PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 1 (3) KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika keskiviikko 14.11.2018 klo 18.00 Paikka seurakuntakoti Läsnä Huttela Helka valtuuston puheenjohtaja Mäkinen Jorma valtuuston varapuheenjohtaja Aaltonen Sari Alhoranta Jukka Impilä Riitta Jussila Henna Laurikkala Jukka Aunela Leila varajäsen Peltonen Sirkka-Liisa Punna Miia Räsänen Kaisa Saarinen Aila Sainio Satu Urpolahti Matti Vainio-Mäntylä Elina Veijonaho Kati Tolvanen Sami Nina Karvonen vt. kirkkoherra talouspäällikkö 21 KOKOUKSEN AVAUS 22 ALKUHARTAUS 23 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 24 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 25 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN 26 SUORISTUSLISÄJÄRJESTELMÄ PYHÄRANNAN SEURAKUNNASSA 27 HAUTASIJA- JA HAUTAUSMAKSUT 28 JOHTOSÄÄNTÖJEN KUMOAMINEN 29 KIRKOLLISVEROPROSENTTI VUODELLE 2019 30 ILMOITUSASIAT 31 MUUTOKSENHAKU 32 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 2 (3) 21 KOKOUKSEN AVAUS Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja avasi kokouksen 18.00 22 ALKUHARTAUS Vt. kirkkoherra pitää alkuhartauden. Laulettiin virsi 503. 23 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen (8 luku 5 ) mukaan valtuuston kokouksesta on jäsenille lähetettävä kirjallinen kutsu asialuetteloineen vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokouksen ajasta ja paikasta sekä siitä, missä kokouksen asialuettelo on nähtävänä, on ilmoitettava seurakunnan ilmoitustaululla vähintään viikkoa ennen kokousta pantavalla kuulutuksella. Kokouskutsu (esityslista) on lähetetty valtuutetuille ja talouspäällikölle 8.8. ja pantu esille ilmoitustaululle samana päivänä. Läsnäolijat todetaan nimenhuudolla. Kokouskutsu nimiluetteloineen on pöytäkirjan liitteenä. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja on nähtävänä kirkkoherranvirastossa 17.8. 16.9.2018 viraston aukioloaikoina ti-to klo 9-12. Puheenjohtaja suorittaa nimenhuudon ja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Sihteerin poissa ollessa valittiin vt. kirkkoherra Sami Tolvanen sihteeriksi. Esityslistasta havaittiin virhe pöytäkirjan nähtävillä olosta. Oikaistiin, että pöytäkirja on nähtävänä 15.11.- 17.12.2018. Samoin kokouskutsu on lähetetty 7.11. ja laitettu myös ilmoitustaululle. Poissaoleviksi todettiin: Helka Huttela (ilm.), Jukka Alhoranta (ilm.), Jukka Laurikkala (ilm.), Elina Vainio-Mäntylä (ilm.), Kati Veijonaho (ilm.), Nina Karvonen (ilm.). Jukka Laurikkala ilmoitti ensimmäisenä poissaolostaan ja hänen varajäsenekseen kutsuttiin Leila Aunela. Muut varajäsenet ilmoittivat esteestä tai heitä ei tavoitettu. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 24 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kirkkovaltuuston kokouksissa noudatetaan vuorojärjestystä pöytäkirjan tarkastajien valinnassa siten, että valtuutetut ovat kukin vuorollaan aakkosjärjestyksessä pöytäkirjan tarkastajina. Pöytäkirjantarkastajat toimivat aina tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Tällä kertaa vuorossa ovat Riitta Impilä ja Henna Jussila. Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Riitta Impilä ja Henna Jussila. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen päätteeksi. Havaittiin että pöytäkirjantarkastajien ehdotuksessa oli virhe. Vuorossa olisivat Jukka Laurikkala ja Sirkka-Liisa Peltonen. Koska Jukka Laurikkala oli poissa, valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Sirkka-Liisa Peltonen ja Miia Punna. 25 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan asioita kirkkovaltuustossa esiteltäessä tulee valtuutettujen käytössä olla kokouksen esityslista, johon sisältyy selostus kustakin käsiteltävästä asiasta ja kirkkoneuvoston ehdotus kirkkovaltuuston päätökseksi. Asiat esitellään, ellei valtuusto toisin päätä, kirkkovaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kirkkovaltuusto hyväksyy esityslistan tämän kokouksen työjärjestykseksi. Esityksen mukaisesti. 26 SUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ PYHÄRANNAN SEURAKUNNASSA Työntekijät ovat hyväksyneet suorituslisäjärjestelmän täytäntöönpanoneuvotteluissa 2.11.21018. ja neuvosto osaltaan 6.11.2018. LIITE 1.
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 3 (3) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy työntekijöiden ja neuvoston jo hyväksymän suorituslisäjärjestelmän. Esityksen mukaisesti. 27 HAUTASIJA- JA HAUTAUSMAKSUT Neuvosto päättää muuten hinnastojen korotuksista, mutta hautasija- ja hautapaikkamaksut tuodaan valtuuston vahvistettaviksi. LIITE 2. Neuvosto esittää, kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy hautasija- ja hautamaksujen korotukset vuodelle 2019. Esityksen mukaisesti. 28 JOHTOSÄÄNTÖJEN KUMOAMINEN Seurakunnassa ovat toimineet lähetystyön-, kasvatuksen- ja diakoniatyön johtokunnat. Piispantarkastuksen yhteydessä seurakuntaa kehotettiin harkitsemaan hallintonsa keventämistä muuttamalla johtokunnat toimintaryhmiksi. Asiasta on pyydetty lausunto johtokunnilta ja kaikki puoltavat muutosta. Jotta uudet toimintaryhmät voivat aloittaa seuraavan valtuustokauden alkaessa täytyy kirkkovaltuuston kumota johtosäännöt. Neuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se kumoaa lähetystyön-, kasvatuksen-, ja diakoniatyön johtosäännöt. Esityksen mukaisesti. 29 KIRKOLLISVEROPROSENTTI VUODELLE 2019 Verotusmenettelystä annetun lain mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun puolessa välissä. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 14/2018 tuloveroprosentin ilmoittamispäivämäärä on 17.11.2017. LIITE 3. Ilmoitus lähetetään myös silloin, kun tuloveroprosenttiin ei tule muutosta. Kirkkovaltuuston päättämä kirkollisveroprosentti on verovuosikohtainen ja siitä tehdään päätös verovuotta edeltävän vuoden syksyllä. Alla otteita Kirkkohallituksen antamista tiedoista yleiskirjeellä 13/2018, jotka tulee huomioida veroprosentista ja talousarviosta päätettäessä. Talouden nykytila Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut keskimäärin 2,4 prosenttia. Valtiovarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettaisiin tänä vuonna, jolloin bkt kasvaisi kolme prosenttia. Tulevina vuosina kasvu ei olisi enää yhtä suurta. Vuonna 2017 seurakuntien talous kokonaisuutena parani. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: suurehko joukko seurakuntia on kyennyt parantamaan tilannettaan ja talous on ylijäämäinen, mutta osalla seurakunnista tilanne kehittyy entistäkin huonompaan suuntaan. Kirkollisverotulojen yhteissumma aleni 11 miljoonalla eurolla. Verotulojen kehityksessäkin kahtiajako näkyy mm. siten, että 138 seurakuntataloudella verotuotto kasvoi ja 141:llä väheni. Kirkollisveron tilityksissä saavutettiin korkein määrä vuonna 2009 (v. 2017 rahanarvossa). Siitä lähtien vuoteen 2017 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin 7,5 prosenttia, eli keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Vuoden 2018 kirkollisverotulojen odotetaan hieman kasvavan työllisyyden paranemisesta ja palkankorotuksista johtuen. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Ennusteita vuodelle 2019 Suuri osa talousennusteista on päivitetty syyskuussa. Niiden mukaan kokonaistuotannon kasvuennustetta kuluvalle vuodelle on korotettu ja se on keskimäärin lähes kolmessa prosentissa. Sen sijaan vuoden 2019 ja 2020 kasvuennustuksia on alennettu. Vuonna 2019 talous kasvaisi noin kaksi prosenttia ja vuonna 2020 noin 1,5 prosenttia.
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 4 (3) Inflaation odotetaan olevan vuonna 2019 noin 1,5 prosenttia. Ennusteiden hajonta on melko suuri; 1,0 2,0 prosenttia. Vuonna 2020 kuluttajahinnat nousisivat vain hieman enemmän 1,6 prosenttia. Inflaatio pysyisi lähivuosina edelleen alhaisella tasolla. Ansioihin odotetaan kasvua. Vuonna 2019 ansiotaso kasvaisi 2,4 prosenttia ja vuonna 2020 kasvu olisi 2,7 prosenttia. Näitä ennusteita on korotettu viime keväästä. Työttömien määrän odotetaan laskevan, eli työttömyysaste olisi 7,3 prosenttia vuonna 2019 ja 7,2 prosenttia vuonna 2020. Nämäkin ennusteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, työllisyystilanne, kirkollisveroprosentin suurus, seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä ja ansiotuloja saavien lukumäärä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin pienehköjä veronkevennyksiä, joiden vaikutus verotuloihin on noin prosentin luokkaa. Keskimäärin vuonna 2019 kirkollisverojen odotetaan kasvavan noin neljä prosenttia. Seurakuntatalouskohtaiset erot ovat tosin erittäin suuria. Osalla seurakuntatalouksista kirkollisveron odotetaan kasvavan jopa yli viisi prosenttia, mutta osalla verokertymä vähenee vuodesta 2018. Valtionrahoitus Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla 114 miljoonan euron suuruisella rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2019 evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan esitetään muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 105 miljoonaa euroa (nyt 107 milj.) jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jako-perusteen mukaan, seitsemän miljoonaa euroa (nyt viisi milj.) myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin yllä-pito- ja kehitystyöhön. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous marraskuussa. Maksut kirkon keskushallinnolle Kirkon keskusrahastomaksu Laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksu aleni vuodeksi 2018 yhdellä prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin. Tuleville vuosille maksuun ei ole odotettavissa muutosta. Eläkerahastomaksu Kirkollisveron perusteella määräytyvä eläkerahastomaksu korotettiin viiteen prosenttiin vuodeksi 2018. Maksuun ei esitetä muutosta vuodeksi 2019. Verotuskustannukset Seurakuntataloudet maksavat verotuskustannuksina Verohallinnosta annetun lain 30 :n perusteella 3,4 prosenttia Verohallinnon toimintamenoista. Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksessä Verohallinnon toimintamenot kasvavat noin kahdeksan prosenttia. Tämän perusteella seurakuntien osuus verotuskustannuksista kasvaa ja olisi yhteensä noin 13,7 miljoonaa euroa. Palkkakulut Kirkon nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 31.3.2020 saakka. Sopimus sisältää palkkojen 1,0 prosentin suuruisen yleiskorotuksen vuoden 2019 huhtikuussa ja 368 euron suuruisen kertaerän kesäkuussa. Lisäksi sopimus sisältää muita korotuksia eri henkilöstöryhmille. Korotusten kustannusvaikutus on vuositasolla noin 1,8 prosenttia.
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 5 (3) Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla ensi vuonna. Vähennys koskee vuosina 2017 2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Vuoden 2019 palkkoja budjetoitaessa tulee ottaa huomioon, että lomarahoista jätetään 30 prosenttia maksamatta. Mitään erillistä ratkaisua vuoden 2020 lomarahoista ei ole olemassa ja ne maksettaisiin Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisina. Henkilösivukulut Eläkemaksut Seurakuntien työnantajan eläkemaksuksi esitetään 21,4 %. Maksu pysyy muuten nykyisellään, mutta siinä on huomioitu Kiky-sopimuksen edellyttämä 0,4 %-yksikön alennus. Lopullisen päätöksen tekee kirkolliskokous marraskuussa. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajan eläkemaksu alenee edelleen 0,4 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2020. Työntekijöiden eläkemaksu vähennetään palkanmaksun yhteydessä. Maksun suuruus riippuu henkilön iästä alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu on 6,75 % ja 53 62 vuotiaiden 8,25 %. Maksuprosentit ovat vielä vahvistamattomat. Muut henkilösivukulut Muun muassa Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat julkaisseet arvionsa työnantajan sairaus-vakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Vuonna 2019 työnantajan sairausvakuutus maksu alenisi 0,74 prosenttiin (0,86 % vuonna 2018) ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi palkkasummarajaan (2 083 500 euroa vuonna 2018) saakka 0,5 % ja ylittävästä osasta 2,05 prosenttia (0,65 % ja 2,6 % vuonna 2018). Muut työnantajamaksut ovat keskimäärin noin 0,8 prosenttia. Henkilösivukulut olisivat yhteensä noin 26 %. Työnantajan ja työntekijän eläkemaksun maksaminen muuttuu Vuoden 2019 alusta otetaan käyttöön kansallinen tulorekisteri. Kirkon palvelukeskus ilmoittaa kaikki tarvittavat tiedot seurakuntien palkoista tulorekisteriin. Tulorekisteriin ilmoitettujen palkkojen perusteella Keva laskuttaa seurakunnilta sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksun. Kevan laskutuksessa työnantajan ja työntekijän eläkemaksuprosentit yhdistetään. Työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu kirkon eläkejärjestelmässä on 7,3 %. Seurakunnilta laskutettava palkkaperusteinen eläkemaksu vuonna 2019 on näin ollen 28,7 % (21,4 + 7,3). Maksu on lopullinen ja seurakunta joko hyötyy tai häviää riippuen henkilöstön ikärakenteesta. Työntekijän eläkemaksuprosentti on ikäperusteisesti joko 6,75 tai 8,25. Kun 7,3 %:n suuruinen maksu tulee olemaan henkilöstön ikärakenteesta johtuen joko liian suuri tai pieni, kirjataan maksun ja työntekijöiltä perityn määrän erotus eläkekuluksi tai eläkemenon oikaisuksi. Seurakuntatalouksissa tulee arvioida tuleva hyöty tai häviö. Jos summa on merkittävä, seurakuntatalous voi harkintansa mukaan merkitä sen talousarvioon. Pyhärannan seurakunnan tilanne: Kirkkoneuvoston jäsenet kokoontuivat 30.10. iltakouluun, jossa käytiin läpi talouden suuntaviivoja sekä budjettia yksityiskohtaisesti vuodelle 2019. Taloudellisen tilanteen ennustaminen on hyvin haastavaa ja kunnan tilanteeseen peilaaminen ei anna suoraan tietoa, miten se vaikuttaa seurakuntamme tilanteeseen. Arvio kunnan asukasmäärästä vuoden loppuun mennessä on 2056 ja seurakunnan jäsenmäärä 1683. Pyhärannassa seurakuntaan kuuluvien osuus on noin 82 %, kun se valtakunnan tasolla on noin 70 % eli täällä ollaan hyvin sitoutuneita seurakuntaan. Vuodesta 2013 jäsenmäärä on laskenut noin 212 jäsenellä. Vuodesta 2014 vuoteen 2016 ikäluokittain verotettavaa ansiotuloa kunnallisverotuksessa, suurimmat ikäryhmät ovat välillä 45 69 vuotiaat. Vuonna 2014 määrä oli 700 (1360) jäsentä, vuonna 2015 määrä oli (668) 1318 jäsentä, vuonna 2016 määrä oli (640) 1301 jäsentä. Verotettavan ansiotulon kehitys vuosien välillä on ollut kokonaisuudessaan -59 jäsentä ja ansiotuloissa 1,9 milj. euroa vähennystä, josta taas kirkollisverotulot pääasiassa koostuvat. Verovuoden 2017 tiedot päivittyvät joulukuun alkupäivinä. Seurakunnan taloudellinen tilanne vuodesta 2013 (LIITE 4). Tilanne 2013-2017. Toimintatuotot ovat kasvaneet 56,09 % (nettokulujen siirto nostaa tuottoja 10594,39 = 84,24 %). Toimintakuluissa laskua 10,03 % (nettokulujen siirto laskee kuluja
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 6 (3) 1778,50 = 9,71 %). Toimintakate laskenut 14,75 % huomioiden nettokulujen siirrot. Toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella. (verotulot ja valtionrahoitus). Vuodesta 2016 verotulot laskivat 4,97 % ja vuodelle 2018 verotuloennuste näyttäisi 4,72 % kasvua vuodesta 2017. Vuosikatteen arvioidaan jäävän positiiviseksi vuonna 2018. Kuitenkaan se ei ihan tule kattamaan poistoja ja lainan lyhennyksiä ja vuodelle 2019 vuosikatteen arvioidaan laskevan negatiiviseksi. Vuonna 2018 ei ole ollut suuria investointeja. Talouslaskelma 2019 (LIITE 5). Toimintatuotot on arvioitu vuoden TA2018 tasolle. Palkkakuluihin on laskettu huhtikuun 1 % yleiskorotus sekä vuoden 2019 lomarahan yhteydessä maksettava kertaerä. Lomarahoja leikataan edelleen 30 prosentilla. Ylimmän johdon järjestelyerä 1,6 % on huomioitu palkkaan. Palvelujen ostoissa lähinnä korotuspainetta alueiden ja rakennusten kunnossapidossa. Aineet ja tarvikkeet suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2018 ja pyritään edelleen pitämään maltillisena seurakunnan kulut. Tällä hetkellä Pyhärannassa veroaste on 1,75 %. Vuonna 2018 verrokkiseurakuntiin nähden alhainen prosentti, verrokkiseurakuntien keskimääräinen veroprosentti noin 1,90 %. Runsaat kymmenisen vuotta on menty samalla 1,75 %:n veroasteella ja viimeksi on nostettu veroastetta vuonna 2003 1,60 prosentista 1,75 prosenttiin. Arvio, että seuraavinakin vuosina kirkollisverot tulevat laskemaan, vaikkakin taloudessa on tapahtunut piristymistä, on otettava huomioon seurakunnan lähtökohdista oleva tilanne. Vuonna 2018 ehdotettiin veroprosentin korotusta 1,75 %:sta 1,90 %:iin. Yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta on kirkollisveroprosentin korottaminen. Muita talouden tervehdyttämiskeinoja ovat sekä kiinteistöjen määrän vähentäminen ja käyttökustannusten karsiminen että henkilöstökulujen määrän vähentämiseen liittyviä ratkaisuja. Vakituista henkilöstöä on vuonna 2018 yhteensä 8. Jokainen työntekijä hallitsee oman työalansa ja henkilöstöstä vähentäminen tarkoittaa kyseisen työalan ainakin osittaista alasajoa. Alkuvuoden piispantarkastuksessa painotettiin, että on pidettävä huoli myös työntekijöiden jaksamisesta. Työn määrä ja vaatimukset on suhteutettava inhimillisiin voimavaroihin. Kirkkolain 6 luku 1 5 mom mukaan työnantajalla tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävä henkilöstö. Vapaaehtoisten osallistumista tulee myös pitää vaihtoehtoina. Henkilöstön vähentämiseksi voidaan hyödyntää tilanteita, joissa virka tai työsuhde tulee avoimeksi ja jos mahdol-
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 7 (3) lista, samalla tilannetta voidaan hyödyntää jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien ja työajankäytön uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Elleivät edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Suunniteltu kirkollisveroprosentin nosto 1,75 %:sta 1.90 %:iin vaikuttaa suotuisasti verotuloihin ja auttaa tasapainottamaan seuraavan vuoden taloutta. Sitä seuraavina vuosina harkitaan muitakin toimenpiteitä, jollei veronkorotus tuo toivottuja tuloksia. Korotus saattaa lisätä jäsenmäärän katoa, mutta todellisuudessa korotuksen vaikutukset yksittäiseen henkilöön eivät ole suuret. Vertailuna 20 000 euron verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa saavan kirkollisvero maksu nousisi noin 350 > 380 eli 30 vuodessa, 2,50 kuukaudessa. Vt. kirkkoherran ja talouspäällikön esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkollisvero nostetaan Pyhärannan seurakunnassa 1,75 %:sta 1,90 %:iin. Käsittely: Matti Urpolahti ehdotti, että veroa ei nosteta vielä tänä vuonna ja Sirkka-Liisa Peltonen kannatti. Puheenjohtaja ehdotti käsiäänestystä ja se hyväksyttiin. Pohjaehdotusta kannattivat, vt. kirkkoherra Sami Tolvanen, Aila Saarinen ja Jukka Alhoranta. Matti Urpolahden ehdotusta kannattivat: Matti Urpolahti, Sirkka-Liisa Peltonen, Jorma Maikola ja Riitta Impilä. Todettiin, että Matti Urpolahden ehdotus veroprosentin pitämisestä ennallaan voitti äänin 4-3. Neuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se säilyttää kirkollisveroprosentin ennallaan eli 1.75 %:ssa. Esityksen mukaisesti 30 ILMOITUSASIAT - Mahdollinen testamenttilahjoitus
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 8 (3) 31 MUUTOKSENHAKU Liitettiin muutoksenhakulomake LIITE 6 32 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 18.38 Kokouksen puolesta: Jorma Mäkinen varapuheenjohtaja Sami Tolvanen sihteeri Pöytäkirjantarkastajat: Sirkka-Liisa Peltonen Miia Punna
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 9 (3) Pyhärannan seurakunta VALITUSOSOITUS Liite 2 Kirkkovaltuusto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 16.8.2018 19 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 11 15 17 20 Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom :n mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 2. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 3. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintaoikaisun tekeminen HANKINTAOIKAISU Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen javalitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun hallinto-oikeus Käyntiosoite:Yliopistonkatu 34 Postiosoite: PL 32, 20101 Turku Telekopio: 02-2725414 Sähköposti: turku.hao@om.fi Valitusaika 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 10 (3) Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 16 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun hiippakunnan tuomiokapituli, Käyntiosoite: Hämeenkatu 13 Postiosoite: PL 60, 20501 Turku Telekopio: 02-2797001 Sähköposti: turku.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää PL 210, Eteläranta 8, 00131 Helsinki Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Postiosoite: PL 118, 00131 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1 3, Helsinki Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa (548/2007) tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka
PYHÄRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 14.11.2018 3/2018 11 (3) Valitusasiakirjojen toimittaminen koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 90 euroa ja markkinaoikeudessa 226 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.