KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 1 (43 ) Kaupunginhallitus 24.11.2014 AIKA 24.11.2014 klo 14:25-21:58 PAIKKA Kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 347 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 348 Pöytäkirjan tarkastus 5 349 Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuoteen 2018 6 350 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2018 käsittelyyn siirretyt asiat 351 Digipolis Oy:n kehittämissopimus vuodelle 2015 27 352 Konsernirakenneselvityksen valmistelu 29 353 Liikuntahalliyhtiöiden fuusioselvitys / omistajaohjauksen periaatepäätös 354 Työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus tilapalvelun kiinteistönhoitajien ylityöaikarajan määräaikaisesta muutoksesta 355 Tiedoksi saatettavia asioita 37 356 Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten toimeenpano 39 357 Vireillä olevia ajankohtaisia asioita 41 358 Toivola-Luotolan Setlementti ry / lainan korkosidonnaisuuden muutos 8 31 33 42
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 2 (43 ) Kaupunginhallitus 24.11.2014 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Moisanen Sari 14:25-21:58 puheenjohtaja Jestilä Teija 14:25-21:58 1. varapj. Pasoja Jouko 14:25-21:58 2. varapj. Sonntag Ritva 14:25-21:58 3. varapj. Hyötylä Pirita 14:25-21:58 jäsen Ikäläinen Jukka 14:25-21:58 jäsen Juntunen Jouko 14:25-21:58 jäsen Kettunen Matti 14:25-21:58 jäsen Kumpulainen Tytti 14:25-21:58 jäsen Leskio Marko 14:25-21:58 jäsen Tauriainen Harri 14:25-21:58 jäsen Nissinen Tero 14:25-21:58 KJ Rask Matti 14:25-21:58 KLM, siht. Kumpumäki Veikko 14:25-21:58 valtuuston 1. vpj. Kourula Tuire 14:25-21:58 valtuuston 2. vpj. Kurtti Mikko 14:25-21:58 valtuuston 3. vpj. Heikka Kimmo 14:25-14:43 TJ, Kemin Digipolis Oy 351 Verronen Risto 14:25-15:05 kunnossapitopäällikkö 354 Mikkola Allan 14:25-21:05 kehittämisjohtaja 349-350 Onkalo Tapani 14:25-18:44 tekninen johtaja 349 Niiranen Liisa 14:25-17:42 soster. johtaja 349 Kosonen Anu-Liisa 14:25-16:53 koulutoimen johtaja 349 Silvennoinen Kari 14:25-16:53 kulttuuriosaston päällikkö, museotoimenjohtaja 349 POISSA Vilén Jukka kansliajohtaja, siht. Päkkilä Matti valtuuston pj. ALLEKIRJOITUKSET Sari Moisanen Puheenjohtaja Matti Rask Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 347-358 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kaupunginkansliassa Jukka Ikäläinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kaupunginkansliassa Todistaa Teija Jestilä Matti Rask Kaupunginlakimies
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 3 (43 ) Kaupunginhallitus 347 24.11.2014 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallitus 24.11.2014 347 Ehdotus PJ Moisanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös KH 24.11.2014: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 4 (43 ) Kaupunginhallitus 348 24.11.2014 Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallitus 24.11.2014 348 Ehdotus PJ Moisanen: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Jukka Ikäläinen ja Teija Jestilä. Päätös KH 24.11.2014: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Ikäläinen ja Teija Jestilä.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 5 (43 ) Kaupunginhallitus 349 24.11.2014 Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuoteen 2018 250/02.02.00/2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014 349 Valmistelu: kehittämis- ja talousosasto, kehittämisjohtaja Allan Mikkola Liitteenä talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2018 Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2018 laadintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.6.2014. Lautakunnat tekivät ehdotuksensa tilausten toteuttamiseksi 26.9.2014 mennessä. Laadintaohjeen ta-raamissa vuoden 2015 tulokseksi arvioitiin noin - 2,7 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus asetti tilauksittaisen -raamin ja kohteittaisen investointikehyksen. Yhteistyötoimikunnalle talousarvioehdotusta esiteltiin 21.11.2014 kokouksessa. Luvut milj. Laadintaohjeet LTK:in vastaus Kaupunginjohtajan esitys Toimintamenot 167,5 172,9 170,3 TOIMINTAKATE -126,0-130 -126,8 Verotulot 85,7 85,7 87,2 Valtionosuudet 43,3 43,3 43,3 VUOSIKATE 1,5-2,2 3,0 TULOS -2,7-6,4-0,97 Taseen kumul.ylijäämä 8,4 4,9 10,4 Lainakanta 80,3 87,8 81,6 Ehdotus KJ Nissinen: Lautakuntien tilausesityksistä on karsittu nettona 3,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveroprosentti on 21,25. 0,5 % yksikön nostolla saadaan 1,85 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 (vrt tpa 2014) toimintakate pienenee 0,9 miljoonaa euroa eli 0,7 %. Verorahoituksen määrä (verotulot+valt.osuudet) kasvaa 0,4 miljoonaa euroa. Vuosikate ei kata poistoja ja tilikauden tulos on -0,969 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit ovat 2,7 miljoonaa euroa. (inv.menot - inv:n rah.osuudet - luovutustulot). Lainamäärä kasvaa 0,7 miljoonalla eurolla. Toiminnan painopisteinä ovat palvelurakenteiden ja vetovoiman kehittäminen (esimerkiksi kaupunkiympäristöä). Taloussuunnitelmassa v. 2016-2018 toimintakatteen kasvu on noin 1,5 % / vuosi ja verorahoituksen kasvu noin 2,5 % / vuosi. Kaupunginhallitus käsittelee ja päättää esittää liitteen mukaisen v. 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2018 taloussuunnitelman valtuuston
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 6 (43 ) Kaupunginhallitus 349 24.11.2014 hyväksyttäväksi. Päätös KH 24.11.2014: Kaupunginjohtaja Tero Nissinen ja kehittämisjohtaja Allan Mikkola kertoivat talousarvion valmistelusta. Koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen, kulttuuriosaston päällikkö Kari Silvennoinen, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen ja tekninen johtaja Tapani Onkalo kertoivat hallinnon alojensa talousarviosta ja vastasivat kysymyksiin. Keskustelun yhteydessä Jouko Pasoja esitti kaupunginhallitusryhmien yhteisenä esityksenä, että: - työmatkaturvallisuuden parantamiseen osoitetaan 10.000 euroa talousarvioesityksen sisältä - lasten lähiliikuntapaikka Koivuharjun koululla aikaistetaan vuodelle 2015 menoina sekä tuloina ja osoitetaan nettona 20.000 euroa. Ennen toteutusta selvitetään koulun tilanne - kiinteistöjen peruskorjaukseen lisätään 100.000 euroa, joten summaksi tulee 800.000 euroa - kehittämiskävelyiden esille tuomat asiat Hepolan ja Ajoksen alueella saatetaan hallintokuntien pohdittavaksi mitä asioissa voitaisiin tehdä ja - lisäksi pontena, että jäähallin ja Junkohallin liikuntavuoro-ostot alle 18-vuotiaille kohdistetaan kemiläisille nuorille Kaupunginjohtaja ehdotti edellä olevaan esitykseen katteet seuraavasti: - työmatkaturvallisuuslisäys keskusvirastoon 10.000 euroa katetaan hallintopalvelujen projekteista vähentämällä 10.000 euroa - Koivuharjun lähiliikuntapaikan lisäys 20.000 euroa katetaan kaupunkikuvallisista kohteista, jonne jää 60.000 euroa - kiinteistöjen peruskorjauksen lisäys 100.000 euroa katetaan Meripuistosta 50.000 euroa ja yhdyskuntatekniikasta 50.000 euroa. Meripuistoon vuodelle 2016 suunnitelmaan osoitetaan 200.000 euroa ja yhdyskuntatekniikkaan jää vielä 1.620.000 euroa Harri Tauriainen esitti, että kaupunginhallitus hyväksyy Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy:n 4.000 euron avustusanomuksen vuoden 2015 talousarvioesityksessä valtuustolle. Esitys raukesi kannattamattomana. Harri Tauriaisen esitys Sauvosaaren urheilukentän peruskorjauksen suunnittelurahavarauksen aikaistamisesta vuodelle 2016 raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2018 taloussuunnitelman liitteen mukaisena edellä todetuin lisäyksin valtuuston hyväksyttäväksi. Liitteet Liite 1 TA 2015 / TS 2015-2018
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 7 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2018 käsittelyyn siirretyt asiat 250/02.02.00/2014 Kaupunginhallitus 24.11.2014 350 Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola Avustusanomus / Meri-Lapin Rullalautailijat ry 290/02.05.01/2013, 367/12.05.06/2014 Valmistelu: Sivjoht. Martti Höynälänmaa Meri - Lapin Rullalautailijat ry on lähettänyt Kemin kaupunginhallitukselle seuraavan 12 000 euron avustushakemuksen. "Tarvitsemme avustuksen skeittihallin vuokrakuluihin. Skeittihallitilan vuokraaminen maksaa 1400e kuussa, eli 16800e vuodessa. Sähkö ei kuulu vuokrasopimukseen. Sähkölaskuja on tullut noin 3 kuukauden välein, ja ne ovat olleet 500-600e suuruisia. Skeittihallia käytetään aikana, jolloin tilassa harjoitettavat lajit ovat sääolosuhteiden vuoksi ulkona mahdottomia." Kemin Seudun Osuuspankin kanssa on käyty neuvotteluja vuokran kohtuullistamisesta ja tilavuokra on vuodelle 2014 määritetty siten, että vuokra on 1000 /kk ja sisältää myös sähkön. Anomuksen mukaan hakijalla on ollut kuluja v. 2013 yhteensä 18 800 /vuosi. Kemin kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi on avustanut 1000 /kk vuonna 2013, joten yhdistykselle on jäänyt katettavaa omin voimin 6 800. Liikunta- ja nuorisotoimi voi avustaa yhdistystä v. 2014 yhteensä 3 000 kohdeja projektimäärärahoista ja kanslian kanssa on päädytty esittämään kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi 3 000 KH:n käyttöön varatulta tililtä. Tällä järjestelyllä yhdistyksen kulut tilojen osalta olisivat 12 000 v. 2014 ja kaupungin avustus yhtensä 6 000, joten yhdistyksen omin varoin katettava toiminta olisi v. 2014 yhteensä 6 000. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 24.2.2014 päättänyt myöntää Meri - Lapin Rullalautailijat ry:lle 3 000 :n avustuksen KH:n käyttöön varatuista määrärahoista. Vuoden 2015 mahdollinen avustus käsitellään tilaus- ja talousarviovalmistelun yhteydessä. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Asia ratkaistaan kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelmasta päätettäessä tammikuussa 2015.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 8 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Sauvosaaren urheilukentän kunnostamiseksi 415/12.04.02/2013 Harri Tauriainen on esittänyt 23.9.2013 seuraavan aloitteen: Kemin Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy selvittämään Sauvosaaren urheilukentän juoksuratojen kunnostamisen mahdollisuuksia sekä kustannuksia. Kenttärakenteen pinnoitteen ikääntymisen, rakenteellisten heikkouksien, routavaurioiden sekä käytön aiheuttaman kulumisen takia ei kentällä ole enää turvallista harrastaa juoksemista ja se on peruskorjauksen tarpeessa. Kentällä ei ole enää mahdollisuuksia järjestää SM-tason kilpailuja laatuluokitus luokassa putoamisen vuoksi. Peruskorjauksella tarkoitetaan tässä tapauksessa kentän juoksuratojen routavaurioiden korjaamista ja kumiasfalttipinnoitteen korjaamista ja uusimista. Alustavien selvitysten mukaan asian saattamiseksi kuntoon on kaksi eri vaihtoehtoa. Pinnoitteen uusiminen aiemman päällysteen päälle routakorjauksineen tai kumipäällysteen uusiminen kokonaisuudessaan. Merkittävältä urheilupinnoitevalmistajalta saadun asiantuntija-arvion mukaan routakorjaus maksaa noin 45 euroa/neliöltä sisältäen halkeamien työstämisen, asfaltin puhdistuksen, tartunta-aineen, uuden rungon valamisen sekä pintaan ruiskutettavan polyuretaanikerroksen. Samalta asiantuntijalta saadun tiedon mukaan kentän pesu, pintaruiskutus ja ratamerkinnät maksavat 10 euroa neliöltä. Halvin vaihtoehto on korjata kentän päällyste edellisen päällysteen päälle pintaruiskutusmenetelmällä, jolloin kustannukset olisivat noin 60000 euroa sisältäen seuraavat toimenpiteet: Urheilukentän painepesun, imuroinnin, primeroinnin, polyuretaanin ruiskutuksen sekä uudet ratamerkinnät voimassa olevien normien ja mitoitusten mukaisesti. Vastaavasti kokonaan uuden kumipäällysteen hinta on 30 euroa neliöltä, mikäli alusasfaltti on kunnossa. Kentän koon ollessa noin 6000 neliötä kustannukset nousevat 180000 euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vastaavanlaisiin perusparannus-hankkeisiin rahoitusta. Ylitornion kunta sai keskusurheilukentän kunnostamiseen tukea 460 000 vuonna 2012. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.9.2013 pyytää sivistyspalvelukeskuksen lausunnon. Sivistyspalvelukeskus / vs.nuoriso- ja liikuntajohtaja Eija Karismon lausunto 17.2.2014: Perussuomalaisten esittämä aloite Sauvosaaren urheilukentän peruskorjauksesta on hyvä ja tarpeellinen. Liikuntatoimiston mielestä peruskorjauksen aloitus ei ole ajankohtainen, koska Sauvosaaren urheilupuiston kehittäminen sisältyy Sariushankkeeseen.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 9 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto päätti 10.3.2014, että asiaan palataan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Sauvosaaren urheilukentän peruskorjauksen suunnittelurahavaraus on taloussuunnitelmassa vuodelle 2017. Harri Tauriaisen esitys suunnittelurahavarauksen osoittamiseksi vuodelle 2016 raukesi kannattamattomana. Maankäyttö- ja mittaustoimen henkilöstön rekrytoinnit ja nimikemuutokset 225/01.01.00/2014 Valmistelu: kaupungingeodeetti Tapani Onkalo 15.4.2014: Maankäyttö- ja mittaustoimen henkilöstöresurssien kehitys vuosina 1990-2013 on viiden vuoden sykleissä ollut seuraava: vuosi vakinaisen henkilöstön määrä*) työllistämistuella palkatut* *) yhteensä henkilöitä/htv 1990 32 henk 1 33 1995 26 henk 3 29 2000 23 henk 3 26 2005 18 henk - 18 2010 14,0 htv - 14,0 2013 14,3 htv - 14,3 *) Vuodesta 2006 henkilöstön määrä on mitattu henkilötyövuosilla (htv). Työllistämistuella palkkaaminen loppui v. 2001. **) Henkilöstön määrän vähentymisen puoleen 20 vuodessa on mahdollistanut viisi asiaa: 1) kartastojen muuttaminen digitaalisiksi tietokoneilla hallittaviksi tietokannoiksi(-4 htv) 2) satelliittien käyttöön perustuvien GPS- ja GNSS -mittauslaitteiden käyttöönotto (-4 htv) 3) metsien hoidon järjestäminen pääasiassa ostopalveluina (-4 htv) 4) valokopiolaitoksen lopettaminen tietotekniikan kehittymisen myötä (-1 htv) 5) toimistopalvelujen keskittäminen teknisen palvelukeskuksen hallinnolle (-1 htv). Henkilöstön vähentyminen on tapahtunut luonnollisen poistuman ja irtisanoutumisten kautta. 1990-luvulla henkilöstöä siirtyi oma-aloitteisesti myös ns. työttömyysputkeen. Väheneminen oli vuosina 1990-2008 keskimäärin 1 htv/vuosi. Vuodesta 2008 lähtien henkilöstön määrä on vakiintunut tasolle 14,0-14,8 htv. Palveluiden tuottaminen nykyisessä laajuudessa ja nykyisen tasoisina ei mahdollista enää samanlaisia henkilöstövähennyksiä kuin mitä oli viime vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä ja 2000-luvun ensimmäisellä
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 10 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 vuosikymmenellä. Näköpiirissä ei ole myöskään sellaista teknistä kehitystä, mikä olennaisesti korvaisi ihmistyötä tulosalueen toimialalla. Vuoden 2015 aikana tulosalueelta eläköityvät seuraavat viranhaltijat: - kaupungingeodeetti (000499), 1/2015 - kartastoteknikko (000761), 1/2015 - maanmittausteknikko (000420), 7/2015. Kaupungingeodeetti toimii maankäyttö- ja mittaustoimen tulosaluepäällikkönä. Em. viranhaltijoilla on omat tehtäväalueensa, jotka on hoidettava myös tulevaisuudessa eikä niitä voida enää siirtää jäljelle jäävien henkilöiden harteille. Teknikkotason koulutus loppui Suomesta 1990-luvun alkupuolella ja teknikot häviävät työmarkkinoilta ammattinimikkeenä eläköitymisten myötä. Maanmittausalalla teknikkokoulutus korvaantui AMK-insinöörikoulutuksella. MML:n palveluksessa olevat insinöörit käyttävät virkanimikkeenä maanmittausinsinööri (AMK) -nimikettä. Koska kartastoteknikko- ja maanmittausteknikko -nimikkeet ovat koulutustason nousemisen myötä käyneet epäkelvoiksi, tulee niiden nimikkeet ajantasaistaa ja niiden loppuosa muuttaa insinööri-loppuiseksi. Kartastoteknikon virkanimikkeeksi soveltuu parhaiten paikkatietoinsinööri ja maanmittausteknikon (000420) nimikkeeksi tontti-insinööri, jotka kuvaavat sitä tehtäväkenttää jota virkoihin valittavat henkilöt käytännössä hoitavat. Virkanimikemuutokset edellyttävät kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Lähtökohtana on se, että myös maanmittausteknikkokoulutuksen saaneet ovat kelpoisia virkoihin mikäli heillä on riittävä työkokemus virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Kaupungingeodeetin koulutusvaatimuksena on TKK:ssa tai Aalto-yliopistossa suoritettu soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto. Kaupungingeodeetin ja paikkatietoinsinöörin virat on tarkoitus laittaa haettavaksi elo-syyskuussa 2014 ja tontti-insinöörin marraskuussa samana vuonna. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 20.5.2014 1) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle että kartastoteknikon virkanimike muutetaan paikkatietoinsinööriksi ja maanmittausteknikon (000420) virkanimike tontti-insinööriksi 2) että virat julistetaan haettaviksi edellä esitetyssä aikataulussa. Ennen aukijulistamista asia saatetaan kuitenkin tilaajatiimin käsiteltäväksi rekrytointiluvan saamiseksi. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 Hyväksyä kartastoteknikon virkanimikkeen muutoksen paikkatietoinsinööriksi ja maanmittausteknikon virkanimikkeen tontti-insinööriksi. Virkojen täyttäminen arvioidaan ja päätetään erikseen loppuvuoden 2014 aikana v. 2015 talousarviovalmistelun (htv-raami) edetessä.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 11 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Vuoden 2015 aikana maankäyttö- ja mittaustoimesta eläköityy neljä henkilöä. Talousarvioesitykseen sisältyy yhden henkilön rekrytointi. Lautamiespäivät Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella, Rovaniemellä 28.3.-29.3.2015 290/02.05.01/2013 Suomen Maallikkotuomarit ry:n avustushakemus 20.8.2014: Suomen Maallikkotuomarit ry:n jäsenet järjestävät perinteen mukaan joka vuosi kaikille lautamiehille tarkoitetut valtakunnalliset lautamiespäivät. Vuoden 2015 osalta järjestelyvuorossa on Rovaniemen HO-piirin alueella Lapin Käräjäoikeuden alueen lautamiehet Rovaniemeltä. Lautamiespäivät pidetään 28.3.-29.3.2015 Hotelli Arinassa Rovaniemellä. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana on Herastuomari Kauko Vartiainen yhdessä Herastuomari Yrjö Niemen kanssa. Lautamiespäivien talous perustuu kuntien / kaupunkien toiminta-avustuksiin ja osallistujien maksamiin osallistumismaksuihin. Lautamiestoiminnan erikoisluonne edellyttää tiettyä varovaisuutta jääviyden vuoksi, erityisesti taloudellisissa asioissa. Käännymmekin luottamuksella puoleenne ja pyydämme, että Kemin kaupunginhallitus tukisi tapahtuman järjestelyä 500 :lla. Pyydämme ystävällisesti antamaan päätöksenne tiedoksemme 30.11.2014 mennessä. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Asia ratkaistaan hallintopalvelujen käyttösuunnitelmasta päätettäessä tammikuussa 2015. Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry / hakemus 328/00.01.05/2014 Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry:n hakemus Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry on jättänyt ELY-keskukselle hakemuksen korkeakoulutettujen työllistymistä edistävää ESR-hanketta koskien. Kolmivuotiselle hankkeelle haettu kokonaisrahoitus on 700 000 euroa. Hankkeen päätoimenpiteitä ovat työnhakukoulutukset sekä työllistymistä edistävät vertaistukiryhmät. Hanke on suunnattu koko Pohjois-Suomen alueella asuville työttömille insinööreille, diplomi-insinööreille, tradenomeille ja ekonomeille sekä myös kyseisiä tutkintoja suorittaville loppuvaiheen opiskelijoille. Uusi hanke on jatkoa vuosina 2010-2014 toimineelle Uranoste-hankkeelle. Aiemmalla toimintakaudella hanke toimi vain Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta ESR:n sääntöjen muututtua voimme nyt hakea hanketta, joka toimii samanaikaisesti myös Lapin ja Kainuun
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 12 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 maakunnissa. Kemin kaupungin kannalta työnimeltään Uranoste 2 hankkessa on kaksi toimintamallia, jotka ovat erityisen hyödyllisiä kaupungin alueella asuville korkeakoulutetuille työttömille. Tulevalla toimintakaudella Uranosteen koulutuksia videoidaan ns. webinaareiksi, joihin kohderyhmäläiset voivat osallistua mistä tahansa Pohjois-Suomen alueella vaivattomasti rekisteröitymällä joko omalta tietokoneelta tai esimerkiksi Lapin TE-toimiston Kemin toimipisteen tilassa. Etäyhteyden avulla koulutuksiin osallistuvat voivat myös toimia koulutuksissa intervaktiivisesti mm. webinaarien chat-toimintojen kautta. Vaikka koulutukset siis fyysisesti pidetään Oulussa, niihin osallistuminen tulee olemaan vaivatonta, hyödyllistä ja siten varmasti suosittua myös Kemissä. Hankkeen koulutuksia ovat pitämässä ajan asiantuntijat, mm. rekrytoinnin ammattilaiset. Toinen hankkeen toimintamalli kemiläisille on Uranostajat-vertaisryhmä, jossa osallistuvat aktivoivat ja preppaavat toisiaan tiivisti muutaman viikon ajan, parantaen näin omia ja muiden ryhmäläisten työllistymismahdollisuuksia. Ryhmät kokoontuvat Kemissä. Tästä toimintamallista on hyviä kokemuksia muualta Suomesta. Kolmen vuoden toiminta-aikana Kemissä on mahdollista koota useita ryhmiä. Kerrallaan ryhmiin kokoontuu noin kymmenen korkeakoulutettua työtöntä. Mikäli osallistujia riittää, ryhmiä on mahdollista perustaa myös taustojen mukaan, esimerkiksi oma ryhmä vastavalmistuneille ja oma ryhmä pidempään työttömänä olleille. Jota Uranostajat saadaan toimintaan myös Kemissä, hanke tekisi yhteistyötä paikallisen TE-toimiston lisäksi kaupungin elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. ESR-hankkeen rahoituksesta 20% tulee tulla muualta kuin päärahoittaja ELY-keskukselta. Omarahoitusosuutta haetaan niin Pohjois-Suomen kaupungeilta, alueen korkeakouluilta kuin hakijayhdistyksen taustalla vaikuttavilta ammattiliitoilta (Tekniikan akateemiset, Insinööriliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tradenomiliitto), liitteenä olevan listan mukaan. Kuntarahoittajilta haetaan yhteensä 10 % osuutta, josta valtaosaa Oulun kaupungilta. Kemin kaupungilta haettava osuus on 0,5 %. Näin ollen Kemin kaupungilta haettava summa on 3 500 euroa eli 1 167 euroa vuosittain 2015-2017. Hakemuksen liitteenä on yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimitetusta ESR-hakemuksesta, suunnitelma omarahoitusosuuden kattamisesta, sekä kooste Uranosteen toimenpiteistä ja osallistujista edellisellä ESR-rahoituskaudella. Toivomme Kemin kaupungilta myönteistä suhtautumista hankkeeseemme. Pyydämme vastauksen tukipyyntöömme yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Oravalle. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 13 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Työmatkaturvallisuuden parantaminen 338/01.04.01/2014 Työsuojelutyöryhmä esittää kaupunginhallitukselle, että Kemin kaupunki rohkaisee henkilöstöään terveelliseen ja turvalliseen työmatkaliikuntaan osallistumalla seuraavien talviliikuntavälineiden hankintaan halukkaille kaupungin työntekijöille: -heijastinliivit, nastarenkaat ja kypärät pyöräilijöille - kenkien liukuesteet ja heijastimet kävelijöille. Näiden turvavälineiden tarve kartoitetaan työpaikoittain esimiesten toimesta, tarpeen mukaan tehdään hankinta yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Perusteena hankinnoille työsuojelutyöryhmä esittää työsuojelu- ja työhyvinvointinäkökohtien lisäksi kaupungin imagon rakentamisen. Työsuojelutyöryhmä esittää myös kaupungin toimesta tarkempaa valvontaa ja ohjeistusta teiden talvikunnossapidosta tasapuolisesti koko kaupungin tieverkostolla. Työsuojelutoimikunta päätti 28.11.2013 esittää kaupunginhallitukselle, että työnantaja hankkii kaikille halukkaille työntekijöille heijastinliivit sekä liukuesteet niitä tarvitseville. Lisäksi työsuojelutoimikunta päätti esittää, että työnantaja tukee työmatkapyöräilyä ja osallistuu polkupyörän nastarenkaiden hankintaan siten, että työntekijän omavastuuosuudeksi jää 50 prosenttia polkupyörän nastarenkaiden hankintahinnasta. Työsuojelutoimikunta otti kantaa myös siihen, että rakennusvalvonnan pitää tehostaa katujen, teiden ja kevyenliikenteen väylien sekä jalkakäytävien kunnossapidon valvontaa. Kaupunginhallitus 15.9.2014: Valmistelu: työsuojelupäällikkö Aulikki Pääkkö 6.3.2014 ja 6.5.2014: Työnantajan kuuluu hankkia liukuesteet ja heijastinliivit, mikäli ne on tarkoitettu työturvallisuusvälineeksi ja ko. työtehtävä edellyttää niiden käyttöä. Aloitteessa viitataan liukuesteiden ja heijastinliivien käyttöön työmatkoilla, ei työtehtäviä hoidettaessa. Heijastinliivien hinta on noin 7-10 e/kpl ja liukuesteiden 10-20 e/pari. Myös vakuutusyhtiön osallistumisesta heijastinliivien hankintaan on neuvoteltu. Vastauksessa kuitenkin pahoiteltiin, ettei vakuutusyhtiöllä ole budjetoituna varoja, joista pystyttäisiin tämän tyyppisiä hankkeita rahoittamaan, vaikka asia onkin erittäin kannatettava ja varmasti lisää liikkumisturvallisuutta. Kaupunginhallitus päätti, että vaikka aloitteessa esitetyt ajatukset ovat kannatettavia Kemin kaupunki ei nykyisessä haasteellisessa taloustilanteessa hanki liukuesteitä, polkupyörän nastarenkaita eikä heijastinliivejä
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 14 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 työmatkakäyttöön työntekijöilleen. Työsuojelutyöryhmä oikeutetaan kuitenkin jatkoselvittämään esim www-kyselyn avulla kuinka suuri määrällinen tarve eri turvavälineiden hankinnalle on. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleenvalmisteluun jatkoselvitystä varten. Asiaan palataan talousarviokäsittelyn 2015 yhteydessä. Kaupunginhallitus 10.11.2014: Valmistelu: Työsuojeluvaltuutetut Eeva Syynimaa-Kallankari ja Tuomo Karplund. Kaupunginhallituksen päätöksestä palautettiin työsuojelutoimikunnan nimissä tehty aloite uudelleenvalmisteltavaksi. Työsuojeluvaltuutetut velvoitettiin selvittämään turvallisen työmatkaliikkumisen välineiden tarve sekä kustannusvaikutukset. Työsuojeluvaltuutetut selvittivät eri välineiden tarpeen Kemin kaupungin työpaikoille suunnatulla kyselyllä lokakuussa 2014, sekä selvittivät kyseisten välineiden hinnat paikallisilta tukku/vähittäiskaupan liikkeiltä. Tarve ja hinnat ovat seuraavat pyöräilykypärä 144 kpl a 30 4 320,00 nastarenkaat 134 kpl a 40 5 360,00 turvaliivit 256 kpl a 6,5 1 664,00 liukuesteet 296 kpl a 12 3 552,00 Yhteensä 14 866,00 Kustannukset on laskettu turvaliivien sekä liukuesteiden osalta yläkanttiin ilman laajempaa kilpailutusta. Pyöräilykypärien sekä nastarenkaiden kohdalla ei ole otettu huomioon aloitteen mukaista työntekijälle koituvaa 50% omavastuuosuutta. Täten kaupungille koituvat välineiden hankinnan kustannukset tulevat olemaan noin 10 000. Suurin osa työ- tai työmatkatapaturmista sattuu lokakuu-huhtikuu -välisenä aikana, suurimpina syinä liukkaus ja pimeys. Vuonna 2013 näiden liukastumisten, kompastumisten tai kaatumisten aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Kemissä 32 358. Työmatkatapaturmien korvaussummat olivat Kemissä kahtena viime vuonna seuraavat: vuonna 2012: 28 689,00 ja vuonna 2013: 22 610,00 Aloitteessa kartoitettujen välineiden käyttöikä on 5-10 vuotta, joten vuosittaiset kustannukset suhteutettuna tapaturmakustannuksiin ovat vähäiset. Tämä huomioiden on kaupungin panostus työmatkaliikunnan edistämiseen sekä turvallisuuteen mielestämme kireän talouden tilanteessakin perusteltua. Kun vielä todetaan, että kaupunginhallituksen velvoituksen mukainen
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 15 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 turvavälinekartoitus on monelle työntekijälle antanut kuvan, että välineet saadaan, emme halua olla tuottamassa pettymystä tässä kustannuksiltaan vähäisessä, mutta imagon ja työhyvinvoinnin kannalta merkittävässä hankkeessa. Työsuojelu esittää kaupungin osallistumista 50 %:lla ko. välineiden hankintaan. Kaupunginhallitus päätti palata asiaan v. 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä kaupunginhallituksen 24.11.2014 kokouksessa. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. (10.000 euroa lisättiin talousarvioesitykseen, 349) Sotiemme veteraanien avustajatoiminta 355/02.05.01/2014 Tornion Sairaskotisäätiön hakemus 15.9.2014: Sotainvalidien Veljesliiton Avustajatoiminta on merkittävä kotona selviytymisen tuki monille sotainvalideille ja muille sotiemme veteraaneille. Lapin aluehanke on osa valtakunnallista avustajatoimintahanketta. Hanke on työllisyyspoliittinen ja ELY-keskuksen tukema, vuosille 2014-2016. Tornion Sairaskotisäätiö on laajentanut avustajatoimintaa koko Lappiin. vuoden 2011 alusta alkaen. Avustajatoiminta tukee sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona asumista tarjoamalla apua mm. kodinhoitoon, asiointiin ja ulkoiluun. Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista kotipalvelua eikä kilpaile yrityssektorin kanssa, vaan täydentää olemassa olevia palveluja. Avustajatoiminta on veteraanijärjestöjen omaan jäsenistöön kohdistuvaa huoltotyötä. Tornion Sairaskotisäätiö Länsi-Lapin alueella ja Sotainvalidien Veljesliiton Kemijärven osasto ry Itä-Lapissa ovat järjestäneet avustajatoimintaa vuodesta 2006 alkaen. Lapin aluehanke on työllistänyt 43 pitkään työttömänä ollutta tai vajaatyökykyistä työnhakijaa vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena on avustajan avoimille työmarkkinoille siirtyminen, ja näin avustajalle tarjotaan mahdollisuus kouluttautua työsuhteen aikana. Vuonna 2014 apua on saanut jo n. 680 asiakastaloutta. Avustajatoiminnassa työskentelevät palkkatukeen oikeutetut työnhakijat. Hankkeen tarkoituksena on lisätä avustajiksi palkattujen työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia yhteistyössä TE-toimistojen, työvoiman palvelukeskusten ja ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa. Avustajatoiminnan vaikuttavuutta työllistämisen näkökulmasta kuvaa se, että kolmen kuukauden jälkiseurannan mukaan 35% kouluttautui työsuhteen aikana ja 45% työllistyi tai siirtyi opiskelemaan työsuhteen jälkeen.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 16 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Nuorten yhteiskuntatakuu on tarkoitus toteuttaa niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Vuonna 2012 arvioitiin, että Suomessa on noin 110 000 vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevaa 20-29-vuotiasta nuorta. Lapin aluehankkeessa nuorten työllistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa pyritään lisäämään myös nuorten mahdollisuuksia harjoitteluun ja työhön palkkatuella kokeneemman avustajan työparina. Näin halutaan ottaa osaa nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen. Kuntatuki avustajatoiminnalle on työllistämisen tukemista, sillä hankkeessa työllistetään palkkatukeen oikeutettuja, ohjausta ja tukea tarvitsevia välityömarkkina-asiakkaita, joiden työllistyminen on pitkittynyt tai vaikeutunut, ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Sotainvalidien Veljesliitto käyttää omia varojaan vuosittain yli 1 milj. euroa aluehankkeiden tukemiseen. Veljesliiton taloudellinen tuki Lapin aluehankkeelle vuonna 2013 on noin 75 000. Avustajatoiminta tarvitsee myös kunnan tukea toiminnan järjestämiseksi. Esim. puolella lähihoitajan palkkakuluilla kunta saa välillisesti viiden avustajan työpanoksen vanhustyöhön. Esitämme, että Kemin kaupunki muuttaa aiemmin Avustajatoiminnalle myöntämänsä kuntalisän kuntatueksi. Kuntalisämäärärahojen mahdollinen loppuminen kesken avustajan palkkatukityösuhteen voi vaarantaa Avustajatoiminnan palvelujen katkeamattomuuden Kemissä. Avustajatoiminta-hanke anoo Kemin kaupungilta kuntatukea 350,00 /työntekijä/kuukausi sotiemme veteraanien avustajiksi palkattavien välityömarkkina-asiakkaiden henkilöstömenoihin. Tuella katetaan lakisääteisiä menoja, joita palkkatuki ei kata esim. lomaraha, matkakulut, työterveyshuollon kulut ja kokouskulut. Kemissä työskentelee samanaikaisesti 3 avustajaa/vuosi aikana ja palvelujen piirissä on noin 90 veteraanitaloutta. Kemiläinen työllistämismalli-hanke, lausunto 30.10.2014: Vastaus Tornion Sairaskotisäätiön kuntatukihakemukseen Kemin kaupunki pitää tärkeänä järjestöjen työllistämistoimintaa ja on muuttanut järjestöille suunnatun kuntalisän Kemi-lisäksi vuoden 2014 alusta alkaen. Kemi-lisä laajennettiin järjestöjen osalta koskemaan yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden lisäksi myös nuoria ja osatyökykyisiä. Kemin kaupungin myöntämällä, harkinnanvaraisella Kemi-lisällä tuetaan pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden pitkäjänteistä työllistymisprosessia kohti avoimia työmarkkinoita. Kemi-lisän laajennus mahdollistaa kaikkien alle 30-vuotiaiden työllistymisen tukemisen ennen työttömyyden pitkittymistä ja lisää näin myös nuorisotakuun vaikuttavuutta.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 17 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Kemi-lisään oikeuttavana järjestötyönantajana pidetään rekisteröityä yleishyödyllistä järjestöä, yhdistystä tai säätiötä, jolla on toimintaa Kemin kaupungin alueella. Kemi-lisää myönnetään järjestötyönantajalle 200 /kk, kun TE-toimisto myöntää korotettua palkkatukea ja 500 /kk, kun TE-toimisto myöntää perustukea kriteerit täyttävän työnhakijan työllistämiseen. Kemi-lisällä tuetaan järjestötyöllistämistä ja sitä voidaan myöntää myös Tornion Sairaskotisäätiölle, kun se palkkaa Kemi-lisään oikeuttavan kemiläisen työnhakijan. Kemi-lisä on sidottu TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja on tällä hetkellä keskimäärin saman suuruinen kuin Tornion Sairaskotisäätiön esittämä kuntatuki. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Kemi-lisää voidaan myöntää Tornion Sairaskotisäätiölle kemiläisen työnhakijan palkkaamiseen jos työnhakija on oikeutettu Kemi-lisään. Lisä on samansuuruinen kuin Tornion Sairaskotisäätiön esittämä kuntatuki. Keskustan valtuustoryhmän jatkoaloite Vähä-Ruonaojan ympäristön ja kulkureitin kunnostamisesta virkistys- ja ulkoilukäyttöön 240/10.03.01/2013 Keskustan valtuustoryhmä esitti 6.5.2013 seuraavan jatko-aloitteen: Keskustan valtuustoryhmän jatkoaloite Vähä-Ruonaojan ympäristön ja kulkureitin kunnostamisesta virkistys- ja ulkoilukäyttöön Keskustan valtuustoryhmä esittää jatkoaloitteena kulkureitin rakentamisen Kittiläjärven tieltä Takajärventielle n.2 km, joka on Kemin yleiskaavassa varauksella ulkoilureitti. Tämän jatkoksi myös yhteys kaupungin kuntoreitille Takajärven vedenpumppaamon kautta n. 0,5 km. Samalla rakentaa kulkuyhteydet Siikakankaan Kontiokadulle ja Metsäkummuntielle sekä Takajärvellä Näretielle. Kemin kaupungin tulisi tehdä aloitteen johdosta valmistelu seuraavaan investointisuunnitelmaan. Kaupunginhallitus päätti 13.5.2013 pyytää asiasta sivistyspalvelukeskuksen /liikuntatoimen lausunnon. Kaupunginhallitus 22.09.2014: Valmistelu: Liikuntatoimiston lausunto: Liikuntapalvelut on teettänyt kaupungin yhdyskuntatekniikalla suunnitelman ja kustannusarvion esitettyyn aloitteeseen. Hankkeen hinnaksi on laskettu 21 169 euroa, jonka summan liikuntapalvelut esittää seuraavaan investointiohjelmaan vuodelle 2015. Kaupunginhallitus päätti merkitä liikuntapalvelujen lausunnon tiedokseen ja
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 18 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena keskustan valtuustoryhmän jatkoaloitteeseen. Asiaan palataan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto merkitsi 29.9.2014 liikuntapalvelujen lausunnon tiedokseen vastauksena keskustan valtuustoryhmän jatkoaloitteeseen. Kaupunginhallitus 6.10.2014 Valtuuston päätös saatetaan teknisen palvelukeskuksen sekä liikuntapalvelujen tietoon. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Määräraha sisältyy vuoden 2015 investointiesitykseen. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite matonpesulaiturista 377/10.03.01/2014 Harri Tauriainen on esittänyt perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: Hepolahti- Rytikarin alueelle hankitaan oma matonpesulaituri jossa pesutoimintaa voi harrastaa. Kaupungin osassa on asukkaita joille oma pesulaituri olisi hieno käden ojennus kaupungilta. Esitämme että vuoden 2015 talousarvioon varataan määrärahat matonpesulaiturin hankkimista varten. Kaupunginhallitus päätti 6.10.2014 lähettää aloitteen teknisen palvelukeskuksen valmisteltavaksi. Asiaan palataan v. 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä. Tekninen palvelukeskus / Mika Grönvall: Kemissä on yksi keskitetty matonpesupaikka, joka sijaitsee Mansikkanokankadun varrella. Tätä matonpesupaikkaa on parannettu mm. lisäämällä varustetasoa. Nykyiselle matonpesupaikalle on hyvät kulkuyhteydet kaupungin jokaiselta asuntoalueelta. Jos Hepolan alueelle rakennettaisiin uusi matonpesupaikka, niin paras sijainti olisi Paavonkarin venesataman yhteydessä. Matonpesupaikan järjestelmät tulee liittää viemäriin ja vesijohtoon. Uuden matonpesupaikan rakentamisen kustannusarvio on 23 000 (alv 0%). Tekninen palvelukeskus katsoo, että uuden matonpesupaikan rakentaminen tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista. Matonpesupaikasta tehdään suunnitelma ja investointitarve harkitaan myöhemmin.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 19 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Kirjastoautopalvelun korvaava toimintamalli kaupungin hoitolaitosten, päiväkotien ja koulujen osalta 418/12.03.02/2014 Kulttuurilautakunta 23.09.2014 Valmistelu: kirjastotoimenjohtaja Heikkinen 12.9.2014 Taustaa selvitykselle: Kemissä on ollut kirjastoautopalvelua yli 40 vuoden ajan. Nykyinen kirjastoauto on otettu käyttöön vuonna 1987 ja sillä on ajettu n. 316 000 km. Kirjastoautoa ajettiin aiemmin kahdessa vuorossa, jolloin sen palveli laajasti koko kaupungin asukkaita sekä useita laitoksia, kouluja ja päiväkoteja. Kirjastoauton siirryttyä yhteen vuoroon asiakkaat ovat olleet pääasiassa koulujen, päiväkotien ja kahden viikon välein palveltavien pysäkkien asiakkaita. Kemi oli Opetusministeriön kirjastoautoavustusjonossa vielä vuonna 2008, jolloin suunniteltiin, että Kemi investoisi uuteen kirjastoautoon vuonna 2011. Tällöin Opetusministeriö olisi maksanut osan hankintakuluista. Kemi jäi pois avustusjonosta jouduttuaan kriisikunnaksi ja vuoden 2009 investointiohjelmassa valtuusto ei enää esittänyt kirjastoautoa hankittavaksi. Kemin päiväkodeissa on yhteensä 35 ryhmää, joissa on n. 550 lasta. Lisäksi perhepäivähoidossa on yhteensä n. 60 lasta. Peruskouluissa on yhteensä 98 luokkaa, joilla oppilaita on 1929. Yhteensä erilaisia ryhmiä tai luokkia on 133 kpl ja lapsia ja nuoria päiväkodeissa ja kouluissa noin 2500. Kirjastoautossa ilmeni vuoden 2014 elokuussa suuren korjauksen vaativia vikoja vaihdelaatikossa ja vetopyörästössä. Näiden korjauskustannuksiksi on varaosien saatavuudesta riippuen arvioitu 5000-8000 euroa. Kirjaston talousarviossa ei ole näin suurta summaa varattuna korjauskuluihin. Kirjastoauto on toistaiseksi poissa liikenteestä kirjastotoimenjohtajan päätöksellä. Vuoden 2014 talousarviokäsittelyssä kirjastolta tilattiin kirjastoautopalvelua vuodeksi 2014 ja samalla kirjaston tulee valmistella korvaava toimintamalli kaupungin hoitolaitosten, päiväkotien ja koulujen osalta syyskuun 2014 loppuun mennessä. Kirjastoauton nykyiset kustannukset koostuvat henkilöstökuluista, vakuutusmaksuista, tilavuokrista, siivouskuluista, korjauskuluista sekä polttoainekuluista. Kirjastoauto on käyttänyt jo vuosia yhteistä aineistoa pääkirjaston kanssa. Yhteensä vuodelle 2014 kuluja oli budjetoitu ilman henkilöstö- vuokra- ja siivouskuluja 11 670 euroa. Kirjastoautossa oli vuonna 2013 lainaajia n. 830, joista n. 100 käytti kouluja ja päiväkoteja varten tehtyjä yhteisökortteja. Näillä yhteisökorteilla opettaja tai
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 20 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 päiväkoti lainasi kerralla isomman määrän kirjoja koko luokan tai päiväkodin tarpeisiin. Lasten ja nuorten aineiston lainoja oli n. 44 300 kpl ja aikuisten lainoja hieman yli 8 200 kpl. Pääosin kirjastoautoa käyttivät lapset ja nuoret sekä koulut ja päiväkodit. Kirjastoautossa lapset ja nuoret ovat vuosikymmenien kuluessa saaneet kosketuksen ja kokemuksen oikeasta kirjastonkäytöstä. Kirjastoautotoiminnan väistämättä loppuessa lähivuosina jää kirjastonkäytön opiskelu- ja kokemus vanhempien ja koulujen aktiivisuuden varaan. Vanhenevan väestön osalta kirjastoauto on tarjonnut lähelle asuinpaikkaa tulevan kaupungin palvelun. Kirjastonkäyttö on osaltaan lisännyt ikäihmisten viihtymistä ja asumista kotona pidempään. Kaikki eivät pysty käyttämään julkista liikennettä tai heidän asiointiliikenteen käyttönsä on vähäistä. Tällaisten vanhusten osalta kirjastonkäyttö voi jäädä kokonaan pois. Kirjastoautopalveluyhteistyötä selvitettiin Keminmaan kunnan kanssa pari vuotta sitten. Tällöin todettiin, että koska kirjastoilla ei ole yhteistä kirjastojärjestelmää ja tietokantaa, on palvelun järjestäminen tässä vaiheessa lähes mahdotonta. Lisäksi Keminmaan kunnankirjaston kokoelmat eivät riitä Kemin asiakkaiden tarpeisiin. Keminmaa olisi silloisen arvion mukaan joutunut hankkimaan aineistoa yli sadalla tuhannella eurolla. Asiaa voidaan arvioida uudelleen, jos kirjastoille hankitaan yhteinen kirjastojärjestelmä tai kuntien kirjastolaitokset tai kunnat yhdistetään. Toimenpideohjelma Kirjasto on toimittanut jo pitkään valmiiksi valikoituja, opettajien tai päiväkotien pyytämiä kirjalaatikoita kouluille ja päiväkoteihin. Laatikoiden avulla on voitu lainata kerralla esim. kokonaiselle koululuokalle sen tarvitsema aineisto. Nykyisin kirjalaatikot on toimitettu osittain kouluille kirjastoautolla tai opettajat ja päiväkotien henkilökunta on hakenut laatikot suoraan kirjastosta. Tämä on ollut toimiva systeemi ja edullinen, koska laatikoita on toimitettu tarpeen mukaan eikä sitä varten ole tarvinnut laatia erillistä kuljetussuunnitelmaa. Kirjasto on myös varautunut jatkossa kirjalaatikoiden laajamittaiseen toimittamiseen kouluille ja päiväkodeille vuoroviikoin kerran kuukaudessa koulujen lukukausien ajan sekä päiväkodeille vielä tarvittaessa kesäkuun alussa ja elokuun lopussa. Ajokertoja tulisi n. 4-5 kertaa kuukaudessa reilun yhdeksän kuukauden ajan. Keskusvarasto käy kaikilla kouluilla ja useimmilla päiväkodeilla kerran viikossa. Neuvotteluissa on sovittu alustavasti, että keskusvaraston henkilökunta voisi toimittaa kirjastolta laatikot kohteisiin ja palautukset takaisin kirjastolle. Keskusvaraston hinta työlle on 40 euroa/h. Kolmas vaihtoehto kirjatoimituksille on konekeskukselta vuokrattu pakettiauto, jolla kirjaston henkilökunta toimittaisi kirjapaketit kohteisiin ja takaisin. Pakettiauton hinta olisi 34 euroa/pv.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 21 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Kahdessa viimeisessä vaihtoehdossa olisi päätettävä maksavatko koulut ja päiväkodit kuljetuspalvelun, maksaako sen kirjasto vai jaetaanko kulut tasan kirjaston ja asiakkaiden kesken. Kouluilla ja päiväkodeissa tarvitaan vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat kirjalaatikoiden vastaanotosta ja niiden palautuksesta, jos erillinen kuljetussysteemi otetaan käyttöön. Kirjastolla on nykyisin laatikoita kirjankuljetusta varten, mutta toiminnan laajetessa laatikoita tulisi hankkia lisää. Laatikoiden tulee olla kulutusta kestäviä ja aineiston suojaavia. Alustavan selvittelyn mukaan yhden kestävän laatikon hinta on n. 30-40 euroa/kpl. Laatikkotarve voi olla 100-200 laatikkoa. Yhteensä laatikoiden hankintahinta olisi 3000-8000 euroa. Kun kirjat ovat lainassa kouluilla ja päiväkodeilla tulee kirjastossa myös varautua suurempiin nidemääriin samoista teoksista. Kirjastoautossa kirjat vaihtoivat lainaajaa koulujen ja päiväkotien pysäkeillä päivittäin. Kirjapakettien sisältö ei vaihdu yhtä joustavasti. Kirjalaatikoiden pakkaaminen ja purkaminen aiheuttaa lisätyötä kirjastossa, joten henkilökunnan riittävyydestä on huolehdittava mm. siirtämällä kirjastoautonhoitaja pääkirjastoon kirjastovirkailijaksi. Lisäksi laatikot tarvitsevat tilaa, joten kirjastoauton nykyinen varasto ja toimistotila jäisivät kirjaston käyttöön. Kirjastoauton talli voisi toimia kulttuurikeskuksen varastona, jossa säilytettäisiin mm. harvemmin tarvittavia seinäkkeitä, orkesterikorokkeita, tuoleja ja pöytiä. Nykyisin näitä säilytetään mm. kulttuurikeskuksen aulassa. Kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnan opetus on jatkossa hoidettava pääkirjastossa ja pääkirjastosta käsin toimivan henkilökunnan avulla. Koulujen ja päiväkotien olisi jatkossa päästävä vierailemaan säännöllisesti kirjastossa. Kirjaston tarkoituksena on myös jatkossa käynnistää säännöllinen yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, jos kirjasto voi rekrytoida talousarviossa esittämänsä kirjastonhoitajan vuonna 2015. Ilman lisärekrytointia tähän palveluun ei ole resursseja. Kirjastoauto ei ole toimittanut laitoksiin enää siirtokokoelmia. Laitoksiin voidaan toimittaa hyväkuntoista, kirjastokäytöstä poistettua materiaalia, jos laitokset sellaista haluavat ottaa vastaan. Kaupunginvaltuusto ei edellyttänyt että toimenpidesuunnitelmassa esitettäisiin tavallisten kirjastoauton asiakkaiden palvelujen korvaavia palveluja. Kirjastossa on kuitenkin mietitty erilaisten hakeutuvien kirjastopalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Tällaisia palveluja olisivat mm. kotikirjastopalvelu, jossa kirjaston henkilökunta toimittaisi kotona asuville liikuntakyvyttömille asiakkaille kirjoja kotiin. Lisäksi on suunniteltu ns. kirjastokassi-palvelua, jossa esim. sukulainen, ystävä tai kulttuurikummi voisi toimittaa kirjastosta valmiiksi varatut lainat asiakkaille kotiin. Kulttuurilautakunta on 23.9.2014 päättänyt esittää kirjaston laatiman toimenpideohjelman kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle kirjastoauton
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 22 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 korvaavista palveluista kaupungin laitoksille, päiväkodeille ja kouluille. Jos valtuusto päätyy erillisen kuljetussysteemin järjestämiseen, on kuljetuskustannuksille osoitettava varat talousarviossa. Konekeskuksen työnä kuljetuspalvelun hinta on n. 5000 euroa/v. Vuokra-auton kustannukset olisivat n. 1400 euroa/v. Laatikoita on hankittava joka tapauksessa lisää edellä esitetty määrä. Lautakunta esitti myös, että Kemi-talon yksiköt selvittävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen mahdollisuutta yhdistää Kemi-talon vierailuja (mm. kirjasto, taidemuseo, teatteri) esim. uimahalli käynteihin. Kaupunginhallitus päätti 6.10.2014 merkitä kulttuurilautakunnan ehdotuksen kirjastoautopalvelun korvaavasta toimintamallista tiedokseen. Asiaan palataan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Kulttuurilautakunta päättää asiasta hyväksyessään kirjaston käyttösuunnitelman tammikuussa 2015. Kemin Seudun 4H-yhdistyksen palkkausavustusanomus 395/02.05.01/2014 Kemin Seudun 4H-yhdistyksen anomus 14.10.2014: Kemin Seudun 4H-yhdistys ry on Keminmaan ja Kemin kaupungin alueella toimiva nuorisojärjestön paikallisyhdistys. Valtion budjetista Maa- ja metsätalousministeriön kautta tuleva valtionapu on kohdennettu 4H-toiminnanjohtajan palkkauskuluihin ja kattaa niistä n. 45%. Vastineeksi valtionavulle edellytetään vähintään yhtä suurta kuntarahoitusta sekä omatoimisen varainhankinnan onnistumista siinä määrin, että toiminnanjohtaja pystytään pitämään ympärivuotisesti. Kemin Seudun 4H-yhdistyksen kerho-, kurssi ja hanketoiminnassa on viikoittain mukana 80-140 lasta ja nuorta Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueella. Yhdistyksellä on kerhotoimintaa viikoittain Kemin kouluilla. Viime vuonna kerho käyntejä oli yli 2500, joista yli 1500 Kemin puolella. Yhdistys työllistää vuosittain 25-30 nuorta viherpalveluun, kodin- ja lemmikkieläinten hoitotehtäviin sekä luonnontuotteiden keruuseen. Kasvavana työpalvelumuotona on senioripalvelu, joka työllistää nuoria ympärivuotisesti. Kesällä työllistettävistä nuorista oli yli puolet kemiläisiä. Nuorten työpalveluna tuotetaan kotipalvelulle mm vanhusten talon kauppa-apu Laurilassa. Nuorten lisäksi yhdistys työllistää mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin järjestötehtäviin. Esitämme, että Kemin kaupunki varaisi 2015 tulo- ja menoarvioon 10 000 toiminnanjohtajan palkkausavustukseen, jotta työllistäminen olisi mahdollista ja yhdistyksen ainoan vakituisen työntekijän palkkausrahoitus olisi varmistettuna.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 23 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Avustusanomus Laivakankaan raviradan peruskorjausta varten otetun lainan lyhennyksiin ja hoitokuluihin 399/02.05.01/2014 Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy:n kirje 15.10.2014: Laivakankaalla sijaitsee Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy:n omistama v. 1981 valmistunut katsomorakennus ja ravirata. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 5.7.1974. Kemin kaupunki ja Tornion kaupunki ovat yhtiön aloittaessa toimintansa omistaneet kumpikin 800 osaketta, Keminmaan kunta 300 osaketta ja Tervolan kunta 60 osaketta. Simon kunta on tullut yhtiön osakkaaksi v. 1980 580 osakkeella, joka määrä kunnalla on edelleen. Hinta osakkeelta on ollut 8,40 euroa (50 mk). - - - Tällä hetkellä yhtiön suurin omistaja on Tornion kaupunki, joka omistaa 89018 osakkeesta 80600 osaketta eli 90,54%. Muina kuntina ovat mukana Kemin kaupunki 2000 osaketta, Keminmaan kunta 1900 osaketta, Simon ja Tervolan kunta molemmat 580 osaketta. - - - Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy anoo kunnilta avustusta vuodelle 2015 yhteensä 62.000 euroa peruskorjausta varten otetun lainan lyhennyksiin, katsomorakennuksen katon uusimiseen ja normaaleihin hoitokuluihin siten, että Tornion kaupunki osallistuisi toimenpiteisiin 50.000 eurolla, Kemi 4.000 eurolla, Keminmaa 4.000 eurolla, Simo 2.000 eurolla ja Tervola 2.000 eurolla, yhteensä 62.000 euroa. Pyydämme ilmoittamaan päätöksestä 31.12.2014 mennessä. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Asia ratkaistaan kaupunginhallituksen käyttösuunnitelmasta päätettäessä tammikuussa 2015. Harri Tauriaisen esitys 4.000 euron avustusanomuksen hyväksymisestä raukesi kannattamattomana.
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 20/2014 24 (43 ) Kaupunginhallitus 350 24.11.2014 Lisämääräraha-anomus/Karihaaran koulun luokkatila 382/02.02.00/2014 Koulutuslautakunta 30.09.2014 Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen 22.9.2014: Karihaaran koulu on vuosiluokkien 1-5 osalta suunniteltu yksisarjaiseksi. Lukuvuoden 2013-2014 koulutyötä suunniteltaessa koulutuslautakunta sijoitti koululle kaksi 1. lk:n opetusryhmää. Tila toiselle 1. luokalle ratkaistiin tuolloin siten, että yksi viidesluokka jäi Koivuharjulle (vuosiluokkien 1-4 koulu) ja Koivuharjulle sijoitettu esiopetus siirrettiin päiväkotien tiloihin. Lukuvuoden 2014-2015 osalta Karihaaraan päätettiin viime lukuvuoden tapaan sijoittaa kaksi 1. lk opetusryhmää. Ryhmä sijoitettiin erityisopetukselle varattuun luokkatilaan, mistä johtuen ko. ryhmä jäi ilman omaa opetustilaa. Koko kaupungin ja erityisesti pohjoisen alueen koulutulokkaiden määrä on viime ja tänä lukuvuonna ollut keskimääräistä suurempi. Viime lukuvuonna koulutulokkaita oli 234, joista pohjoisella alueella 103 ja tänä lukuvuonna vastaavat luvut ovat 258 ja 113. Koulutulokkaiden määrä on vaihdellut aikaisemmin 190-200 välillä ja näyttää siltä, että jatkossa taso palaa n. 200 oppilaaseen. Vaihtoehtona tarkasteltiin yhden opetusryhmän sijoittamista tilapäisesti esimerkiksi Sauvosaaren tai lukion tiloihin; kuljetuskustannus saadun arvion mukaan kuljetuskerroista riippuen n. 34 200-45 600 /v. Jotta pienryhmän opetus Karihaarassa voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisissa tiloissa, tulee tiloissa tehdä jonkin verran muutostöitä. Kustannusarvio muutostöistä on 45 000. Koulutuslautakunta päätti 30.9.2014 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle 45 000 :n lisämäärärahan myöntämistä vuoden 2014 investointiosaan Karihaaran koulun erityisopetustilan muutostöihin. Kaupunginhallitus 20.10.2014: Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen 13.10.2014 Tilapalvelu 9.10.2014 Tp Markku Kotiranta: Tilapalvelu on huolehtinut Karihaaran koululle suunnitellun opetustilan edellyttämien muutostöiden suunnittelusta ja kustannusarvion valmistelusta. Rakennustöiden kustannusarvio on 45.000 (ALV 0%). Rahoituksen puuttuessa rakennustöitä eikä niihin kuuluvia hankintoja ole voitu aloittaa. Hankintoihin liittyvien oikaisuvaatimusaikojen noudattamisen ja työn keston vuoksi rakennustöitä ei enää voida saada valmiiksi tämän vuoden aikana. Rakennustöiden kannalta sopiva töiden aloitusajankohta voi olla tammikuu 2015 ja määräraha näin kokonaisuudessaan vuoden 2015 talousarviossa.