Suomenmaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuodet 1900-1903. Helsingissä, Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1904.
Sam assa kun esillä oleva kertomus Pankkivaltuusmiesten toiminnasta vuosina 1900 1903 täten kunnioittaen annetaan Valtiosäätyjen Pankkivaliokunnalle, katsovat Pankkivaltuusmiehet, viitaten kertomukseen liitettyyn, Suomen Pankin tilaa l;i liikettä osottavaan summittaiseen yleiskatsaukseen sanotun ajanjakson kuluessa, ensin olevan antaminen joitakuita tietoja, J tka ovat omiaan valaisemaan Pankin toiminnan tulosta edellä Mainittuna aikana. Vuoden 1900 valtiopäivillä päättivät Valtiosäädyt että ^Uomen Pankin silloin käytettävinä olevista voittovaroista, joita Sfinf 6,630,053: 36, saataisiin erinäisten valtionmenojen 8tt rittamiseen käyttää enintään -Pmf 3,599,011: 76, nostettai s i tfn f-,n 899,011: 76 suuruisena eränä vuonna 1901 ja 900,000 suuruisina erinä kunakin vuonna 1902 1904, Sekä että Pankin vararahastoon olisi siirrettävä niin hyvin Jälellä oleva osa sanottuja voittovaroja 3,031,041: 60 kuin myös se osa edellä mainittua valtionmenoihin osotettua määrää, mahdollisesti on jäänyt käyttämättä. Valtionmenoihin osotetusta määrästä on valtiokonttori Ostanut ainoastaan ensimäisen vuosierän fflnf 899,011: 76, J ta vastoin ne 900,000 markan erät, jotka olisivat olleet nostattavina vuosina 1902 ja 1903, ovat perimättä, jonka tähden nälnä erät on edellä mainitun määräyksen mukaisesti siirretty ' 'lrarahastoon. Näin ollen on vararahastoon siirretty kaikkiaan 4,831,041: 60. Neljäs 900,000 Vhf-.n suuruinen vuosierä
n m on kuluvan vuoden loppuun valtiovaraston käytettävänä, mutta jos valtiovarasto jättää tämän erän kokonaan taikka osittain käyttämättä, tulee se taikka sen jälellä oleva osa niinikään vararahaston hyväksi. Sen nelivuotiskauden kuluessa, minkä tämä kertomus käsittää, on Pankin puhdas liikevoitto ollut: vuonna 1900...Zfinf. 3,724,146: 64 1 9 0 1...... 4,166,376: 88 1902... 3,800,562: 43 1903... 4,054,702: 53 Yhteensä ffinf 15,745,788: 48 Pankin ohjesäännön 3 :n määräyksen perusteella n kolmasosa tästä puhtaasta voitosta eli Zfmfi 5,248,59G: 15 " sekä ffinf 11,113: 82, mikä on kolmasosa siitä määrästä, joka 1901 vuoden voitto- ja tappiotilissä on pantu pankintalon m a k s e t t a v a k s i uudestirakentamisesta (katso taulua VII), siirretty v a r a r a h a S ' toon. Jälellä olevasta määrästä on vuosina 1902 ja 1903 ka}" tetty pankintalon uudestirakentamiseen kumpaisenakin vuonna fflnf 148,831: 39 ja 34,420: 92, joten puhtaasta voitosta s s on jälellä ajanjaksolta 1900 1903 1 0,3 0 2,8 2 6 : 2 0 Valtiosäätyjen käytettäväksi. Pankinohjesäännön edellä mainitun 3 :n mukaiset1 pitää Pankin pohjarahaston olla viisikolmatta miljoonaa mar^38 ja on vararahasto lisättävä viideksitoista miljoonaksi markaks1 siihen lukematta Pankin kiinteistöjen, kalustojen ja epävarro JeI1 saamisten arvoa; ja on sen ohessa säädetty, e t t ä vararahasto00 on, kunnes se on noussut mainittuun määrään, vuositta10 siirrettävä kolmasosa Pankin säästyneestä voitosta. Vuode 1899 tilinpäätöksen mukaan oli vararahasto 15,334,621-&0' mutta tästä määrästä on pohjarahaston lisäämiseksi viimeksi mainittuun rahastoon siirretty viisitoista miljoonaa markkaa, Jota vastoin vararahastoon on siirretty edellä mainitut erät yhteensä S^n/' 10,090,751: 57 sekä Valtiosäätyjen 1897 vuoden valtiopäivillä tekemän päätöksen nojalla <9%: 1,259,002: 01 samoinkuin Mnf 1,560,000 vuonna 1900 valtiotarkoituksiin harattuja, mutta käyttämättä jääneitä voittovaroja; ja nousee rahasto siis nykyään.5%/ :aan 13,244,375:53. Sittenkun vararahastoon, pankinohjesäännön määräyksen mukaan, on siirretty kolmasosa 1904 vuoden nettovoitosta, mahdollisesti myös samotuksi vuodeksi valtiotarkoituksiin varattu määrä Mnf 900,000 Monaan tai osaksi, nousee vararahasto tulevan vuoden vaiheessa viidentoista miljoonan markan paikoille Useinmainitun Pankinohjesäännön 3 :n mukaan on kuitenkin Valtiosäätyjen asiana jokaisilla valtiopäivillä tutkia onko joku osa Pankin v itosta siirrettävä vararahastoon senkin jälkeen, kun tämä on Saatettu mainittuun viidentoista miljoonan markan määrään; ovat Pankkivaltuusmiehet puolestaan sitä mieltä, että Pan- m rahastojen jatkuva lisääminen on ehdottomasti tarpeen ' aatima, koska Pankki, jonka kotimainen lainananto on pää- asiallisesti sovitettava Pankin oman pääoman mukaan, ei maussa tapauksessa kykenisi tyydyttämään niitä lisääntyneitä Vaatimuksia, joita sille taloudellisen elämän jatkuvan kehityksen ehdosta tullaan asettamaan. Tähän nähden saavat Pankkivaltuusmiehet kunnioittaen ehdottaa päätettäväksi, että se osa nykyään käyttämättä olevista voittovaroista, jota ei tarvita ionmenoihin, käytetään vararahaston hyväksi sekä että samoin kuin tähän asti vuosittain kolmasosa Pankin puhtaasta itosta siirretään vararahastoon, siihen asti kun Valtiosäädyt siitä t... 0,8111 päättävät. Tämän ohessa katsovat Pankkivaltuusmiehet olevan huomauttaminen suotavaksi, että Pankin voitto- ^ r ihin nähden edelleen seurattaisiin niitä viime valtiopäivillä atettuja periaatteita että voittovaroja on osotettava käytet-
IV täväksi ainoastaan mikäli niitä jo on kertynyt sekä että määräykset jaetaan maksueriin, jotka joutuvat suoritettaviksi seuraavan varainhoitokauden kunakin vuotena, jonka ohessa olisi määrättävä että ne erät, joita ei ole itsekunakin varainhoitovuonna käytetty, saman vuoden tilinpäätöksessä siirretään vararahastoon; ja näyttää mainitun menettelyn noudattaminen tälläkin kertaa olevan erittäin tärkeä silmälläpitäen nykyään säästössä olevien voittovarojen melkoista määrää, joiden määrääminen käytettäväksi suuremmissa erissä yhtaikaa tuottaisi Pankille tuntuvia haittoja. Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olleista tärkeämmistä asioista. i Niiden muistutusten johdosta, joita Pankkivaliokunta 1900 Pankin setev'ioden valtiopäivillä oli tehnyt Suomen Pankin uusia seteleitä,ej" koskevat ' ästaan, jotka muistutukset m. m. koskivat näihin seteleihin ^^timen^ käytetyn paperin laatua, antoi Pankinjohtokunta, Pankkivaltuus- piteet teli- Miesten Kesäkuun 21 päivänä 1900 asiasta tekemän päätöksen rahan paran- Mukaisesti, Pankin setelipainon johtajan herra F. Tilgmannin tamiseksi. Nimeksi käydä siinä wieniläisessä tehtaassa, missä Pankin *) Uusien 5 Setelipaperi valmistetaan, neuvottelemassa tehtaan omistajanja maj*an herra Musil von Mollenbruchin kanssa sanotun paperin paranpiisestä. Sittemmin Marraskuun 24 päivänä samana vuonna liikkeeseen ankinjohtokunnan kanssa puheena olevasta asiasta pidetyssä laskeminen, yhteisessä neuvottelussa ilmoitettiin Pankkivaltuusmiehille, että erra von Mollenbruch oli ehdottanut, että setelipaperi vastedes ^luistettaisiin Pankkivaltuusmiehille silloin esitetyn näytteen Mikaan, joka oli kestävämpää laatua kuin siihen asti tarkoituksen käytetty paperi, sekä että viiden markan setelit tehtäisiin kuvasti ohemmat kuin siihen asti, jota vastoin itsekunkin j e m m a n seteliarvolajin normaalipainoa jonkun verran lisät- ISllni sekä että herra Tilgmann lisäksi oli puoltanut, että Se,elit- sittenkun ne oh kumpaiseitakin puolelta valmiiksi pai- *et,tu, suuremman joustavuuden ja vastustuskyvyn aikaan- Saa iseksi, käyteltäisiin samalla tavalla kuin Pankin vanhemmat telit, nimittäin että valmiiksi painetut seteliarkit ennen nu- Roimista kostutetaan liimaliuoksessa sekä, saatuaan ilmassa, IVUa, silitetään kukin arkki erikseen sinkkilevyjen välissä tulisessa puristimessa. Tämän johdosta antoivat Pankkiuusmiehet Pankinjohtokunnan toimeksi valmistuttaa puheena
2 olevasta uudesta paperista näytteeksi 50,000 kappaletta viiden markan seteliä sekä yhtä monta kymmenen markan seteliä näiden setelilajien valmistamista varten vahvistettujen ohjeitten mukaisesti. Nämä uudet setelit olisi sittemmin, käytyään edellä mainitun liimaus- ja silitysmenettelyn, paikalla laskettava liikkeeseen, jonka jälkeen muutaman kuukauden kuluttua liikkeestä olisi erotettava riittävä määrä näitä samoin kuin muita yhtaikaa likkeeseen laskettuja viiden markan seteleitä aikaisempaa painosta, jotta siten kävisi arvosteleminen ensinmainittujen setelien mahdollista paremmuutta. 2) Toimenpiteitä van jotka olivat aiheuttaneet kustannuksia 707,000 markkaa ja Mitä tulee pankin uusimallisiin valmiisiin seteleihinhemman joita silloin vielä oli noin 7 0 % liikkeeseen laskematta, päät setelipainok- sen parantamiseksi. 3) Viiden markan setelien koepainoksen tilaaminen. b) Setelivaraston lisääminen. tivät Pankkivaltuusmiehet edellä mainitussa kokouksessa, Pankinjohtokunnan yksissä neuvoin herra Tilgmannin kanssa esittämän ehdotuksen mukaan, että mainitut setelit olisi suuremman kestävyyden aikaansaamiseksi satinoitava eli silitettävä niin, että ne saisivat kovassa puristuksessa käydä terästelojen välitse, jonka menettelyn oli laskettu aih eu tta v a» kustannuksia enintään kolme neljäsosaa penniä seteliä kot*1 eli koko silloin liikkeeseen laskemattomasta setelip ainok sesta enintään 70,000 markkaa. Sen kokemuksen perusteella mikä edellä m ain itu sta setelien koepainoksesta saatiin päättivät P an k k iv a ltu u sm ie h e t kokouksessa Toukokuun 15 päivänä 1902, neuvoteltuaan asiasta Johtokunnan ja Pankin setelipainon johtajan herra Tilgmannin kanssa, valtuuttaa Johtokunnan tekemään Pankin setelipaperin valmistajan kanssa sopimuksen uudesta paperimäärästä seitsemää miljoonaa kappaletta viiden markan seteliä varten, ollen paperl valmistettava erään menettelytavan mukaan, mikä sanotun tebtailijan ja herra Tilgmannin mielestä olisi omiaan antam aan seteleille suurempaa lujuutta. Huhtikuun 1 päivänä 1903 valtuuttivat Pankki valtnus miehet Johtokunnan Pankin setelivaraston lisäämiseksi teke mään asianomaisten kanssa sopimuksen 4,000,000 uuden markan setelin painattamisesta. Toukokuun 25 päivänä samana vuonna annettiin Johtokunnalle yhtäläinen valtuutus mitä tu lee 2,000,000 kappaleen 20 markkan setelin tilaamiseen- Edellä mainitut 10 ja 20 markan setelit olisi valmistettava samanlaatuisesta paperista, jota oli käytetty 5 markan setelien viimeiseen painokseen; ja näyttävät mainitut setelipainokset, ntä paperin kestävyyteen tulee, olevan aikaisempia paljon etevämmät. Kirjelmässä Kesäkuun 18 päivältä 1902 ilmoitti Keisa-») Muutos eilisen Senaatin Valtio varaintoimituskunta Pankkivaltuus- getelien Miehille, että Keisarikunnan Raha-asiainministeriössä oli pantu valmistamised vireille kysymys että Suomen Pankin setelien valmistus uskot-jarjest} 8e8Sa' aistin»toimistolle valtiopaperien valmistusta varten Keisarinnassa». Mainitusta asiasta antoivat Pankkivaltuusmiehet ausunnon kirjelmässä Valtiovaraintoimituskunnalle Elokuun 3 päivänä 1902, jossa pääasiallisesti lausuttiin, että Pankin Setelien valmistuksessa nykyään noudatettu järjestys, jonka likaan setelipaperi valmistetaan Wienissä, setelien etusivu Painetaan Lontoossa ja takasivu ynnä nimikirjoitukset ja järjestysnumero Pankin omassa setelipainossa, tarjoo suurinta ivallisuutta, jonka tähden ei ollut syytä setelien valmistamisen järjestyksen muuttamiseen; ja tämän ohessa huomautettiin että, j^111 _fankin setelien valmistustapa on ollut Valtiosäätyjen ar'innan esineenä, ei puheena olevaa muutosta missään tat^ - s a käy toimeenpaneminen Valtiosäätyjen myötävaiku- ^ Sittemmin on Hänen Majesteettinsa Keisari Pankinjohtonnalle Valtiovaraintoimituskunnalta saapuneen, Pankkivaltuusesten tiedoksi saatetun kirjelmän mukaan Marraskuun?4 täv-anä -19 3 antanut Senaatm toimeksi huoltaa, että, sittenkun VastnaStlSet tilaukset on suoritettu, Suomen Pankin setelien Valf ainen. painatus keskitetään edellä mainittuun Toimistoon sen10papenei1 valmistamista varten. Edellä kerrotun määräyk-. Pankkivaituusmiehet katsoneet olevan saattaminen varte 1Va^okunnan tietoon siihen toimenpiteeseen ryhtymistä tullut mukaa kuin kuluneita seteleitä on pääkonttoriin Kuluneiden Mieheta Sano^ avampaan määrään kertynyt, ovat Pankkivaltuus- setelien sitä varten kutsutuilla naisilla luetuttaneet näiden Polttaminen- 3
Setelipainon toiminta. 4 setelien määrän, jonka jälkeen ne on poltettu Pankin talousrakennukseen laitetussa uunissa. Tietoja viimeisen nelivuotiskauden aikana poltetuista seteleistä on Pankkivaltuusmiesten pöytäkirjoissa Kesäkuun 16, 19 ja 21 päivältä, Heinäkuun 23, 24, 26 ja 27 päivältä sekä Marraskuun 2, 3, 5, 6, 7. 8 ja 9 päivältä 1900, Helmikuun 5, 6, 7, 9 ja 12 päivältä, Toukokuun 9, 11 ja 15 päivältä, Heinäkuun 10 ja 11 päivältä, Syyskuun 3, 5, 7 ja 9 päivältä, Lokakuun 22, 24 ja 26 päivältä sekä Joulukuun 9, 11, 13 ja 1 6 päivältä 1 9 0 1, Helmikuun 20, 22, 24 ja 26 päivältä, Toukokuun 13, 15 ja 17 päivältä- Kesäkuun 3 ja 5 päivältä, Syyskuun 13, 15, 17 ja 18 päivältä sekä Joulukuun 3, 6, 8 ja 10 päivältä 1902, Helmikuun 21. 23, 25 ja 27 päivältä, Toukokuun 25, 27 ja 29 päivältä sekä Syyskuun 19, 21 ja 23 päivältä 1903. 3. Suomen Pankin setelipainossa jatkui, valvojan antaman selonteon mukaan, vuonna 1900 setelien takasivun p a in a tu sta sekä nimikirjoitusten ja numerojen merkitsemistä vuoden alusta Elokuun 24 päivään, jolloin työ päättyi, syystä että kaikkien setelilajien painatus silloin oli suoritettu. Kirjapainon toiminta sanottuna vuonna käy selville seuraavasta taulusta: * 5 markan 10 markan 20 markan 50 markan 100 markan 500 markan arkkia kpl. arkkia kpl. 3 - arkkia kpl. arkkia H. arkkia ' P h arkkia CO M tr- 00 T* Vuoden vaihteessa tekeillä... 7,315 131,670 6,873 123,714 195 1,950 30,645 260,112 6,091 paperia... 134,992 2,429,856 162,993 1,629,930 3 1 l O i q co o 1 Ttl co~ Painoon annettu seteli- I 48,728 6,091 260,112 32,514 30,645 3,405 1,631,880 163,188 2,553,570 46,000 5,750 251,000 31,375 27,000 3,000 1,606,000 160,600 2,499,000 Makulatuurina vastaanotettu... 1.315 23,670 54,570 2,588 25,880 405 3,645 1,139 9,112 341 2,728 < < i g CO T 1 ^ CO CO ~ o, Z j CO co* S 50 131,670 7.315 Yhteensä 108,000 6,000 Pankkiin annettu valmiita seteleitä... oo CM t>- 00 6,091 O ZD CM T * 3 3 s f CO 3,405 30,645 O CO 00 CO CO CO CO CD T-1 O r»»o co" lo o O CO D O c c o io CO^ Yhteensä 5
6 Setelipainon galvanoplastillisella osastolla valmistettiin vuonna 1900 9 painokliseetä 10 markan ja 9 kliseetä 20 markan setelien painatusta varten. Vuonna 1901 alkoi setelipainon toiminta Maaliskuun 1 päivänä ja jatkui keskeytymättä vuoden loppuun. Työ käsitti setelien satinoimista, pienemmän erän 5 ja 10 markan setelien painatusta sekä seteliblankettien varustamista nimikirjoituksilla; siten satinoitiin: 2.550.000 kpl. ä 5 markan set. 1.420.000»» 10» " 240.000 r» 20»» 341.000 n» 50» rt 332.000»» 100» n 80.000»» 500 r> n painettiin: 5 ja 10 markan seteleitä erittäin kestävälle paperille, joka ennen satinoimista käytettiin liimaliuoksessa: 51.000 kpl. ä 5 markan set. 49.000» i 10 n n varustettiin nimikirjoituksilla: 311.000 kpl. ä 50 markan set. 192.000 i»» 100 84.000»» 500»» Vuonna 1902 jatkui työ setelipainossa Tammikuun 2 päivästä Kesäkuun 30 päivän loppuun; sinä aikana satinoitiin: 1.167.000 kpl. ä 5 markan set. 1.333.000»» 10»» 1.058.000»» 20»» 219.000»» 100»» varustettiin nimikirjoituksilla: 30.000 kpl. ä 50 markan set. 393.000» n 100»» Marraskuun 27 päivänä 1902 ryhdyttiin valmistaviin töihin uusien viiden markan setelien painattamiseksi, mutta mainittuna vuonna ei tämän mallisia seteleitä ensinkään tullut painosta Pankkiin. Vuonna 1903 jatkui työ setelipainossa herkeämättä ja Valmistettiin silloin 5, 10 ja 20 markan seteleitä. Viiden tarkan setelien painatus päättyi vuoden kuluessa, jota vastoin Molempien muiden setelilajien painatusta vielä vuoden vaiheessa jatkui. Valmistavat työt 5 markan setelien painatusta varten Hvat, niinkuin edellä mainittiin,.alkaneet painossa jo Marraskuun 27 päivänä 1902. Näitä seteleitä ruvettiin Pankkiin luovuttamaan Tammikuun 19 päivänä 1903 ja sitä jatkui %yskuun 24 päivään, jolloin koko painos, 7,202,000 seteliä, li luovutettu. Tämän painoksen valmistuskustannukset nousijat 5^:;aan 39: 09 tuhannelta; ja painossa syntynyt makulatuuri 0,13 /o painoon annetuista kelvollisista blanketeista. Syyskuun 4 päivänä 1903 ryhdyttiin valmistuksiin 10 Markan setelien painattamiseksi ja Lokakuun 3 päivänä luote t t iin näitä seteleitä Pankkiin ensimäinen erä. Syystä e^ä lontoolaisen toiminimen Bradbury, Wilkinson & C:on tätä Mitta painosta varten toimittamat blanketit olivat loppuneet eikä uusia ehtinyt ajoissa saapua, keskeytettiin näiden setelien valmistus Marraskuun 26 päivänä. Mainittuun päivään asti 0 ' Pankkiin luovutettu 1,656,000 seteliä tätä arvolajia. Työhön 20 markan setelien painattamiseksi ryhdyttiin ^arraskuun 12 päivänä 1903 ja jatkui sitä sittemmin vuoden ppuun. Joulukuun 1 päivänä luovutettiin Pankkiin ensimäierä tätä painosta; vuoden kuluessa vastaanotti Pankki ainosta 750,000 seteliä 20 markan arvolajia. 4. Pä' r.. k^enkun Valtiosäätyjen viimeisillä lakimääräisillä valtio- Suomen tekemä päätös uuden kotimaisen lainan ottamisesta ^an,an- osalhyväksi/ utatierakennuksia varten oli armollisesti vahvistettu, Z Z n t Z Z - j>a,. Pankkivaltuusmiehet Toukokuun 2 päivänä 1901 sortsioihin. 11 lnjohtokunnan Valtuusmiehille esittämän ehdotuksen että 7
8 Suomen Pankki ottaisi 10 /o;lla osaa lainan hankkimista tarkoittavaan konsortsioon sillä edellytyksellä: l:o) että Suomen Pankille annetaan konsortsion johto Suomessa; 2:o) että puheena olevan lainan obligatsiooneihin kuuluvien kuponkien lunastus tapahtuu Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreissa; 3:o) että Suomen Pankki ja muut suomalaiset pankit, jotka mahdollisesti konsortsioon yhtyvät, saavat suorittaa lainaosuutensa Suomen rahassa Helsingissä; sekä 4:o) että mikäli konsortsion ulkomaisten osakasten lainaosuudet kannetaan, tämä tapahtuu Suomen Pankin välityksellä- Sittemmin ilmoitti Johtokunta Pankkivaltuusmiehille, että edellä olevat ehdot oli konsortsiota perustettaessa hyväksytty sekä että konsortsioon olivat yhtyneet seuraavat ulkomaiset rahalaitokset: Stockholms Enskilda Bank, Den Danske Landmansbank, L. Behrens & Söhne, Deutsche Bank, Dresdener Bank, Credit Lyonnais Parisissa ja Banque de Paris et des Pays Bas sekä suomalaisista pankeista, paitsi Suomen Pankkia, Suomen Yhdyspankki, Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta varten sekä Kansallis-Osake-Pankki. Puheena olevasta lainasta laskettiin paikalla liikkeeseen 25.000.000' markkaa. Jälellä olevasta osasta, 10,000,000 markasta, Suomen Pankki sittemmin Pankkivaltuusmiesten Maaliskuun 1 päivänä 1903 tekemän päätöksen mukaan niinikään otti hankkiakseen kymmenennenosan. Pankkivaltuusmiehet ovat muutoin valtuuttaneet Pankinjohtokunnan ottamaan osaa erinäisiin muihin lainanhankkimis' konsortsioihin, nimittäin: Tammikuun 20 päivänä 1902 3 Pr ' sentillä Norjan valtion 36,432,000 Kruunun suuruiseen 3 /2 lainaan, Maaliskuun 24 päivänä samana vuonna 300,000 Rmarkalla Venäjän hallituksen Saksassa ottamaan 300,000,000 Rmarkan suuruiseen 4 % lainaan, Heinäkuun 29 päivänä 1902 1.000.000 Smarkalla Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ottam aan 12,798,000 Rmarkan suuruiseen 4 % lainaan, Lokakuun ~ päivänä mainittuna vuonna 1,000,000 Frangilla Kööpenhaminan kaupungin ottamaan 20,000,000 Kr. suuruiseen 3 1[-t /o lainaan ja samana päivänä 10 /o:lla Helsingin kaupungin uuteen 8.000.000 Smarkan suuruiseen 4 % obligatsioonilainaan. Edellä lueteltuina päivinä tehdyistä Pankkivaltuusmiesten Pöytäkirjoista käy tarkemmin selville millä ehdoilla Suomen hankki on ottanut osaa tässä mainittuihin lainasopimuksiin. o Kuten Pankkivaltuusmiesten viimeksi antamasta kerto- Pankin veklrtuksesta näkyy, määrättiin Lokakuun 28 päivänä 1899 Pan- seli-ja laikissa noudatettavaksi seuraavat korkomäärät, nimittäin: 6 pro- nausl kettä Anttia hypoteekkilainoista ja kassakreditiiveista, kun panttina feos* ^!!!aa 011 kultaa ja hopeata, ulkomaan rahassa asetettuja Suomen Jl Valtiovaraston ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen obligatsiooneja sekä valtioiden antamia taikka valtiotakuulla varustettuja ulkomaisia obligatsiooneja; 6 l/i prosenttia hypoteekkilainoista ja 'assakreditiiveistä muunlaista panttia vastaan; 6 prosenttia 'skontatessa puhtaita asioimisvekseleitä sekä pankintalletustodis- ^iksia, joiden erääntymisaika ei ole kolmea kuukautta pitempi; h prosenttia diskontatessa puhtaita asioimisvekseleitä ja panmtalletustodistuksia, joiden erääntymisaika on kolmea kuukautta P^empi, sekä vekseleitä, joita ei ole puhtaiksi asioimisvekseeil si katsottava, niiden pitemmästä tahi lyhemmästä erääntyjmsajasta riippumatta, ynnä 6 '/a prosenttia vekseleitä uudistetussa, kun sitä poikkeustilassa katsotaan voitavan myöntää. assakreditiivien sisäänkirjoitusmaksu laskettaisiin edelleen [/i sentin mukaan vuodelta, mutta kreditiivejä myönnettäisiin ^oastaan Puoleksi vuodeksi. Sitäpaitsi oikeutettiin Johto- 'Unta, kuten sitä ennenkin oli ollut määrätty, sattuvissa tätä 1 - Sa ^kontatessa vekseleitä, joita ei ole katsottava puh- Va* Sl asi imisvekseleiksi, käyttämään puhtaita asioimisvekseleitä as^ en Omassa olevia korkomääriä sekä erittäin, kuten tähän nam" menetelty> vekselien laadusta huolimatta, laskemaan a viimeksimainitut määrät vekseleistä, joita yksityiset panneestaan diskonttauttaisivat. ker^ Edellä mainitut korkomäärät ovat sinä aikana kuin tämä ornus käsittää laskeuneet niinkuin näkyy seuraavasta: taalt * S^Unn päivänä 1901 alennettiin korkomääriä kauter^ aan 1/2 prosenttia, mikä alennus ei kuitenkaan ulottunut dn aisiin vekseleihin eikä myöskään hypoteekkilainoihin, joita 9
1 0 annettiin muita kuin edellä lueteltua laatua olevia pantteja sekä pankintalletustodistuksia vastaan; Helmikuun 8 päivänä 1902 päätettiin taas yleisesti alentaa pankin korkomääriä! /s prosenttia; ja määrättiin sittemmin Toukokuun 18 päivänä 1903, että viimeksi mainittua laatua olevien hypoteekkilainojen ja kassakreditiivien korko oli alennettava 5 /2 prosenttiin. Siitä lähtien käytettiin pankin lainanannossa alempana lueteltuja korkomääriä: 5 prosenttia hypoteekkilainoista ja kassakreditiiveistä, kun panttina oli kultaa ja hopeata, ulkomaan rahassa asetettuja Suomen valtiovaraston ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen obligatsiooneja sekä valtioiden antamia taikka valtiotakuulla varustettuja ulkomaisia obligatsiooneja; 5 1/2 prosenttia samanlaatuisista lainoista ja k r e d i t i i v e i s t ä, jotka annettiin muunlaatuista panttia vastaan; 5 prosenttia diskontatessa puhtaita asioimisvekseleitä sekä pankintalletustodistuksia, joiden erääntymisaika oh e n in t ä ä n kolme kuukautta. 5 1/<! prosenttia diskontatessa samanlaatuisia vekseleitä Ja talletustodistuksia, joiden erääntymisaika oh kolmea k u u k a u t t a pitempi ja enintään kuusi kuukautta; 6 prosenttia diskontatessa kaikkia muita vekseleitä niiden pitempään tai lyhempään erääntymisaikaan katsomatta. Puheena olevan ajanjakson kuluessa pysyivät edellä m*1' nitut lainanantoa koskevat määräykset muutoin voimassa sein' moisella Syyskuun 18 päivänä 1901 tehdyllä muutoksella, että kassakreditiivejä, joiden korko oh 5 '/-i prosenttia taikka vähemmän, sai myöntää vuodeksi. Mitä tulee niihin syihin, jotka ovat aiheuttaneet e d ellä mainitut Pankin korkomäärien muutokset, sekä niihin k e s k u s teluihin, joita muutoin koron ja lainausliikkeen s u h t e e n 011 pidetty, pyytävät Pankkivaltuusmiehet viitata Tammikuun Helmikuun 8, Elokuun 31 ja Syyskuun 18 päivänä 1901,He^ mikuun 8 päivänä 1902 sekä Huhtikuun 18 ja T o u k o k u u n 1' päivänä 1903 tehtyihin pöytäkirjoihin. Lainaus- ja erääntymisajoista, maksunosotuksista suon tettavasta provisioonista sekä suljettujen ja avonaisten talletus ten vastaanottamisen ehdoista, asiasta aikaisemmin annettujen Määräysten nojalla, ovat 1900 vuoden alussa voimassa olleet Määräykset sinä ajanjaksona, minkä tämä kertomus käsittää, Pysytetyt muuttamatta. 6 Pankinjohtokunnan esityksestä ovat Pankkivaltuusmiehet Pankin ulko- Valtuuttaneet Johtokunnan Suomen Pankin ulkomaisiksi asia- maiset asia- Miehiksi ottamaan: Tammikuun 20 päivänä 1900 Aktiebolaget miehettockholms Handelsbankin Tukholmassa, Elokuun 31 päivänä. ^Ol Direktion der Diskonto Gesellschaft Frankfurt am Maini a, Lokakuun 3 päivänä 1902 Den Danske Landmansbank, ypothek og Vekselbank Aktieselskabin Kööpenhaminassa ja arraskuun 7 päivänä 1903 Commerz und Disconto Bankin pääkonttorineen Hampurissa sekä haarakonttorineen Berlinissä j a Frankfurt am Mainissa. Näissä tapauksissa sovitut ehdot 'ataan edellä lueteltuina päivinä tehdyissä Pankkivaltuuspesten pöytäkirjoissa sekä niissä mainituissa Johtokunnan esityksissä. 7 sen se 50,000 markan määrä, mikä annetun määräyk- Kasöörien ' Mukaan enintään sai olla Pankin Kuopiossa olevan kont- käsikassat. Mäti- ^asöör*n käsikassassa, oli näyttäynyt liikkeeseen riittä- l900ömäksi Vat Pankkivaltuusmiehet Joulukuun 22 päivänä Vatlvistaneet mainitun kassan suurimman luvallisen määatl 75,000 markaksi. rust oli tehty päätös Suomen Pankin konttorin pe- C T * Hämeenlinnaan, ovat Pankkivaltuusmiehet Joulu- tasöö ' 1 paivänä 1900 määränneet, että sanotun konttorin tarkka*1 käsikassan suurin luvallinen määrä on oleva 75,000 toriin Sa asta SJyStä kuin edellä mainittiin Kuopion kont- Päivän,na tt 6n.m^ r^s*v^ Pankkivaltuusmiehet Tammikuun 7 lään a'-,.e^m^ uun ^ ja Elokuun 31 päivänä 1901 tekemilvien p aatö^sillä Oulussa, Nikolainkaupungissa ja Porissa ole- Man *n konttorien kasöörien käsikassassa olevan korkeim- UvaHisen määrän, joka oli ollut itsekussakin 50,<K)0. 11
Pankin tarkastukset. 12 75.000 ja 50,000 markkaa, vastaaviksi 75,000, 150,000 ja 100.000 markaksi. Pankinjohtokunnan ilmoitettua Pankkivaltuusmiehille, että Pankin Turussa ja Viipurissa olevien konttorien apu laisvaih - tajakasöörit siihen asti olivat toimineet asianomaisten kasöörien vastuulla, niin että viimeksi mainitut olivat käsikassoistaan, joiden suurin määrä siinä suhteessa oli vahvistettu kummassakin 175,000 ja 200,000 markaksi, tility sv elv ollisu u tta vastaan antaneet apulaiskasööreilleen tarpeelliset varat vaihtoliikkeen hajoittamista varten, mutta että, sittenkun apulaisvaihtajakasöörien virat sanotuissa konttoreissa nyttemmin otettu Pankille vahvistettuun uuteen vuosirahansääntöön, naiden virkojen haltijain olisi toimittava omalla vastuullaan r heillä sentähden pitäisi olla hallussaan erityinen käsikassfy josta he olisivat välittömästi vastuussa Pankille, ovat Pankkivaltuusmiehet L ok a k u u n 5 päivänä 1901 vahvistaneet puheen*1 olevien konttorien kasöörien käsikassain suuruuden, varsinaisten kasöörien enintään 125,000 ja apulaisvaihtajakasööi'iei1 enintään 75,000 markaksi kumpaisessakin konttorissa. Johtokunnan ilmoitettua aikovansa ryhtyä toimenpitein0 Pankin uuteen vuosirahansääntöön otetun Tampereen kontto rin apulaisvaihtajakasöörin viran täyttämiseksi ovat Pankki valtuusmiehet Syyskuun 11 päivänä 1902 määränneet puheen^ olevan apulaisvaihtajakasöörin käsikassan enintään 50,000 ar kaksi. Sen ohessa ovat Valtuusmiehet määränneet, että sama konttorin varsinaisen kasöörin käsikassa, joka siihen asti o ollut 75,000 markkaa, oli liiketarpeitteu tyydyttämiseksi kot tettava enintään 100,000 markkaan. Johtokunnan ilmoitettua että, kun Pankin v a i h t o k a s s a ö liike vaatii asettamaan toisen vaihtajakasöörin ja uudessa sirahansäännössä oh sitä tarkoitusta varten erityinen määr^ raha, Johtokunta oli ryhtynyt toimiin sanotun viran a s e t t a! seksi, ovat Pankkivaltuusmiehet Tammikuun 17 päivänä vahvistaneet toisen apulaisvaihtajakasöörin käsikassan s u u r u u enintään 200,000 markaksi. 8 8. Pankin ohjesäännössä määrättyjä tarkastuksia ovat >- tyjen Pankintarkastajat taikka heidän asianomaiset vara hensä määrättyinä aikoina toimittaneet. Tarkastajain puoltosanan mukaisesti ja tätä koskevien pankinohjesäännön säännösten nojalla ovat Pankkivaltuusmiehet sitten Valtiosäätyjen Puolesta myöntäneet Pankinjohtokunnalle vastuuvapauden Pankin hallinnosta vuonna 1899 Huhtikuun 4 päivänä 1900, 'uonna 1900 Maaliskuun 29 päivänä 1901, vuonna 1901 Huhtikuun 7 päivänä 1902 ja vuonna 1902 Huhtikuun 7 päi- Vanä 1903. 9 Voimassa olevan pankinohjesäännön 40 :n määräyksen imenttee- ^ukaisesti ovat Pankkivaltuusmiehet vuosina 1900, 1901, 1902 raukset. ja 1903 kerran itsekunakin vuonna toimittaneet pääkonttorin a) pääkonttoassaholvin ja kaikkien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain nssa' Jnnä talletusten inventteerauksen. Puheena olevat inventteej-ankset on toimitettu seuraavina aikoina: vuonna 1900 Syys- Uun n, 12, 13, ] 4, 15 ja 17 päivänä, vuonna 1901 Syys- Uun 7, jo, 16, 17, 18 ja 19 päivänä, vuonna 1902 SvvsuUn l i ; 12, 13, 15, 16, 17 ja 18 päivänä sekä vuonna 1903 ^yskuun 16, 17, 18, 19, 21 ja 23 päivänä. N äissä inventteerauksissa todeksi vahvistetut tulokset,, a vat saatetut Pankinjohtokunnan tiedoksi, ovat pitäneet tä Pankin tilikirjojen kanssa. Mitä Pankin haarakonttoreihin tulee, ovat Pankkivaltuus- b) maaseutu- et antaessaan valitsemilleen 13 diskonttokomiteain jäsenille konttoreissa. h samassa kehottaneet näitä kerran kuukaudessa * itsensä kulloinkin erikseen määrättävinä aikoina toiamaan säädetyt inventteeraukset konttoreissa. Sitä paitsi ovat tarkastuksia toimittaneet: y Porin konttorissa Tammikuun 19 päivänä 1900 Pankinp a von Collan sekä Tammikuun 17 ja 18 päivänä 1902 lntirehtööri Wegelius ynnä Marraskuun 20 ja 21 päivänä taaskin Pankintirehtööri von Collan; kiuf ^0ensuun konttorissa Syyskuun 28 päivänä 1900 Pan- ]:>!re^ööri \\ egelius sekä Huhtikuun 1 ja 2 päivänä 1902 nkmtirehtööri von Collan; Jyväskylän konttorissa Maaliskuun 6 päivänä sekä Kesä-
14 kuun 2, 3 ja 4 päivänä 1901 ynnä Toukokuun 28 ja 29 päivänä 1902 Pankintirehtööri von Collan; Kotkan konttorissa Lokakuun 10 päivänä 1900 Pankintirehtööri Wegelius sekä Huhtikuun 14 ja 15 päivänä 1903 Pankintirehtööri von Collan; Kuopion konttorissa Marraskuun 14, 15 ja 16 päivänä 1900 Pankintirehtööri von Collan sekä Maaliskuun 3 ja 4 päivänä 1902 Pankintirehtööri Wegelius; Mikkelin konttorissa Marraskuun 12 ja 13 päivänä 1900 Pankintirehtööri von Collan sekä Maaliskuun 5 ja 6 päivänä 19U2 Pankintirehtööri Wegelius; Nikolainkaupungin konttorissa Lokakuun 23, 24 ja 2& päivänä 1901 Pankintirehtööri von Collan; Pietarin konttorissa Tammikuun 9 päivänä 1902 Pankintirehtööri YVegelius; Sortavalan konttorissa Syyskuun 26 päivänä 1900 Pankintirehtööri Wegelius sekä Huhtikuun 3 ja 4 päivänä 190^ Pankintirehtööri von Collan; Tampereen konttorissa Maaliskuun 7 ja 8 päivänä 1901 sekä Lokakuun 14 ja 15 päivänä 1903 Pankintirehtööri von Collan; Hämeenlinnan konttorissa Lokakuun 22 päivänä 1901 sekä Lokakuun 12 ja 13 päivänä 1903 Pankintirehtööri von Collan; Oulun konttorissa Joulukuun 8 ja 9 päivänä 1902 PaB' kintirehtööri von Collan, Wiipurin konttorissa Toukokuun 21, 22 ja 23 päivän3, 1901 sekä Huhtikuun 16, 17 ja 18 päivänä 1903 P a n k in tire h tööri von Collan; sekä Turun konttorissa Syyskuun 18, 19, 20 ja 21 päivänä 1900 ja Marraskuun 5, 6, 7 ja 8 päivänä 1902 P an k in tire h tööri von Collan ynnä Joulukuun 12 päivänä 1903 P a n k in tirehtööri YVegelius. c) Pietarin Pietarin konttorissa ovat Pankkivaltuusmiesten antamien konttorissa. määräysten mukaan toimittaneet inventteerauksia vuonna 19 vuoden alusta Maaliskuun loppuun Suomen Passiviraston S1 loinen Päällikkö, Todellinen Valtioneuvos L. F. Munck. sen jälkeen Elokuun 1 päivään Hänen Majesteettinsa Keisarin Suo 111611 Kanslian Toimituspäällikkö Kreivi C. A. Armfelt, viimeksi painittuna kuukautena Passiviraston Päällikkö, Vapaaherra Th. ruun sekä siitä lähtien vuoden loppuun Kreivi Armfelt. Vuonna 1901 on Pietarin konttorin inventteeraajana toinnut Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen Kanslian Toimiussihteeri, Vapaaherra Hj. F. Paimen Marraskuun 13 päivänä apahtuneeseen kuolemaansa asti sekä siitä lähtien vuoden loppuun Vapaaherra Bruun, joka myös vuosina 1902 ja 1903 on 0lmittanut puheena olevat inventteeraukset. 10. ja ^ ^a kuukausi ovat Pankkivaltuusmiehet Pankin kirjojen Pankin lai-. tiliiaskujen sekä haarakonttoreista tulleiden ilmoitusten no- nausliikkeen a toimittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja lainauksen tar- tarkastus. stuksen kuin Valtuusmiehille annetun johtosäännön 2 :ssä. luitaan. Muutoin ovat Pankkivaltuusmiehet säännöllisesti ^ a kuukausi pyytäneet nähdäksensä ja tutkineet Pankinjohtaj a n lähinnä edellisen kuukauden memoriaalipöytäkirjat.... Eri konttorien lainausliikkeen laatua ja laajuutta johonkin rin valaisevana julkaistaan tässä seuraava taulu: Vuonna 1903 diskontattuja kotimaisia vekseleitä. Mnfi tm myönnettyjä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä. SQnf 15 Yhteensä. Mnf. orin Pääkonttorissa 32,376,991 26,051.170 58,428,161 konttorissa 19,309.352 8,072,700 27,382,052 13,373,490 f e olaink. 2.127,300 15,500,790 6,238,301 3,359,450 9,597,751 f u pion 1,449,952 797,940 2,247,892 1,918,807 527,155 2,445,962 Vj^alan 703,179 162.265 865,444 2,441,644 468,500 2,910,144 23,314,958 5,962,200 29,277,158 2,407,877 744.740 3,152,617 &» 6,813,222 4,337.383 11,150,605 677,000 30.380 707,380 2,349,483 346,610 2,696,093 7.789,601 921,950 8,711,551 Yhteensä 121,163,863 94 53,909,743 - l75,073,606[94 'ym.
16 11 ' Pitermetyn Sittekun Valtiovarasto Pankkivaltuusmiesten kirjelmässä maksuajan Lokakuun 28 päivänä 1899 tekemästä.esityksestä, josta on seihankkiminen jj0a Pankkivaltuusmiesten viimeksi Pankkivaliokunnalle Vattiovaras- antamassa kertomuksessa, oli Tammi- ja Maaliskuussa 1900 ton Pankille 7 J i. myöntämää Suomen Pankin metallikassan lisäämiseksi Pankkiin s ijo it t a n u t lainaa var- ulkomaan arvoaineita, joiden määrä Suomen rahassa vastasi ten. y ty : 6,999,802: 47, maksettavaksi Valtiovarastolle takaisin 4 'I'2 prosentin koron kera viimeistään Maaliskuun kuluessa 1901; ovat Pankkivaltuusmiehet, siihen nähden että oli tarpeen säästää Pankin metallivaroja ja kun puheena olevan lainan takai' sinmaksu mainitun määräajan päättyessä, jolloin lainaa vielä oli suorittamatta -finf 6,631,^07: 54, olisi arvetuttavassa määrässä supistanut Pankin käyttämätöntä setelinanto-oikeutta sekä sen kautta häiritsevästi vaikuttanut maan liiketoimintaan. kirje^' mässä Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle Ta ' mikuun 10 päivänä 1901 pyytäneet mainittujen varojen takai' sinmaksuajan pitentämistä; ja määräsi Senaatti tämän j k' dosta että usein mainitusta lainasta oli 2,000,000 markki takaisin maksettava viimeistään Lokakuun 1 päivänä saman3 vuonna, yhtä suuri määrä viimeistään Huhtikuun 1 päivän 1902 ja loput viimeistään Lokakuun 1 päivänä viimeksi mai nittuna vuonna. 12. Suomen Pan- Koska Toukokuun 3 päivänä 1899 annettu armollin611 kin väliaikai- asetus valtiovaraston kassa ja tililaitoksen u u d e s t i j ä r j e s t ä n H sen konttorin sestä edellyttää, että Suomen Pankin on avoinna pidettävä perustami- h a a r a k o n t t o r i maan kaikissa lääninpääkaupungeissa, ^Unnanlmu- Pankkivaltuusmiehet Pankkivaliokunnalle viime valtiopäi'1^ punkiin antamassaan kertomuksessa, että Pankin haarakonttori PerllS^ tettaisiin Hämeenlinnan kaupunkiin; ja kun tästä johtuvat muu tokset Pankin ohjesääntöön ja vuosirahansääntöön katso olevan aikaansaatavissa ennen 1901 vuoden alkua, jolloin P heena oleva tililaitoksen uudistus oli tarkoitettu toimeenpa»^ vaksi, ehdottivat Pankkivaltuusmiehet tämän ohessa, e^ jn-ö nittu konttori paikalla asetettaisiin vakinaiselle kannalle. l a Pankkivaltuusmiesten esityksen Valtiosäädyt h y v ä k s y j ä t k i n. tekivät siitä aiheutuvat muutokset Pankin ohjesääntöön ja vuo- Slrahansääntöön. Kun ei sanottua ohjesääntöä ja vuosirahan- ääntöä koskeva Valtiosäätyjen päätös kuitenkaan vielä Joulukuu alussa vuonna 1900 ollut saanut armollista vahvistusta 6lkä sitä ollut odotettavissakaan ennen sanotun vuoden loppua, esittivät Pankkivaltuusmiehet, sitä ennen neuvoteltuaan asiasta Pankinjohtokunnan kanssa, Pankille Helmikuun 19 päivänä *895 vahvistetun ohjesäännön 8 :n säännöksen nojalla kirjelmässä Keisarilliselle Senaatille Joulukuun 8 päivänä edellä mainittuna vuonna, että Tammikuun 1 päivästä 1901 toistai- *eksi perustettaisiin väliaikainen Pankin haarakonttori Hämeenmnan kaupunkiin sekä että sanottuun konttoriin asetettaisiin Vlranhoitajiksi pankinkomisarius, kasööri ja vahtimestari, jotka jäisivät palkkiota saman määrän mikä vastaa mainittujen toinen varsinaisten haltijain palkkaetuja Valtiosäätyjen Hämeennnan konttoria varten hyväksymän vuosirahansäännön muaan, taikka kerta kaikkiaan, pankinkomisarius 7,000 markkaa, asööri 5,200 markkaa ja vahtimestari, paitsi vapaata asuntoa, O markkaa vuodessa, sekä että konttorin käytettäväksi asetäisiin tarverahoja, ehdotellen 1,000 markkaa vuodessa, tili- 5 Velvollisuudella käytettäväksi. Pankkivaltuusmiesten edellä olevaan esitykseen Keisarilli- ^ Senaatti suostui Joulukuun 18 päivänä 1900, jonka jäl- ei1 Pankkivaltuusmiehet saman kuun 22 päivänä määräsivät ankin Porin konttorin kasöörin 0. F. Tauben Tammikuun 1 lja a8^ 19^1 toistaiseksi hoitamaan pankinkomisariuksen vir- Saf ^rn e en 1i n n ai i konttorissa, jonka ohessa Pankinjohtokunta tehtäväkseen ryhtyä niihin toimenpiteihin, joita päätös vii- 6 Sl mainitun konttorin perustamisesta Johtokunnalle aiheutti. Päiv" Pankin uusi vuosirahansääntö Heinäkuun 10 Sp ana 1901 oli vahvistettu, järjestettiin konttori lopullisesti Mukaisesti. 13. Suo ' ^ ekun pankinkomisariuksen virka Pietarissa olevassa Kysymys Bio "i'11 Pankin konttorissa Pankinkomisariuksen, Översti F. G. Pankin Pie- Vaa rgin tultua Maaliskuun 19 päivänä 1900 nimitetyksi tarm1 f ntto' San läänin kuvernööriksi, oli joutunut avoimeksi, katsoivat 'lumisesta 17 2
18 Pankkivaltuusmiehet sattuneesta syystä olevan ottaminen harkittavaksi olisiko syytä lakkauttaa sanottu konttori sekä sen sijaan antaa Pankin sikäläisten liiketointen suorittaminen yhdelle taikka useammalle asiamiehelle. Toukokuun 30 päivänä 1900 Johtokunnan kanssa pidetyssä yhteisessä kokouksessa saavutti se käsitys yksimielisen kannatuksen, että mainittu toimenpide muutamilla edellytyksillä voisi tuottaa Pankille erinäisiä etuja. Tähän nähden ja kun valtiopäivät silloin paraikaa olivat koolla, päättivät Pankkivaltuusmiehet anoa Valtiosäädyiltä valtuutusta ryhtyä, siinä tapauksessa että asian selvitys osottaisi Pietarin konttorin lakkauttamisen olevan Pankille eduksi) pankinohjesäännön 15 mukaisesti siinä suhteessa tarpeelliseen toimeen; ja annettiin Pankkivaltuusmiehille sittemmin semmoinen valtuutus Valtiosäätyjen kirjelmässä Kesäkuun 2 päivältä 1900. Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan kirjelmässä seuraavan Heinäkuun 31 päivältä ilmoitettiin Pankkivaltuusmiehille, että Keisarikunnan Raha-asiainministeriössä oli nostettu kysymys Pietarin konttorin asettamisesta mainita11 ministeriön valvonnan alaiseksi Keisarikunnan lainsäädännössä yksityisiä luottolaitoksia varten vahvistettujen säännösten mukaisesti. Semmoinen lausunto annettiinkin, sittekun Johtokunnan mielipidettä asiasta oli kuulusteltu, Syyskuun 17 päivänä 1900. \ iitaten niin hyvin niihin määräyksiin, mitä puheena olevan konttorin perustamisesta lähtien vuonna 1859 sitä varten oli säädetty, kuin konttorin harjoittaman liikkeen laatuun? lausuivat Pankkivaltuusmiehet pääasiallisesti, että, kun konttorissa ei harjoiteta varsinaista lainausliikettä, ei niitä syitä' jotka ovat aiheuttaneet toimeenpanemaan erityisen yksityistei1 luottolaitosten valvonnan Keisarikunnassa, käy konttoriin sovittaminen. Kuitenkaan ei Suomen Pankki voi kieltäytyä, sh11* tapauksessa että Raha-asiainministeri ö sitä pitää tarpeellisen^ antamasta summittaisia tietoja Pietarin konttorissa tapahtu; neista erilaatuisista liiketoimista, vaikka kysvmys tästä näjtt1 olevan jätettävä sillensä, siksi kun Pankin hallituksen paraikaa käsiteltävänä oleva ehdotus konttorin lakkauttamisesta on eb ditty ratkaista. Puheena olevassa asiassa ei sittemmin ole ratkaisua tapahtunut, ensinnäkään siitä syystä että Pietarin konttorin olemassaolo edellytettiin Valtiosäätyjen hyväksymissä Pankin uu- 8lssa ohje- ja vuosirahansäännössä, jonka tähden päätös kontt rin lakkauttamisesta olisi viivyttänyt näiden vahvistamista. Sittemmin ottivat Pankkivaltuusmiehet huomioon, että oli nostettu kysymys Keisarikunnan Valtakunnanpankin haarakonttorin Pistämisestä tänne, jonka kysymyksen ratkaisu voi vaikuttaa Pankkivaltuusmiesten päätökseen mitä Pietarin konttoriin tulee, on kysymys Pietarin konttorin lakkauttamisesta tähän näh- ^6li katsottu edelleen oleva jätettävä ratkaisematta. 14. Kirjelmässä Tammikuun 22 päivältä 1903 on Keisarilli- Kysymys Sen Senaatin Vaitiovaraintoimituskunta, ilmoittaen saaneensaswomen Pan' ^enaatilta toimeksi laatia ehdotuksen armolliseksi esitykseksi** oh^ sa^ Cl suomenmaan Valtiosäädyille semmoisesta Suomen Pankille Hei- misesta. Rikuun 19 päivänä 1895 vahvistetun armollisen ohjesäännön jäännösten täydentämisestä, että Pankki oikeutettaisiin dis- 0r>ttaamaan vekseleitä, joita ovat hyväksyneet Suomessa asujat syntyperäiset venäläiset, jotka eivät ole Suuriruhtinaanmaassa hengille kirjoitetut, pyytänyt Pankkivaltuusmiehiltä ausuntoa ja ehdotusta asiasta; ja ovat Pankkivaltuusmiehet Män johdosta, sittekun Johtokunnan lausunto asiasta oli Valusmiehille saapunut, antaneet siitä sen lausunnon, mikä käy Selville Maaliskuun 20 päivänä 1903 tehdystä Valtuusmiesten Pöytäkirjasta. 15; YlOTl TluUUltl(l t keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan ilmoi- Kysymys J". Ua kirjelmässä Kesäkuun 12 päivältä 1901 Pankkivaltuus- Keisar'lJcun- että oli nostettu kysymys Keisarikunnan Valtakunnan- ZZanvarl pan, m toiminnan ulottamisesta Suomeen perustamalla mainitun kin haara- Elok1" haarakonttori Helsinkiin ja Valtuusmiesten seuraavan konttorin pejoh]uun ^ päivänä annettua pyydetyn lausuntonsa tämän rustamisesta päi 011 ^altiovaraintoimituskunta kirjelmässä Lokakuun 6 Helsinkiin- ^ 1802, lähettäen Valtuusmiehille erinäisiä asiakirjoja, Ma'a tarkemmin selville kuinka laajaa pankkitoimintaa Mittu haarakonttori tulisi harjoittamaan, pyytänyt Valtuus- 19
Lausunto ky- Vapaakirje- oikeuden XQ/YLKKi/tYll/Y) PYI Pankille, 20 miesten lausuntoa siitä, missä määrin pankkiliikkeen harjoittamista maassa koskevaa lainsäädäntöä olisi tä y d e n n e ttä v ä, ennenkuin mainittu haarakonttori voi alottaa toimintansa; Ja ovat Pankkivaltuusmiehet tämän johdosta, Johtokunnan mieltä kuulusteltuaan, antaneet mainitussa suhteessa lausunnon sen mukaisesti kuin Marraskuun 25 päivänä viimeksi mainittuna vuonna tehty pöytäkirja tarkemmin osottaa. 16. Kirjelmässä Lokakuun 3 päivältä 1902 on Keisarillisen symyksesta, Senaatin Valtiovarain toimituskunta pyytänyt P a n k k iv a l tuus' loka koskee rc J Tr... miesten lausuntoa sen johdosta, että oli nostettu kysym)' Venäjän & kultarahan Venäjän kultarahan vastaanottamisesta yleisissä ja yksityisissä käyttämistä maksunsuorituksissa Suomessa; ja on Johtokunnan mieltä tiemaksuväli- dusteltua semmoinen lausunto annettu sen mukaisesti km 1 neena Joulukuun 17 päivänä sanottuna vuonna tehty pöytäkirja tarkemmin Suomessa. osottaa. Tilanomistaja Oscar Finnen rahasto. 17 Sittenkun Johtokunta kirjelmässä Huhtikuun 10 päivältä esittämiensä syitten nojalla oli esittänyt ryhdyttäväksi sensuuntaiseen toimenpiteeseen, että Suomen Pankille, jolla Keisarillisen Senaatin Tammikuun 19 päivänä 1887 ja Lokakuun 23 pävänä 1889 antamien määräysten mukaisesti vakuutusvapaus postilaitoksen välityksellä kulkevista lähetyk' sistään siihen määrään, mikä vastasi niitä varoja, joita lääninrahastot Valtiovarastoon lähetettäväksi olivat vaihtaneet Pankin postilähetysvekseleihin, mutta joka vastikään tapahtuneen Valtiovaraston kassojen ja tililaitoksen u u d e stijä rje stä m ise 11 johdosta menettäisi sanotun edun, myönnettäisiin vakuutusvapaus kotimaassa kulkevista rahalähetyksistä, ovat Pankkivaltuusmiehet Huhtikuun 13 päivänä 1901 tehneet Keisarillise^e Senaatille esityksen puheena olevassa tarkoituksessa; ja 'j Senaatti sen johdosta seuraavan Toukokuun 9 päivänä suonn Suomen Pankille täydellisen vapaakirjeoikeuden. 18. Vuoden 1900 valtiopäivillä päättivät Valtiosäädyt, että se 20,000 markan suuruinen rahamäärä, jonka Tilanomistaja Oscar Einne oli testamentannut apulisänä käytettäväksi vastaisen kansallismuseon talon rakentamiseen, oli samalla tavalla kuin Kamarineuvos Herman Rosenbergin rahasto Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaisena Suomen Pankin hoidettava, siihen asti kun lahjoitus voitaisiin tarkoitukseensa käyttää; ja ovat Pankkivaltuusmiehet tämän johdosta Huhtikuun 7 päivänä 1903 Johtokunnalle lähettämässään kirjelmässä määränneet, että Puheena olevaa rahastoa, joka olisi nimitettävä»tilanomistaja scar Finnen rahastoksi», oli hoidettava samanlaisten määräyspä mukaan, mitä Pankkivaltuusmiehet aikaisemmin olivat Kamarineuvos Herman Ptosenbergin rahastoon nähden antaneet, Sekä että tilit mainitusta hallinnosta oli Pankissa toimitettaessa tarkastuksissa pidettävä asianomaisten tilintarkastajain Matavissa. 19 Marraskuun 21 päivänä 1903 tapahtui Pankkivaltuus- Miesten toimesta säätytalon otsikkoa varten valmistetun veisto- 0S* rj 1' kuvateoksen paljastus; ja meneteltiin siinä niinkuin tilaisuudessa paijastus. aadittu erityinen pöytäkirja tarkemmin osottaa. 20. Elokuun 14 päivänä 1903 pidetyssä kokouksessa huo- Saatytalon pantti säätytalon taloudenhoitaja, Pormestari E. Öhman, joka vwa^ mi l tullut saapuville, että Valtiosäädyt olivat viime valtiopäivillä Päättäneet, että säätytalo, joka oli sivelty kalkki värillä, olisi P'*remmin säilyäkseen maalattava öljy värillä. Arkkitehti Proessori G-. Nyström, jonka toimena oli valvoa kaikkia säätytalon ^ rjaustöitä, oli kuitenkin katsonut puheena olevan maalauksen yvän sopivammin päinsä n. k. Keimin kivennäisvärillä, joka rjoaisi melkoisia etuja öljyväriin verrattuna lisäämättä työn Ustannuksia; ja antoivat Pankkivaltuusmiehet, katsoen Valtioa yjen edellä mainitun määräyksen tarkoittavan ainoastaan aatytalon maalaamista kestävällä ja muutoin sopivalla värillä, etumuksensa siihen että maalaukseen saataisiin käyttää e mainittua Professori Nyströmin puoltamaa väriä. 21
Vajaus 22 21. Kirjoituksessa Pankkivaltuusmiehille Heinäkuun 17 päi- ^VaAMa a 1^00 ilmoitti Pankinjohtokunta, että Pankin Vaihtajakasöörillä. kasöörillä Rudolf Bruunilla saman kuukauden 14 päivänä oli tavattu vajaus, jonka määrä sittemmin asianmukaisesti toimi' tetun laskelman mukaan oli vahvistettu 40,120 markaksi 65 penniksi. Tämä vajaus, joka Bruunin antamien tietojen mukaan oli alkanut pääsiäisen aikaan mainittuna vuonna ja johtui osin laskunhairahduksista ja osin Bruunin tekemistä anastuksista, tuli sittemmin Heinäkuun 23 päivänä Kasööri Bruunin puolesta täysin korvatuksi. Syytteen nostamista varten Pankinjohtokunta kuitenkin ilmoitti asian Turun Hovioikeuden kanneviskaalille; ja pani mainittu viranomainen Kasööri Bruunin syytteeseen Hovioikeudessa, joka Syyskuun 12 päivänä 1900 antamallaan päätöksellä katsoi toteen saatetuksi, että B ru u n oli anastanut hänelle Pankin kasöörinä uskottuja varoja edellä mainitun määrän, jonka tähden Hovioikeus tuomitsi Bruunin vuodeksi kuritushuoneeseen sekä julisti hänet niin hyvin menettäneeksi kasöörinvirkansa Pankissa kuin viisi vuotta olemaan kelpaamaton maan palvelukseen käytettäväksi. Hovioikeuden päätöksestä Bruun valitti Keisarilliseen Senaattiin, joka päätöksellä Helmikuun 14 päivältä 1901, muuttaen Hovioikeuden päätöstä, julisti Bruunin menettäneeksi vaihtajakasöörin virkansa. 22. Toimen- Vuosina 1900 1903 ovat Pankkivaltuusmiehet käsitelpiteitä, jotka leet kaikkiaan 42 hakemusta, jotka ovat tarkoittaneet maksu' kiitosten a^an Pitennystä akordia ja muita huojennuksia ja joista 3 henkilöitten tuli. vuoden 190, 17 vuoden 1901; 13 vuoden 1902 ja jäja Fankin olevat 9 vuoden 1903 osalle. Mainittuja asioita o välejä, käsitelty kokouksissa Tammikuun 10, Kesäkuun 19 ja Elokin111 8 päivänä 1900, Tammikuun 10 ja 19, Helmikuun 16, Maaliskuun 16 ja 23, Kesäkuun 14, Heinäkunn 5 ja 27, Elokuun 13, Syyskuun 7 ja 27, Marraskuun 16 ja Joulukuun 5 päivänä 1901, Tammikuun 8, Maaliskuun 3, 6 ja 17, Huhtikuun 19> Kesäkuun 18, Heinäkuun 29, Elokuun 23, Lokakuun 24 ja Marraskuun 25 päivänä 1902 sekä Tammikuun 31, Huhtikuun 18, Toukokuun 21, Heinäkuun 23 ja Marraskuun 11 päivänä 1903. 23. Paakinjohtokunnan esityksestä orat Pankkivaltnnsmiehet Joulukuun 31 päivänä 1900, Joulukuun 11 päivänä ^ ^ ja epä/ armoi. Tammikuun 5 ja Joulukuun 30 päivänä määränneet, että eri- s^ r^. iäiset Pankin saamiset ovat, toiset kokonaan ja toiset joltakulta minen. osaltaan, pidettävät epävarmoina. Sitä paitsi ovat Valtuusmiehet Tammikuun 7 päivänä 1901, Tammikuun 8 päivänä 1902 sekä Tammikuun 17 ja Joulukuun 30 päivänä 1903 Sllostuneet tileistä kokonaan poistamaan jotkut aikaisemmin epävarmoiksi julistetut saamiset. Odotettavissa oleviin suurempiin tappioihin nähden suostuvat Pankkivaltuusmiehet Helmikuun 12 päivänä 1901 Johtoin a a n esittämän ehdotuksen mukaisesti siihen, että edellisen Vlloden voitosta saataisiin vastedes epävarmoihin saamisiin luettavaksi taikka mahdollisesti tileistä poistettavaksi erottaa ^m äärin 750,000 markkaa; ja siirrettiin sittemmin Pankkivaltuusmiesten Joulukuun 31 päivänä 1901 tekemän päätöksen Mukaan koko tämä rahamäärä Pankin erinäisten epävarmojen saamisten tiliin. 24. Syystä että liikkeen lisääntyessä tarpeellisen tilan Puute Pankin aikaisemmin käyttämässä pankintalon huo- iam^m n ja Rustossa ^ ---- V/JLX oli käynyt U J 1/ tuntuvaksi, UUUlilAl ---------- mutta lisää tilaa oli Pan- uu^estisisus-,... i n - r t ^ saatavissa ainoastaan sen kautta, että Suomen \ aitio- taminen. onttorin käytettävänä olevat, pankintalon alakerroksessa sijaitsevat huoneet yhdistettäisiin pankkihuoneistoon, tekivät ankkivaltuusmiehet, niinkuin myös mainitaan Valtuusmiesten 'iirneksi Pankkivaliokunnalle antamassa kertomuksessa, Mairaskuun 6 päivänä 1897 Keisarilliselle Majesteetille alamaisen esityksen, että Valtiokonttorin käyttämä huoneusto luovutettai» Slln Pankin tarpeisiin. Tämän johdosta ilmoitettiin pankinhallitukselle sittemmin, ltä hallitus on ryhtynyt toimenpiteihin pankintalossa olevan altiokonttorin huoneiston tyhjentämiseksi keväällä 1900; ja 23
24 laaditutti Johtokunta tämän jälkeen Arkkitehdillä Professori Gustaf Nyströmilla valmistelevan ehdotuksen pankkitaloon tehtäväksi muutokseksi siinä tarkoituksesa, että erinäiset pankkitoiminnassa tarpeelliset huoneistot saataisiin sopivimmin sijoitetuiksi, ynnä kustannusarvion, jotka ehdotukset Pankkivaltuusmiehet sittemmin kirjelmän kera Helmikuun 22 päivältä 1900 lähettivät Pankkivaltiokunnan tutkittavaksi. Valtiosäätyjen kirjelmässä Toukokuun 26 päivältä 1900 ilmoitettiin sittemmin Pankkivaltuusmiehille, että Valtiosäädyt olivat nähneet hyväksi antaa pankinhallituksen toimeksi niin hyvin pääasiallisesti yhtäpitävästi edellä kerrotun ehdotuksen kanssa, laadituttaa lopulliset piirustukset ja kustannusarvion pankkitalon uudestirakentamista varten, johon tarkoitukseen oli osotettu enintään 280,000 markan määräraha, kuin myös sopivaan aikaan teettää työn joko yhteen jaksoon taikka vähitellen tarpeen mukaan, mikäli kulloinkin edullisimmaksi havaittaisiin. Pankkivaltuusmiesten Syyskuun 17 päivänä 1900 tekemän päätöksen mukaan annettiin Professori Nyströmin toimeksi laatia lopulliset piirustukset ja kustannusarvio pankintalon uudestirakentamista varten, jossa suhteessa oli vaarinotettava, että olisi erittäin mainittava niiden töiden kustannukset, jotka voitaisiin toisistaan riippumatta teettää eri aikoina. Heinäkuun 27 päivänä 1901 esitettiin Pankkivaltuusmiehille piirustusluonnos pankkitalon alakerroksessa olevan, Valtiokonttorin aikaisemmin käyttämän huoneiston uudestirakentamista varten» jonka luonnoksen Valtuusmiehet muutamilla pienillä muutoksilla hyväksyivät; ja sai Johtokunta toimekseen tämän m u k a i sesti teettää täydelliset piirustukset puheena olevia töitä varten» jonka ohessa niiden kustantamiseksi asetettiin Johtokunnan käytettäväksi enintään 60,000 markan määräraha. Tätä määrärahaa lisättiin Pankkivaltuusmiesten Elokuun 31 päivänä 1901 tekemän päätöksen mukaisesti 8,314 markalla 50 pennillä, josta määrästä 3,142 markkaa olisi edellä mainittuun 60,000 markan määrärahaan sisältyvän 7,858 markan suuruisen erän kera käytettävä ilmanvaihtolaitoksen ja lämpöjohdon muutostöihin, joiden kustannukset oli Valtuusmiesten hyväksymässä lopullisessa ehdotuksessa arvioitu nousevan kaikkiaan 18,000 markkaan, jota paitsi ison porrashuoneen ikkunan laajentamisen arvioitiin maksavan 3,600 markkaa ja erinäiset alkuperäisessä ehdotuksessa tarpeellisiksi huomatut pienemmät Muutokset aiheuttivat lisäkustannuksia yhteensä 1,572 markkaa 50 penniä. Samalla päätettiin Professori Nyströmin ehdotuksesta, että pankintalon yläkerroksen eteläosassa olevissa huoneissa tehtävät muutokset olisi, tarpeettomien häiriöitten ja siitä johtuvien kustannusten välttämiseksi, toimitettava sadassa yhteydessä kuin näiden huoneitten alla olevan, Valtiokonttorin aikaisemmin käyttämän huoneiston muutostyöt; ja työnnettiin tähän tarkoitukseen 15,230 markan määräraha. Professori Nyströmin ehdotuksesta päätettiin Marraskuun Il päivänä 1901 paremman ilmanvaihdon aikaansaamiseksi Taihtokassoihin ja tuuletusilman lämmityksen järjestelyn helpottamiseksi sekä samalla polttopuiden kulutuksen vähentämi- Seksi tehdä lämmitys- ja ilmanvaihtolaitoksen suunnitelmaan erinäisiä muutoksia, joista arvion mukaan aiheutuisi lisäkustannuksia tähän tarkoitukseen aikaisemmin osotettujen 18,000 tarkan lisäksi 3,050 markkaa. Samassa yhteydessä kuin pankintalossa oleva, Valtiokon t- orin aikaisemmin käyttämä huoneisto uudestirakennettiin, on ahänkin pankintalon osaan laitettu sähkövalaistus; ja mvönj^ttiin tähän tarkoitukseen Tammikuun 20 päivänä 1902 eri- ^'Uen 2,516 markan määräraha. Sittekun edellä kerrottu rakennustyö oli suoritettu ja sen ^ teydessä pankkitalon yläkerroksen eteläosassa sijaitsevissa poneissa muutokset tehty, katsottiin erinäisistä Huhtikuun 19 Pai\änä 1902 tehdyssä pöytäkirjassa tarkemmin mainituista J^stä suotavaksi panna päätetty pankintalon uudestirakentalnen kokonaisuudessaan hetimiten toimeen ja myönnettiin ^tähden viimeksi mainittuna päivänä tähän tarkoitukseen ;700 markan määräraha. Sittemmin on Syyskuun 27 päivänä, Johtokunnan esityka, pöytäin ja kassa-aitausten hankkimiseksi toimitushuoneeseka erinäisen muun kaluston ostoon pankintalon tarpeiksi s tettu 8,000 markkaa. Pankintalon uudestirakentaminen, joka on aiheuttanut kusniluksia kaikkiaan 216,593 markkaa 76 penniä, päättyi Tam- 25
Konttorihuoneistoja koskevat toimenpiteet. 1) Pori. 2) Joensuu. 26 mikuun alkupuolella 1903. Pankintaloon tarkoitettua tresooriosastoa ei kuitenkaan toistaiseksi ole valmistettu. 25. Johtokunnan huomautettua Pankkivaltuusmiehille, että Porin konttorin huoneistoa koskeva vuokrasopimus lakkaa Kesäkuun 1 päivänä 1903, josta lähtien huoneiston vuokra, joku siihen asti oli ollut 2,000 markkaa vuodessa, tulisi kohoamaan 3,300 markkaan, sekä että porilainen kauppias G. E. Ramberg, joka aikoi rakennuttaa kivitalon kaupunkiin, oli ilmoittanut olevansa halukas siihen laittamaan ajanmukaisen huoneiston konttoria varten sekä piharakennukseen asunnon konttorin vahtimestarille, ovat Pankkivaltuusmiehet Helmikuun 26 päivänä 1902 valtuuttaneet Johtokunnan tekemään Kauppias Rad' bergin kanssa sopimuksen huoneiston vuokraamisesta konttoria varten 10 vuoden ajaksi 3,500 markan vuosivuokraa vastaan sekä sillä ehdolla, että holvin sisustamisessa noudatetaan niitä määräyksiä, joita Johtokunta mahdollisesti näkee tarpeelliseksi antaa. Sen johdosta että konttori kohdakkoin tulisi muutettavaksi uuteen huoneistoon, myönsivät Pankkivaltuusmiehet sittemmin Helmikuun 14 päivänä 1903 3,500 markan suuruisen määrärahan uusien huonekalujen hankki 1' seksi konttorihuoneistoon ja sähkövalaistuksen laittamiseksi siihen sekä sen varustamiseksi linoleumimatoilla; ja säätäisin1 tähän tarkoitukseen myös käyttää ne 500 markkaa, mitka arvioitiin kertyvän vanhojen huonekalujen myymisestä. Kun Joensuun konttorin huoneistoon tunkeusi k y lm ä ä Ja vetoa siitä käytävästä, joka toimitushuoneesta välittömästi vie siihen lämmittämättömään ulkorakennukseen, jossa kassahol^1 sijaitsee, on Johtokunta ryhtynyt toimenpiteihin ehdotuksen laatimiseksi holvin uudestirakentamista varten, jonka ehdotuksen mukaan holvin lattia kohotettaisiin konttorihuoneistoö lattian tasalle ja holvia kävisi lämmittäminen sen ulkopuolet asetetulla rautauunilla, jonka ohessa holvia samalla asianm u kaisesti lujitettaisiin sisäänmurtaumisen estämiseksi; ja asettivat Pankkivaltuusmiehet Marraskuun 11 päivänä 1901 ai' nittuja töitä varten Johtokunnan käytettäväksi Pankin varoista 7,000 markan suuruisen määrärahan sillä ehdolla, että kont- torihuoneistoa koskeva vuokrasopimus saataisiin pitentää Kesäkuun 1 päivään 1912. Uusien huonekalujen hankkimiseksi konttorin toimitushuoneistoon myönnettiin Johtokunnan esityksestä Joulukuun 3 päivänä 1902 1,478 markan suuruinen Määräraha siltä varalta että Johtokunta tarkemmin harkittuaan havaitsisi mainitun menoerän tarpeelliseksi. Sittekun asianomaiset olivat päättäneet, että Jyväskylän 3) Jyväskylä, kaupunki oli syksystä 1902 lähtien valaistava sähkövalolla, suostuivat Pankkivaltuusmiehet Heinäkuun 29 päivänä samana vuonna Johtokunnan esitykseen, että myöskin Pankin sanoessa kaupungissa oleva konttori varustettaisiin semmoisella valaistuksella; ja myönnettiin siihen tarkoitukseen 500 markan määräraha. Sittekun Kolleega Uno Vilhelm Telen oli toiminimeltä 4) Kuopio. a ust. Raninin perilliset ostanut Kuopion kaupungissa olevan talon N:o 63, johon taloon Suomen Pankin sikäläinen konttori li sijoitettu, ovat Pankkivaltuusmiehet Johtokunnan esityksestä Joulukuun 16 päivänä 1901 suostuneet siihen, että saetun huoneiston vuokrasopimus, joka Kesäkuun 1 päivänä ^97 oli tehty 10 vuoden ajaksi ja 2,800 markan vuokraa lastaan, saadaan pitentää vieläkin 10 vuodeksi ja vuokramäärä 8er> ohessa Kesäkuun 1 päivästä 1907 korottaa 3,200 märkään vuodessa. Mainitun sopimuksen yhteydessä myönnettiin 'olleega Telenille ensimäistä kiinnitystä vastaan mainittuun ai on Längmanin testamenttirahastosta 100,000 markan suu- ^lllnen laina käytettäväksi talon kauppahinnan lyhennykseksi. ammikuun 17 päivänä 1903 myönsivät Pankkivaltuusmiehet l^an sähkövalaistuksen käytäntöön ottamiseen konttorin huoneistossa, ja oli valaistuslaitoksen ynnä tarpeellisen kaluston ar'ioitu tulevan maksamaan jonkun verran yli 450 markan. Helmikuun 24 päivänä 1902 valtuuttivat Pankkivaltuus- 5) Mikkeli, k eilet Johtokunnan tekemään Kauppaneuvos C. F. Pöndisen aussa sopimuksen Pöndisen omistamassa kivitalossa sijaitsekikkelin konttorin huoneiston vuokrasopimuksen uudistasesta 10 vuodeksi lukien Kesäkuun 1 päivästä sanottuna l'0lnia samaa 2,000 markan vuosivuokraa vastaan, mikä aikai- ^ minin oli maksettu, mutta vapauttamalla Herra Pöndisen a!len aikaisemmasta velvollisuudestaan hankkia konttoria var- 27
6) Pietari. 7) Sortavala. 8) Tampere. 9) Oulu. 28 ten polttopuut ja veden taikka myös pysyttämällä mainitun velvoituksen voimassa ja lisäämällä vuokramäärää 300 markalla. Sittekun Valtiosihteerinviraston talossa sijaitsevaa Pietarin konttorin huoneistoa koskeva vuokrasopimus, joka oli tehty viideksi vuodeksi 1,000 ruplan vuosivuokraa vastaan, oli Toukokuun 14 päivänä 1900 lakannut, on sitä suostuttu pitentämään ainoastaan vuodeksi kerrallaan, ollen vuokra samalla korotettu 1,500 ruplaan; ja ovat Pankkivaltuusmiehet hyväksyneet mainitut ehdot. Sittemmin on sopimus jatkunut samoilla ehdoilla. Niinikään on Sortavalan konttorin huoneiston vuokrasopimus, joka konttori sijaitsee kaupungin omistamassa puutalossa, Pankkivaltuusmiesten Heinäkuun 3 päivänä 1900 tekemän päätöksen mukaisesti uusittu viideksi vuodeksi, luettuna saman kuun 1 päivästä, 1,500 markan vuosivuokraa vastaa», ollen kaupunki velvollinen toimittamaan tarpeellisiksi havaitut korjaukset. Sittekun Sortavalan Kunnallisneuvosmies J. O' Leander, joka aikoi kaupunkiin rakennuttaa kivitalon, myöhemmin oli tarjounut siihen laittamaan konttoria varten ajanmukaisen huoneiston, joka käsittäisi toimitushuoneen, pankinkomisariuksen huoneen, kasöörinhuoneen, arkistohuoneen, eri holvit pää- ja käsikassaa varten, eteisen sekä piharakennuksessa vahtimestarin huoneiston, ovat Pankkivaltuusmiehet Maa' liskuun 6 päivänä 1903 valtuuttaneet Johtokunnan tekem ää» Herra Leanderin kanssa sopimuksen mainitun huoneiston vuokraamisesta konttoria varten 2,400 markan vuosivuokraa vastaan, myöntyen samalla siihen, että herra Leanderille anneta» 11 mainitun talon ensimäistä kiinnitystä vastaan Längmani» testamenttirahaston varoista 80,000 markan laina. Kun, niinkuin Pankkivaltuusmiesten PankkivaliokunnaUe viimeksi antamasta kertomuksesta näkyy, Tampereen kontto!'1 Kesäkuun 1 päivänä 1901 muutti toiseen huoneistoon, myö»' nettiin uuden huoneiston sisustamiseen ja kalustamiseen seka sen varustamiseen sähkövalaistuksella Pankin varoista enintään 4,500 markan määräraha. Johtokunnan esityksestä osottivat Pankkivaltuusmiehet Heinäkuun 17 päivänä 1900 Pankin Oulussa omistamassa talossa tarpeelliseksi havaitun pienenlaisen korjaustyön s u o ritta - Piiseen 450 markan määrärahan. Oulun konttorin sittemmin Johtokunnan välityksellä tehtyä ehdotuksen sanotun talon korjaus- ja uudestirakennustöiksi, joiden pääasiallisimpana tarkoituksena oli poistaa erinäisiä rakennuksessa huomattuja puutöitä ja vikoja, saattaa itse pankkihuoneisto ajanmukaisempaan ja jonkun verran siistimpään asuun, panna Kansallis-Osake- Pankin Kesäkuun 1 päivään asti 1901 tässä talossa käyttämä huoneisto kuntoon asunnon hankkimiseksi vahtimestarille ja tuutoin saattaa huoneisto vuokrauskelpoiseen kuntoon sekä erinäisiä muutoksia tekemällä laittaa vahtimestarin entisestä asunnosta konttorin arkiston säilytyspaikka, ovat Pankkivaltuusmiehet Toukokuun 9 päivänä 1901 tähän tarkoitukseen myöntäneet hiiltään 7,000 markan määrärahan. Uusien huonekalujen hankkimiseksi konttoriin määrättiin sittemmin Heinäkuun 27 Päivänä samana vuonna vieläkin 800 markkaa; ja ovat Valtuusmiehet, Johtokunnan ilmoitettua että edellä mainittujen kahden määrärahan lisäksi oli sattuneesta syystä käytetty 402 tarkkaa 93 penniä, Joulukuun 16 päivänä vasta mainittuna Vuonna hyväksyneet viimeksi sanotun rahamäärän käyttämisen. Erinäisiin korjaustöihin, joita on ollut tarpeen puheena olevan talon yläkerroksen vuokralle antamiseksi Kesäkuun 1 päivästä J^02, ovaj Pankkivaltuusmiehet Lokakuun 5 päivänä 1901 osotaneet varoja enintään 2,000 markkaa. Sitäpaitsi on, Pankkivaltuusmiesten Marraskuun 2 päivänä 1901 tekemän päätöksen tukaan, Johtokunnan käytettäväksi annettu 805 markkaa vietäritorven laittamiseksi talosta Oulun kaupungin mainittuna v 11o n n a rakennuttamaan lokaviemärijohtoon. Erinäisten pie- eiqpien korjausten toimittamista varten puheena olevassa taossa on Toukokuun 2 päivänä 1903 lisäksi myönnetty eninan 600 markkaa; ja on Lokakuun 10 päivänä samana vuonna hkövalaistuksen laittamiseksi konttorihuoneistoon myönnetty 29 markkaa.. _ Viipurin konttorin ilmoitettua, että pankinkomisariuksen 10) Viipuri, huoneen kalustus oli vanha ja puutteellinen, ovat Pankkiuusmiehet, Johtokunnan esityksestä, Toukokuun 19 päivänä. ^ osottaneet 1,200 markkaa uusien huonekalujen hankkieksi sanottuun huoneeseen. Paremman ilmanvaihdon aikaantiseksi konttorihuoneistossa ovat Pankkivaltuusmiehet sit- 29
30 temmin Tammikuun 17 päivänä 1903 suostuneet siihen, että huoneistoon saadaan asettaa sähköllä käypä ilmanvaihtolaitos, jonka kustannus on arvioitu 200 markan vaiheille. 26. Ylimääräiset Pankinjohtokunnan esityksestä myönsivät Pankkivaltuusapulaiset ja miehet vuonna 1900 toistaiseksi ja siihen asti kun Valtiosääpalvelusmte- tyjen samana vuonna koossa olleilla valtiopäivillä Pankille hv' histö i väksymä uusi vuosirahansääntö oli saavuttanut armollisen ratkaisun ylimääräisten apulaisten ja palvelusmiehistön palkkaamiseen seuraavat määrärahat, nimittäin: a) Syyskuun 17 päivänä 200 markkaa kuukaudessa lisä' apulaisen asettamiseksi pääkonttorin vaihtokassaan setelien lajittelua varten sekä vahtimestarin asettamiseksi vaihtorahojen lukemista varten; b) Syyskuun 28 päivänä 200 markkaa kuukaudessa konttoriapulaisen palkkaamiseksi Pietarin konttoriin Lokakuun ^ päivästä lähtien, jona päivänä samaan tarkoitukseen myönnetty apuraha Pankkivaltuusmiesten Lokakuun 5 päivänä 1899 teke' män päätöksen mukaan oli lakkaava; c) Lokakuun 27 päivänä enintään 200 markkaa kuukao' dessa palkkioksi sille ylimääräiselle virkamiehelle, joka Pank' kivaltuusmiesten Toukokuun 6 päivänä 1899 tekemän päätöt' sen mukaan oli asetettu Turun konttoriin kasöörin vastuuu olemaan tälle apuna Suomen rahan vaihtamisessa; d) Joulukuun 22 päivänä seuraavat niinikään aikaisen^ min käytetyt ylimääräiset määrärahat ja palkkionlisäykse > nimittäin: l:o) 100 ja 225 markan kuukausimäärärahat kasöörin apulaisten palkkaamiseksi Tampereen ja Viipurin konttoreihin 2:o) pääkonttorin virkamiehistön lisäämiseksi myönnety 300 markan määrärahan; 3:o) 150 markan kuukausimäärärahan kolmannen kasoo rinapulaisen ynnä vahtimestarinapulaisen palkkaamiseksi Turun konttoriin sekä 100 markan määrärahan kolmannen konttori apulaisen asettamiseksi Viipurin konttoriin; 4:o) yhdelle Pankin vahtimestarille satunnaisten palkkiot ten määrärahasta palkkionlisäystä 25 markkaa kuukaudessa, sek*1 5:o) erinäisille Pankin Pietarin konttorissa toimiville virka- Ja palvelusmiehille tulevan palkkionlisäyksen, joka tekee 12 Prosenttia mainittujen virkamiesten vakinaisesta vuosipalkasta. Mainittuja määrärahoja käytettiin Elokuun 1 päivään!901, jolloin Pankin uusi vuosirahansääntö tuli voimaan. Pankkivaltuusmiesten Lokakuun 12 ja Marraskuun 23 P^vänä 1901 tekemien päätösten mukaan myönnettiin Pankin ^osirahansääntöön pannusta määrärahasta pienempien haarakonttorien väliaikaisten apulaisten palkkaamiseksi kolme määrärahaa, kukin 900, 900 ja 600 markkaa konttoriapulaisten Pakkaamiseksi Kotkan, Mikkelin ja Sortavalan konttoreihin. 1aUottu toimenpide johtui siitä, että liikkeen lisääntyminen munituissa konttoreissa oli pakottanut apulaisina käyttämään aloittelijoita, jotka eivät olleet saaneet muuta korvausta kuin Plenempiä palkkioita satunnaisten palkkioiden määrärahasta. ^ ainitut määrärahat myönnettiin Mikkelin ja Sortavalan kontu ja varten aluksi ainoastaan 1902 vuoden loppuun, mutta 0lllukuun 23 päivänä viimeksi mainittuna vuonna suostuttiin Sl*hen, että niitä saisi vastedeskin näihin tarkoituksiin käyttää, k Johtokunnan huomautettua Pankkivaltuusmiehille, että ^öorinapulaisen tarve oli käynyt Viipurin konttorissa tuntuani herkeämättä lisääntyneen työn johdosta ja erittäinkin 'n epäkohdan korjaamiseksi, että suurin osa päivän kuluessa jy v is t ä setelirahoista oli jätettävä konttorin vahtimestarin v 6 ivaksi ja lajiteltavaksi kasöörin ehtimättä lukemista val- ]qa. m3rönsivät Pankkivaltuusmiehet Huhtikuun 25 päivänä 1,200 markan vuosimäärärahan käytettäväksi sanotun rin 811 ^'ouk kuusta lähtien mainitun konttorin apulaiskasööett~ Palaamiseen ja hyväksyivät Valtuusmiehet sen ohessa, a vielä käyttämättä oleva 1,560 markan määrä menosään- söör' ^e*:us^a määrärahasta sanotun konttorin konttori- ja kasin lnapu^arsia varten varattaisiin jo asetetuille konttoriapulaie kuvatuksi ikälisäykseksi. 27. p P riu konttorin vahtimestarille Johan Eklindille, joka Muita mää' oli saanut eron mainitusta toimestaan, ovat Pankki- rarahakysy- llusmiehet Eklindin hakemuksesta Elokuun 23 päivänä 1902 i ) ^Eläkkeitä 31
32 myöntäneet vuotuisen 300 markan elinkautiseläkkeen, mikä vastaa puolta Eklindin nauttimaa vakinaista vuosipalkkaa. Sittekun Suomen Pankin Viipurin konttorin P a n k in k om i- sarius, Pankintirehtööri Karl Gottfrid Ramsten alam aisesta hakemuksestaan oli Maaliskuun 24 päivänä 1903 saanut Keisarilliselta Senaatilta eron edellä mainitusta toimestaan, ovat Pankkivaltuusmiehet saman kuukauden 30 päivänä, esiteltäessä Ramstenin hakemusta saada eläke loppuiäkseen, m y ön tä n eet Ramstenille vuotuisen 6,000 markan elinkautiseläkkeen, joka vastaa koko sen palkan määrää, mikä hänellä pan kinkom isariuksen virasta vuosirahansäännön mukaan oli. Sortavalan konttorin Vahtimestarin Matti Pakkasen hakemuksesta ovat Pankkivaltuusmiehet Huhtikuun 18 päivänä 1903 myöntäneet Pakkaselle, joka samalla oli anonut eroa virastaan; vuotuisen 300 markan elinkautiseläkkeen, mikä vastaa puolta Pakkasen nauttimaa vakinaista vuosipalkkaa. Sittekun Pankin pääkonttorin Ovenvartija ja läm m ittäjä Anders Johannes Johansson Elokuussa 1903 oli kivuloisuude» tähden saanut virkaeron, myönsivät Pankkivaltuusmiehet sam 11 kuukauden 14 päivänä Johanssonille vuotuisen 750 markan elinkautiseläkkeen, mikä vastaa kolmea neljännestä Johan8' sonin nauttimaa vakinaista vuosipalkkaa. 2) Tampereen Sittekun Tampereen konttori oli Kesäkuun 1 päivä»a ja Viipurin 1901 entisestä kaksi huonetta ja kolme tulisijaa käsittävästä konttorien tar- huoneistostaan muuttanut uuteen kahdeksan huonetta ja yhdeksän tulisijaa käsittävään huoneistoon sekä kontto rih u o n eisto valaistus- ja lämmityskustannukset tämän johdosta olivat lisää»' tyneet niin, että konttorin tarverahat, 1,000 markkaa vuodessa; olivat osottauneet riittämättömiksi, ovat P a n k k iv a ltu u sin ie liet Syyskuun 11 päivänä 1902 suostuneet siih en, että mainitut konttorin varsinaisen tarverahamäärän lisäksi saadaan toistaiseksi käyttää enintään 5 0 0 markkaa vuodessa. Syystä että Viipurin konttorin tarverahat, 1,800 mar^ kaa vuodessa, olivat näyttäyneet riittämättömiksi, ovat P ankk1 valtuusmiehet Joulukuun 17 päivänä 1902 ja Joulukuun päivänä 1903 suostuneet siihen, että sanotun konttorin tarve rahain lisäksi saadaan mainittuina vuosina käyttää kumpal senakin 900 ja 850 markkaa. Vuosirahansääntöön otetusta määrärahasta virkaloman 3 ) Määräraha hankkimiseksi Pankin virka- ja palvelusmiehille on käytetty: virkalomaa vuonna 1900 14,945 markkaa, 1901 15,778 markkaa 33 pen- varten. 1902 16,612 markkaa 53 p. ja 1903 17,617 markkaa p. Virkaloma-määrärahan käyttämistä koskevat päätökset ivataan pöytäkirjoissa, jotka on tehty Toukokuun 9 ja Joulukuun 14 päivänä 1900, Toukokuun 9 ja Lokakuun 26 päivänä!901, Toukokuun 6 ja Syyskuun 11 päivänä 1902 sekä Toukokuun 2, Heinäkuun 23 ja Lokakuun 10 päivänä 1903. Pankin vuosirahansääntöön pantua satunnaisten palkkioit- 4) Satunnaisen määrärahaa on vuonna 1900 Pankkivaltuusmiesten Joulu- ten palkkioitkuun 14 päivänä samana vuonna tekemän päätöksen mukaan ten määräraha, käytetty 13,490 markkaa. Sanottuja varoja, joita aikaisemmin ollut 15,000 markkaa ja joita oli käytetty Pankin virkamiesten lahjapalkkioiksi erityisestä innosta ja hyvin arvostellusta palveluksesta, on uuden vuosirahansäännön mukaan 3,000 Markkaa ja käytetään ne satunnaisiksi apurahoiksi, kun erilaiset säälittävät asianhaarat siihen antavat aihetta. Sen tulo- Jen vähenemisen korvaamiseksi, mikä mainitun muutoksen autta kohtasi erittäinkin Pankin alempia virka- ja palvelusmiehiä, on näille uudessa vuosirahansäännössä annettu suuj^mpi palkka, joka likimain vastaa sitä määrää, minkä he eskimäärin vuosittain ovat saaneet lahjapalkkioina satunnais- 11 palkkioiden määrärahasta. Kun ei uusi vuosirahansääntö Mtenkaan, niinkuin tarkoitettu oli, astunut voimaan 1901 Vuoden alusta vaan vasta Elokuun 1 päivästä samana vuonna Ja Pankin virka- ja palvelusmiehillä siten olisi ollut vuoden Seitsemänä ensimäisenä kuukautena vähemmän tuloja kuin en- **en> päättivät Pankkivaltuusmiehet Heinäkuun 27 päivänä saettuna vuonna, Johtokunnan ehdotuksesta, silloin vielä entij / Ssa määrässään käytettävänä olevasta satunnaisten palkkioitu määrärahasta antaa sanotuille virka- ja palvelusmiehille Japalkkioita yhteensä 7,805 markkaa, mikä vastasi likimain Seitsemää kahdettatoistaosaa siitä, mitä asianomaiset vuotui- Sesli olivat keskimäärin saaneet lahjapalkkioina. Satunnaisten palkkioitten määrärahasta on sittemmin, Johunnan ehdotuksesta, Pankkivaltuusmiesten Joulukuun 19 Päivänä I90l tekemän päätöksen mukaan, annettu Pankin 3 33