Pellesmäki 08 297 11 23.6.2015
Kuopion kaupunki 1 (18) Sisällys ALUKSI... 3 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet... 4 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet... 4 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tulokset... 5 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö... 9 1.5.1 Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset... 9 1.5.2 Nykyinen maankäyttö... 12 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT... 13 2.1 Asutus... 13 2.1.1 Nykytilanne... 13 2.2 Maatalous... 13 2.3 Metsätalous... 13 2.3.1 Nykytilanne... 13 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi...14 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat...14 2.5 Tie- ja vesiliikenne... 15 2.5.1 Nykytilanne... 15 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi... 15 2.6 Maa-ainesten otto... 15 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 15 2.7.1 Pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskien arviointi...16 2.8 Muut toiminnot...16 2.9 Ilmastonmuutos...16 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET... 17 4 LÄHTEET... 18
Kuopion kaupunki 2 (18) KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Vedenottomäärän kehitys vuosina 2000 2012. Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Kuva 3. Yleiskaavan pohjavesialuerajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajaus. Kuva 5. Maankäyttömuodot Pellesmäen pohjavesialueella. Kuva 6. Pohjavesialueelle mahdollisesti suunnitellut hakkuut vuosille 2013 2023. Taulukot Taulukko 1. Vanhan ampumaradan maaperän kunnostustöiden (2008) ja jälkitarkkailun (2009-2010) yhteydessä vedenottamon hanasta otettujen näytteiden tulokset. Taulukko 2. Pohjaveden havaintoputkesta (P1) vanhan ampumaradan maaperän kunnostustöiden (2008) aikana otettujen näytteiden tulokset. Taulukko 3. Pellesmäen raakaveden laatu vuosina 2001 2013 (valvontatutkimusohjelma). Taulukko 4. Vedenlaatutiedot vuosilta 2001 2005, 2012 (Oiva) ja 2014. Taulukko 5. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 5. Pohjavesialueen hydrogeologiakartta. (Viranomaiskäyttö) Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnot. Pellesmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Kuopion kaupunkiympäristön palvelualueelta Päivi Rissanen, Linda Niskanen, Jenni Ikonen ja Jermu Pehkonen.
Kuopion kaupunki 3 (18) ALUKSI Tämä Pellesmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnin pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion kaupungin paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpideehdotukset. 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Pellesmäen I-luokan pohjavesialue muodostuu 0,9 km pitkästä ja 0,75 km leveästä alueesta, joka sijoittuu Kuopion kaupungin Pellesmäen kylään noin 17 kilometriä Kuopion keskustasta etelään. Sijaintikartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 1. Alue sijoittuu Koimäentien, Metsälammentien, Ekoraitin ja Jokitörmän rajaamalle metsäalueelle. Maastoltaan alue on korkeiden mäkien ympäröimä. Alueen pohjoisosassa on 200 m mpy oleva Pirttimäki, länsiosassa 210 m mpy oleva Koimäki ja alueen ulkopuolella kaakossa 180 m mpy oleva Kuvemäki. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala ja pohjaveden muodostumisalue on noin 0,5 km 2. Muodostumisalueeksi on rajattu kallioporakaivon arvioitu valuma-alue. Yleiskartta Pellesmäen pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 2. 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on noin 3,1 2,6 miljardia vuotta sitten syntynyttä arkeeista kallioperää, jonka pohjagneissikompleksiin kuuluvia kivilajeja ovat tonaliittitrondhjemiitti-gronodioriittigneissi ja migmatiitti. Kuopion kaupungin vuonna 1979 tekemä kallioporakaivoselvityksen mukaan alueella on kahdessa kohdassa kallioperän paljastumia. Paljastumat ovat Kuvemäen laella ja mäen lounaisrinteessä. Paljastumista havaittu kallioperän päärakosuunta on keskimäärin 330 ja se viettää jyrkästi 75-80 kulmassa lounaaseen. Pohjaveden esiintymisen kannalta merkittävä vaakarakoilu on verraten harvaa ja se viettää 5-15 kulmassa koilliseen. Kuvemäen lounaispuolella olevaan päärakoilun suuntaiseen painanteeseen on porattu noin 75 m syvä kalliokaivo Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n pohjavedenottamoksi. Pohjavesialueen kallioperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Alueen maaperä on pääosin sora- ja hiekkamoreenia. Alueen keskellä on turvekerrostumaa. Pellesmäen pohjavesialueen maaperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 4.
Kuopion kaupunki 4 (18) Hydrogeologia Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut Pellesmäen pohjaveden määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Alueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu noin 123 m 3 /vrk, kun pohjavedeksi imeytyy 15 % vuotuisesta sademäärästä (600 mm). Pohjavesialueen hydrogeologia on esitetty suunnitelman liitteenä 5. Pohjaveden pinnankorkeus todennäköisesti mukailee maanpinnan korkeutta. Pohjaveden virtausolosuhteista ei ole tietoa. Todennäköisesti pohjavesi purkautuu alueen läpi virtaavaan puroon. 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Pohjavesialueen keskellä sijaitsee Lähdesuo, jonka keskellä on lähde. Lähdesuolta alkunsa saava Kuvepuro virtaa alueen läpi luode-kaakkosuuntaisena. Puron läheisyydessä on kosteikkoalueita. Alueen etelänurkassa sijaitsee helppokulkuinen metsää kasvava Punasuo. Pellesmäen pohjavesialueella ei ole Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet Vedenottamo ja ottolupa Pellesmäen pohjavesialueella sijaitsee Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n vedenottamo, josta vettä johdetaan Pellesmäen ns. Eko-Jokelan asuntoalueelle. Vedenottamona toimii 75 metriä syvä kallioporakaivo. Vedenottamo ja käsittelylaitos on rakennettu vuonna 1982. Maastoltaan vedenottamoalue on rinteen juurella oleva kosteikkopainauma. Vedenottamo on sijoitettu painanteen reunalle kumpareen päälle. Kasvillisuus alueella on pitkää heinikkoa. Lähimmät puut kasvavat rinteessä, noin 20 metrin päässä ottamosta. Vedenottamoaluetta ei ole aidattu eikä pohjavesialue-kylttejä ole asennettu. Pellesmäen vedenottamolla ei ole vesilain mukaista lupaa. Pellesmäen pohjavedenottamon kapasiteetti on alle 250 m 3 /vrk eikä sen toiminnasta aiheudu pohjaveden muuttamiskiellon mukaisia seurauksia, joten vedenottamo ei tarvitse vesilain (587/2011) mukaista lupaa. Vedenottamolle ei ole perustettu suoja-alueita. Vedenkäsittely ja vedenkulutus Vedenottamoalueella on kolme erillistä kaivorakennetta, joihin on sijoitettu kallioporakaivo, 10 m 3 :n ylävesisäiliö sekä laitetila. Raakavettä ei käsitellä ennen sen johtamista jakeluverkostoon.
Kuopion kaupunki 5 (18) Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n vesijohdon toiminta-alue on saanut lainvoiman vuonna 2006. Yhtiöön on liittynyt 34 kiinteistöä ja veden kuluttajia on lähes 80 henkilöä ja yksi erityiskuluttaja (Vehmasmäen koulu). Yhtiön vesijohtoverkoston pituus on noin 2,7 km. Vuoden 2012 vedenottomäärä oli noin 10 m 3 /vrk eli 3 800 m 3 /v. Kuvassa 1. on esitetty vedenottomäärän kehitystä vuosina 2000 2012. Viimeisen seitsemän vuoden aikana ottomäärät ovat pysyneet hyvin tasaisina. m 3 /vrk 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Vedenottomäärä Kuva 1. Vedenottomäärän kehitys vuosina 2000 2012. Vesiyhtiöllä on ollut veden riittävyydessä ajoittain ongelmia. Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n ympärillä on Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohdon ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alue. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole vesijohtoyhteyttä Etelä-Kuopion vesiosuuskuntaan. 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tulokset Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu Vedenottamon paikka on tutkittu Kuopion kaupungin toimesta maaperätutkimusten, geologisten karttojen ja seismisten luotausten perusteella. Talvella 1980 suoritetussa koepumppauksessa kaivon antoisuudeksi saatiin 35 40 m 3 / vrk. Kaivosta otetuista vesinäytteistä vedenlaatu on todettu hyväksi. Pohjavesialueella sijaitsee yksi havaintoputki (P1), joka on asennettu vanhan ampuradan maaperänkunnostustyön yhteydessä vuonna 2008. Pohjaveden pinnankorkeus on ollut 8.11.2013 +168,62 m mpy (N2000 korkeusjärjestelmä). Putki soveltuu pohjavesinäytteiden ottoon. Taulukossa 1 on esitetty vanhan ampumaradan maaperän kunnostustyön ja jälkitarkkailun aikana vedenottamon hanasta otettujen vedenlaatu näytteiden tulokset. Taulukossa 2 on esitetty havaintoputkesta (P1) kunnostustyön aikaan otettujen vedenlaatu-
Kuopion kaupunki 6 (18) näytteiden tulokset. Tuloksia on verrattu vesienhoitoasetuksen (VHA 1040/2006, muutos 341/2009) liitteen 7A mukaisiin ympäristölaatunormeihin pohjavedelle niiltä osin kuin laatuominaisuuksista on ollut tietoa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 461/2000) mukaisiin laatuvaatimuksiin ja -suositusarvoihin talousvetenä käytettävälle vedelle. Vedenottamon hanasta otetut näytteet edustavat kallioperässä olevaa pohjavettä ja havaintoputkesta otetut näytteet maaperässä olevaa pohjavettä. Taulukko 1. Vanhan ampumaradan maaperän kunnostustöiden (2008) ja jälkitarkkailun (2009 2010) yhteydessä vedenottamon hanasta otettujen näytteiden tulokset. Parametri Ammoniumtyppi mg/ l Kunnostustyönaikainen tarkkailu, ottamon hana Jälkitarkkailu, ottamon hana n max min n max min STMA (461/2000) vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormi (341/2009) 2 < 0,005 < 0,005 2 < 0,005 < 0,005 0,4 0,2 Ammonium mg/ l 2 < 0,006 < 0,006 2 < 0,006 < 0,006 0,5 0,25 Rauta µg/ l 2 < 30 < 30 2 < 30 < 30 200 Mangaani µg/ l 2 < 10 < 10 2 < 10 < 10 50 Antimoni µg/ l 5 260 < 0,5 4 < 10 < 10 5* 2,5 Lyijy µg/ l 2 < 10 < 0,05 4 < 10 < 10 10* 5 Nikkeli µg/ l 3 < 2 0,37 4 < 6 < 6 20* 10 Sinkki µg/ l 3 61 1,1 4 58 32-60 Arseeni µg/ l 3 < 10 < 0,2 4 < 10 < 10 10* 5 Kadmium µg/ l 1 < 0,02 < 0,02 1 < 6 < 6 5* 0,4 Koboltti µg/ l 1 < 0,2 < 0,2 1 < 6 < 6-2 Kromi µg/ l 3 < 6 < 0,2 4 < 6 < 6 50* 10 Kupari µg/ l 3 < 10 1,2 4 13 < 6 2000* 20 Elohopea µg/ l 1 < 0,05 < 0,05 1 < 10 < 10 1,0* 0,06 Vanadiini µg/ l 1 0,35 0,35 1 < 6 < 6 - Taulukko 2. Pohjaveden havaintoputkesta (P1) vanhan ampumaradan maaperän kunnostustöiden (2008) aikana otettujen näytteiden tulokset. Parametri Kunnostustyönaikainen tarkkailu, P1 n max min STMA (461/2001) vaatimus */ suositus Ympäristölaatunormi (341/2009) Antimoni µg/ l 3 < 1 < 1 5* 2,5 Lyijy µg/ l 2 < 20 0,058 10* 5 Nikkeli µg/ l 3 < 2,5 < 0,6 20* 10 Sinkki µg/ l 3 < 10 3,7-60 Arseeni µg/ l 3 < 10 < 0,2 10* 5 Kadmium µg/ l 1 0,029 0,029 5* 0,4 Koboltti µg/ l 1 < 0,2 < 0,2-2 Kromi µg/ l 3 < 6 < 0,2 50* 10 Kupari µg/ l 3 < 10 2 2000* 20 Elohopea µg/ l 1 < 0,05 < 0,05 1* 0,06 Vanadiini µg/ l 1 0,2 0,2 -
Kuopion kaupunki 7 (18) Analyysien perusteella pohja- ja porakaivovesi on ollut tutkittujen ominaisuuksien suhteen asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisia. Raskasmetallien pitoisuudet, lukuun ottamatta sinkkiä, ovat alittaneet laboratorioanalyysimenetelmän määritysrajan. Sinkinpitoisuudet ovat olleet pieniä, eikä niille ole asetettu STMA:n laatuvaatimuksissa enimmäisarvoa. Ympäristölaatunormeissa sinkille on kuitenkin annettu rajaarvoksi 60 µg/ l, joka työnaikaisessa tarkkailussa on kerran ylittynyt. Vanhan ampumaradan maaperän kunnostustyönaikaisessa tarkkailussa antimonin osalta kerran mitattu 260 µg/ l pitoisuus ylittää selvästi laatuvaatimuksen (5 µg/ l). Tuloksen arvioidaan johtuneen analyysivirheestä, koska muissa tämän jälkeen otetuissa vesinäytteissä ei ole todettu laatuvaatimuksia ylittäviä pitoisuuksia. Valvontaohjelman mukainen tarkkailu ja tulokset Pellesmäen pohjavesialueen talousveden laatua seurataan terveydensuojeluviranomaisen kanssa yhteistyössä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n valvontatutkimusohjelma on laadittu 15.6.2001 ja sitä on päivitetty vuoden 2006 lopussa vuosille 2007 2011. Viimeisin tarkistus on tehty 3.11.2011. Valvontatutkimusohjelmaan kuuluu käyttötarkkailu sekä jatkuva ja jaksottainen valvonta. Jatkuvassa valvonnassa näytteitä otetaan joka toinen vuosi ja jaksottaisessa seurannassa joka viides vuosi. Näytteitä otetaan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta yhdestä valvontapisteestä. Jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteitä ei ole tässä analysoitu. Valvontatutkimusohjelman mukaisia käyttötarkkailun näytteitä otetaan vedenottamon raakavedestä ja kolmesta eri verkostopisteestä kolme kertaa vuodessa. Määritettävät parametrit raakavedestä ovat lämpötila, E.coli, enterokokit, koliformiset bakteerit, bakteeripesäkkeiden lukumäärä, haju, maku, ph ja alkaliteetti. Raakavedenlaatu vuosina 2001 2013 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pellesmäen raakaveden laatu vuosina 2001 2013 (valvontatutkimusohjelma). Parametri, yksikkö Alkaliteetti, mmol/l 15 0,24 0,21 0,27 Escherichia coli, kpl/100 ml 17 0 0 0 0* Enterokokit, pmy/100 ml 22 0 0 1 0* Koliformiset bakteerit, kok.määrä, kpl/100ml 19 0,1 0 1 0 Pesäkkeiden lkm, pmy/ml 28 84,4 0 1800 Lämpötila, C 30 5,2 4 6,2 ei epätavallisia muutoksia ph 26 6,6 5,5 6,9 6,5 9,5 Haju 22 1 1 1 Maku 21 1 1 1 1= käyttäjien hyväksyttävissä, ei muutosta, 2= ei ole hyväksyttävissä, on muutos Pellesmäen vedenottamo STMA 461/2000 n Ka Min Max vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009)
Kuopion kaupunki 8 (18) Väri, mg/l pt 5 2 0 5 Sameus, FTU 5 0,08 0 0,16 käyttäjien hyväksyttävissä, ei epätavallisia muutoksia Sähkönjohtavuus, µs/ cm 5 57 54 63 2500 Kokonaiskovuus, mmol/l 10 0,26 0,13 1,2 Hiilidioksidi, mg/l 7 8,93 5,6 12 Taulukkoon 4 on kerätty Oiva-rekisteristä saatuja vedenlaatutietojen vuosikeskiarvoja vuosilta 2001 2005, 2012 ja suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä otetut laatunäytteiden tulokset vuodelta 2014. Vedenottamon hanasta otetut näytteet edustavat kallioperässä olevaa pohjavettä ja havaintoputkesta otetut näytteet maaperässä olevaa pohjavettä. Taulukko 4. Vedenlaatutiedot vuosilta 2001 2005, 2012 (Oiva) ja 2014. Parametri, yksikkö Ottamon hana 2001 2005, 2012 n Ka Min Max Alkaliteetti, mmol/l 5 0,13 0,21 0,24 Ammonium typpenä (NH4-N), mg/l Ottamon hana 9.1.14 Havaintoputki (P1) 9.1.14 STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) 1 0,005 0,005 0,005 0,4 0,2 Asiditeetti, mmol/l 1 0,65 0,65 0,65 Escherichia coli, pmy/100 ml 8 0 0 0 0 Enterokokit, pmy/100 ml 5 0 0 0 0 Hapen kyllästysaste, kyll.% 1 99 99 99 Happi, liukoinen, mg/l 1 12,6 12,6 12,6 12,4 11,9 Heterotrofiset bakteerit, kpl/ml Kalsium + magnesium, mmol/l 8 8,9 1 27 5 0,14 0,13 0,16 Kloori, aktiivinen, µg/l 1 0,03 0,03 0,03 Kemiall. hapen kulutus CODMn, mg/l ei epätavallisia muutoksia 1 1 1 1 0,69 3,2 5 Kloridi, mg/l 1 0,6 0,6 0,6 0,57 0,64 250 25 Koboltti, µg/l 1 0,1 0,1 0,1 1,3 < 0,5 2 Kokonaistyppi, mg/l 1 0,68 0,68 0,68 0,48 1,4 Koliformiset bakteerit, kpl/100ml 8 0 0 0 0 Kupari, µg/l 1 2,5 2,5 2,5 0,014 0,0018 2000 * 20 Lyijy, µg/l 1 0,099 0,099 0,099 3,7 < 0,5 10 * 5 Lämpötila, C 13 5 4,2 5,4 5,3 4,4 Mangaani, µg/l 6 8,5 1 10 51 < 2,0 50 Nikkeli, µg/l 1 0,5 0,5 0,5 3,4 < 1,0 20 * 10 Nitraatti (NO3 - ) 1 2,0 6,4 50 * Nitraatti typpenä, (NO3- N) mg/l 1 0,6 0,6 0,6 11 *
Kuopion kaupunki 9 (18) Nitriitti (NO2 - ) 1 < 0,007 < 0,007 0,5 * Nitriitti typpenä, (NO2- N) mg/l 1 0,005 0,005 0,005 0,15 * ph 11 6,5 6,4 6,5 6,8 6,8 6,5 9,5 Rauta, µg/l 6 37 12 40 2400 < 10 200 Sameus, FNU 1 0,19 0,19 0,19 < 0,2 (NTU) 1200 (NTU) ei epätavallisia muutoksia Sulfaatti, mg/l 1 5,2 5,2 5,2 6,1 5,7 250 150 Sähkönjohtavuus, µs/cm 1 49 49 49 51 64 2500 Väriluku, mg Pt/l 1 5 5 5 < 5 <5 Antimoni, µg/l < 0,5 < 0,5 5,0* 2,5 Arseeni, µg/l 1,7 < 1,0 10* 5 Elohopea, µg/l < 0,05 < 0,05 1,0* 0,06 Kadmium, µg/l 0,042 < 0,03 5,0* 0,4 Kromi, µg/l 3,1 < 1,0 50* 10 Radon, Bq/l 150 < 30 Sinkki, µg/l 44 51 60 Orgaaninen kokonaishiili, TOC, mg/l < 1,0 < 1,0 ei epätavallisia muutoksia 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö 1.5.1 Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäytön sijoittumista. Pellesmäen pohjavesialueella voimassa olevia kaavoja ovat Kuopion seudun maakuntakaava ja Etelä- Kuopion maaseudun yleiskaava. Maakuntakaava Pellesmäen pohjavesialue sisältyy ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamaan Kuopion seudun maakuntakaavaan (kuva 2). Maakuntakaavassa Pellesmäen pohjavesialue on alueen erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä: Tärkeä pohjavesialue, pv 662 ja vedenottamo -kohde. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde, ma 639 eli Vehmasmäen koulu on kaavassa virheellisesti sijoitettu pohjavesialueelle. Koulu sijoittuu lähemmäksi Vehmasmäen kylätunnusta at 1 056.
Kuopion kaupunki 10 (18) Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Kuopion yleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 29.11.1994. Kaavassa pohjavesialue on osoitettu osa-aluemerkinnällä Pohjavesialue pv. Pohjavesialueeseen sisältyy vedenhankintaa tarkoittava kohde ET/pv. Kaavamääräyksen mukaan alueella on noudatettava erityisiä pohjaveden ja vedenhankintavesistön suojeluun tähtääviä kaavamääräyksiä (237, 238, 116, 251 ja 303), jotka ovat samat kaikilla ns. vanhan Kuopion yleiskaavoissa olevilla pohjavesi- ja valuma-alueilla. Alueella ovat voimassa myös kaavamääräykset 114 ja 117. Pohjavesialueen sisällä maankäytön pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalousalue (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta ja yleistä virkistäytymistä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Rakentamisessa on otettava huomioon alueeseen kohdistuvat ympäristönsuojelunäkökohdat tai virkistyskäytön tarpeet. Kaavaan on alueelle merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Lisäksi pohjavesialueen etelä- ja koillispuolelle merkitty alueet, joille voidaan sijoittaa asuinrakennuksen rakennuspaikkoja tarvittaessa taaja-asutusta muodostamalla. Kuvassa 3 on esitetty Etelä-Kuopion yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus, joka on esitetty pistekatkoviivalla ja tunnuksella pv. Kuvassa 4 on valtion ympäristöhallinnon rajaus, jossa pohjavesialueen rajaus on merkitty sinisellä katkoviivalla. Yleiskaavan pohjavesialuerajaukset ovat yhdenmukaiset valtion ympäristöhallinnon ja maakuntakaavan pohjavesialuerajauksen kanssa.
Kuopion kaupunki 11 (18) Kuva 3. Yleiskaavan pohjavesialuerajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajaus.
Kuopion kaupunki 12 (18) Asema- ja ranta-asemakaavoja Alueella ei ole asema- tai ranta-asemakaavoja. Kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Pellesmäen pohjavesialuetta koskevat kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voimassa olevat kunnalliset pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstä on kerrottu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 6.2. 1.5.2 Nykyinen maankäyttö Pellesmäen pohjavesialue on lähes kokonaisuudessaan metsämaata. Maankäyttömuodot on esitetty kuvassa 5. Muu maa käsittää lähinnä vedenottamoalueen, vanhan ampumarata-alueen sekä tienpohjan. 1 % Metsämaa 49 ha Muu maa 0,7 ha 99 % Kuva 5. Maankäyttömuodot Pellesmäen pohjavesialueella. Pellesmäen pohjavesialueesta on yksityisessä omistuksessa 65 % (32 ha) ja Kuopion kaupungin omistuksessa 35 % (18 ha). Vedenottamoalue sijoittuu Kuopion kaupungin omistamalle maa-alueelle.
Kuopion kaupunki 13 (18) 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Pellesmäen pohjavesialueelle sijoittuvasta toiminnoista sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden muuttumis- ja pilaantumisvaaran sekä vedenoton kannalta. Toimintojen kartoitukset on tehty kesällä 2013 sekä keväällä 2014. Toiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteenä 6. 2.1 Asutus 2.1.1 Nykytilanne Rakennuskanta ja rakentaminen Pellesmäen pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo ja -käsittelylaitos, jotka on rakennettu vuonna 1982. Alueella ei ole asutusta, mutta noin puolen kilometrin säteellä vedenottamosta on maaseutumaista asutusta sekä ns. Eko-Jokelan asuntoalue. Osa Pellesmäen pohjavesialueesta sijaitsee Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohdon ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueella. 2.2 Maatalous Pellesmäen pohjavesialueella ei ole maataloutta. 2.3 Metsätalous 2.3.1 Nykytilanne Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Pellesmäen pohjavesialueella on metsää yhteensä noin 50 hehtaaria. Alue on maastotyypiltään kangasmaata ja pääpuulajit ovat kuusi ja lehtipuut. Kehitysluokaltaan eniten on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 53 % metsämaasta. Uudistuskypsää metsää on 15 % metsämaasta. Kuvassa 6 on esitetty Pellesmäen pohjavesialueella olevan puuston hakkuumahdollisuudet vuosien 2013 2023 välillä. Mahdollisten hakkuualueiden pinta-ala on yhteensä noin 29 hehtaaria, josta arvioituja avohakkuita on noin 12 hehtaaria ja harvennushakkuita 17 hehtaaria. Toteutuvien hakkuiden määrä riippuu kuitenkin metsänomistajista.
Kuopion kaupunki 14 (18) 3 % 40 % 32 % Ensiharvennus 1,4 ha Harvennushakkuu 15,4 ha Avohakkuu 12,2 ha Ei toimenpiteitä 19,7 ha 25 % Kuva 6. Pohjavesialueelle mahdollisesti suunnitellut hakkuut vuosille 2013 2023. Maanmuokkaustavoista, ojituksen tarpeellisuudesta ja lannoitustavoista ei ole tietoa. 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi Metsätalouden muodostama riski Pellesmäen pohjavesialueelle on vähäinen. Alueella arvioitu päätehakkuiden pinta-ala seuraavan kymmenen vuoden aikana on noin 12 ha (n. 24 %) koko pohjavesialueen pinta-alasta. Tasaisesti vuosittain jakaantuvat puuston harvennus- ja päätehakkuut eivät aiheuta ko. alueella todennäköistä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hakkuuajankohdan valinnassa, mahdollisessa maapohjan käsittelyssä, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössä on otettava ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti huomioon pohjaveden suojelutarve. Metsätalouden toiminnoista pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavat päätehakkuut, mahdolliset kunnostusojitukset, lannoitukset ja muu maanmuokkaus. Nämä vaikuttavat ravinteiden huuhtoutumiseen, valumavesien lisääntymiseen sekä pohjaveden määrän muutoksiin. Hakkuutähteiden korjuu pienentää hakkuun ravinnehuuhtoumia, mutta toisaalta kantojen nosto kasvattaa eroosioriskiä ja saattaa lisätä kuormitusta. Lisäksi metsätyökoneiden käyttöön liittyy öljyvahingon vaara ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisvaara. 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat Öljy- ja polttoainesäiliöt Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan Pellesmäen pohjavesialueella ei sijaitse maanalaisia tai maanpäällisiä öljy- tai polttoainesäiliöitä.
Kuopion kaupunki 15 (18) Sähkönjakelumuuntajat Pohjavesialue kuuluu Savon Voima Oy:n sähkönjakelun toiminta-alueeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan Pellesmäen pohjavesialueella ei sijaitse sähkönjakelumuuntajia. 2.5 Tie- ja vesiliikenne 2.5.1 Nykytilanne Tieliikenne Pellesmäen pohjavesialueella ei ole yleisiä teitä. Alueella kulkee vedenottamolle johtava kapea sorapäällysteinen huoltotie, jonka pituus on noin 350 metriä. Tietä ei suolata pölyntorjunta tai liukkaudentorjuntatarkoituksessa eikä alueella käytetä torjunta-aineita tienvarsien kasvillisuuden torjuntaan. Alueella ei ole pohjavesialuemerkkejä eikä pohjavesialuesuojauksia ole rakennettu. Vesiliikenne Pohjavesialueelle ei sijoitu vesistöjä. 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi Liikenteestä aiheutuva pilaantumisvaara pohjavedelle on vähäinen, sillä alueen liikenne muodostuu lähinnä huoltoajosta vedenottamolle. 2.6 Maa-ainesten otto Alueella ei ole maa-ainesten ottotoimintaa eikä yleis- tai maakuntakaavoihin ole alueelle merkitty maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjavesialueella sijaitsee vanha Vehmasmäen ampumahiihtorata, jonka aktiivitoiminta on ajoittunut vuosien 1988 2001 väliselle ajalle. Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI-rekisteri) alueen pilaamista aiheuttavat prosessit ovat olleet haulikko-, kiväärija pistooliammunta sekä torjunta-aineiden käyttö. Suorakaiteen muotoisen rata-alueen pinta-ala on noin 1500 m 2. Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy:n kallioporakaivo sijoittuu ampumaradan kanssa samaan kallioperän ruhjevyöhykkeeseen. Pohjavedenvirtaussuunta on vanhalta ampumaradalta ottamolle päin.
Kuopion kaupunki 16 (18) Alueen pilaantuneisuutta selvittäneessä tutkimusraportissa (21.8.2007) ampumarataalueen lisäksi sieltä pois johtava kuivatusoja on todettu lyijyn pilaamaksi. Kuvepuron uomaan on todennäköisesti myös kulkeutunut lyijyä. Veden lyijypitoisuutta on seurattu Pellesmäen Vesihuolto Oy:n kaivovedestä ja alueelle asennetusta pohjavesiputkesta ennen ampumaradan maaperän puhdistuksen aloittamista ja maaperän kunnostustöiden päätyttyä otetuista näytteistä. Lisäksi aloituskatselmuksessa on esitetty puhdistuksen aikana tehtäväksi pintavesien laadun seurantaa sillä pilaantumisen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä pintavesissä. Vedenlaadun tulokset on esitetty kappaleessa 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu, kohdassa Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu. Alueella on suoritettu viimeksi jälkitarkkailua 1.11.2009 ja 18.11.2010 välisenä aikana. 2.7.1 Pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskien arviointi Pellesmäen pohjavesialueelle sijoittuvien pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on paikallisesti vähäinen. Vedenottamo sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä vanhasta ampumarata-alueesta. Ampumaradan maaperän kunnostustyöt on suoritettu massanvaihdoilla. Kaivu ulotettiin noin 0,5-1,0 metrin syvyyteen maan pinnasta. Kohteesta poistettiin yhteensä noin 335 tonnia maa-aineksia, jotka sisälsivät laskennallisesti noin 200 kg raskasmetalleja. Alue on muotoiltu siten, että pintavedet ohjautuvat entiseltä, maaperältään kunnostetulta ampumarata-alueelta kaakkoon. Istutetut koivuntaimet ovat lähteneet hyvin kasvuun. 2.8 Muut toiminnot Pellesmäen pohjavesialueella kulkee lenkkeilypolku. Alueella ei sijaitse muita toimintoja, kuten yrityksiä tai vapaa-ajan harrastealueita. 2.9 Ilmastonmuutos Pellesmäen pohjavesialue ei sijaitse Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemän tulvariskikartoituksen mukaan tulvavaara-alueella.
Kuopion kaupunki 17 (18) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon (taulukko 5) on koottu Pellesmäen pohjavesialueen toimintoja koskevat toimenpidesuositukset. Kuopion kaikille pohjavesialueille yhteiset toimenpidesuositukset on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Lisäksi pohjavesialueita koskevat sitovat kunnalliset määräykset, joista on selostettu yleisen osan kohdassa 6.2. Taulukko 5. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Toiminta Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Metsätalous Ympäristönsuojelumääräysten yhtenäistä tilakohtaista hakkuuaukion KYP/ ympäristönsuojelupalvelut 2017 kokoa koskevat määräykset saatetaan voimaan myös Pel- lesmäen pohjavesialueella. Muu Vedenottamoalue aidataan. Kuopion Pellesmäen Vesihuolto Oy 2014
Kuopion kaupunki 18 (18) 4 LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Kuopion kaupunki, Suunnittelukeskus Oy. 20.6.1979. 6628 Kallioporakaivoselvitys Pellesmäen vedenhankintaan varten. Kuopion kaupunki, Tekninen virasto, Finnish Consulting Group, Infra ja ympäristö. 2009. Vehmasmäen entinen ampumarata, 30287-D1595, Pilaantuneen maaperän kunnostus, Loppuraportti. Kuopion kaupunki, Tekninen virasto, Finnish Consulting Group. 28.1.2011. Vehmasmäen entinen ampumarata, 30287-D3091, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeinen kaivovesitarkkailu Pellesmäen vesihuolto Oy:n vedenottamolla. Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö. 3.7.2008. Kuopion seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriö. 29.11.1994, Kuopion yleiskaavakartta 10. Kurkimäki, Pellesmäki, Sotkanniemi. Kuopion kaupunki. 22.4.2002. Merkintäkirjasto, Yleiskaavamerkinnät ja määräykset. Tietojärjestelmät ja aineistot Ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, www.ymparisto.fi/oiva Ympäristöhallinto. Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, https://tyvi.elma.fi/ Paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot www.gtk.fi