Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email ristiinan.kunta@ristiina.fi Aloitusaika 17.4.2012 Lopetusaika 17.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 1 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Virpi Siekkinen Sähköposti virpi.siekkinen@ristiina.fi Puhelin 0405677111 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Virpi Siekkinen Sähköposti virpi.siekkinen@ristiina.fi Puhelin 0405677111 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarve kunta ja palvelurakenteen uudistukselle on olemassa. Vahvalla kuntarakenteella vahvistetaan alueen elinvoimaa ja turvataan kuntalaisten palvelut. Uudistuksen tarpeet riippuvat sekä kuntien omista toimenpiteistä, mahdollisuuksista suoriutua kunnille osoitetuista velvoitteista sekä valtion toimenpiteistä kuntia kohtaan. Muutokset kuntarakenteeseen tulee tehdä kuntien ja valtion yhteistyöllä, vapaaehtoisuuteen perustuen. Ristiinan näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistukselle ovat palvelujen turvaamisen varmistaminen: palvelujen turvaaminen tänä päivänä onnistuu, mutta pienehkön kunnan taloudellinen liikkumavara on lähes olematon. Jos kunnille tulee lisää velvoitteita, on näihin saatava täysimääräinen rahoitus vaihtoehtoisesti joitakin velvoitteita on kunnilta otettava pois pienellä kunnalla ei yksin ole mahdollisuutta suoriutua kaikista velvoitteistaan > erityispalvelut on jo nyt tuotettavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pienen kunnan mahdollisuus vastata taloudellisiin poikkeamiin on heikko väestön ikääntyminen siirtää palvelutarvetta vanhuspalveluihin kuitenkin samalla palvelut on järjestettävä myös lapsille, nuorille ja työikäisille. Samanaikaisesti rajallisin resurssein kuntien pitäisi pystyä muuttamaan palvelurakennettaan tulevaisuuden tarpeita vastaavalle tasolle ja ennen kaikkea palvelujen uudistamisessa tulisi lisätä myös ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja toimintatapoja. henkilöstön eläköityminen luo haastetta rekrytointiin toisaalta se antaa myös mahdollisuuden uudistaa/nuorentaa henkilöstöä tehokkaasti jos vielä tänä päivänä suoriudutaan palvelujen järjestämisestä, niin esim. Ristiinassa kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen ja kehittäminen pystytään resurssoimaan heikosti. Kunnan elinvoiman kasvattaminen ja ylläpitäminen turvaa menestyksekkään tulevaisuuden. julkisen talouden tasapainottamisessa myös kuntataloudella on tehtävänsä tulee se rahoitus sitten kunnan oman verotuksen kautta tai valtionosuuksina, on julkisen talouden tasapainoisella kehityksellä merkityksensä
myös yksittäisen kunnan taloudelle ja tulevaisuudelle. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ristiinassa on otettava huomioon väestön väheneminen (ei kuitenkaan vielä kriittinen tekijä) ja ennen kaikkea väestön vanheneminen. Vanhusväestön osuus kasvaa merkittävästi ja tätä silmällä pitäen tulisi turvata vanhuspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Palvelutarve tullee painottumaan entistä enemmän vanhuspalveluihin ja sotepaveluihin. Väestöpohjaisessa tarkastelussa tulisi myös ottaa huomioon kunnan merkittävä vapaaajanasukasmäärä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Ristiinan kunta on tervehdyttänyt taloutensa ja rukannut toimintansa 20062010, nykyinen palvelurakenne ja taso/laatu/määrä on sopeuttamisohjelman tulos. Ohjelman aikana taseen alijäämät saatiin kuitattua ja tp2010 jälkeen kunnan taseessa oli hieman ylijäämää. Tiukasta talouskurista huolimatta tp2011 vei kunnan jälleen alijäämäisten kuntien joukkoon, taseessa on nyt noin 200.000 alijäämää. Yleisen taloustilanteen heikentyessä puskuria ja/tai sopeuttamisvaraa ei ole. Ristiinalaisella toimintarakenteella verotulot ja valtionosuudet ovat merkittävässä roolissa toimintatuottojen osuus on vain 12 %. Talouden heikentyessä tilanne näkyy pienellä viiveellä verotulokertymässä. Ristiina on maaseutukunnaksi teollistunut ja työpaikkaomavaraisuusaste on noin 100%. Elinkeinorakenne on seuraava (prosenttia työpaikoista, 2009): alkutuotanto 8,7 %, jalostus 48,6 %, kauppa, majoitus, liikenne 14,5 %, rahoitus 4,9 %, yht.kunn./julkinen 22,1 %, tuntematon 1,2 %. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta ahtaus ja/tai tiiviys ei Mikkelin seudulla eikä koko EteläSavon alueella ole ongelma. Mutta laajalla yhteistyöllä ja yhteisillä resursseilla voidaan hyödyntää jokaisen alueen omia jo olemassa olevia vahvuuksia esim. asumiseen ja/tai yritystoimintaan: kaupunkikeskustan erityispiirteet ja maaseutumaisten alueiden vahvuuksien hyödyntäminen. Tiivis yhteistyö ja yhteinen suunnittelu voisi parantaa joukkoliikenteen mahdollisuuksia (koululaiset, opiskelijat, asiointiliikenne, työmatkat). Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ristiinasta pendelöidään merkittävästi Mikkeliin (1/3 työssäkävijoistä) lukumääräisesti pendelöinti Ristiinan ja Mikkelin välillä on molempiin suuntiin lähes yhtä suuri > ollaan selkeästi yhtä työssäkäyntialuetta. Saavutettavuus keskuskaupunki Mikkeliin on hyvä valtatieyhteys vt13 keskustasta keskustaan tarkoittaa noin 20 minuutin ajallista saavutettavuutta (noin 22 km). Toki Ristiinan alueella on huomioitava saavutettavuus myös hajaasutusalueilta kuntataajamaan: kaukaisimmat kuntalaiset asuvat reilun 30 km etäisyydellä kuntakeskustasta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Mikkelin seudulla on tehty vahvaa yhteistyötä palvelujen järjestämisessä vuosikausia. Ristiinan kunta on yhteistyöhaluinen ja kykyinen toimija. Ristiinan kunnan talouden sopeuttamisohjelman vuoksi kunnan oma organisaatio on ohut jo tällä hetkellä monia erityispalveluja ostetaan muilta toimijoilta. Kuitenkin, edelleen: tämänhetkinen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on kohtuullisen hyvä, peruspalvelut/lähipalvelut pystytään järjestämään edelleen kuntakeskuksessa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ristiina on mukana Mikkelin seudullisessa elinkeinoyhtiössä. Pienen kunnan resurssit riittävät palvelujen järjestämiseen kehittämistehtävät jäävät helposti sivuun. Pienessä kunnassa ei ole henkilöstö eikä oikein edes rahallista resurssia hoitaa/ostaa kehittämistoimia. Tärkeintä kuitenkin olisi elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisääminen ja ylläpitäminen: jos on yrityksiä, on työpaikkoja, on työntekijöitä, on veronmaksajia ja kuntalaisia > on resurssia ylläpitää kuntaa ja järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut ja turvata turvallinen elinympäristö ja houkutteleva toimintaympäristö elinkeinoelämälle > tämä riittää. Elinkeinotoimen osalta vahvaa alueellista ja seudullista yhteistyötä tarvitaan. Kehittämistyössä tärkeää on hyödyntää kunkin alueen erityispiirteitä.
Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kuntarakenneuudistus on paikallaan, yhteistyössä kuntien kanssa. Toimintaympäristöt ja tarpeet muuttuvat, myös hallinnollisten ja toiminnallisten organisaatioiden tulee muuttua. Mutta vähintään yhtä tärkeää on tarkastella kuntien palvelurakennetta sekä myös kuntien velvoitteita palvelujen järjestäjänä kunta/valtiotehtäväjakoa tulee myös arvioida. Tällä hetkellä Ristiinan kunta tekee vahvaa yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja seudun muiden kuntien kanssa. Kuntien tulevaisuuden tekeminen, hyvän elämän edellytysten luominen ja ylläpitäminen sekä palvelujen järjestäminen tulee mahdollistaa sekä vahvojen peruskuntien että yhteistoimintaalueiden muodossa. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Taloustarkastelu, peruspalvelujen järjestämisedellytykset ja elinkeinotoimen kehittäminen lienevät tärkeimmät mahdollisen kuntarakenteen näkökulmat ja kriteerit. Peruspalvelujen järjestämisedellytyksissä tulisi ottaa huomioon kunnan vakiasukkaiden ohella kunnan vapaaajanasukasmäärä. Kuten usea muukin eteläsavolainen ja mikkelinseutulainen kunta on todennut, vapaaajanasukkaiden merkitys on EteläSavossa merkittävä ja tärkeä. Esim. Ristiinassa on 4839 asukasta, noin 2300 taloutta ja noin 3100 vapaaajanasuntoa (joista osa on ristiinalaisten omistuksessa) voidaan todeta, että kesäaikana asukaslukumme lähes kolminkertaistuu.
10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Mikkelin seudun kunnat, lähtökohtaisesti tämän tulee perustua kuntien omaan tahtoon ja haluun. Parhaillaan selvitetään kuntaliitoksen mahdollisuutta Suomenniemen, Mikkelin ja Ristiinan kuntien kanssa valtuustot tulevat päättämään asiasta kokouksissaan 3.5.2012. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Mikkelin seudun kunnat, lähtökohtaisesti tämän tulee perustua kuntien omaan tahtoon ja haluun. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Suomenniemi, Mikkeli ja Ristiina ovat parhaillaan tekemässä päätöstä mahdollisesta kuntajaonmuutoksesta. Yhdistymisesitys liitteineen on ollut nähtävillä 12.4.2012 saakka, seuraavaksi asiaa Ristiinassa käsitellään kh:ssa 23.4.2012 ja sieltä kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle 3.5.2012. Jos tämä prosessi ei johda kuntajaon muutokseen, jatkotoimenpiteet linjataan uudelleen. Tällöin mahdollista muutosta ohjannee neljän uuden lakipaketin kokonaisuus: rakennelaki, sotejärjestämislaki, uusi valtionosuuslaki ja uusi kuntalaki. Kuntien itse käynnistämä selvitys olisi paras tapa toteuttaa mahdollinen kuntauudistus. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ristiinan kunnalla on valmius osallistua Mikkelin seudun muiden kuntien niin halutessa ministeriön käynnistämään kuntajakoselvitykseen. Myös ministeriön käynnistämään selvitykseen tulee kuntien lähteä omasta tahdostaan. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitoksia kannustamaan tarvittaneen jatkossakin kannusteita eli yhdistymisavustusjärjestelmää > porkkanarahaa. Mutta myös jo kuntarakenteen muutokseen mahdollistavien edellytysten selvittämiseen tarvitaan taloudellista tukea. Selvityksissä tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaapua, työrukkasta kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden rinnalle esim. selvittämään kuntien nykyisiä palvelurakenteita ja yhteistyökuvioita ennakoimaan tulevaa, analysoimaan ulkopuolisena asiantuntijana kuntien taloustilannetta (mennyttä toteutunutta ja tulevaisuuden arviointia), selvittämään ja kertomaan kuntaliitosten hyvistä käytänteistä ohjaamaan mahdollisten karikkojen välttämistä, prosessoimaan yhdistymisesityksiä liitteineen jne. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Mahdolliset kuntajaon muutokset eivät saa johtaa valtionosuuksien pienenemiseen uuden syntyvän kunnan valtionosuuksien tulee pysyä (vähintään) samansuuruisina kuin yksittäisten kuntien yhteenlaskettujen valtionosuuksien. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Vos ja verotulot yhteensä tulee mahdollistaa kansalaisten hyvän elämän edellytykset > yhtä hyvät taloudelliset mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointia ja taata kansalaisille yhdenvertainen asema asuinpaikasta riippumatta. Rahoitusjärjestelmän tulee ottaa huomioon kuntien erityispiirteet. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Tätä työtä on jo tehty Mikkelin seudulla: Mikkelin seudun soteyhteistoimintaalue, ESKO Oy (ammatillinen koulutus). Erityispalveluiden väestöpohjalle voidaan asettaa alarajat. Esim. erikoissairaanhoidon tuottaminen tarpeeksi suurella väestöpohjalla tulee pakottaa vaikka valtion taholta, jos kunnissa ja/tai sairaanhoitopiireissä tätä ei vapaaehtoisesti saada aikaan. Tavoitteena tulee olla ERVAaluiden laajuinen erikoissairaanhoito. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä kautta. Muu, mikä? Mieluummin kannustamalla, kuin lainsäädännöllä erityispalvelussa ohjaus voi tulla myös lainsäädännön
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle Vuoden 2013 alusta lukien: jos Suomenniemi+Mikkeli+Ristiina toteutuu, uusi Mikkeli aloittaa 1.1.2013 jos ei toteudu, on tulevaisuus avoin. Tällöin yhteistä mahdollista seuraavaa ajankohtaa kuntaliitoksille tulee pohtia keskuskaupunki Mikkelin sekä muiden mahdollisten kuntaliitoskumppaneiden kanssa. Ristiinalla on käynnissä oleva kuntaliitosprosessi huomioiden valmius erilaisiin aikatauluihin, tämä arvioidaan valtuuston päätöksen 3.5.2012 jälkeen uudelleen. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Asiantuntijaapua ICTjärjestelmien yhteensovittamiseen ja/tai uuden luomisessa. Tarvitaan myös benchmarkkausta kuntaliitoksen läpikäynneistä entisistä ja uusista syntyneistä kunnista. Tarvitaan (tutkittua) tietoa jo toteutuneista kuntaliitoksista. Tukea hyvien käytänteiden viemiseen uuteen kuntaan: ei ajauduta olemassa oleviin toimintatapoihin, vaan luodaan uutta, käytetään muutos hyväksi, otetaan opiksi ketteristä pienistä kunnista ja niiden toimintatavoista > ulkopuolista näkemystä tunnistamaan tehokkaat toimintatavat. Tarvitaan myös puhdasta henkilöresurssia selvittämään erilaisia olemassa olevia käytänteitä ja toimintatapoja, jotta päästään rakentamaan yhteistä uutta, esim. uuden kunnan henkilöstön palkkojen ja etuuksien selvittäminen harmonisointia varten. Myös tuleva lakipaketti rakennelaki, sotejärjestämislaki, uusittu valtionosuuslainsäädäntö ja uusi kuntalaki tulevat ohjaamaan kunta ja palvelurakenneuudistusta.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun tulee olla tarpeeksi vahvalla pohjalla. Sotekokonaisuuden taloudellinenkin haltuunotto on tärkeä. Kunnissa odotetaan mielenkiinnolla sotejärjestämislakia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain tulisi mahdollistaa tehtäviltään erilaisten kuntien toimintamahdollisuudet. Esim. seutujen keskuskaupungilla ja sen ympärillä olevilla kehyskunnilla tehtävät ja toimintarakenne myös kuntien väestöpohja voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Tästä huolimatta kuntalaki on kaikille sama. Kuntien talouden vertailumahdollisuuksien parantamiseksi yhdenmukaisuutta kirjanpitomääräyksiin. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Tulee taata, että suurenkin kunnan lautakuntiin, hallitukseen ja valtuustoon tulisi luottamushenkilöitä alueellisesti kattavasti koko kunnan alueelta. Aluetoimikunnille/johtokunnille mahdollisuus antaa lausuntoja ja osallistua esim. neuvottelumenettelyn kautta aluettaan koskevaan päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Samoin budjetista on osoitettava kohtuullinen vuosittainen määräraha alueiden asukkaiden aktivoimiseksi ja alueiden kehittämiseksi. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Järjestelmän tulee mahdollistaa kansalaisille samanvertaiset elinmahdollisuudet eri puolilla Suomea tulee turvata tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Valtion antaessa kunnille uusia tehtäviä/velvoitteita tulee antaa myös riittävä rahallinen resurssi velvoitteista suoriutumiseen. Palvelujen järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu tulee suunnata samalle toimijalle, vahvoille peruskunnille tai yhteistoimintaalueille. Järjestelmien tulee ottaa huomioon eri alueiden omat erityispiirteet. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tehtävien vähentäminen/järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle, kuntayhtymille tmv. mitä tapahtuu ohjausvastuulle? Ohjausvastuu tulee arvioida erikseen! Tulee hyväksyä kuntien erilaiset toimintatavat järjestää/tuottaa palveluja. Voiko erikokoisilla kunnilla olla erilaisia tehtäviä ja/tai velvoitteita? Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos uusia tehtäviä annetaan, tulee myös varmistaa oikean suuruinen rahallinen resurssi.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksessa tarvitaan asiantuntemusta kunnista, kuntalaisilta, viranhaltijoilta, luottamushenkilöiltä, asiantuntijoilta jne. Valmistelu laajalla, parlamentaariselta pohjalta, kaikkien tahojen yhteistyönä.