kun kiskolaatu on 220 ja 160 MPa, poikkeustapauksessa 180 MPa, kun kiskolaatu on 260, AM, Imatra + tai kovuudeltaan suurempi. Jännitykset ovat sallittuja myös RAMOn osan 13 Radan tarkastus /12/ mukaisesti kuluneelle 3 luokan kiskolle. Kiskoille sallittu suurin kuormitus on esitetty taulukoissa 11.3:2 ja 11.3:3. Taulukko 11.3:2. Eri päällysrakenteille sallitut suurimmat staattiset akselipainot ja nopeudet 2-akselisille tavaravaunuille (250 kn akselipainolla neliakselinen vaunu). Ratakiskon tunnus Suurin sallittu Suurin sallittu Suurin sallittu nopeus V akselipain nopeus V akselipain [km/h] o P [kn] [km/h] o P [kn] akselipaino P [kn] nopeus V [km/h] K30 * 225 20 200 40 160 50 K33 * 225 20 200 40 K43, K43S 250 * 250 10 * 20 225 * 225 50 * 80 200 * 200 60 * 90 K60 250 30 225 50 54 E1 250 80 225 120 200 160 60 E1 250 100 225 140 200 200 * soratukikerros Taulukko 11.3:3. Eri päällysrakenteille sallitut suurimmat staattiset akselipainot ja nopeudet neliakselisille henkilövaunuille Ratakiskon tunnus Suurin sallittu akselipaino [kn] Suurin sallittu nopeus V [km/h] Suurin sallittu akselipaino [kn] Suurin sallittu nopeus V [km/h] K30 * 180 50 160 70 K33 * 180 50 K43, K43S 200 * 200 80 * 100 180 * 180 100 * 110 K60 200 50 54 E1 200 160 180 200 60 E1 200 200 180 250 * soratukikerros

14 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Mitoituksessa on otettava huomioon myös kiskon ratapölkkyyn kohdistama kuormitus. Mäntyratapölkylle sallittu suurin kuormitus on ohjeellisesti esitetty taulukossa 11.3:4 Betoniratapölkyille sallittu suurin kuormitus on esitetty taulukossa 11.3:5. Ratapölkyn tukikerrokseen kohdistama kuormitus on tarkistettava. Taulukko 11.3:4. Mäntypuuratapölkyille sallitut nopeudet ja akselipainot sepeliradoilla. Taulukko 11.3:5. Betoniratapölkyille sallitut suurimmat nopeudet ja akselipainot. Nopeus K30* K43 54 E1 60 E1 160 205 215 150 205 215 140 210 220 130 215 225 120 205 215 225 110 210 220 230 100 215 225 235 90 100 220 225 240 80 120 225 230 250 70 160 230 240 260 60 180 235 250 265 50 200 235 250 265 40 200 240 255 265 30 210 245 260 265 20 225 250 265 265 * sorarata Suurin nopeus km/h B75 ja vanhemmat Suurin akselipaino (t) B86 B88, BP89, B97, BP99 54 E1 54 E1 K43 54 E1 60 E1 250 200 240 205 230 205 220 210 210 210 200 190 200 200 215 190 195 205 205 220 180 195 205 205 220 170 200 210 210 225 160 205 215 215 230 150 205 215 215 230 140 210 220 220 235 130 215 225 225 240 120 215 225 215 225 240 110 220 230 215 230 245 100 225 235 220 235 250 90 225 240 225 240 255 80 230 250 230 250 260 70 235 250 230 250 265 60 250 255 235 255 265

15 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Edellä esitetyn perusteella määrääviä tekijöitä ovat liikkuvan kaluston nopeus, akselipaino ja metripaino. Eri rataluokille sallitut nopeudet ja akselipainot on esitetty julkaisussa Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) /2/ ja RAMOn osassa 1 Yleiset perusteet /12/. Mitoituksessa ja käytössä on otettava huomioon junien pitkän aikavälin nopeus- ja akselipainotavoitteet. Uusia raiteita rakennettaessa on otettava huomioon eräille komponenteille asetetut käyttörajoitukset. 11.3.3.2 Pitkittäiskuormat Pitkittäiskuormat raiteessa syntyvät lämpövoimista ja junan jarrutuksen tai kiihdytyksen ja mäen nousun aiheuttamista voimista ja kulkuvastuksesta. Raiteet on mitoitettava taulukon 11.3:6 mukaiselle kahden kiskon tuottamalle lämpövoimalle. Taulukko 11.3:6 Raiteessa vaikuttavat suurimmat lämpövoimat. Kiskopituus Kiskoprofiili vetoa (talvi) [kn] puristusta (kesä) [kn] Lk-raide K43 91 91 54 E1 114 114 Pk-raide K43 350 350 54 E1 437 437 60 E1 485 485 Jk-raide K43 1502 1133 54 E1 1872 1412 60 E1 2077 1567 Jarrutusvoima p on tasaisella radalla noin 25 % staattisesta painosta eli enintään noin 20 kn/m. Radan mitoituksessa ei toistaiseksi oteta huomioon suuritehoisten ja raiteeseen lämpöä tuottavien, esimerkiksi pyörrevirtajarrujen käyttöä. Kulkuvastus on esitetty RAMOn osassa 2 Radan geometria /12/. 11.3.4 Tukikerroksen mitoitus Tukikerroksen mitat määräytyvät sallitun nopeuden, kiskonpituuden sekä tukikerrosmateriaalin ja ratapölkkytyypin perusteella. Tukikerroksen mitoitusperusteet on esitetty taulukossa 11.3:7 ja tukikerroksen normaalipoikkileikkaukset liitteessä 1.

16 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Tukikerroksen paksuus mitataan Kv-tasosta alaspäin. Kallistetussa raiteessa tukikerroksen paksuus mitataan alemman kiskon kohdalta. Ratapölkkyjen päiden ulkopuolella mahdollisesti olevaa palletta lukuun ottamatta tukikerroksen pinta saa olla korkeintaan ratapölkkyjen yläpinnan tasossa. Vaihdealueella tukikerroksen paksuus on aina 550 mm lukuun ottamatta asetinpölkkyväliä, joka jätetään tankojen kohdalta sepelöimättä pölkyn alapinnan tasoon asti. Tukikerroksen yläpinnan tulee olla kielisovitusalueella noin 60 mm pölkkyjen yläpinnan alapuolella riittävän lumitilan varmistamiseksi. Tukikerros ei saa olla vaihteen pituudella vaihdepölkkyjen yläpinnan yläpuolella. Jk-raiteessa käytetään ratapölkkyjen päiden ulkopuolella palletta (korotus), jonka kaltevuus raiteeseen päin on noin 1:5 ja jonka leveys on pölkyn yläpinnan tasossa vähintään 400 mm, kun sallittu nopeus V < 160 km/h ja vähintään 500 mm kun V > 160 km/h. Palletta ei käytetä, jos suurin sallittu nopeus V < 120 km/h tai tukikerros on yhtenäinen raiteiden välissä tai jos tukikerros rajoittuu kiinteään tai jatkuvaan esteeseen. Pk-raiteessa tukikerroksen tulee ulottua ratapölkkyjen yläpinnan tasossa vähintään 400 mm ratapölkkyjen päiden ulkopuolelle. Pk- ja Lk-raiteessa vajaata sepelitukikerrosta käytettäessä tulee tukikerroksen ulottua vähintään 300 mm pölkyn pään ulkopuolelle. Rata on ominaisuuksiltaan tällöin sorarata. Lk-raiteessa sepelitukikerroksen tulee ulottua ratapölkkyjen yläpinnan tasossa vähintään 300 mm ratapölkkyjen päiden ulkopuolelle. Raidesoratukikerrosta käytettäessä vastaavan mitan on oltava vähintään 600 mm. Raiteen tukikerroksen materiaalina käytetään pääsääntöisesti raidesepeliä. Rataluokkiin B 1 ja A kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla tukikerroksen materiaalina voidaan kuitenkin käyttää myös raidesoraa. Vaihteiden kohdalla tukikerroksen materiaalina käytetään aina raidesepeliä. Raidesoraa voidaan käyttää ainoastaan täydentämään olemassa olevien vaihteiden raidesoratukikerrosta.

Taulukko 11.3:7 Tukikerroksen mitoitusperusteet. 17 RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Raiteen ja tukikerroksen tyyppi Tukikerroksen paksuus Tukikerroksen leveys pölkyn päiden ulkopuolella Jk-raide ja raidesepeli V< 160 km/h linja 450 mm (puuratapölkyt) 550 mm (betoniratapölkyt) 400 mm (palle, ei kuitenkaan raiteiden välissä tai kun raide rajoittuu kiinteään esteeseen tai kun V 120 km/h) vaihde 550 mm 400 mm (ei palletta) V > 160 km/h linja 550 mm (betoniratapölkyt) 500 mm (palle, ei kuitenkaan raiteiden välissä tai kun raide rajoittuu kiinteään esteeseen) vaihde 550 mm 500 mm (ei palletta) Pk-raide ja raidesepeli linja 350 mm 1) (puuratapölkyt) 450 mm (puuratapölkyt) 550 mm (betoniratapölkyt) 300 mm 1) (ei palletta) 400 mm (ei palletta) vaihde 550 mm 400 mm (ei palletta) Lk-raide ja raidesepeli linja 350 mm 1) (puuratapölkyt) 450 mm (puuratapölkyt) 550 mm (betoniratapölkyt) 300 mm (ei palletta) vaihde 550 mm 300 mm (ei palletta) Lk-raide ja raidesora linja 450 mm 600 mm (ei palletta) vaihde 550 mm 600 mm (ei palletta) 1) Vajaa tukikerros. Päällysrakenne vastaa ominaisuuksiltaan soratukikerroksellista Lk-raidetta. Suurin sallittu nopeus on V < 110 km/h.

18 RAMO 11

19 RAMO 11.4 Ratapölkyt 11.4 Ratapölkyt Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on oltava vähintään 1600 ratapölkkyä kiinnikkeineen ratakilometriä kohden /15/. Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten rakennettavilla tukikerroksisilla radoilla on käytettävä vähintään 220 kg massaisia ja 2,25 m pitkiä betoniratapölkkyjä lukuun ottamatta enintään 10 m pitkiä osuuksia, jotka sijaitsevat vähintään 50 m päässä toisistaan. /15/ Rataverkolla on käytössä lähes yksinomaan betoni- ja mäntypuuratapölkkyjä. Teknisesti on hyväksyttävissä myös kovapuuratapölkyt, joista tammesta, pyökistä, azobésta tai vastaavasta materiaalista valmistetuista pölkyistä on usean vuoden kokemukset. Liikenteen radalle asettamien vaatimuksien, kiskopainon, radan rakenteen, ratapölkkyjen ominaisuuksien ja teknistaloudellisten näkökohtien perusteella määritetään eri ratapölkkyjen käyttöalueet. Sisätiloissa ratapölkkyjä ei yleensä käytetä. Koivu-, kovapuu- ja teräspölkkyjen käyttö edellyttää erikoistarkastelua niiden käytön vähäisyyden vuoksi. 11.4.1 Ratapölkkyjen valinta Ratapölkkyjen yleiset tehtävät ja vaatimukset ovat: antaa kestävä alusta kiskon kiinnityksille ja kiskon jalalle antaa mahdollisimman tasalaatuinen alusta kiskoille ja yhdessä kiskon kiinnityksen kanssa antaa riittävän sivujäykkyyden sekä poikittais- että pituussuunnassa suurentaa tukikerrosta kuormittavaa pinta-alaa kestää mekaaniset rasitukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä antaa edellytykset riittävälle sähköiselle eristykselle kiskojen sekä tukikerroksen ja kiskon välillä. 11.4.1.1 Raiteen stabiliteetti Betoniratapölkkyraiteen sivuttaisvastus on noin 50...80 % puuratapölkkyraidetta suurempi. Betoniratapölkky on muotoiltu siten, että se vastustaa liikettä tehokkaasti tukikerroksessa, joten se pysyy paremmin paikoillaan. Lisäksi betoniratapölkyn metripaino on noin 2,5-kertainen puuratapölkkyyn nähden. Betoniratapölkyt soveltuvat siten teknisesti paremmin kuin puuratapölkyt jatkuvaksi hitsatuille 54 E1 ja 60 E1 -raiteille. 11.4.1.2 Pölkyn vaihto Puuratapölkkyjen ja B63... B 75 -betoniratapölkkyjen käyttöikätavoite on noin 30 vuotta. Vuoden 1982 jälkeen tehtyjen betoniratapölkkyjen käyttöikätavoite on 40 vuotta.

20 RAMO 11.4 Ratapölkyt Mitoituksessa ja käytössä on otettava huomioon junien pitkän aikavälin nopeus- ja akselipainotavoitteet. Yksittäistä puuratapölkkyä ei voi yleensä vaihtaa betoniratapölkyksi eikä päinvastoin, sillä tällöin raiteen tukeminen hankaloituu, koska pölkyt ovat eri korkuisia ja levyisiä. Ratapölkkyjen tuenta ja liikenteen kuormitus kohdistuu molempiin päihin reilulle ratapölkyn kolmasosapituudelle, kuva11.4:1. Kuva 11.4:1 Kuormituksen jakautuminen ratapölkyllä. 11.4.1.3 Tukikerros Puuratapölkkyä voidaan käyttää kaikkien tukikerrosmateriaalien yhteydessä. Betoniratapölkkyjä voidaan käyttää vain sepeliraiteilla. Puuratapölkkyjä on käytettävä sen betoniratapölkkyjä suuremman elastisuuden takia, jos sepelitukikerros on erityisen huono, raiteessa on epätasaisia painumia tai stabiliteettiongelmia. Betoniratapölkkyraide vaatii tukikerroksen paksuudeksi 550 mm, puuratapölkkyraide 450 mm. Tarvittavan tukikerrosmateriaalin tilavuuksien suhde raidemetriä kohden on noin 1,3:1. Tukikerroksettomilla terässilloilla on käytettävä puusiltapölkkyjä kohdan 11.4.4 mukaisesti. 11.4.2 Puuratapölkyt Puuratapölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot /6/. Soraraiteella on aina käytettävä puuratapölkkyjä. Sepeliraiteilla puuratapölkkyjä voidaan käyttää kaikkien kiskopituuksien kanssa. K30-raiteissa on käytettävä puuratapölkkyjä. 60 E1 -raiteissa puuratapölkkyjä käytetään vain erikoistarkoituksiin, esimerkiksi suojakiskorakenteen yhteydessä. Muiden kiskojen kanssa käytetään joko puu- tai betoniratapölkkyjä. Käytöstä poistettu kyllästetty puuratapölkky on ongelmajätettä /14/. Käytöstä poistetut rataan kelpaamattomat kyllästetyt puuratapölkyt on hävitettävä ympäristöviranomaisten hyväksymässä polttolaitoksessa.

21 RAMO 11.4 Ratapölkyt 11.4.2.1 Puuratapölkkyjen mitat Kaikki mitat koskevat puuratapölkkyjä niiden kosteuden ollessa alle 25 %. Puuratapölkyn pituus on 2700 ± 20 mm. Niiden poikkileikkausmitat on esitetty kuvassa 11.4:2. c a>160 c a >160 b >200 b >160 B= 240 +15-5 B= +15 220-5 Luokka 1 Luokka 2 Kuva 11.4:2 Puuratapölkyn poikkileikkaus. Puuratapölkyt jaetaan poikkileikkausmittojen mukaan luokkiin 1 ja 2. Mitta c saa olla kiskonkiinnitysalueella enintään 40 mm ja muualla enintään 60 mm. Jatkuvakiskoraiteissa on käytettävä aina 1. luokan puuratapölkkyjä. 11.4.2.2 Käyttö Puuratapölkyille sallitut suurimmat nopeudet ja akselipainot on esitetty taulukossa 11.3:4. 11.4.2.3 Poraus Ratakiskojen kiinnitystä varten tarvittavien reikien porauksessa noudatetaan kuvan 11.4:3 mukaisia mittoja. Radalla tehdyissä porauksissa toleranssi on ± 1 mm. Tällöin pölkyt soveltuvat Hey Back -kiskonkiinnitykselle 54 E1 -kiskolla. Muille kiinnityksille on käytettävä soveltuvia mittoja.

22 RAMO 11.4 Ratapölkyt Kuva 11.4:3 Puuratapölkyn poraus. 11.4.2.4 Raideleveyden levityksen merkitseminen Pienisäteisiin kaarteisiin sijoitettavissa ratapölkyissä käytetään kuvan 11.4:4 mukaista alumiinista valmistettua merkintänaulaa osoittamaan raideleveyden levitystä millimetreissä. Tieto raideleveyden levityksestä on tarpeellinen radan tarkastustuloksia arvioitaessa ja raiteen tukemistöissä. Merkintänaula lyödään pölkyn keskelle yläpintaan porauksen yhteydessä. Raideleveyden levitys suoritetaan RAMOn osan 2 Radan geometria mukaisesti /12/. Kuva 11.4:4 Raideleveyden levitystä ilmaiseva naula. 11.4.2.5 Varastoiminen Pölkyt on pinottava painumattomalle ja tasaiselle alustalle. Pölkkyjen välissä on käytettävä välipuita siten, että pölkyissä mahdollisesti olevat kiskonkiinnitystarvikkeet eivät kosketa toisiin pölkkyihin.

23 RAMO 11.4 Ratapölkyt Työmaalla tapahtuva lyhytaikainen varastointi ei vaadi erityistoimenpiteitä. Suurien määrien ja pitkäaikaisen varastoinnin ollessa kyseessä, on otettava yhteyttä paikallisen kunnan ympäristöviranomaisiin. 11.4.2.6 Kovapuuratapölkyt Tammesta, pyökistä ja azobésta tai muusta vastaavasta puusta valmistetut ratapölkyt ovat teknisesti hyväksyttäviä ja niitä on rataverkolla käytössä. Käyttöominaisuuksiltaan ne ovat lähellä betoniratapölkkyjä. Ympäristönsuojelullisista syistä sademetsäpuita (azobé ja vastaavat) ei hankita uusina. 11.4.3 Puuvaihdepölkyt Puuvaihdepölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua Rautatievaihteiden tekniset toimitusehdot /13/. 11.4.3.1 Vaihdepölkkyjen mitat Vaihdepölkkyjen pituudet ovat 3,00; 3,25; 3,50; 3,75; 4,00; 4,25; 4,50; 4,75; 5,00; 6,00 ja 7,50 m. Pölkkyjen pituustoleranssit ovat ± 20 mm. Vaihdepölkkyjen poikkileikkauskuva on esitetty kuvassa 11.4:5. c a>160 b >200 B= 240 +15-5 Kuva 11.4:5 Puuvaihdepölkyn poikkileikkaus. Kaikki mitat koskevat pölkkyjä kosteuden ollessa alle 25 % kuivapainosta laskettuna. Pölkkyjen päät eivät saa poiketa kohtisuorasta tasosta yli 20 mm. Muista mitoista on huomattava seuraavaa: Yläpinnan mitta a (160 mm) on kiskon kiinnitysalueella vähimmäismitta. Mitta c on kiskon kiinnitysalueella enintään 40 mm ja muualla enintään 60 mm. Päästä päähän ulottuvaa leikattua sivupintaa tulee olla yli 50 %. Alapinnan mitta b (200 mm) on vähimmäismitta koko pölkyn pituudella. 11.4.3.2 Poraus Teräsosien kiinnitystä varten tarvittavien reikien porauksessa noudatetaan vaihdealuslevyjen määräämiä mittoja kuvan 11.4:6 mukaisesti. Radalla porattaessa käytetään toleranssina ± 1 mm.

24 RAMO 11.4 Ratapölkyt Kuva 11.4:6 Puuvaihdepölkyn poraus. 11.4.3.3 Pituuden merkitseminen Vaihdepölkyn pituus on merkitty pölkyn päähän yläpinnan puolelle maalilla cm:inä. 11.4.3.4 Varastoiminen Puuvaihdepölkyt varastoidaan noudattaen puuratapölkkyjen varastointiohjetta (kohta 11.4.2.5). Erityisesti on huolehdittava, etteivät pitkät vaihdepölkyt pääse haitallisesti taipumaan. 11.4.3.5 Kovapuuvaihdepölkyt Rataverkolla on käytössä azobé-puisia niin sanottuja kovapuuvaihdepölkkyjä. Käyttöominaisuuksiltaan ne ovat lähellä betonivaihdepölkkyjä, mutta niitä ei hankita uusina. Mitoiltaan ne lähes vastaavat mäntyvaihdepölkkyjä; leveys on 260 mm. 11.4.4 Puiset siltapölkyt Puisten siltapölkkyjen hankinnassa noudatetaan julkaisua Puisten rata-, silta- ja vaihdepölkkyjen tekniset toimitusehdot. /7/ 11.4.4.1 Siltapölkkyjen mitat Siltapölkkyjen mitat on esitetty kuvassa 11.4:7. Pölkkyjen pituus on 3,0 tai 5,7 m. Käytettävä pituus määräytyy sillan suunnitelmien mukaan. Kuva 11.4:7 Puusiltapölkyn poikkileikkaus. 11.4.4.2 Käyttö Puisia siltapölkkyjä käytetään tukikerroksettomilla rautatiesilloilla, joissa kiskoja ei voida kiinnittää suoraan sillan kansirakenteisiin. Tällaisia siltoja ovat mm. terässillat.

25 RAMO 11.4 Ratapölkyt 11.4.4.3 Poraus Siltapölkkyjen porauksessa noudatetaan ratapölkkyjen ohjetta ottaen kuitenkin huomioon siltatekniset erityispiirteet, kuten suojakiskot. 11.4.4.4 Varastointi Puisten siltapölkkyjen varastoinnissa noudatetaan puuratapölkkyjen varastointiohjetta (kohta 11.4.2.5). Erityisesti on huolehdittava, etteivät pitkät siltapölkyt pääse haitallisesti taipumaan. 11.4.5 Betoniratapölkyt Betoniratapölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua Betoniratapölkkyjen tekniset toimitusehdot /1/. Betoniratapölkkyjä käytetään sepeliraiteissa kaikkien kiskopituuksien kanssa. Lk- ja Pkraiteilla on käytettävä BP89-, B97- tai BP99- betoniratapölkkyä ja kumivälilevyä. Betoniratapölkkyraiteesta on poistettava ennen talvea kaikki normaalilla 610 mm pölkkyvälillä olevat sidekiskojatkokset. Betoniratapölkkyjä käytettäessä pienin kaarresäde on 200 m. 11.4.5.1 Betoniratapölkyt ja niiden kiskonkiinnitykset Betoniratapölkkyjen tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2. Kaikkia tässä mainittuja betoniratapölkkyjä voidaan kierrättää vastaavien vaurioituneiden pölkkyjen tilalle kaikilla raiteilla. Kiskonkiinnitykset on esitetty tarkemmin kohdassa 11.6. VR101-betoniratapölkky, Fist-kiinnitys, K43 tai 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kierrättää. B63-betoniratapölkky, RN-, Fist- tai Pandrol e -kiinnitys. 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kuin Pandrol e -kiinnitteisinä kierrättää raiteisiin, joissa suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h. Suurin sallittu akselipaino on tällöin enintään 250 kn. BJ66-betoniratapölkky, RN- tai Pandrol e -kiinnitys, 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kierrättää kuin Pandrol e -kiinnitteisinä raiteisiin, joissa suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h. Suurin sallittu akselipaino on tällöin enintään 250 kn. B75-, BV69- ja BV75-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43- tai 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita.

26 RAMO 11.4 Ratapölkyt B82-betoniratapölkky, Vossloh Skl 1 -kiinnitys, K43-kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita. B86-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita. B88-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43-, K60-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita. BP89-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43-, K60-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko. B97-betoniratapölkky, Vossloh Skl 14 -kiinnitys, K43-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko. Tilapäisasennuksena ja sivuraiteilla myös K60- (60 E1 -kiskojen kulmakappaleilla) kiskot. BP99-betoniratapölkky, Vossloh Skl 14 -kiinnitys, K43-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko. Tilapäisasennuksena ja sivuraiteilla myös K60- (60 E1 -kiskojen kulmakappaleilla) kiskot. 11.4.5.2 Suojakiskopölkyt Betoniratapölkyistä BP89, B97 ja BP99 on tehty suojakiskojen ja muiden ratalaitteiden kiinnitykseen tarkoitettuja pölkkyjä, joissa on raideruuviholkit taulukon 11.4:1 mukaisesti suojakiskojen kiinnittämistä varten valmiina.

27 RAMO 11.4 Ratapölkyt Taulukko 11.4:1 Suojakiskoratapölkkyjen raideruuvien paikat ja korokepalan pituus. Pölkkytyyppi Sisimpien reikien väli a [mm] Ulompien reikien väli b [mm] Suojakiskoje n etäisyys c [mm] Korokepalan pituus L [mm] BP 89 B97, BP 99 S1 196 600 600 S2 272 600 600 S3 348 600 600 S4 88 168 256 600 600 S5 164 168 332 800 800 S6 240 168 408 800 800 S7 316 168 484 800 800 S8* 384 168 552 800 800 SX8* 392 168 560 800 800 SX9 468 168 636 1300 1270 SX10 544 168 712 1300 1270 SX11 620 168 788 1300 1270 SX12 696 168 864 1300 1270 SX13 772 168 940 1300 1270 SX14 842 168 1010 1300 1270 * Käytettäessä SX-sarjaa, ei S8-pölkkyä käytetä vaan käytössä on SX8. Kuva 11.4:8 Suojakiskoratapölkky. 11.4.5.3 Kaapelien läpivientipölkyt Betoniratapölkyistä BP89, B97 ja BP99 on tehty kaapelien läpivientiin ja kiskon viereen vientiin tarkoitettuja pölkkyjä, joissa on sisähalkaisijaltaan 16 mm kaapeliputkitus liitteen 2 mukaisesti. Pölkyt merkitään S- ja SX-kirjaimilla. Suojakiskopölkystä S8 (taulukko 11.4:1) on tehty tukikerroksellisilla silloilla käytettäväksi tarkoitettu pölkky, jossa on myös kaapeliputkitus.

28 RAMO 11.4 Ratapölkyt 11.4.5.4 Käyttö 60 E1 -pää- ja -sivuraiteissa käytetään betoniratapölkkyjä joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta. 54 E1 -raiteissa betoniratapölkkyjä pyritään käyttämään niin paljon kuin taloudellisesti on järkevää. K60- ja K43-raiteissa betoniratapölkkyjä voidaan käyttää sivuraiteissa tai tilapäisratkaisuna esimerkiksi ennen kiskonvaihtoa raskaampiin kiskoihin. Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi betoniratapölkkyjä. Lyhyt- ja pitkäkiskoraiteissa on vältettävä muiden kuin BP89-, B97- tai BP99-pölkkyjen käyttöä. Jatkokset on tehtävä Lk-raiteen mukaan kuten kohdassa 11.4.7 on esitetty. Jatkosalueen tukikerroksen laadusta on huolehdittava erityisesti betoniratapölkkyisessä Lk- tai Pk-raiteessa. 11.4.5.5 Poraus Betoniratapölkkyjen poraus on sallittu kiskonkiinnitysalueen ulkopuolelta siten, että jänneteräksiä ei vaurioiteta. Sallitut porausalueet on esitetty asianomaisissa pölkkytyyppikohtaisissa piirustuksissa. Suurin sallittu porareiän halkaisija on 16 mm. Ylimääräiset porareiät aiheuttavat aina ratapölkyn halkeamisvaaran. Vaara on suurin käytettäessä kiila-ankkurityyppisiä kiinnitysratkaisuja. Kiinnitettäessä betoniratapölkkyihin laitteita on suositeltavaa käyttää aina joko suojakiskoratapölkkyjä (kuva 11.4:8) tai puristusliitoksia ratapölkyn ympäri. 11.4.5.6 Varastoiminen Ratapölkkypinojen perustukset on tehtävä siten, että haitallisia painumia ei pääse syntymään. Betoniratapölkyt on varastoitava siten, että pölkyt tuetaan kiskonkiinnitysalueeltaan. Eri ratapölkkykerrosten väliin on asetettava niin korkeat välipuut, etteivät pölkyt kosketa toisiaan. Välipuiden on oltava riittävän pitkiä, etteivät pinot pääse kallistumaan. Ratapölkkypinoissa ei saa olla yli 20 ratapölkkyä päällekkäin. 11.4.6 Betonivaihdepölkyt Betonivaihdepölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua Rautatievaihteiden tekniset toimitusehdot /13/. 11.4.6.1 Vaihdepölkkyjen mitat BP 92 -betonivaihdepölkyt ovat normaalitapauksessa pituudeltaan vaihteen linjakuvion mukaisia. Poikkileikkaukseltaan pölkyt ovat kuvan 11.4:9 mukaisia. Betonivaihdepölkkyjä voi tilata kaapelien läpivientiputkituksella varustettuina. Kaapelien päät voidaan saada halutulle kohtaa pölkkyä.

29 RAMO 11.4 Ratapölkyt Kuva 11.4:9 B92-betonivaihdepölkky sallittuine porausalueineen. 11.4.6.2 Käyttö Betonivaihdepölkkyjä käytetään RAMOn osan 4 Vaihteet mukaisesti /12/. 11.4.6.3 Poraus Betonivaihdepölkkyjen poraus on sallittu kiskonkiinnitysalueen ja jänneterästen ulkopuolelta kuvan 11.4:9 mukaisesti. 11.4.6.4 Varastoiminen Betonivaihdepölkyt on varastoitava tasaiselle alustalle siten, että ne ovat normaalissa käyttöasennossaan ja kannatus on noin 0,5 m pölkkyjen päistä. 11.4.7 Ratapölkkyjako Ratapölkkyjakoon vaikuttaa raiteen liikenteen määrän ja laadun ohella kiskon pituus ja tukikerroksen laatu. Joissakin tapauksissa otetaan lisäksi huomioon raiteen geometria. Taulukossa 11.4:2 on esitetty ratapölkkyjako ja ratapölkkyjen lukumäärä raidekilometriä kohden eri kiskoprofiileilla ja -pituuksilla. Jk-raidetta rakennettaessa on yksittäisen ratapölkkyvälin oltava 590...630 mm. Nimellismitta on 610 mm. Tarvittavissa ratapölkkyjen siirroissa on otettava huomioon, että kiskon raiteessa tehtävä jatkoshitsi tulee ratapölkkyjen välille siten, että jatkoshitsin keskikohdan etäisyys aluslevyn tai välilevyn reunasta on > 100 mm RAMOn osan 12 Päällysrakennehitsaus mukaisesti /12/). Vaihteiden yhteydessä olevissa kaarteissa R < 400 m ja S-kaarteissa (R < 450 m) on normaalisti käytettävä ratapölkkyjakoa: K30-raiteessa 1800 kpl/km ja K43-raiteessa 1636 kpl/km. Yleensä vaihteiden vastakaarteet on tehtävä vähintään samalla kiskoprofiililla kuin vaihde. Muita kuin taulukossa 11.4:2 esitettyjä kiskopituuksia käytettäessä jatkosratapölkyt sijoitetaan taulukon 11.4:2 mukaisesti ja jatkosratapölkkyjen välinen osuus jaetaan tasan taulukossa 11.4:2 esitetyn lukumäärän mukaisesti.

30 RAMO 11.4 Ratapölkyt Taulukko 11.4:2 Ratapölkkyjako eri kiskoprofiileilla ja -pituuksilla. Kiskon pituus [m] Käyttö Ratapölkkyjen lukumäärä kpl/km kpl/kisko Ratapölkkyjen sijoituskaavio [mm] K30, puuratapölkyt 20 RHK:n erityisluvalla 1800 36 225 + 535 + 33 560 + 535 + 225 20 pääraiteet 1650 33 225 + 565 + 600 + 28 615 + 600 + 565 + 225 K43, puu- ja betoniratapölkyt, Lk-raide 22 pääraiteet 1636 36 120 + 567,5 + 33 625 + 567,5 + 120 54 E1 ja 60 E1, puuratapölkyt Jk-raide pää- ja sivuraiteet 1640 *) n 610 50 pää- ja sivuraiteet 1640 82 200 + 507,5 + 79 615 + 507,5 + 200 49 pää- ja sivuraiteet 1633 80 200 + 507 + 77 618 + 507 + 200 49 vähäliikenteiset radat 1265 62 200 + 700 + 59 800 + 700 + 200 30 pää- ja sivuraiteet 1633 49 200 + 540 + 46 620 + 540 + 200 25 pää- ja sivuraiteet 1640 41 200 + 520 + 38 620 + 520 + 200 25 vähäliikenteiset radat 1280 32 200 + 700 + 29 800 + 700 +200 54 E1 ja 60 E1, betoniratapölkyt Jk-raide pää- ja sivuraiteet 1640 *) n 610 50 pää- ja sivuraiteet 1640 82 225 + 482,5 + 79 615 + 482,5 + 225 49 pää- ja sivuraiteet 1653 80 225 + 482 + 77 618 + 482 + 225 49 vähäliikenteiset radat, RHK:n erityisluvalla 1265 62 225 + 700 + 59 800 + 700 + 225 30 pää- ja sivuraiteet 1633 49 225 + 515 + 46 620 + 515 + 225 25 pää- ja sivuraiteet 1640 41 225 + 495 + 38 620 + 495 + 225 25 vähäliikenteiset radat, RHK:n erityisluvalla 1280 32 225 + 675 + 29 800 + 675 +225 K60, puu- tai betoniratapölkyt 32 pää- ja sivuraiteet 1625 52 170 + 517,5 + 49 625 + 517,5 + 170 * Vaihteiden välisellä lyhyellä alueella ja portaalinosturilla tehdyillä raiteilla 1667 kpl/km, pölkkyväli 600 mm.

31 RAMO 11.4 Ratapölkyt 11.4.8 Vaihdepölkkyjako Vaihdepölkkyjako tehdään vaihteen linjakuvion mukaisesti. Tarkemmat määräykset on esitetty RAMOn osassa 4 Vaihteet /12/. 11.4.9 Siltapölkkyjako Siltapölkkyjako tehdään erikseen kullekin sillalle siltapiirustusten mukaisesti. 11.4.10 Ratapölkkyjen asento Ratapölkkyjen on oltava kohtisuorassa raidetta vastaan. Rataa rakennettaessa on ratapölkyn suurin sallittu vinous 30 mm kiskon kohdalta mitattuna kuvan 11.4:10 mukaisesti. Kuva 11.4:10 Ratapölkkyjen vinouden mittaus. Ratapölkkyjen lopulliset paikat merkitään ennen uusien pölkkyjen asennusta molempiin kiskojonoihin maalilla, mikäli käytettävällä työmenetelmällä ei voida varmistua, että ratapölkyt tulevat kohtisuoraan ja oikeille etäisyyksille toisistaan.

32 RAMO 11

33 RAMO 11.5 Ratakiskot 11.5 Ratakiskot Määräys: Rakennettavilla raiteilla ratakiskot on asetettava 1:40 kallistukseen raiteen keskilinjaa kohti, vaihteissa ja kääntöpöydillä kiskot voidaan asettaa myös pystysuoraan. Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on käytettävä standardin EN 13674-1 mukaisia kiskoja, joiden massa on vähintään 53 kg/m. Vaihteissa näillä radoilla on käytettävä samoja kiskoja ja niihin liittyviä kieli- ja täyskiskoja. /15/ Raiteessa käytetään leveäjalkaista eli Vignole-kiskoprofiilia (kuva11.5:1) ja poikkeustapauksissa esimerkiksi kuormauskentillä urakiskoprofiilia (kuva 11.8:12). Eurooppalaisen standardointijärjestön CEN:n standardoimia kiskoprofiileja merkitään kiskon massan kokonaisina kilogrammoina metriä kohden ilmoittavalla luvulla, kirjaimella E ja asianomaisen standardin määrittävällä versioluvulla, esim 60 E1. Muita kuin CEN:n standardoimia kiskoprofiileita merkitään K-kirjaimella ja numerolla, joka ilmoittaa kiskon massan [kg] metriä kohden pyöristettynä kokonaisluvuksi, esim. K43. Pääraiteessa käytetään K30-, K43-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja. Näiden profiilimitat on esitetty kunkin profiilin piirustuksessa. Kuva 11.5:1 Ratakisko 60 E1. Ratakiskojen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua Ratakiskojen tekniset toimitusehdot /11/.

34 RAMO 11.5 Ratakiskot 11.5.1 Ratakiskojen päämitat Ratakiskojen tunnukset ja päämitat on esitetty taulukossa 11.5:1. Taulukko 11.5:1 Ratakiskojen päämitat. Ratakis kon tunnus korkeus [mm] hamaran leveys [mm] jalan leveys [mm] varren paksuus [mm] massa [kg/m] poikkipinta-ala [mm 2 ] hitausmomentti [10 4 mm 4 ] taivutusvas tus [10 3 mm 3 ] K30 120 56 100 11,5 30,00 3817 734 121 K33 128 60 110 12 33,48 4275 968 147 K43, K43S 140 70 125 14 43,57 5564 1469 207 54 E1 159 70 140 16 54,43 6934 2346 279 K60 165 78 150 16 59,74 7610 2784 328 60 E1 172 72 150 16,5 60,34 7686 3055 335 K60-kisko on profiililtaan ja ominaisuuksiltaan erilainen kuin 60 E1 -kisko. K43S-kisko vastaa ominaisuuksiltaan K43-kiskoa. Ainoastaan sen hamaran muotoa on muutettu samanmuotoiseksi 54 E1 -kiskon kanssa. K30-, K33- ja K60-kiskoja saa kierrättää rikkoutuneiden vastaavien kiskojen tilalle. K43-, K43S-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja saadaan kierrättää rajoituksetta. Uusina kiskoina hankitaan vain 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja. 11.5.2 Eri kiskoille sallitut nopeudet ja akselipainot Eri kiskojen suurimmat sallitut nopeudet ja akselipainot on esitetty taulukoissa 11.3:2 ja 11:3.3. 11.5.3 Kiskomerkinnät Kiskon varteen on valssattu > 0,8 mm paksuin ja 20...30 mm korkuisin kohomerkinnöin seuraavat tunnukset: Valmistavan tehtaan tunnus. Valmistusvuosiluvun kaksi viimeistä numeroa. Valmistuskuukausi roomalaisin numeroin (ei kaikissa vuoden 1996 jälkeen hankituissa kiskoissa). Kiskon profiili (ei välttämättä ennen vuotta 1966 valssatuissa kiskoissa). Valmistusmenetelmää osoittava tunnus RAMOn osan 12 Päällysrakennehitsaus mukaisesti (ei kaikissa vuoden 1996 jälkeen hankituissa kiskoissa, valmistusmenetelmä on happipuhallus; eikä ennen 1966 valssatuissa, valmistusmenetelmä yleensä Bessemer tai Thomas) /12/.

35 RAMO 11.5 Ratakiskot Teräksen laatua osoittava tunnus RAMOn osan 12 Päällysrakennehitsaus mukaisesti (ei välttämättä ennen vuotta 1966 valssatuissa kiskoissa, joissa yleensä 220-laatu) /12/. Nuoli, joka osoittaa valanteen yläpään suunnan (ei kaikissa jatkuvavalumenetelmällä valssatuissa kiskoissa). Kiskon varteen on kuumana leimattu 10...20 mm korkuisin merkinnöin noin 1,5 m etäisyydelle toisesta päästä sulatusnumero. Sulatusnumero on kiskon takuuaikana siirrettävä kaikkiin osiin kiskoja katkaistaessa. Kaarrekiskoja koskevat merkinnät on esitetty kohdassa 11.5.5. Hitsauslaitoksessa osakiskoista jatkoshitsaamalla hitsatussa kiskossa on kulkureunaa osoittava maalimerkintä kuvan 11.5.2 mukaisesti. Kuva 11.5.2 Kiskon kulkureunaa osoittava maalimerkki. 11.5.4 Kiskopituudet Käytettävät kiskopituudet ovat tyyppikohtaisia. Taulukossa 11.5:2 on esitetty käytössä olevat normaalipituudet eri kiskoprofiileille lämpötilassa + 16... + 18 C. Näitä voidaan tarpeen mukaan hitsata pidemmiksi RAMOn osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet rajoituksin /12/. 11.5.5 Kaarrekiskot Kaarrekiskoja käytetään Lk- ja Pk-raiteissa tasaamaan kaarteen ulko- ja sisäpuolisen kiskojonon pituuseroa. Normaalimittaisia kiskoja käytetään ulkokiskojonolla ja normaalia lyhempiä kaarrekiskoja sisemmällä kiskojonolla. Taulukko 11.5:2 Ratakiskojen normaalipituudet. Ratakiskon pituus [m] K30 K43 54 E1 K60 60 E1 12 16 25 16 30 14 18 30 32 50 16 20 49 1) ~ 100 2) 18 22 50 20 24 24 44 1) vain kierrätyskiskot 2) valmistajasta riippuen

36 RAMO 11.5 Ratakiskot Kaarrekiskot on asetettava tasaisesti koko kaarteen pituudelle siten, että vierekkäisten kiskojen siirtymä (jatkosrakojen kohdakkuus) on < 50 mm. 11.5.5.1 Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet on esitetty taulukossa 11.5:3. Merkintä R min on pienin kaarresäde, jolloin kyseistä kaarrekiskoa voidaan käyttää. Taulukossa 11.5:3 mainittujen kaarrekiskojen lisäksi voidaan käyttää erikoiskaarrekiskoja, joiden pituus määritellään tarpeen mukaan. Taulukko 11.5:3 Kaarrekiskojen normaalipituudet. Rataki skon pituus [m] Kaarre kiskon pituus [m] Pituusero [mm] R min [m] Ratakis kon pituus [m] Kaarrek iskon pituus [m] Pituusero [mm] R min [m] 16 15,870 130 197 30 29,960 40 1100 18 17,860 140 205 29,920 80 570 20 19,840 160 200 29,840 160 285 22 21,910 90 391 44 43,820 180 390 21,820 180 196 43,640 360 196 24 23,800 200 192 50 49,960 40 2000 25 24,960 40 1000 49,920 80 1000 24,920 80 500 49,840 160 500 24,840 160 250 11.5.5.2 Kaarrekiskojen merkinnät (ehdolla) Kaarrekiskoihin merkitään kiskon pituus ja kaarresäde valkoisella maalimerkinnällä (esim. 29 920 R = 400) kiskon varteen 1000 1500 mm päähän kiskon päästä. Merkintä tehdään taivutussuunnassa kiskon ulkopuolelle. 11.5.5.3 Kiskojen taivutus Kaarteessa, jonka säde R < 450 m, on K43-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskot taivutettava kaarteen vaatimalla tavalla mekaanisesti tai lämmittämällä. Taivutus voidaan tehdä myös pelkästään kiskon päiden alueelle, jolloin on varmistuttava siitä, että kiskon jatkon kohdalle ei synny haitallista kulmaa vaan kaari jatkuu tasaisena. Taivutuksen suuruus lasketaan kaavan 11.5:1 mukaan

37 RAMO 11.5 Ratakiskot p l 2 8R (11.5:1) missä p = taivutuksen nuolikorkeus kiskon keskikohdalla tai taivutusetäisyyden puolivälissä [m] l = kiskon pituus [m] R = kaarteen säde [m] 11.5.5.4 Urakiskojen taivutus Urakiskot on yleensä taivutettava lämmittämällä koko kiskon pituudelta. Kaarteen sisäkiskon pituus ja välitankojen rei itys määräytyy kaarresäteen mukaan. Kaarrekiskojen pituutta laskiessa voidaan käyttää 15 tai 16 m normaalin kiskon pituutta. Kaarteen kiskojen lukumäärä ja pituudet lasketaan kaavojen 11.5:2... 11.5:4 mukaan. n 1600 L a R (11.5:2) R min 1600 L a (11.5:3) k L l (11.5:4) missä n = kaarrekiskojen lukumäärä L = kaarteen teoreettinen pituus (mahdollisen siirtymäkaaren keskeltä siirtymäkaaren keskelle) [m] a = normaalipituisen kaarrekiskon ja vastaavan kaarrekiskon pituusero [mm] R = kaarteen säde [m] l = ratakiskon normaalipituus [m] k = kaarteeseen tarvittavien normaalipituisten ratakiskojen lukumäärä Kaarrekiskojen lukumäärä n pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Kaavan (11.5:3) tai taulukon 11.5:3 avulla tarkistetaan, että R > Rmin. 11.5.6 Kiskojen käyttö Jos rataan asennettaessa kiskoissa on hitsejä, niihin on merkittävä kulkureuna maalilla kuvan 11.5:2 mukaisesti. Kiskon kallistuksena käytetään betonipölkkyraiteissa sekä Hey-Back-, aluslevyllisissä Pandrol e-clip ja Skl 12 -kiinnitteisissä puupölkkyraiteissa 1:40. Muissa raiteissa kiskon kallistus on 1:20.

38 RAMO 11.5 Ratakiskot Yleensä on käytettävä samaa profiilia ja teräslaatua olevia kiskoja. Erikoislaatua olevia kiskoja käytetään RHK:n antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Kiskojen teräslaadut ja sallitut työlämpötilat on esitetty RAMOn osassa 12 Päällysrakennehitsaus /12/. Jos on ennakoitavissa, tai on havaittu kiskojen poikkeuksellisen nopeaa kulumista esimerkiksi kaarregeometrian vuoksi, on perusteltua käyttää hienoperlitisöityjä 350HT-laadun kiskoja. Kiskon kulumista voidaan joissakin tapauksissa pienentää kohdan 11.6.7 mukaisilla kallistusvälilevyillä tai kohdan 11.8.1 mukaisella kiskon voitelulaitteella. Kiskojen luokitus on esitetty RAMOn osassa 13 Radan tarkastus sekä RHK:n julkaisussa Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot /3/. Kiskojen päiden suoruus ja kunto on oltava RAMOn osan 12 Päällysrakennehitsaus mukainen /12/. 11.5.6.1 Jk-raiteessa käytettävät kiskot Kiskotettaessa pääraiteita on käytettävä uusia tai luokan 1 mukaisia käytettyjä 60 E1 tai 54 E1 -kiskoja. Mikäli ratapihalla suurin sallittu nopeus V < 80 km/h, saadaan sillä käyttää myös luokan 2 mukaisia 60 E1 tai 54 E1 -kiskoja. Mikäli suurin paikallinen liikennöintinopeus V > 160 km/h, saadaan asennukseen käyttää vain uusia 60 E1 tai 54 E1 -kiskoja. Kiskot tulee vaihtaa koko kaarteen pituudelle kerrallaan. Mikäli suurin paikallinen liikennöintinopeus V > 140 km/h, on sivukulumisen takia tapahtuva kiskojen kääntö tai kiskojonon vaihto kielletty. Sidereiät viistetään 1 mm 45 kaltevuuteen. Rataan asennetussa ratakiskossa sidereiän on oltava yli 100 mm päässä kiskon päästä tai hitsistä. Jk-raiteeseen saa yhdistää vain joustokielisiä tai joustokiskokielisiä vaihteita. Vaihde saadaan jatkoshitsata vasta, kun tarvittavat kohdan 11.7.4 mukaiset eristysjatkokset on asennettu. Sivuraiteissa kiskojen on oltava vähintään luokan 2 mukaisia 60 E1, 54 E1 tai K43- ratakiskoja. 11.5.6.2 Lk- ja Pk-raiteissa käytettävät kiskot Kiskojen on oltava vähintään RAMOn osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet mukaisia lyhimpiä sallittuja kiskopituuksia paikallisen suurimman sallitun liikennöintinopeuden mukaan /12/. Kiskojen on oltava vähintään luokan 2 mukaisia 54 E1 tai K43-kiskoja. Uusien K30- raiteiden rakentaminen on kielletty. Luokan 2 mukaisia kiskoja voidaan asentaa vain, mikäli paikallinen liikennöimisnopeus on V < 110 km/h. Sivuraiteisiin voidaan asentaa myös luokan 3 mukaisia 54 E1 tai K43-kiskoja. Tällöin suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h /3/.

39 RAMO 11.5 Ratakiskot 11.5.6.3 Kiskojen kierrätys Kiskojen kierrätyksen pääperiaatteena on, että kiskoja kierrätetään pääraiteilta heikommille raiteille ja siten vahvistetaan koko rataverkon päällysrakenteen tasoa. Ehdot kiskojen kierrätykselle on julkaistu RHK:n julkaisussa Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot /3/. Yleensä kiskot kunnostetaan kunnostuslaitoksessa ennen niiden uudelleen asennusta. Kiskoja voidaan myös siirtää suoraan ilman laitoksessa tehtyä kunnostusta rataosuuksille, joilla suurin sallittu nopeus on V < 110 km/h. /3/ 11.5.7 Kiskojen käsittely 11.5.7.1 Kiskojen nostaminen Kiskoja nostettaessa tai laskettaessa niiden on oltava pystyasennossa. Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa kiskoa. Kiskojen käsittelyssä on pysyvien muodonmuutosten välttämiseksi noudatettava taulukon 11.5:4 maksimitaipumien arvoja. Taulukko 11.5:4 Kiskojen suurimmat sallitut taipumat. Kiskoprofiili Suurin taipuma pystysuunnassa [mm/m] Suurin taipuma sivusuunnassa [mm/m] 60 E1 22 130 54 E1 26 140 K43 25 130 Kiskojen nostopisteiden minimilukumäärä (n min ), näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a, b ja c kuvan 11.5:3 mukaisesti sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa) on esitetty eri kiskopituuksille (l) taulukoissa 11.5:5 11.5:7. Taulukoissa mainitsemattomille kiskoille käytetään lähinnä sopivia raskaamman kiskon nostopisteitä. Kuva 11.5:3 Kiskojen nosto- ja laskupisteiden sijainti.

40 RAMO 11.5 Ratakiskot Taulukko 11.5:5 60 E1 -kiskojen nosto- ja laskupisteet. l [m] n min [kpl] a [m] b [m] c [m] 30 2 6,75 (6,5...7,5) 16,5 (15...17) = b 60 4 5,25 (5...6) 16,5 (16...16,5) = b 108 7 6,0 (4,5...7,5) 16,0 (15,5...16,5) = b 120 8 4,0 (2...6) 16,0 (15...16,5) = b 150 10 3,0 (1...7,5) 16,0 (15...16,5) = b > 150 < 7,5 < 16,5 Taulukko 11.5:6 54 E1 -kiskojen nosto- ja laskupisteet. l [m] n min [kpl] a [m] b [m] c [m] 25 2 6,25 (5,25...8,5) 12,5 ( 8...14,5) = b 30 2 6,5 (6,25...7,5) 17,0 (15...17,5) = b 50 3 8,0 (7,5...8,5) 17,0 (16,5...17,5) = 2b 1) 100 6 7,5 (7...8,5) 17,0 (16,5...17) = 2b 1) 120 8 7,5 (5...8,0) 15,0 (14,8...15,7) = b 150 9 7,0 (7...8,5) 17,0 (16,5...17) = 2b 1) >150 < 8,50 < 17,0 1) nostopuomissa 3 nostopistettä kuvan 11.5:4 mukaan. Kuva 11.5:4 Nostopuomissa 3 nostopistettä. Kuva 11.5:5 Raide-elementtien nostoja laskupisteet.

41 RAMO 11.5 Ratakiskot Taulukko 11.5:7 K43-kiskojen nosto- ja laskupisteet. l [m] n min [kpl] a [m] b [m] c [m] 16 2 4 (2,75...7,5) 8 (1...10,5) = b 18 2 4,5 (3,5...7,5) 9 (3...11) = b 20 2 5,0 (4...7,5) 10 (5...12) = b 22 2 5,5 (4,75...7,5) 11 (7...12,5) = b 24 2 6,0 (5,25...7,5) 12 (9...13,5) = b 44 3 7,0 (6,5...7,5) 15 (14,5...15,5) = 2b 1) 1) nostopuomissa 3 nostopistettä kuvan 11.5:4 mukaan. 11.5.7.2 Puuratapölkkyraide-elementtien nostaminen Puuratapölkkyraide-elementtien nostopisteiden minimilukumäärät kiskoa kohden (n min ), näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a ja b sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa) kuvan 11.5:5 mukaisesti on esitetty eri raide-elementtipituuksille (l) taulukossa 11.5:8. Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa raide-elementtejä. Taulukko 11.5:8 Puuratapölkkyraide-elementtien nosto- ja laskupisteet/kisko. l [m] n min [kpl] a [m] b [m] 25 2 6,25 (3...9,5) 12,5 (6...16) 30 2 7,0 (5,5...7,5) 16,0 (15...19) 50 3 7,25 (5...9,5) 17,75 (15,5...20) 100 5 9 (8,5...9,5) 20,5 (20...21) >100 < 9,5 < 20 11.5.7.3 Betoniratapölkkyraide-elementti Betoniratapölkkyraide-elementtien nostopisteiden minimilukumäärät kiskoa kohden (n min ), näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a ja b sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa) kuvan 11.5:5 mukaisesti on esitetty eri raide-elementtipituuksille (l) taulukoissa 11.5:9 ja 11.5:10. Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa raide-elementtejä.

42 RAMO 11.5 Ratakiskot Taulukko 11.5:9 54 E1 -betoniratapölkkyraide-elementtien nosto- ja laskupisteet/kisko. l [m] n min [kpl] a [m] b [m] 25 2 6,25 (6...6,5) 12,5 (12...13) 30 3 5 (4,5...5,5) 10 ( 9,5...10,5) 50 4 6 (5,5...6,5) 12,5/13 (12...13) 100 8 6 (2,5...6,5) 12/12,5/13 (12...13,5) >100 < 6,5 < 13 Taulukko 11.5:10 laskupisteet/kisko. 60 E1 -betoniratapölkkyraide-elementtien nosto- ja l [m] n min [kpl] a [m] b [m] 30 3 5 (4,5...5,5 ) 10 (9,5...10,5) 60 6 5,5 (5...6 ) 9,8 (9,6...10 ) 120 10 7 (6...7,25) 11,8 (11,7...12 ) >120 < 7,0 12,5 11.5.7.4 Kiskojen siirto maassa Raiteeseen asennettavien, maassa olevien kiskojen siirtelyyn tai kaatuneen kiskon pystyyn nostoon on käytettävä sellaisia soveltuvia tartuntavälineitä, että kiskoon ei synny pintavaurioita (naarmuja, koloja) eikä pysyviä muodonmuutoksia (taipumia). Suositeltavin tapa käsitellä kiskoja on nostaa niitä RAMOn kohdan 11.5.7 mukaisesti. Mikäli kiskoja joudutaan siirtämään pituussuuntaansa vetämällä, niin tartunta, mieluiten puristava, on oltava siten, että kisko pysyy pystyasennossa koko siirron ajan. Kiskoa voidaan siirtää vetämällä kohtuullisen matkan, kuitenkin niin, että kisko ei saa vedon aikana metallista kosketusta. Kiskojen asennus sivusuunnassa paikoilleen on sallittu vain tarkoitukseen soveltuvilla kiskonsiirtolaitteilla.

43 RAMO 11.5 Ratakiskot 11.5.8 Käytettyjen ratakiskojen luokittelu Kiskojen käytettävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon niiden kuluneisuus RAMOn osan 13 Radan tarkastus mukaan /12/, korroosio sekä pinta- ja sisäiset viat. Käytettyjen ratakiskojen luokittelukriteerit on esitetty RHK:n julkaisussa Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot /3/. Uudelleen käytettävien kiskojen on oltava vähintään RAMOn osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet /12/ ja kierrätyskiskojen teknisissä K43 54 E1 K60 60 E1 150 300 200 450 toimitusehdoissa /3/ esitettyjen vähimmäiskiskopituuksien mukaisia. Lisäksi on otettava huomioon kiskojen yli kulkeneiden bruttotonnien määrä pääraiteiden kiskoilla perusparannusta suunniteltaessa. Vaihtorajat ovat ohjeellisesti taulukon 11.5:11 mukaiset. 11.5.9 Liityntäkiskot Eri kiskopainojen välissä on käytettävä asianomaisen piirustuksen mukaista liityntäkiskoa, joka on valmistettu RAMO 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet mukaisten vähimmäiskiskopituuksien mukaisista osakiskopituuksista /12/. Liityntäkiskot on ehdottomasti sijoitettava kummallekin kiskojonolle samalle kohdalle. Luettelo liityntäkiskopiirustuksista on esitetty liitteessä 3. 60 E1 ja 54 E1 -kiskojen välinen liityntä voidaan tehdä myös tarkoitukseen suunnitellulla termiittihitsillä. Liityntäkiskojen valmistuksessa on huomioitava liityntähitsien suoruustoleranssit; kulkupinta 0,0/+0,6mm, kulkureuna +0,0/ 0,3mm, epäsuoruuksien loivennus 1:500 (2 mm/m). Liityntäkiskojen kulkureuna on merkittävä maalilla kuvan 11.5.2 mukaisesti. Lisäksi kiskonvaihtotyömaiden käyttöön on hyväksytty liitteessä 3 esitettyjen asianomaisten piirustusten mukaisesti valmistettavat jalan alapinnan tasoltaan vakiot (korkeusviiva vakio) tilapäiset liityntäkiskot 60 E1/54 E1/K43, jota käytettäessä suurin paikallinen nopeus on V < 80km/h. Kulkupinnan loivuus tässä liityntäkiskossa on 1:200 (5 mm/m). Samoin kiskojen 60 E1 /54 E1 välille on vastaava korkeusviivaltaan vakio liityntäkisko, jota käytettäessä suurin paikallinen nopeus on V < 100 km/h. Kulkupinnan loivuus tässä liityntäkiskossa on 1:300 (3,33 mm/m). 11.5.10 Kiskoankkurit Taulukko 11.5:11 Kiskojen ohjeelliset vaihtorajat. Kiskoprofiili Mbrt K30 30 Kiskoankkureiden ensisijaisena tehtävänä on vähentää kiskojen vaellusta, joka syntyy liikenteen aiheuttamana. Niitä käytetään myös kiskonkiinnitysten apuna vähentämään kiskojen lämpötilamuutoksesta aiheutuvaa kiskojen pituuden muutosta Jk- ja Pk-raiteissa. Käytössä olevat Fair V, Fair T ja Mathée-kiskoankkurit on esitetty kuvissa 11.5:6 11.5:8. Uusina hankitaan vain Mathée-kiskoankkureita.

44 RAMO 11.5 Ratakiskot Tarkemmat ohjeet kiskoankkureiden käytöstä on esitetty RHK:n julkaisussa Mathéeankkureiden käyttö- ja asennusohje. Julkaisussa on myös esitetty luettelo eri kisko- ja ratapölkkytyypeillä tarvittavista Mathée-kiskoankkurimalleista./5/ Kuva 11.5:6 Fair V -ankkuri. Kuva 11.5:7 Fair T -ankkuri. Kuva 11.5:8 Mathée-ankkuri.

45 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6 Kiskonkiinnitykset Määräys: Rakennettavilla Jk-raiteilla on käytettävä kiskon kiinnityksiä, joiden läpivetovastus on vähintään 9 kn kiskon tukipistettä kohden lukuun ottamatta silloilla ja vastaavissa rakenteissa käytettäviä ns. liukuvia kiskon kiinnityksiä./15/ Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla tukikerroksisilla raiteilla ei välilevyn dynaaminen jousivakio saa olla enempää kuin 600 MN/m./15/ Määräys: Kiinnitysten tulee olla siten eristettyjä, että kiskojen välissä on vähintään 5 kω resistanssi / pölkky /15/. Kiskon kiinnityksen tehtävänä on kiinnittää kisko ratapölkkyyn. Aluslevyn tehtävänä on antaa kiskolle oikea kallistus ja jakaa ratapölkkyyn kohdistuvat voimat riittävän suurelle pinta-alalle. Välilevyn tehtävänä on lisätä kiinnityksen läpivetovastusta ja joustavuutta sekä jakaa aluslevylle kohdistuvat voimat koko kiskon lepopinnalle. Kiinnitysten avulla kiskoon tulevat voimat siirretään pölkyille ja siitä edelleen tukikerrokseen. Kiskon kiinnityksen vääntövastus jäykistää lisäksi raidetta. Jk-raiteen kiinnitykseltä vaaditaan suurta läpiveto- ja vääntövastusta. Läpivetovastuksen tulee olla niin suuri, että se pystyy suurimmalla kiskossa esiintyvällä vetovoimalla (60 E1: 1040 kn) rajoittamaan kiskon murtuma-aukon suuruuden 40 mm (kiskon liike 2 20 mm) mittaiseksi. Jk-raiteen vaatimat arvot on esitetty RAMOn osassa 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet /12/. Betoniratapölkyissä ei erillisiä aluslevyjä ole, vaan pölkky itsessään on valmistettu siten, että kiskolle tulee oikea kallistus ja voimat jakautuvat pölkkyyn riittävän tasaisesti. Kiskonkiinnitykset koestetaan standardin EN 13146 mukaan. 11.6.1 Kiinnitykset puuratapölkkyyn Puuratapölkkyjen yhteydessä käytettävät kiinnitykset ovat joko erillisiä tai yhdistettyjä. Erillisiä kiinnityksiä ovat jousi- ja ruuvikiinnitys, K-kiinnitys ja kiilakiinnitys. Näissä aluslevy kiinnitetään raideruuvin avulla ratapölkkyyn ja kisko kiinnitetään aluslevyyn erillisten kiinnitysosien avulla. Ratapölkkyjen poraus on esitetty kuvassa 11.4:3. Yhdistettyjä kiinnityksiä ovat ratanaula-, jousinaula-, suora raideruuvi- ja JT-kiinnitys. Kiinnitysosat ovat aluslevy ja ratakiskonaulat, jousinaulat tai JT-ruuvi-jousi-yhdistelmät, jotka kiinnittävät kiskon aluslevyyn ja samalla aluslevyn pölkkyyn. Kiinnitykset puuratapölkkyihin on esitelty seuraavilla sivuilla.

46 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.1.1 Kiinnityksen valinta 60 E1 -kiskon yhteydessä normaaleja mäntypuuratapölkkyjä voidaan käyttää erikoiskohteissa kohdan 11.6.2.2 mukaisin Skl 12 tai kohdan 11.6.3.4 mukaisin aluslevyllisin Pandrol e-clip -kiinnityksin. 54 E1 -kiskon yhteydessä käytetään raiteessa Hey Back-kiinnitystä. K43-kiskon yhteydessä voidaan käyttää raskaimmin kuormitetuilla raiteilla Hey Backkiinnitystä AJR43-aluslevyin tai AJR54-aluslevyin erillistä sovituspalaa käyttäen. K43- raiteilla voidaan käyttää myös JT- tai suoraa raideruuvikiinnitystä. K60- ja K30-raiteilla voidaan käyttää JT- tai suoraa raideruuvikiinnitystä. Uudet raiteet on tehtävä käyttäen muita tässä esitettyjä kiskonkiinnityksiä kuin rata- tai jousinaulakiinnityksiä.

11.6.1.2 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey Back -kiinnitys) 47 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset Kuva 11.6:1 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey-Back). Hey Back -kiinnitystä käytetään 54 E1 ja K43-kiskojen yhteydessä myös Jk-raiteella. Hey Back -kiinnitteisiin ratapölkkyihin kiinnitetään aluslevyt kyllästämisen yhteydessä tai muussa työpajassa. Kiskon ja aluslevyn välissä käytetään välilevyä lisäämään niiden välistä kitkaa. Kisko kiinnitetään aluslevyyn kiinnitysjousien avulla kuvan 11.6:1 osoittamalla tavalla. Jousia on olemassa erilaisia ja ne antavat eri suuruisen läpivetovastuksen (Kuvassa tyyppi J9). Hankittavat jouset ovat tyyppiä J9 ja J7. Routivilla raideosuuksilla voidaan käyttää kolmea Rb 160-M raidemutteriruuvia ja yhtä R150-raideruuvia tai vaihtoehtoisesti neljää Rb 160-M -raidemutteriruuvia. Raidemutteriruuvin yläosa (kierre) suojataan vaseliinilla. Tukikerroksettomilla silloilla voidaan liukuvana kiinnityksenä käyttää J7-jousta ilman välilevyä kohdan 11.6.5.1 mukaisesti. Kiskon kallistuksen siirtymäalueilla on käytettävä AJR43 30 (1:30), AJR43 60 (1:60) tai AJR54 80 (1:80) siirtymäaluslevyjä erillisen suunnitelman mukaan.

48 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.1.3 K-kiinnitys Kuva 11.6:2 K-kiinnitys Uusia K-kiinnityksiä ei hankita, vaan ne korvataan kohdan 11.6.2.2 mukaisella Skl 12 -kiinnityksellä. K-kiinnitystä käytetään raiteessa vain erikoistapauksissa, esimerkiksi kiinnityksessä betoniin. Kiinnitystä käytetään myös vanhoissa K43- ja 54 E1 -vaihteissa. K-kiinnityksessä kisko on pystysuorassa. Kisko kiinnitetään aluslevyyn puristuslaattojen ja erikoiskantaruuvien avulla kuvassa 11.6:2 esitetyllä tavalla. Raideruuvien ja erikoiskantaruuvien kanssa käytetään kaksinkertaisia jousirenkaita. Ruuvien kireys on oikea, kun jousirenkaiden välissä on 1 mm rako. Kiskon ja aluslevyn välissä käytetään välilevyä. K-kiinnitys sopii käytettäväksi Lk-, Pk- ja Jk-raiteessa.

49 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.1.4 Ratanaulakiinnitys Kuva 11.6:3 Ratanaulakiinnitys. Uusia ratanaulakiinnityksiä ei hankita. Ratanaulakiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60- kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla. Kiinnitys tapahtuu kolmella ratakiskonaulalla kuvan 11.6:3 mukaisesti. Kunnostuksen yhteydessä pienemmät kuin 150 300 mm aluslevyt on vaihdettava suurempikokoisiin. Uusia ratanaulakiinnitteisiä raiteita ei saa rakentaa ja vanhoja tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää esimerkiksi siirtymällä JT- tai suoraan raideruuvikiinnitykseen. Ratanaulakiinnitteisillä sivuraiteilla ei sallita säännöllistä VAK-liikennettä. Kuljetettaessa sivuraiteilla venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja tai vaunuja, joiden akselipaino on yli 225 kn, suurin sallittu nopeus on V < 20 km/h.

50 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.1.5 Jousinaulakiinnitys Kuva 11.6:4 Suora jousinaulakiinnitys. Uusia jousinaulakiinnityksiä ei hankita ja poistettaessa radasta ne on hylättävä. Jousinaulakiinnitystä käytetään K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla. Kiinnitys tapahtuu joko kolmella vinolla tai suoralla jousinaulalla kuvien 11.6:4 ja 11.6:5 mukaisesti. Oikea tiukkuus saavutetaan, kun naulaa lyödään vielä 10 mm syvemmälle sen jälkeen, kun naula koskettaa kiskon jalkaan. Jousinaulakiinnitteisellä sivuraiteella ei sallita säännöllistä VAK-liikennettä. Kuljetettaessa venäläisen standardin mukaisia kuormattuja tavaravaunuja tai vaunuja, joiden akselipaino on yli 225 kn, suurin sallittu nopeus on sivuraiteilla V < 20 km/h.

51 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset Kuva 11.6:5 Vino jousinaulakiinnitys.

52 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.1.6 JT-kiinnitys Kuva 11.6:6 JTR-kiinnitys. JT-kiinnityksestä on olemassa kaksi eri versiota: JT-kiinnitys, jossa käytetään ohutta JTruuvia ( 17 mm) ja JTR-kiinnitys, jossa käytetään raideruuvia R 162 Kkp ( 24 mm). JTR-kiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhyt- ja pitkäkiskoraiteilla. Kiinnitystä voidaan käyttää myös raiteilla, joilla on säännöllistä VAK-liikennettä. JTR-kiinnitteisellä sivuraiteella voidaan kuljettaa kuormattuja venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja nopeudella V < 35 km/h. JTR-kiinnitys koostuu kuvan 11.6:6 mukaisista JTR-puristuslevystä, raideruuvista R162 Kkp (ks. kohta 11.6.1.7) ja aluslevystä AN30, AN43 tai AN60 käytettävän kiskon mukaan. Aluslevyn ratanaulojen reiät täytyy suurentaa raideruuville R 162 Kkp sopiviksi ( 27 mm) ennen kuin aluslevy soveltuu JTR-kiinnitykselle. Tällöin muodostuvat aluslevyt AR30, AR43 tai AR60. JT-kiinnityksessä voidaan käyttää koneistamattomia AN-aluslevyjä, mutta samalla kiinnityksen ominaisuuksista menetetään osa.

53 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.1.7 Suora raideruuvikiinnitys 1 2 1. Kisko K43 K60 K30 2. Raideruuvi R162 Kkp 3. Aluslevy AR30, AR43 AR60 3 Puuratapölkky Kuva 11.6:7 Suora raideruuvikiinnitys. Suoraa raideruuvikiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla. Ratanaulakiinnitteisiä raiteita voidaan vahvistaa varustamalla ne kokonaan tai osittain suoralla raideruuvikiinnityksellä. Kiinnitystä voidaan käyttää myös raiteilla, joilla on säännöllistä VAK-liikennettä. Suora raideruuvi -kiinnitteisellä sivuraiteella voidaan kuljettaa kuormattuja venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja nopeudella V < 35 km/h. Suora raideruuvikiinnitys koostuu kuvan 11.6:7 mukaisesti raideruuvista R162 Kkp ja aluslevystä AN30, AN43 tai AN60, joiden ratanaulojen reiät on koneistettu raideruuville R162 Kkp sopiviksi ja siten muutettu aluslevyiksi AR30, AR43 tai AR60. Jatkosratapölkyillä on käytettävä matalakantaista ruuvia R 162 Kp.

54 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.2 Kiinnitykset vaihdepölkkyyn 11.6.2.1 K-kiinnitys K-kiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.2 mukainen kiinnitys puuratapölkkyyn. 11.6.2.2 Skl 12 -kiinnitys Skl 12-kiinnitystä käytetään kaikissa uusissa vaihteissa. Kiskot kiinnitetään ripaaluslevyyn Skl 12 -jousella kuvan 11.6:8 mukaisesti. Betonivaihdepölkkyyn Skl 12 - kiinnityksen ripa-aluslevy kiinnitetään pölkkyyn valettuihin holkkeihin. Pölkyn ja ripaaluslevyn väliin asennetaan 4 mm paksu korkkikumivälilevy. Puuvaihdepölkkyyn Skl 12 -kiinnityksen ripa-aluslevy kiinnitetään porareikään ilman korkkikumivälilevyä. Skl 12 -kiinnitystä on olemassa kahta lajia, sekä 1:40 kallistetulle että pystysuoralle kiskolle. Pystysuorien ja 1:40-kallistettujen kiskojen välissä on käytettävä 1:80- kallistettuja siirtymäaluslevyjä. Siirtymäaluslevyjen sijoitus on esitetty vaihteen linjakuviossa. Kuva 11.6:8 Skl 12 -kiinnitys betonivaihdepölkkyyn. 11.6.2.3 Ratanaulakiinnitys Ratanaulakiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.4 mukainen kiinnitys puuratapölkkyyn. Poistettaessa ratanaulakiinnityksiä vaihteista kiinnitykset on hylättävä tai muutettava suora raideruuvi- tai JTR-kiinnitykseksi. Vaihteissa, joissa on ratanaulakiinnitys, poikkeavan raiteen suurin sallittu nopeus on V < 20 km/h kuljetettaessa kuormattuja venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja tai vaunuja, joiden akselipaino on yli 225 kn.

55 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.2.4 Suora raideruuvikiinnitys Suora raideruuvikiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.7 mukainen kiinnitys puuratapölkkyyn. 11.6.2.5 JTR-kiinnitys JTR-kiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.6 mukainen kiinnitys puuratapölkkyyn 11.6.3 Kiinnitykset betoniratapölkkyyn Betoniratapölkkyjen yhteydessä käytetään Fist-, RN-, Pandrol e-clip, Vossloh Skl 1 ja Skl 14 -kiinnityksiä. Näistä Fist-, RN- ja Skl 1 -kiinnityksiä ei enää hankita uusia. Betoniratapölkkyjen yhteydessä käytettävät kiinnitykset ovat yhdistettyjä kiinnityksiä. 11.6.3.1 Kiinnityksen valinta Betoniratapölkkyjä käytettäessä kiinnitys määräytyy ratapölkkytyypin mukaan.

56 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.3.2 Fist 1. Kisko 2. Eristetty tappi 3. Fist-jousi 4. Välilevy Kuva 11.6:9 Fist-kiinnitys betoniratapölkkyyn. Uusia Fist-kiinnityksiä ei hankita. Kiinnitys muodostuu Fist-jousesta ja eristetystä tapista. Tappi sijaitsee betoniratapölkyn läpi kiskon suunnassa menevässä hylsyssä ja Fist-jousi tukeutuu paikoilleen tapin avulla kuvan 11.6:9 mukaisesti. Fist-kiinnitystä voidaan käyttää 54 E1 -kiskolla myös Jk-raiteella. Myös K43-raiteella Fist-kiinnitystä voidaan käyttää. Radasta poistettaessa Fist-kiinnitteiset ratapölkyt on hylättävä.

57 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.3.3 RN Kuva 11.6:10 RN-kiinnitys betoniratapölkyllä. Uusia RN-kiinnityksiä ei hankita. RN-kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu ankkurilevyt ja RN-erikoisruuvit. Eristetyt RN-kiinnitysjouset kiinnittävät kiskon ratapölkkyyn ruuvi-mutteriyhdistelmällä kuvan 11.6:10 mukaisesti. RN-jousen kireys on oikea, kun se koskettaa kiskon jalkaan jousen kärjestä ja läheltä kiskon jalan reunaa. RN-kiinnitystä käytetään 54 E1 -kiskolla myös Jk-raiteella. Radasta poistettaessa RNkiinnitteiset ratapölkyt on hylättävä.

58 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.3.4 Pandrol e-clip Kuva 11.6:11 Pandrol e-clip-kiinnitys betoniratapölkyllä. Pandrol-jousikiinnittimet valetaan betoniratapölkkyyn. E-clip-jouset väännetään kiinni jousikiinnittimiin kuvan 11.6:11 osoittamalla tavalla siten, että jousen jousikiinnittimessä oleva pää on jousikiinnittimen reunan tasossa. Jousen ja ratakiskon jalan välissä käytetään sivueristintä. Pandrol e-clip-kiinnityksestä on olemassa monta eri versiota eri kiskoprofiileille ja myös eri raideleveyksille. Mikäli jostain komponentista löytyy versio raideleveydelle 1524 mm, sitä on käytettävä, mikäli raideleveyden muutosnopeus ei ylitä arvoa 1 mm/m. Eri komponentit on lueteltu liitteessä 4. Rataan asennettavien välilevyjen nimellispaksuuden tulee olla vähintään 7 mm. Jousia on pyrittävä käyttämään siten, että ne kiinnitetään vain kerran. Esimerkiksi jatkuvakiskoraidetta neutraloitaessa on syytä käyttää erillisiä asennus- ja neutralointijousia ja kiinnittää lopulliset jouset vasta neutraloinnin ja loppuhitsauksen jälkeen.

59 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset Pandrol e-clip -kiinnitystä käytetään betoniratapölkyillä 54 E1 ja 60 E1 -kiskojen yhteydessä myös Jk-raiteella. K43- ja K60-kiskojen yhteydessä kiinnitystä käytetään Lkraiteilla. Kierrätettäessä Pandrol e-clip -kiinnityksiä jouset ja kumivälilevyt on vaihdettava uusiin. Pandrol e-clip -kiskonkiinnityksestä on käytössä myös aluslevyllinen versio puuratapölkkyjä varten, ja sitä käytetään kovapuupölkkyjen yhteydessä kuvan 11.6:12 mukaisesti. Kuva 11.6:12 Pandrol e-clip -kiinnitys puuratapölkkyyn.

60 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.3.5 Vossloh Skl 1 Kuva 11.6:13 Vossloh Skl 1 -kiinnitys betoniratapölkyllä. Uusia Skl 1 -kiinnityksiä ei hankita. Kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu raideruuvin holkit. Skl 1 -kiinnitys esiasennetaan betoniratapölkkytehtaassa. Välilevyn ja kiskon asennuksen jälkeen Skl 1 -jousi käännetään 180 ja raideruuvi kiristetään noin 200 250 Nm:n vääntömomentilla. Kun asennus ja kiristys on tehty oikein, jousen keskiosa koskettaa kulmakappaleen (ohjauslevyn) reunaan kuvan 11.6:13 mukaisesti. Skl 1 -kiinnitystä käytetään K43-kiskolla myös Jk-raiteella.

61 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.3.6 Vossloh Skl 14 Skl 14 -kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu raideruuvin holkit. Skl 14 -kiinnitys esiasennetaan betoniratapölkkytehtaassa. Esiasennukseen sisältyvät välilevy, kulmakappaleet, raideruuvit, aluslaatat ja Skl 14 -jouset. Kiskon asennuksen jälkeen raideruuvit löysätään, Skl 14 -jousi asetetaan lopulliselle paikalleen kiskon jalan päälle ja raideruuvit kiristetään noin 200 250 Nm:n vääntömomentilla. Kun asennus ja kiristys on tehty oikein, jousen keskiosa koskettaa kulmakappaleen (ohjauslevyn) reunaan kuvan 11.6:14 mukaisesti. Skl 14 -kiinnitystä käytetään 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla myös Jk-raiteella. K43-kiskoilla sitä voidaan käyttää pääraiteessa tilapäisasennuksena ja sivuraiteissa. Vahvistettujen eristyssidekiskojen kohdalla on joissakin tapauksissa, kun normaali Skl 14 -jousi ei mahdu, käytettävä Skl 1 K -jousta. Kierrätettäessä Skl 14 -kiinnityksiä kumivälilevyt on vaihdettava uusiin. Kuva 11.6:14 Vossloh Skl 14 -kiinnitys betoniratapölkyllä.

62 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.4 Kiinnitykset betoniin Teräsbetonilaatan tai -pilarin yhteydessä käytetään K-kiinnitystä tai sen muunnelmaa, taikka Skl 12 -kiinnitystä. Betoniin valetaan kiinnityksiä varten raideruuviholkit. Edellä mainittujen sijasta voidaan valmiisiin rakenteisiin asennusta tehtäessä käyttää betoniin porattua reikää ja siihen lyötyä kiila-ankkuriruuvia tai betoniin valettua harjatankoankkuriruuvia. 11.6.4.1 Kiinnitykset teräsbetonilaattaan Käytettäessä 60 E1 tai 54 E1 -kiskoa käytetään Skl 12 -kiinnitystä, joka on samanlainen kuin vaihteissa käytetty kuvan 11.6:8 mukainen kiinnitys. Muilla kiskoilla voidaan käyttää K-kiinnitystä. Suurin sallittu nopeus on V < 120 km/h, kun kiskot on kiinnitetty suoraan teräsbetonilaattaan. Suoraan teräsbetonilaattaan kiinnitetty kiinnitys saattaa olla meluisa, joten erikoiskiinnitysratkaisujen käyttö on tutkittava tapauskohtaisesti. Betonin ja aluslevyn väliin sijoitettavan korkkikumivälilevyn paksuus on 6 mm. Ennen kiinnitysjärjestelmän asentamista on varmistuttava esimerkiksi tasoitetta käyttämällä, että pinta, johon aluslevyt kiinnitetään, on suora. Kiinnityksien välin on oltava normaali kiskopituuden mukaisen pölkkyjaon mukainen. 11.6.4.2 Kiinnitykset teräsbetonipilariin Kiskon kiinnitys teräsbetonipilariin tehdään K-kiinnityksellä tai Skl 12 -kiinnityksellä. Kiinnitys on esitetty kuvassa 11.6:15. Kiskojen kiinnittäminen pilarien varaan on mahdollista vain purku- ja huoltopaikoilla. Rakenteet on aina mitoitettava erikseen kuormituksen ja käytettävän kiskon mukaan. Kuva 11.6:15 Periaatekuva K-kiinnityksestä betonipilariin.

63 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.5 Kiinnitykset silloilla 11.6.5.1 Tukikerroksettomat sillat Sillan samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituuden ollessa alle 50 m käytetään normaaleja puuratapölkkykiinnityksiä kohdan 11.6.1 mukaisesti. Kuva 11.6:16 J7-kiinnitys tukikerroksettomalla sillalla. Sillan samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituuden ollessa 50...100 m on käytettävä kiinnitystä, jossa läpivetovastus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Vaatimus tulee täyttää myös Jk-raiteilla. Suurin sallittu läpivetovastuksen arvo on 3,5 kn/kiinnitys. Sallittuja kiinnityksiä ovat jousi- ja ruuvikiinnitys J7-jousin ilman välilevyä (kuva 11.6:16) tai Skl U12 -kiinnitys ilman välilevyä. Jousi- ja ruuvikiinnitystä J7-jousin käytetään K43- ja 54 E1 -kiskoilla. Skl U12 -kiinnitystä käytetään 60 E1 -kiskoilla. Skl U12 on kuvan 11.6:9 mukaisen Skl 12 -kiinnityksen versio, jossa kiinnitysjousen Skl U12 (punainen) ja ripa-aluslevyn väliin asennetaan 5,5 mm paksu rajoitinlevy Udi 5, joka yhdessä Skl U12 -jousen kanssa rajoittaa läpivetovastuksen noin 3,5 kn:iin kiinnitystä kohden. 11.6.5.2 Tukikerrokselliset sillat Tukikerroksisilla silloilla käytetään kiskon kiinnityksiä RAMOn osan 8 Sillat mukaisesti /12/. 11.6.6 Kiinnitykset teräkseen Erikoistapauksissa, kuten esim. terässillan yhteydessä, käytetään muutettua K-kiinnitystä, joka kiinnitetään teräskanteen esim. hitsaamalla. Pääraiteille muutettua K-kiinnitystä ei suositella, koska se on meluisa. Tapauskohtaisesti on valittava teknistaloudellisesti paras kiinnitys.

64 RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset 11.6.6.1 Kiinnitykset vaunuvaakaan Esimerkki kiinnityksestä teräksiseen vaunuvaakaan on esitetty kuvassa 11.6:17 käyttäen K-kiinnitystä. Myös Skl 12 -kiinnityksen käyttäminen on mahdollista. Raiteen toisen kiskojonon kiinnitykset on eristettävä. Kiinnitys betoniseen vaunuvaakaan on samanlainen kuin kiinnitys betoniin yleensä. Kuva 11.6:17 K-kiinnitys teräksisessä vaunuvaa assa tai kääntöpöydässä. 11.6.6.2 Kiinnitykset kääntöpöytään Kääntöpöytään kiinnitykset voidaan tehdä kuvan 11.6:17 osoittamalla tavalla mukaillulla K-kiinnityksellä. Kiinnityksessä kiskot ovat pystysuorassa. 11.6.7 Kallistusvälilevy Kaarteissa, joissa todetaan voimakasta ulkokiskon kulumista, voidaan käyttää kallistettua lisävälilevyä pölkyn ja kiskon välissä. Välilevyllä molempia kiskoja kallistetaan ulkokaarteen suuntaan, jolloin ulkokiskon kallistus muuttuu pystysuoraksi ja sisäkiskon 1:20 -kallistukseen. Välilevyjä voidaan käyttää B63- ja B75- betoniratapölkyillä ja Hey Back - kiinnitteisillä puuratapölkyillä. Kuva 11.6:18 Kallistusvälilevy betoniratapölkyille B63 ja B75. Kuvan 11.6:18 mukaisia kallistusvälilevyjä voidaan käyttää kaarteissa, joiden kaarresäde R < 1500 m. Suurin sallittu nopeus kallistusvälilevyjä käytettäessä on V < 140 km/h.

65 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset 11.7 Kiskon jatkossovitukset 11.7.1 Sähköä johtavat jatkokset Kiskon jatkossovituksen tehtävänä Pk-ja Lk-raiteilla on mahdollistaa lämpötilan muutoksista aiheutuvat kiskon pituuden muutokset määrätyissä rajoissa. Jatkossovitus yhdistää kiskojen päät pitäen ne kohdakkain ja estäen kulmien muodostumisen kiskojonoon vaaka- ja pystytasossa. Kiskon jatkoksia käytetään Lk- ja Pk-raiteilla. Suurin sallittu nopeus V < 120 km/h. 11.7.1.1 Jatkossovituksen rakenne Kiskojen päät on liitetty toisiinsa sidekiskojen ja jousirenkailla tai aluslaatoilla varustettujen sideruuvien avulla kuvien 11.7:1...11.7:4 mukaisesti. K60-, K43- ja K30-kiskoille on olemassa joukko erilaisia vanhoja jatkosrakenteita. Yleisimmät on esitetty kuvissa 11.7:2 11.7:4. 1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 Jousirengas Kuva 11.7:1 54 E1 -jatkossovitus, puuratapölkky, Hey Back -kiinnitys 1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 Jousirengas Kuva 11.7:2 K43-jatkossovitus, puuratapölkky, ratanaulakiinnitys

66 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset 1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 Jousirengas Kuva 11.7:3 K30-jatkossovitus, puuratapölkky, ratanaulakiinnitys 1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 Jousirengas Kuva 11.7:4 K60-jatkossovitus, puuratapölkky, ratanaulakiinnitys Lk- ja Pk-raiteilla sidekiskojen kiskoa vasten tulevat pinnat, kiskojen sidekiskosijat ja sideruuvien kierreosat on voideltava veteen liukenemattomalla vaseliinilla asennuksen yhteydessä. 54 E1 ja 60 E1 -jatkossovitusten lujuusluokkaa 10.9 olevien sideruuvien kiristysvääntömomentti on 900 Nm. K43- jatkossovituksen lujuusluokkaa 10.9 olevien sideruuvien kiristysvääntömomentti on 600 Nm. Muut sideruuvit on kiristetty oikein, kun jousirenkaiden välissä on 1 mm rako. Jousirenkaita on aina ehdottomasti käytettävä. Vierekkäisten kiskojonojen jatkosrakojen on oltava samalla kohdalla. Kaarteessa suurin sallittu poikkeama on 50 mm (RAMO 11.5.5). Jatkosratapölkkyjen välinen etäisyys keskeltä keskelle eri kiskoilla on taulukon 11.7:1 mukainen. K30-kiskojen jatkosratapölkyt on jatkossovituksen kohdalla lovettava kaltevuuteen 1:20. Taulukko 11.7:1 Jatkospölkkyjen välinen etäisyys pölkyn keskeltä keskelle. Kisko profiili Jatkospöl kkyjen välinen etäisyys [mm] Huom. 54 E1 400 Lk- ja Pk-raide, puuratapölkyt 54 E1 450 Lk- ja Pk-raide, betoniratapölkyt 60 E1, 54 E1 K43 240 K60 340 K30 450 610 Jk-raide

67 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset 11.7.1.2 Jatkosraot Jatkosrako aikaansaadaan kiskotettaessa sijoittamalla kiskojen päiden väliin rakolevy, jonka paksuuden määräävät liitteen 5 taulukoissa annetut ohjearvot. Kunnossapidossa tarkistetaan jatkosraot mittauskiiloilla RAMOn osan 13 Radan tarkastus mukaan /12/. Raidealustan on kiskotettaessa oltava mahdollisimman tasainen. Jos raidealusta on epätasainen tai jos pengertä korotetaan huomattavasti kiskotuksen jälkeen, käytetään kiskotettaessa jonkun verran ohjearvoja paksumpia rakolevyjä. Kun raide on nostettu lopulliseen asemaansa, jatkosraot on korjattava ohjearvojen mukaisiksi. Kiskon lämpötilamittaus Kiskon lämpötila mitataan vähintään kahdella kiskon lämpömittarilla kiskon varren varjon puoleiselta, puhtaalta ja sileältä pinnalta. Mittausajan tulee olla yli 10 minuuttia, mikäli kiskon lämpömittarin käyttöohjeissa ei ole toisin mainittu. Lämpötilan ja/tai sään vaihdellessa työvuoron aikana on kiskon lämpötila mitattava noin tunnin välein. Äkilliset sään vaihtelut, esimerkiksi sadekuurot, voivat aiheuttaa nopean lämpötilan muutoksen, joten sääolosuhteita on seurattava jatkuvasti. Vastaavasti eroja voi olla auringonpaisteisten ja varjoisien mittauspaikkojen välillä. Kiskon lämpötila on mitattava samalla lailla sekä kiskotettaessa että jatkosrakojen tarkistusmittauksissa. Jatkosrakojen ohjearvot Eri kiskoilla käytettävät jatkosrakojen ohjearvot ja rakolevyjen paksuudet on esitetty liitteessä 5. Jatkosrakojen teoreettiset maksimiarvot ja kiskon päiden rei'itys Jatkosraon nimellinen maksimiarvo sekä tämän arvon ja rakenneosille sallittujen toleranssien summa (nimellinen + toleranssi) on esitetty taulukossa 11.7:2. 11.7.1.3 Kiskon päiden rei'itys Kiskon päiden normaalin sidekiskorei'ityksen mitoitus ja purseen poisto on esitetty kuvassa 11.7:5 ja taulukossa 11.7:3. Mitoitus koskee myös Lk- ja Pk-raiteen eristysjatkosten reikämitoitusta. Jk-raiteen eristysjatkosten mitoitus on tyyppikohtainen ja esitetty kohdassa RAMO 11.7.2. Taulukko 11.7:2 Jatkosrakojen teoreettiset maksimiarvot. Kisko Jatkosraon maksimiarvo [mm] Nimellinen Nimellinen + toleranssi K30 18 23 K43 18 23 54 E1 21 26 60 E1 21 23 K60 18 24

68 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset Kuva 11.7:5 Kiskon päiden rei itys Taulukko 11.7:3 Kiskon päiden rei'itys ja purseen poisto. Kisko a [mm] b [mm] c [mm] d [mm] K30 52 ± 0,5 51 ± 0,5 221 ± 0,5 30 ± 0,5 K43S,K43 60,5 ± 0,5 51 ± 0,5 226 ± 0,5 30 ± 0,5 54 E1 70 ± 0,5 65 ± 0,5 265 ± 0,5 34 ± 0,5 K60 72,6 56 ± 1 226 ± 1,0 35 ± 1 60 E1 76,25± 0,5 65 ± 0,5 230 ± 0,5 33 ± 0,5 P 37 1) 75 ± 0,5 90 ± 0,5 210 ± 0,5 30 ± 0,5 1) Urakiskon P 37 (ks. RAMO 11.8.4.2) päissä on kolme sidekiskoreikää. Kolmannen reiän keskipiste on 330 ± 0,5 mm etäisyydellä kiskon päästä. 11.7.1.4 Kiskojen välisen sähkönjohtavuuden varmistaminen Raidevirtapiirin ja turvalaitejärjestelmien toimivuuden varmistamiseksi sähköä johtavat kiskonjatkokset on varustettava johdinlenkityksin. Lenkitykset tehdään tappijuotosmenetelmällä sidekiskosta kiskoon. Liitoskohta kiskossa on neutraaliakseli. Kiskon jatkoksen johdinlenkitys on esitetty kuvassa 11.7:6. 11.7.1.5 Tilapäisjatkokset Radan rakentamisen ja kunnossapidon yhteydessä työn ollessa kesken tarvitaan tilapäisjatkoksia. Jotta kiskon päät ja muut päällysrakennekomponentit eivät vaurioituisi ennen jatkoksen hitsaamista tai RAMOn kohdan 11.7.4 mukaisen jatkoksen valmistamista, on tilapäisjatkoksen kuormitus rajoitettu 100 000 Brt:iin RAMOn osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja - vaihteet mukaan /12/). 1 Sidekisko, 2 2 kpl johdinlenkkejä Kuva 11.7:6 Kiskon jatkoksen johdinlenkitys

69 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset Tilapäisjatkokset ovat sidekiskojatkoksia, joissa ei ole neljää sideruuvia kiinnitettynä. Sideruuveja on oltava kiinnitettynä kuitenkin vähintään yksi molemmissa kiskonpäissä. Tämän lisäksi on suositeltavaa käyttää sidekiskopuristimia. Eri tilapäisjatkosperiaatteet on esitetty kuvissa 11.7:7 11.7:9. Jk-raiteilla myös neljällä sideruuvilla varustettu jatkos voi olla tilapäinen (tilapäinen sovituskisko, RAMO 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet /12/), kuva 11.7:9. Tällöin ei jatkoksella kuitenkaan ole kuormitusrajoitusta, koska tilapäisen sovituskiskon poistamisen yhteydessä on poistettava vähintään sidekiskoalueen verran kiskoa. ROBEL-sidekiskopuristin soveltuu suoraan 54 E1, 60 E1 ja K60-kiskoille. Puristimen kynsiä lyhentämällä se soveltuu myös K43-kiskolle. 1 K43-, 54 E1, 60 E1 tai K60-ratakisko, 2 K43-, 54 E1, 60 E1 tai K60-sidekisko, 3 Puutai betoniratapölkky, normaali pölkkyväli, 4 sidekiskopuristin, jolloin V < 120 km/h (lukittava ROBEL-puristin) tai V < 100 km/h (ROBEL-puristin ilman lukitusmahdollisuutta) tai V < 80 km/h sidekiskopuristin kuten kuvassa 11.7:8 tai V < 50 km/h ilman sidekiskopuristinta Kuva 11.7:7 Tilapäisjatkos.

70 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset Kuvassa 11.7:8 on esitetty tilapäinen liityntäjatkos 54 E1 ja 60 E1 -kiskojen välillä. Tällöin on käytettävä vastaavaa liityntäsidekiskoa. 1 Liityntäsidekisko 54 E1/60 E1, 2 Puu- tai betoniratapölkky, normaali pölkkyväli, 3 Sidekiskopuristin, jolloin V < 80 km/h, tai V < 120 km/h, kun käytetään 2 kpl lukittavia puristimia, V < 100 km/h, kun 2 kpl puristimia ilman lukitusmahdollisuutta, V < 50 km/h (ilman sidekiskopuristinta) Kuva 11.7:8 Tilapäinen liityntäjatkos 54 E1/60 E1. 1 54 E1 tai 60 E1 -ratakisko, 2 54 E1 tai 60 E1 -sidekisko, 3 Puu- tai betoniratapölkky, normaalipölkkyväli Kuva 11.7:9 Tilapäisen sovituskiskon jatkos Jk-raiteella, V < 140km/h.

71 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset 11.7.2 Eristysjatkokset Eristetyn kiskonjatkoksen tehtävänä on erottaa raidevirtapiirit toisistaan tai jännitteettömästä raiteenosasta. Eristetyn jatkoksen on täytettävä asetetut vaatimukset kiskonlämpötila-alueella 40... +55 C. Eristysjatkoksen sähköiset ominaisuudet: Eristysmateriaali ei saa olla hygroskooppinen eli vettä imevä. Eristysmateriaalin on siedettävä auringonvaloa, liuoksia, happoja ja emäksiä, eikä se saa sisältää sellaisia aineksia, jotka muodostavat veden kanssa elektrolyyttejä. Eristyskyky aina vähintään 10 kω / 500 V DC. 11.7.2.1 Eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliin Eristysjatkos on aina sijoitettava pölkkyväliin. 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliin on esitetty kuvassa 11.7.10. Lk- ja Pk-raiteilla, joissa on 54 E1 -kiskot, on suositeltavaa tehdä jatkokset Jk-raidejatkoksin normaalista kiskonjatkoksesta poikkeavaan kohtaan. Muutoin Lk- ja Pk-raiteilla eristysjatkokset sijoitetaan normaaliin kiskojatkokseen. Kuva 11.7:10 54 E1 ja 60 E1 -eristysjatkosten asennus pölkkyväliin. Eristysjatkokset asennetaan vaihteen sisällä ja vaihdealueilla RAMOn osassa 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet määriteltyihin paikkoihin. Eristyksen molemmin puolin on oltava vähintään kolme saman kaltevuuksista aluslevyä. Valmiin eristysjatkoksen suoruustoleranssit ovat: kulkupinta: 0,0 mm, +0,6 mm kulkureuna: 0,3 mm, +0,0 mm

72 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset 11.7.3 Lk- ja Pk-raide-eristysjatkostyypit Lk- ja Pk- raiteilla käytettävissä eristysjatkoksissa rakenne on sellainen, että kiskon pitkittäinen liike on mahdollista ja kiskon lämpölaajeneminen jatkosrakoon mahdollistuu. Lk- ja Pk-eristysjatkoksissa kiskonpäissä on normaali sidekiskorei'itys (RAMO 11.7.1.3). 11.7.3.1 Puu-Permali-eristysjatkos Puu-Permali-eristysjatkoksessa käytetään pyökkilaminaattia olevia sidekiskoja (kuva 11.7:11). Puu-Permali-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankita uusia. 1 K30-, K43-, 54 E1 tai K60-ratakisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Lukkolaatta, 7 Päätyeristin Kuva 11.7:11 Puu-Permali-eristysjatkos. 11.7.3.2 Åssa-eristysjatkos Åssa-eristysjatkoksessa käytetään muovilla päällystettyjä sidekiskoja (kuva 11.7:12). Åssa-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankita uusia. 1 K30-, K43- tai 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Lukkolaatta, 7 Päätyeristin Kuva 11.7:12 Åssa-eristysjatkos.

73 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset 11.7.3.3 EXEL (Lk) -eristysjatkos EXEL (Lk) -eristysjatkos koostuu lujitemuovirakenteisista sidekiskoista. Päätyeristyksen vahvuus Lk-mallissa on 6 mm. EXEL (Lk) -eristysjatkoksen poikkileikkaus on esitetty kuvassa 11.7:13. 1 K30-, K43- tai 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Aluslaatta, 4 Mutterin aluslaatta M22/27, 5 Sideruuvi 22 mm (K30), 22 mm (K43), 27 mm (54 E1), 6 Lukkomutteri Kuva 11.7:13 EXEL (Lk) -eristysjatkoksen rakenne. 11.7.4 Jatkuvakiskoeristysjatkokset Jatkuvakiskoraiteilla tulee eristetyn kiskonjatkoksen estää lämpötilan vaihteluiden ja liikennekuorman aiheuttamat kiskonpäiden keskinäiset liikkeet sekä kiskon pituus- että myös pysty- ja sivusuunnassa eristyskyvyn kärsimättä, jolloin raide on katsottava myös eristysjatkoksen osalta jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskoraiteille eristys voidaan asentaa sovituskiskoelementtinä, joka koostuu vähintään RAMOn osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet /12/ mukaisista osakiskopituuksista, tai se voidaan koota raideolosuhteissa. Jk-raiteessa eristetty jatkos on tyypistä riippumatta aina valmistettava katkaisemalla kisko, jolloin kiskoprofiilille sallitut toleranssivaihtelut jatkoksessa voidaan välttää. Eristetyn jatkoksen kiskonpäät on hienoperlitisöitävä, kun kiskot ovat 260-laatua tai kovapäällehitsattava, kun ne ovat 220-, 240- tai 260Mn-laatua. Eristyselementeissä voidaan käyttää koko pituudeltaan hienoperlitisöityjä kiskoja (350HT) tai 320Cr-teräslaadun kiskoja, jolloin erillistä lämpökäsittelyä tai päällehitsausta ei tarvita. Eristysjatkoksen rei'itys on tehtävä nelireikäistä poraohjainta käyttäen. 11.7.4.1 EXEL (Jk) -eristysjatkos EXEL (Jk) -eristysjatkoksen sidekiskot ovat lujitemuovirakenteiset. Sideruuveina on vaarnaruuvit. Erona EXEL (Lk) -eritysjatkokseen on sideruuvirakenne ja päätyeristyksen vahvuus. Koska Jk-raiteen lämpövoimat siirtyvät ruuvikuormina sidekiskoon, ruuvien

74 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset sovitus kiskon reikiin on oltava tarkka. EXEL (Jk) -eristyksen rakenne on esitetty kuvassa 11.7:14. Toleranssi kiskon reikien sijainnille on ±0,5 mm. Kiskon reikäkoot ovat: 54 E1 EXEL (Jk)... 34,0 mm 60 E1 EXEL (Jk)... 36,0 mm Reiät porataan nelireikäporaohjaimella, minkä jälkeen katkaistaan kisko katkaisumerkin kohdalta laikkakatkaisukoneella käyttäen 4 mm:n vahvuista katkaisulaikkaa (=päätyeristyksen paksuus). Asennuksen aikana eristykseen ei saa kohdistua puristus- tai vetojännityksiä. Siksi kisko on tarvittaessa joko katkaistava vähintään eristyselementin osakiskon minimipituuden etäisyydeltä eristysjatkoksesta asennuksen ajaksi tai käytettävä jatkoksessa hydraulista vetolaitetta asennuksen ajan. 1 54 E1 tai 60 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Pitkät aluslevyt, 5 Vaarnaruuvi: 34mm (54 E1), 36mm (60 E1), 6 Lukitusmutteri Kuva 11.7:14 EXEL (Jk) -eristysjatkosten rakenne. Eristysjatkoksen suoruus tarkastetaan ennen muttereiden kiristystä viivoittimella (1 m) sekä kulkupinnalta että kulkureunasta, jolloin suoruuden on oltava kohdassa RAMO 11.7.2.1. esitetyn mukainen. Mutterit kiristetään asteittain kuvan 11.7:15 mukaisessa järjestyksessä niin, että sideruuvit pysyvät keskeisesti kiskon varteen nähden. Tämä on välttämätöntä varsinkin 54 E1 EXELeristystä asennettaessa. Sidekiskojen asettumista tiiviisti paikoilleen voidaan auttaa koputtamalla pitkiä aluslevyjä (osa 3 kuvassa 11.7:14) kevyesti vasaralla tai käyttämällä niin sanottua tärykiristintä loppukiristyksessä.

75 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset Kuva 11.7:15 EXEL-eristysjatkoksen muttereiden kiristysjärjestys. Lopullinen muttereiden kiristysmomentti on 800 Nm, joka on kiristettävä momenttiavainta käyttäen. Jatkos viimeistelyhiotaan noudattaen em. suoruustoleransseja ja virheiden vähimmäisloivuutta 1:500 (2 mm/m). 11.7.4.2 MT-eristysjatkokset MT-eristysjatkoksissa on eristävät sidekiskot. 54 E1 -kiskoilla on ollut käytössä kaksi eri sidekiskoprofiilia: normaalieristyssidekisko ja vahvistettu eristyssidekisko. Uusia MTeristysjatkoksia normaalisidekiskoin ei enää hankita. 60 E1 -kiskolla on käytetty aina vain vahvistettua sidekiskorakennetta. Sidekiskoissa on terässydän, jonka päälle on liimattu eristysmateriaalikerrokset ja kiskon vartta vasten tulevat suojapellit. MT-eristysjatkos kootaan suorittamalla liimaus erityisellä kitkamassalla. MT-eristysjatkosten rakenne on esitetty kuvissa 11.7:16 11.7:18. MT-eristysjatkoksen asennuspaikka pölkkyvälissä ja kiskon päiden käsittely määräytyy kohdan 11.7.2 mukaisesti. Kuva 11.7:16 Vahvistettu MT-eristysjatkos.

76 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset Kiskoon tulevat reiät porataan käyttäen nelireikäporaohjainta, ja kisko katkaistaan ohjaimen katkaisumerkin kohdalta käyttäen 4 mm:n vahvuista katkaisulaikkaa. MT-eristysjatkoksen vaatima reikäkoko kiskoon on 30.0 mm. Kiskonpäistä poistetaan jäyste ympäriinsä ja hamaraosa sekä sideruuvinreiät viistetään 1 mm/45. Kuva 11.7:17 54 E1 ja 60 E1 vahvistetun MT-eristysjatkoksen rakenne ja osat. Asennuksen aikana eristykseen ei saa kohdistua puristus- tai vetojännityksiä. Siksi kisko on tarvittaessa joko katkaistava vähintään eristyselementin osakiskon minimipituuden etäisyydeltä eristysjatkoksesta asennuksen ajaksi, tai käytettävä jatkoksessa hydraulista vetolaitetta asennuksen ajan. MT-liimaeristysjatkoksessa kitkamassa välittää pääasiallisesti raiteen pitkittäiset lämpövoimat. Sideruuvien kiristysmomentti on 1000 Nm. 1 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko koottuna (2.1 Terässidekisko, 2.2 Eristysmateriaali, 2.3 Suojapelti), 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Eristysholkki, 7 Kitkamassa, 8 Päätyeristys Kuva 11.7:18 54 E1 MT-eristysjatkoksen rakenne, normaalieristyssidekisko.

77 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset Eristysjatkoksen jälkikiristyksen jälkeen jatkoksen eristyskyky tarkastetaan vastusmittarilla. Eristysjatkoksen suoruus tarkastetaan viivoittimella (1 m) sekä kulkupinnalta että kulkureunasta ja viimeistelyhiotaan, jolloin suoruusvaatimus on kohdan RAMO 11.7.2.1 mukainen. 11.7.4.3 PE-eristysjatkos PE-eristysjatkoksessa liimamassa toimii eristävänä ja yhdistävänä osana kiskon ja sidekiskon välillä. PE-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankita uusia. Rakenne on esitetty kuvassa 11.7:19. Kuva 11.7:19 PE-liimaeristysjatkos. 11.7.4.4 S-eristysjatkos S-eristysjatkos on liimaeristysjatkos. S-jatkoksia on 54 E1 -kiskolla sekä normaalisidekiskolla että vahvistetulla sidekiskolla varustettuja malleja. Kaikissa 60 E1 - kiskojen S-eristysjatkoksissa on vahvistetut sidekiskot. S-jatkoksia ei voi liiman hitaasta kuivumisesta johtuen koota raideolosuhteissa, vaan valmis eristyselementti asennetaan sovituskiskon hitsauksena. Erona kuvassa 11.7:16 esitettyyn vahvistetun MTeristysjatkoksen ja kuvassa 11.7:18 esitetyn normaalisidekiskolla varustetun MTeristysjatkoksen rakenteeseen ovat sidekiskot ja liima. S-eristysjatkoksessa sidekisko on valuteräsrakenteinen ja eristävä materiaali asennetaan kokoamisen yhteydessä sidekiskon ja kiskon varren väliin. Liimana käytetään metalliliimaa. 11.7.4.5 IVG30-eristysjatkos IVG30-eristysjatkos on sidekiskorakenteeltaan vastaava kuin S-eristysjatkos vahvistetuin sidekiskoin. Erona on kiskon pään leikkaaminen hamarasta 30 kulmaan kulkusuuntaan nähden. Tällä rakenteella pyöräkerran aiheuttama isku jatkoksen kohdalla minimoituu. Lämpöjännitysten hallitsemiseksi kisko on kuitenkin leikattava jalkaosasta kohtisuoraan. Leikkaukset yhdistyvät kiskon neutraaliakselille poratussa reiässä. IVG30-eristysjatkoksen

78 RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset rakenne on esitetty kuvassa 11.7:20. IVG30-eristysjatkoksia käytetään 54 E1 ja 60 E1 - kiskoilla. Kuva 11.7:20 IVG30-eristysjatkoksen rakenne.

79 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet 11.8 Erikoisrakenteet 11.8.1 Kiskon voitelulaitteet Kiskon voitelulaitteen tehtävänä on estää kaarteen ulkokiskon kulkureunan ja pyörän laipan kulumista. 11.8.1.1 Sijoitus Kiskojen voitelulaitteita voidaan käyttää kaarteissa, joissa havaitaan voimakasta ulkokiskon kulumista ja joissa käytettävät nopeudet ovat suhteellisen pieniä. Kiskon voitelulaite sijoitetaan siirtymäkaarteen alueelle joko kaarteen molempiin päihin tai pääliikennesuunnan mukaan kaarteen alkuun. 11.8.1.2 Käyttö Kiskon voitelulaitteen käytössä, huollossa ja asennuksessa on noudatettava laitteen valmistajan antamia ohjeita. Kiskonvoitelulaitteissa on pyrittävä käyttämään luonnossa biologisesti hajoavaa voiteluainetta. 11.8.2 Raidepuskimet Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossa törmätessään menemästä raiteen pään yli. Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla on odotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla, joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAKkuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia. Raidepuskimen taakse noin 30 metriin asti ei saa sijoittaa mitään laitteita, jotka rikkoutuessaan saattavat aiheuttaa häiriötä muulle liikenteelle. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi sähköratalaitteet ja turvalaitekaapit. Turvaraiteessa oleva raidepuskin on pyrittävä sijoittamaan siten, että liikkuva kalusto puskimeen törmätessään ei ohjaudu pääraiteelle. Varmuutta raidepuskimen rikkoutumista vastaan voidaan tietyissä tapauksissa lisätä sijoittamalla raidepuskin ja siihen liittyvä raideosuus niin, että lähestyvälle liikkuvalle kalustolle muodostuu ylämäki. Raiteen rikkoutumista ehkäisemään ja raidepuskimen pysäyttävää vaikutusta lisäämään voidaan raidepuskimen alla ja etupuolella oleva raide vahvistaa sekä kulkukiskojen sisäettä ulkopuolelle suojakiskojen tapaan kiinnitettävillä lisäkiskoilla. Kiskot asennetaan noin 15 20 m matkalle.

80 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet 11.8.2.1 Kiinteät raidepuskimet Tavallinen kiinteä K30-kiskoinen raidepuskin on esitetty kuvassa 11.8:1. Sisätiloissa voidaan käyttää esimerkiksi seinäpalkkiin kiinnitettyjä kumipuskimia. Kiinteää raidepuskinta voidaan käyttää paikoissa, joissa liikkuvan kaluston törmääminen raidepuskimeen on epätodennäköistä. Kuva 11.8:1 Kiinteä K30-kulkukiskoinen raidepuskin. 11.8.2.2 Liukuvat raidepuskimet Liukuvat raidepuskimet liikkuvat törmäyksessä raidetta pitkin samalla jarruttaen ja saaden raidepuskimeen ajaneen liikkuvan kaluston vähitellen pysähtymään. Jarrutus aikaansaadaan raidepuskimen jarrutuselementtien ja ratakiskojen välisen kitkan avulla. Jarrutusvaikutusta voidaan lisätä asteittain raidepuskimen takana olevien erillisten lisäjarrulaitteiden avulla. Liukuvia raidepuskimia käytetään paikoissa, joissa on vaara, että liikkuva kalusto törmää raidepuskimeen. Liukuvat raidepuskimet voidaan asentaa joko K43- tai 54 E1 -raiteelle.

81 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet Kuva 11.8:2 Liukuva raskas raidepuskin. Raskas raidepuskin on esitetty kuvassa 11.8:2 ja kevyt kuvassa 11.8:3. SA3- automaattikytkimillä varustettuja vaunuja varten voidaan käyttää kuvan 11.8:4 mukaista raidepuskinta. Tällaisen puskimen paikallaan pysyminen on varmistettava puuratapölkyillä tai sorakasalla. Suojausvuosi A A-A Kiristysvääntömomentti A 2430 1000 400 Kuva 11.8:3 Kevyt liukuva raidepuskin. Ruosteenestokäsittelyn vuosiluku merkitään raidepuskimiin. Liukuvan raidepuskimen ja lisäjarrulaitteiden paikat merkitään kiskoon esimerkiksi maalilla.

82 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet Kuva 11.8:4 SA3-kytkimellisten vaunujen kanssa käytettävä liukuva raidepuskin. 11.8.2.3 Hydrauliset raidepuskimet Hydraulisella raidepuskimella (kuva 11.8:5) saadaan juna pysähtymään pienestä nopeudesta pehmeästi itse puskimen liikkumatta paikaltaan. Pysäyttäminen tapahtuu kahden hydraulisen sylinterin avulla. Puskin alkaa liikkua, kun törmäysenergia ylittää arvon, joka 120 t junalla vastaa törmäysnopeutta 6 km/h. Törmäyksen jälkeen on hydraulisylinterit vedettävä takaisin ulkoasentoonsa. Kuva 11.8:5 Hydraulinen puskin.

83 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet Hydraulista raidepuskinta voidaan käyttää paikoissa, missä liukuva raidepuskin käyttää liikaa raiteen hyötypituutta. Raidepuskin asennetaan 54 E1 -raiteelle. 11.8.3 Suojakiskot Suojakiskojen tehtävänä on suojata liikkuvaa kalustoa, sillan alla olevia rakenteita ja liikkujia ja siltaa tms. suistumisonnettomuuksissa estämällä suistunutta kalustoa kulkeutumasta sillalta tai radalta, tai törmäämästä kiinteään esteeseen. Suojakiskojen käyttö rautatiesilloilla on esitetty RAMOn osassa 8 Sillat. Muualla suojakiskoja voidaan käyttää: tunneleissa estämään suistunutta kalustoa törmäämästä tunnelin seiniin ja kaksi- tai useampiraiteisten ratojen tunneleissa estämään suistunutta kalustoa törmäämästä vastaantulevaan junaan raiteissa, joiden kaarresäde R < 250 m, suojaamaan raiteilta suistumisen aiheuttamilta vahingoilta ja vaaroilta paikallisten olosuhteiden vaatiessa esimerkiksi vilkasliikenteisillä rataosuuksilla vaikeissa radan geometrisissä olosuhteissa jyrkissä laskuissa jyrkissä, pienen pyöristyssäteen omaavissa kaltevuustaitteissa kallioleikkauksissa siltojen ja rakennustelineiden alla turvalaitteiden, rakennusten ym. rakenteiden kohdalla, jos suistuminen aiheuttaisi erityistä vaaraa tai vaurioita rakenteille liukuvien raidepuskinten yhteydessä jäykistämään raidetta alusrakenteen ollessa erityisen heikko jäykistämään raidetta 11.8.3.1 Suojakiskorakenne Suojakiskorakenteessa raiteen keskelle asetetaan ylimääräinen kiskopari kuvan 11.8:6 mukaisesti. Tarvittaessa, kuten esimerkiksi jyrkässä kaarteessa, suojakisko voi olla myös toispuoleisesti vain toisen kiskon vieressä. Suojakiskot kiinnitetään puusiltapölkkyihin suoralla raideruuvikiinnityksellä kohdan 11.6.1.7 mukaisesti. Betonisiin suojakiskopölkkyihin (S- ja SX-) suojakiskot kiinnitetään raideruuveilla pölkyissä oleviin holkkeihin. Käytettäessä betoniratapölkkyraiteella toispuoleista suojakiskorakennetta betoniratapölkyissä olevat ylimääräiset raideruuvireiät on tulpattava.

84 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet Kuva 11.8:6 Suojakiskon kiinnitys puusiltapölkkyihin. 11.8.3.2 Muototeräsrakenne Muototeräsrakenteen suurin etu on se, että se sitoo siltapölkyt toisiinsa pitäen ne oikeilla paikoillaan. Lisäksi hyvin suunnitellulla muototeräsrakenteella estetään, ettei suistunut pyörä riko kulkukiskon kiinnityksiä, pölkkyjä, eikä putoa pölkkyjen väliin. Esimerkki muototeräsrakenteesta on esitetty kuvassa 11.8:7. Kuva 11.8:7 Suojakiskon kiinnitys puusiltapölkkyihin. Suojakiskona muototeräs. 11.8.4 Urakiskoraide Päällystetyillä kentillä, joilla liikennöidään autoilla, trukeilla tms. voidaan käyttää urakiskorakennetta. 11.8.4.1 Urakiskoraiderakenne Urakiskoraide rakennetaan yleensä käyttäen puuratapölkkyjä tai erikoisvalmisteisia betoniratapölkkyjä. Ratapölkkyjako on n 600 mm. Ratapölkyt jaetaan tiivistetylle sepeli-

85 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet tai murskekerrokselle ja ratapölkkyjen välit täytetään päällysteen alapintaan saakka murskeella tai sepelillä. Päällyste valetaan urakiskoon kiinni. Urakiskoraiteessa ei aina kuitenkaan käytetä ratapölkkyjä. Tällöin kiskot kiinnitetään toisiinsa välitankojen avulla kuvan 11.8:8 mukaisesti. Normaali urakiskopituus on 15 m. Kaarteen sisäkiskon pituus ja välitankojen rei itys määräytyy kaarresäteen mukaan. Kaarrekiskot on yleensä taivutettava konepajassa lämmitettyinä. Kuva 11.8:8 P37-urakiskoraiteen välitankosovitus. Kiskonjatkoksissa käytetään 6 sideruuvia ja mutteria kuvan 11.8:9 mukaisesti. Urakiskoraiteen ratapölkytön päällysrakenne on esitetty kuvassa 11.8:10. Kuva 11.8:9 Urakiskoraiteen jatkosrakenne.

86 RAMO 11.8 Erikoisrakenteet 11.8.4.2 Urakiskoprofiilit Urakiskona käytetään profiilia P37. Sen päämitat on esitetty taulukossa 11.8:1 ja kuvassa 11.8:11. Taulukko 11.8:1 Urakiskoprofiilien päämitat. Ratakis kon tunnus kork eus mm hamaran leveys mm jalan leveys mm varren paksuus mm massa kg/m poikkipinta-ala mm 2 hitausmo mentti 10 4 mm 4 taivutusv astus 10 3 mm 3 P37 182 52,5 150 11 56,4 7185 3077 311 150 Kuva 11.8:10 Ratapölkyttömän urakiskoraiteen rakenne. Kuva 11.8:11 Urakisko P37.

87 RAMO 11 Viitteet Viitteet /1/ Betoniratapölkkyjen tekniset toimitusehdot, RHK 1635/731/2000. /2/ Junaturvallisuussääntöön liittyvä tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt), Ratahallintokeskus 2001. /3/ Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot RHK 1406/731/2001, Ratahallintokeskus 2001. /4/ Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet, LIMO. Ratahallintokeskus, Helsinki /5/ Mathée-kiskoankkurin asennus ja käyttö, RHK 1172/731/2001, Ratahallintokeskus 2001. /6/ Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot, RHK 1281/731/97. /7/ Puisten rata-, vaihde- ja siltapölkkyjen tekniset toimitusehdot Rty 3012/94. /8/ Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset, PYL. Ratahallintokeskus, Helsinki. /9/ Raidesepelin tekniset toimitusehdot. RHK:n julkaisuja D11 (RHK 1671/731/2001), Ratahallintokeskus 2001. /10/ Raiteen sallittu kuormitus, muistio, RHK:n kunnossapitoyksikkö 20.12.2001. /11/ Ratakiskojen tekniset toimitusehdot, RHK 932/731/2000, Ratahallintokeskus 2000. /12/ Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO), Ratahallintokeskus 1995 2002. /13/ Rautatievaihteiden tekniset toimitusehdot, RHK 406/731/99. /14/ Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001. /15/ Suurnopeusjunaliikenteen yhteentoimivuuden tekniset eritelmät infrastruktuuriosajärjestelmä, luonnosversio 12bis, AEIF 15.1.2002.

RAMO 11 Liite 1/1 (17) Tukikerroksen normaalipoikkileikkaukset Normaalipoikkileikkauksen tyyppi Tukikerros ja ratapölkkytyyppi Nopeus [km/h] Raideväli [mm] Raidetyyppi Sivunumero Yksiraiteinen rata Kaksiraiteinen rata Vaihdealue Vajaa raidesepeli ja puuratapölkyt Raidesora ja puuratapölkyt Raidesepeli ja puuratapölkyt Raidesepeli ja betoniratapölkyt Raidesepeli ja puuratapölkyt Raidesepeli ja betoniratapölkyt Ratapenger vaihteen alueella V 110 Lk/Pk 2 V 100 Lk 3 V 120 Lk/Pk 4 V 160 Jk 5 V 120 Lk/Pk 6 V 160 Jk 7 V > 160 Jk 8 V 140 Jk 4100 9 V 160 Jk 4300 10 V 160 Jk 4500 11 V 140 Jk 4100 12 V 160 Jk 4300 13 V > 160 Jk 4300 14 V > 160 Jk 4500 15 V 250 Jk 4700 16 17

4 ) EEJA % 5 K H= =! %!! # " " 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # %!!! # # # # " " " $ 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 8 = = = I A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = F EJ = O D O J EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 8 E@ = = O JJ = E = I J= = F = H= A JJ= L E = I H= H= @ E = 5 = EE EE A E JE F A K @ A D 4 ) ` &

4 ) EEJA! % 5 K H= = $ % $ " # #! 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # $ % $ " # $ # # $ #! #! # # 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 H= JK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = O D O J EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A D 4 ) ` &

4 ) EEJA " % 5 K H= =! %! " # " % 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # %!! " #! #! # % " % " ' 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = O D O J EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A D 4 ) ` &

4 ) EEJA # % 5 K H= = " % " " # " ' 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # % " " " # " #! " # & " ' # 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) ` &

4 ) EEJA $ % 5 K H= =! $! # # " ' 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # $!! # # " # " # ' " ' # 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = O D O J EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A D 4 ) ` &

4 ) EEJA % % 5 K H= = " $ " # # # 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # $ " " # # # #! # #! # #! 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) ` &

4 ) EEJA & % 5 K H= = # $ # # # #! 8 E A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # # $ # # # $ # " $ #! #! # # 8 E A HH I 6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) ` &

4 ) ` & " % 5 K H= = % " " # " # " # " " # ' 6 K E A HH I 8 E A HH I " % " = = HJA A I I = = EI JK I # " % " " # " # " #! 4 " " 4 " # " # 4 " ' ' & " 4 % ' ' " "! " ' ' 6 K E A HH I 8 E A HH I " # & I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A " D 4 ) EEJA ' %

4 ) ` & " % 5 K H= = % " " # " # " # "! " # ' 6 K E A HH I 8 E A HH I " % " = = HJA A I I = = EI JK I # " % " " # " # " #! "! ' ' " " # & 6 K E A HH I 8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E "! = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) EEJA %

4 ) ` & " % 5 K H= = % " " # " # " # " # 6 K E A HH I ' " " # 8 E A HH I " % " = = HJA A I I = = EI JK I # " % " " # " # " #! " # ' " ' $ " # & 6 K E A HH I 8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " # = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) EEJA %

4 ) ` & " $ 5 K H= = $ " # # # # # # " # # ' 8 E A HH I 6 K E A HH I " $ " = = HJA A I I = = EI JK I # " $ " # # # # # #! 4 " " 4 " # " # 4 " ' ' & " 4 % ' ' " "! " ' ' " 6 K E A HH I 8 E A HH I # #! I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A " D 4 ) EEJA %

4 ) ` & " $ 5 K H= = $ " # # # # "! # # " $ " 6 K E A HH I ' " = = HJA A I I = = EI JK I # # # 8 E A HH I " $ " # #! # # # # 6 K E A HH I "! ' " ' $ 8 E A HH I # #! I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E "! = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) EEJA! %

4 ) ` & # $ 5 K H= = $ # # # $ # "! $ # 6 K E A HH I # $ # ' $ # # 8 E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # # $ # $ # " 6 K E A HH I # # # # "! ' $ ' & 8 E A HH I $ #! I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E "! = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) EEJA " %

4 ) ` & # $ 5 K H= = $ # # # $ # " # $ # # $ # 6 K E A HH I ' & = = HJA A I I = = EI JK I # # # 8 E A HH I # $ # # # # # $ # " " # ' & $ #! 6 K E A HH I 8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " # = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A $ D 4 ) EEJA # %

4 ) ` & # $ 5 K H= = $ # # # $ # " % $ # # $ # 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # # # 8 E A HH I # $ # # # # # $ # " " % $ #! 6 K E A HH I 8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K E I EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " % = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EE EE A E JE F A K @ A # D 4 ) EEJA $ %

4 ) ` & "!!! H= E@ A # K 8 $ D 2 H= E@ A " K 8 $ D H= E@ A = I A F A E! H= E@ A = I H= $ J F K #! 4 = J= F A C A HL EEI JA J E = = A L = = F A C A H A L A O JA A L = ED JA A K F K A = " A L EJO I EA EI L EJK I A = K A A = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6-5 7 5 * ). 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - 4 = J= F A C A HL = ED JA A = K A A = EJJ= = = L = 4 ) EEJA % %

RAMO 11 Liite 2/1 (3) Hyväksytyt betoniratapölkyt Kuva 1 Betoniratapölkky B63, Pandrol e -kiinnitys. Kuva 2 Betoniratapölkky B75, Pandrol e -kiinnitys. Kuva 3 Betoniratapölkky B86, Pandrol e-clip -kiinnitys.

RAMO 11 Liite 2/2 (3) Kuva 4 Betoniratapölkky BP89, Pandrol e-clip kiinnitys. Kuva 5 Betoniratapölkky B97, Skl 14 -kiinnitys. Kuva 6 Betoniratapölkky BP 99, Skl 14-kiinnitys.

RAMO 11 Liite 2/3 (3) Kuva 7 Kaapelien vientiin tarkoitetun betoniratapölkyn periaatekuva. Mallina on Bp89-pölkky. Tyypeistä B97 ja Bp 99 on vastaavat versiot.

RAMO 11 Liite 3 /1 (1) Luettelo liityntäkiskopiirustuksista Liityntäkisko Piirustusnumero Liityntäkisko K43/K30 185144 Liityntäkisko K43/SJ43 4022-184-132 Liityntäkisko S49/K43 4022-184-280 Liityntäkisko 54E1/K43 4022-1-017 Liityntäkisko 54E1/K43 (leimuhitsaus) 4022-1-033 Liityntäkisko 54E1/K43 (ennen leimuhitsausta) 4022-1-058 Liityntäkisko 54E1/K43/K30 (ennen leimuhitsausta) 4022-1-063 Liityntäkisko 60E1/54E1 4022-161-020 Liityntäkisko 60E1/54E1/K43 4022-161-058 Liityntäkisko 60E1/54E1/K43 (vakio korkeusviiva) 4022-161-152 Liityntäkisko 60E1/54E1 (vakio korkeusviiva) 4022-161-153 Liityntäkisko 60E1/P37 4022-161-154 Liityntäsidekisko K43/P37 Liityntäsidekisko K30/P37 4022-1-527A 4022-1-528A

RAMO 11 Liite 4/1 (2) Pandrol e-clip -kiinnitystarvikkeet Eristimet Pölkky Nimellis- piirustusnumero Eristimen väri Huom. kisko raideleveys [mm] B88/89: 60E1 ulko 1524 4022 161-119 vaalean vihreä 60E1 sisä 1524 4022 161-120 väritön (luonnon) 60E1 1522 4022 161-089 B vihreä K60 ulko 1522 4022 284-143 A violetti K60 sisä 1522 4022 284-142 A oranssi 54E1 ulko 1524 4022 1-614 F sininen 1996 alkaen 54E1 ulko 1522 4022 1-614 D sininen 1995 ja aikaisemmin 54E1 sisä 1524 4022 1-613 F punainen 1996 alkaen 54E1 sisä 1522 4022 1-613 D punainen 1995 ja aikaisemmin K43 ulko 1522 4022 184-299 harmaa K43 sisä 1522 4022 184-300 ruskea 54E1 ulko 1524 4022 1-684 keltainen (käytetään kallistus- 54E1 sisä 1524 4022 1-683 beige välilevyn kanssa) 60E1 ulko 1524 4022 161-168 musta (käytetään kallistus- 60E1 sisä 1524 4022 161-167 punainen välilevyn kanssa) B86: 54E1 1522 4022 1-583 A musta 1995 ja aikaisemmin 54E1 ulko 1524 4022 1-669 vaalean punainen 1996 alkaen 54E1 sisä 1524 4022 1-670 vaalean sininen 1996 alkaen B63/66/69/75: 54E1 1522 4022 1-627A keltainen 54E1 sisä 1524 4022 1-689B sininen 1996 alkaen 54E1 ulko 1524 4022 1-588B punainen 1996 alkaen K43 1522 4022 184-185B vaaleanpunainen ulko tarkoittaa kiskon ulkopuolta eli raiteen ulkopuolella olevaa osaa, sisä tarkoittaa kiskon sisäpuolta eli raiteen keskellä olevaa osaa. Välilevyt Pölkky piirustusnumero Huom. B88/89 4022-161-065 C B86 4022 1-653 kumi B63/66/69/75 4022 1-395 EVA B63/66/69/75 4022 1-691 kumi

RAMO 11 Liite 4/2 (2) Jouset Pölkky piirustusnumero Huom. E 1817 4022 161-059 B B86/88/89 -pölkyt, vihreä E 2039/1 4022 161-088 A B86/88/89 -pölkyt, kaarresäde R < 1500 m ja nopeus V > 120 km/h, sininen E 2097 4022 184-301 BP89 ja K43-kiskot PR 401A 4022 1-295A B63/66/69/75 -pölkyt

RAMO 11 Liite 5/1 (3) Jatkosrakojen ohjearvot L= Kiskon pituus Taulukko 1. K30-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä tai -soraa, ratakiskonaulakiinnitys, suora raideruuvikiinnitys tai JT-kiinnitys. Kiskon lämpötila [ C] L = 12 m L = 14 m L = 16 m L = 18 m L = 20 m Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja +45 +38 +30 +23 +16 + 9 + 1 6 13 21 28 32 +48 +44 +37 +29 +22 +15 + 8 ± 0 7 14 22 29 +43 +37 +31 +25 +18 +12 + 6 ± 0 7 13 19 25 29 +46 +42 +36 +30 +24 +17 +11 + 5 1 8 14 20 26 +42 +36 +30 +25 +19 +13 + 8 + 2 3 9 15 20 26 32 35 +44 +41 +35 +29 +24 +18 +12 + 7 + 1 4 10 16 21 27 33 +38 +33 +28 +23 +19 +14 + 9 + 4 1 6 11 15 20 25 30 33 +40 +37 +32 +27 +22 +18 +13 + 8 + 3 2 7 12 16 21 26 31 +38 +34 +30 +25 +21 +16 +12 + 8 + 3 1 5 10 14 19 23 27 30 +40 +37 +33 +29 +24 +20 +15 +11 + 7 + 2 2 6 11 15 20 24 28 Rakolevyn paksuus [mm] 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Taulukko 2. K43-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesoraa tai -sepeliä, ratakiskonaula- tai jousinaulakiinnitys tai suora raideruuvikiinnitys. Kiskon lämpötila [ C] L = 10 m L = 12 m L = 18 m L = 20 m L = 22 m Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja +46 +37 +29 +20 +11 + 2 7 15 24 29 +50 +45 +36 +28 +19 +10 + 1 8 16 25 +45 +38 +30 +23 +16 + 9 + 1 6 13 21 28 32 +48 +44 +37 +29 +22 +15 + 8 ± 0 7 14 22 29 +38 +33 +28 +23 +19 +14 + 9 + 4 1 6 11 16 20 25 30 35 38 +40 +37 +32 +27 +22 +18 +13 + 8 + 3 2 7 12 17 21 26 31 36 +38 +34 +30 +25 +21 +16 +12 + 8 + 3 1 5 10 14 19 23 27 30 +40 +37 +33 +29 +24 +20 +15 +11 + 7 + 2 2 6 11 15 20 24 28 +38 +34 +30 +26 +22 +18 +14 +10 + 5 + 1 3 7 11 15 19 23 26 +40 +37 +33 +29 +25 +21 +17 +13 + 9 + 4 ± 0 4 8 12 16 20 24 Rakolevyn paksuus [mm] 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

RAMO 11 Liite 5/2 (3) Taulukko 3. K43-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä, jousi- ja ruuvikiinnitys, JT-kiinnitys tai K-kiinnitys. Kiskon lämpötila [ C] L = 22 m L = 32 m L = 36 m L =40 m L = 44 m Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Rakolevyn paksuus [mm] +33 +29 +25 +21 +17 +13 + 9 + 5 + 1 2 6 10 14 18 22 26 30 +36 +32 +28 +24 +20 +16 +12 + 8 + 4 ± 0 3 7 11 15 19 23 27 +31 +28 +25 +23 +20 +17 +14 +11 + 8 + 6 + 3 ± 0 3 6 9 11 14 17 19 +32 +30 +27 +24 +22 +19 +16 +13 +10 + 7 + 5 + 2 1 4 7 10 12 15 18 +31 +29 +26 +24 +21 +19 +16 +14 +11 + 9 + 6 + 4 + 1 1 4 6 9 11 13 +32 +30 +28 +25 +23 +20 +18 +15 +13 +10 + 8 + 5 + 3 ± 0 2 5 7 10 12 +29 +27 +25 +23 +20 +18 +16 +14 +11 + 9 + 7 + 5 + 2 ± 0 2 4 7 9 11 +30 +28 +26 +24 +22 +19 +17 +15 +13 +10 + 8 + 6 + 4 + 1 1 3 5 8 10 +29 +27 +25 +23 +21 +19 +17 +15 +13 +11 + 9 + 7 + 5 + 3 + 1 1 3 5 7 +30 +28 +26 +24 +22 +20 +18 +16 +14 +12 +10 + 8 + 6 + 4 + 2 ± 0 2 4 6 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Taulukko 4. 54E1-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä, jousi- ja ruuvikiinnitys tai K-kiinnitys. Kiskon lämpötila [ C] L = 25 m L = 30 m L = 50 m Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja +40 +37 +33 +30 +26 +23 +20 +16 +13 + 9 + 6 + 2 1 5 8 12 15 19 22 26 29 +43 +39 +36 +32 +29 +25 +22 +19 +15 +12 + 8 + 5 + 1 2 6 9 13 16 20 23 27 +32 +29 +27 +24 +22 +19 +17 +14 +11 +9 +6 +4 +1 1 4 6 9 11 14 16 19 +34 +31 +28 +26 +23 +21 +18 +16 +13 +10 +8 +5 +3 +0 2 5 7 10 12 15 17 +24 +22 +20 +19 +17 +15 +13 +12 +10 + 8 + 6 + 5 + 3 + 1 + 0 2 4 6 7 9 11 +25 +23 +21 +20 +18 +16 +14 +13 +11 + 9 + 7 + 6 + 4 + 2 + 1 1 3 5 6 8 10 Rakolevyn paksuus [mm] 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

RAMO 11 Liite 5/3 (3) Taulukko 5. K60-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä, ratanaulakiinnitys tai JT-kiinnitys. Kiskon lämpötila [ C] L = 16 m L = 32 m Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja +48 +43 +37 +31 +26 +21 +15 +10 + 4 1 7 12 17 23 28 34 37 +50 +47 +42 +36 +30 +25 +20 +14 + 9 + 3 2 8 13 18 24 29 35 +27 +24 +22 +19 +16 +13 +11 + 8 +5 + 2 ± 0 3 6 9 11 14 16 +28 +26 +23 +21 +18 +15 +12 +10 + 7 + 4 + 1 1 4 7 10 12 15 Rakolevyn paksuus [mm] 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16