Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email info@karjalohja.fi Aloitusaika 12.4.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 1 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Henri Partanen Sähköposti henri.partanen@karjalohja.fi Puhelin 044 357 3232 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Vs. kunnansihteeri Nimi Riina Ylinen Sähköposti riina.ylinen@karjalohja.fi Puhelin 019357 3232 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Työryhmän perustelut kuntarakenteen uudistamiselle ovat pääosin hyväksyttäviä. Karjalohja toteaa, että työryhmä painottaa kuitenkin liikaa väestökehitystä ja talouden haasteita, jotka vain välillisesti liittyvät kuntarakenteeseen. Niillä voi perustella lähinnä pienten kuntien liitoksia, mutta ei esimerkiksi Uudenmaan kunnallista jaotusta. Laajemman ja vahvemman peruskunnan puolesta puhuvat ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät argumentit (asumisen, työn, palvelujen ja liikenteen seudulliset ratkaisut) sekä demokratianäkökohta (keskeiset päätökset seudun voimavarojen jakamisesta eri sektoreille olisi hyvä saattaa yhden vaaleilla valitun valtuuston päätösvaltaan). Kuten selvityksessäkin kuvataan, väestöllinen huoltosuhde heikkenee kunnissa tulevina vuosina voimakkaasti. Tämä aiheuttaa paineita etenkin vanhuspalveluihin panostamiseen, mikä osaltaan rasittaa kuntien taloutta. Tältä osin kysyntää taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoille peruskunnille on olemassa. Samoin muuttoliikkeen aiheuttamat kahtalaiset vaikutukset (muuttotappioalueiden tarve kehittää uusia selviytymiskeinoja ja muuttovoittoalueiden tarve investoida palvelurakenteeseen tulomuuttoa vastaavasti) aiheuttavat kunnille taloudellisia ja toiminnallisia paineita, jotka edellyttävät kunnilta riittävää taloudellista vahvuutta ja toiminnallista kapasiteettia niin, että palvelu ja kehitystarpeisiin pystytään riittävällä tavalla vastaamaan. Myös kuntaalan eläköitymiskehitys aiheuttaa omat paineensa kunnalliseen palvelutuotantoon, ja vahvan peruskunnan mahdollisuudet vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin ovat luonnollisesti paremmat kuin pienempien väestöpohjien kuntien.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Karjalohjan alueen väestö yhdistyneen Lohjan osana tulee kasvamaan tulevina vuosina. Tämän vuoksi väestörakenne ei muutu niin epäedulliseksi kuin muualla maassa. Vanhuspalvelujen tarpeen kasvu on kuitenkin Karjalohjalla ja koko Lohjan seudullakin suurin menopaineita aiheuttava tekijä. Kasvukunnille on tyypillistä, että palvelutarpeet päivähoidossa tai perusopetuksessa kasvavat lasten ja nuorten ikäluokkien kasvaessa. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten (06 v) osuus tulee kasvamaan Lohjalla vuoteen 2030 mennessä 4,3 prosenttia. Nuorten (714 v) osuus tulee kasvamaan 12 prosenttia. 15 64 vuotiaiden osuus Lohjalla tulee kasvamaan lähes 5 prosenttia. Lohjan väestöennusteista suurin kasvu tulee kuitenkin tapahtumaan eläkeikäisten kuntalaisten ryhmässä. 65 74 vuotiaiden osuus kasvaa 65,2 prosentilla, 75 84 vuotiaiden osuus kasvaa peräti 160 prosentilla ja yli 85 vuotiaiden kuntalaisten osuuskin kasvaa 228 prosentilla. Näin radikaali ikärakenteen muutos tulee lisäämään merkittävästi vanhustenhuollon palvelutarvetta ja nostamaan kustannuksia. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän arvio on oikeasuuntainen nykytilanteen pohjalta arvioituna. Karjalohjan kunnan taloudellinen tilanne on heikkenevä. Velkamäärä asukasta kohti on lisääntynyt viime vuosina ja ylitti 2 000 euron rajan vuonna 2011. Velkaantumisessa Karjalohja onkin selvästi maan keskiarvon alapuolella. Taloudellista vahvuutta kuntarakenneuudistuksessa ei kuitenkaan voi arvioida yksinomaan harjoitetun kunnallispolitiikan pohjalta, jossa investointeja on sopeutettu rahoitusmahdollisuuksiin. Ennemminkin kuntien taloudellista asemaa on arvioitava ikärakenteen haasteiden ja tulevien velvoitteiden valossa, joita aiheuttavat mitoituksiltaan ja kunnoltaan vanheneva palveluverkko ja infrastruktuuri. Niiden valossa koko maan alittavista verotulosta verraten korkealla veroprosentilla ei synny taloudeltaan vahvistuvaa kuntaa. Karjalohjan ja NummiPusulan kannalta katsottuna toimintaedellytykset vahvistuvat. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Taajamarakenteellisesti Karjalohjan taajama on muodostunut harjun kupeeseen rajoittuen sekä Puu että Lohjanjärveen muodostaen nauhataajaman. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Pendelöintitilastot osoittavat, että Karjalohjan suunnalta työmatkan suuntautuvat pääasiallisesti Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle. On odotettavissa, että pendelöinti tulee jatkossa kasvamaan tai ainakin säilyttämään nykyisen luonteensa, koska pääkaupunkiseudun merkitys nykyisessä metropolialuekehityksessä tulee jatkossa yhä vahvistumaan. Karjalohjan näkökulmasta Lohja on LänsiUudenmaan seutukeskus, joka tarjoaa täyden kirjon sekä julkisia että kaupallisia palveluja laajalle alueelle. Salon seutu kuuluu myös Karjalohjalaisten kaupallisia palveluja tuottavaan alueeseen. Karjalohjalle lähimmän rautatieyhteyden sijoittuminen Raaseporin Karjaalle aiheuttaa jonkin verran liikennettä myös Raaseporin kaupungin puolelle. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Karjalohjalla ei ole edellytyksiä tuottaa itse kaikkia omia peruspalveluita. Osa koulutuspalveluista järjestetään Lohjan kaupungin toimesta sekä sosiaali ja terveyden huolto kokonaan alueellisesti Lohjan johdolla. Karjalohjalla kuten yhdistyvässä Lohjan kaupungissa väestö tulee kasvamaan, varsinkin senioriväestön osalta. Tämä tulee varmuudella lisäämään palvelutarpeen kasvua etenkin vanhustenhuollossa. Palveluiden painopistettä tuleekin tulevaisuudessa siirtää vanhuspuolelle. Myös lasten ja nuorten määrä kasvaa hieman, joka puolestaan lisää palvelutarvetta lasten ja nuorten ikäryhmissä. Lohja tuottaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelut isäntäkuntaperiaatteella LOSTyhteistoiminta alueella, johon kuuluvat Siuntio, Inkoo ja Karjalohja. Nummi Pusula on mukana Karviaisen yhteistoimintaalueella, joka hyödyntää myös Lohjan sairaalan palveluita. Monissa muissakin palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä jo tänä päivänä. Palvelutasoissa on yhdenmukaistamista lähinnä NummiPusulan liittämisessä LOSTalueen palveluihin sekä kaikkien kuntien välillä perusopetuksen ja vapaa aikapalveluiden sekä teknisten palveluiden osalta.
Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan osalta Karjalohjaa määrittelee suhteellisen hyvä työpaikkaomavaraisuus, joka perustuu suurelta osin yksittäisiin suuriin toimijoihin hotelli ja matkailupalvelun alalla sekä kasvavaan hoivapalveluyritystoimintaan. Lisäksi maa ja metsätaloudessa rakennemuutos on otettu vastaan kehittämällä uusia tuotantomuotoja mm. omenanviljelys. Lisäksi LänsiUudellamaalla toimi kuntapohjainen yrityspalveluyhtiö Novago Oy, jonka sijaintipaikka on Lohja. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Selvityksessä todetaan, että Kuntajakolain perusteluiden mukaan säännöksen tarkoituksena on edistää sitä, että muodostettavat kunnat olisivat mahdollisimman hyvin työssäkäyntialueiden kanssa yhteensopivia. Kuntajaon muutoksella ei esimerkiksi tulisi rikkoa työssäkäyntialueita. Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edellytettäisi kattavan koko työssäkäyntialuetta, jos kunta muutoin muodostuisi riittävän vahvaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tässä mielessä ongelmaksi ei siis pidä nähdä sitä, että eteläisen Siuntion alueelta kuljetaan pääkaupunkiseudun alueella töissä, koska Lohjan, Siuntion, NummiPusulan ja Karjalohjan muodostama kokonaisuus muilta osin, kuten esimerkiksi julkisen palvelutuotannon osalta muodostaisi riittävän vahvan toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä näkemys siis puoltaa sitä, että Siuntio tulee kokonaisuudessaan liittää Lohjaan, kuten kuntien valtuustot ovat päättäneet, eikä jakaa sitä, kuten selvitysraportin ensisijaisena vaihtoehtona esitetään, koska tällöin vahva palvelurakenteellinen kokonaisuus tässä tapauksessa murenisi. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 6 1 7 1
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? On hämmästyttävää että työryhmä kunnioittaa niin vähän kolmen (neljän) kunnan valtuustojen yhteistä esitystä kuntajaon muuttamiseksi, että jo päätetty kuntaliitos on sijoitettu vain vaihtoehtoiseksi malliksi, ja päävaihtoehtona esitetään päätetyn liitoksen purkamisesta. Perustelut päätetyn liitoksen purkamiseen ja Siuntion kunnan jakamiseen eivät ole uskottavat. Lohjan, Siuntion, NummiPusulan ja Karjalohjan muodostama kokonaisuus useiden tekijöiden, kuten esimerkiksi julkisen palvelutuotannon osalta muodostaisi vahvan toiminnallisen kunta kokonaisuuden. Tämä näkemys siis puoltaa sitä, että Siuntio tulee kokonaisuudessaan liittää Lohjaan, kuten kuntien valtuustot ovat päättäneet, eikä jakaa sitä, kuten selvitysraportin ensisijaisena vaihtoehtona esitetään, koska tällöin vahva palvelurakenteellinen kokonaisuus murenisi. Siuntion pohjoisosien liittäminen Lohjaan tai eteläosien liittäminen Kirkkonummeen ja Inkooseen ei tuottaisi toiminnallisia lisäarvoja verrattuna siihen, mitä Lohjan, Siuntion, NummiPusulan ja Karjalohjan kunnat ovat päättäneet ja yhdessä Valtioneuvostolle esittäneet. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Karjalohjan ja Lohjan kaupungin kuntaliitos on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2009, joten Karjalohjan näkökulmasta ei ole tarvetta tarkastella kuntaliitosta kuntamme osalta. Pidemmällä tähtäyksellä LänsiUusimaan menestys on kuitenkin riippuvainen ennen kaikkea kolmen suuren kuntayksikön, Lohjan, Vihdin ja Raaseporin yhteistyöstä. Työryhmän perusteluissa on keskeisesti esillä kaksi asiaa: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja sosiaali ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden turvaaminen. Karjalohjan näkökulmasta työryhmän tavoitteita yhdyskuntarakenteeltaan ja palvelukyvyltään vahvasta peruskunnasta toteuttaisi parhaiten Lohjan ja Vihdin varaan rakennettu kuntayksikkö suunnilleen nykyisen Lohjan sairaalaalueen kokoinen. Edelleen voidaan pitää outona, että kun Lohjan kaupunki tuottaa Inkoon kunnan väestölle pitkälti yli puolet palveluista (kaikki sosiaali ja terveyspalvelut sekä suuren osan koulupalveluja), tämä ei näy työryhmä arvioissa mitenkään. LänsiUudellamaalla toimii jo nyt kattava ja laajapohjainen ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatio, LänsiUudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia. Koulutuskuntayhtymä tuottaa kaikki tarvittavat alueelliset nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut eikä järjestäjäorganisaatiomuutokselle ole tarvetta. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Tälle selvitykselle ei ole tarvetta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Lohjan, Siuntion ja NummiPusulan liitoksesta on jo tehty selvitys, joka valmistui vuonna 2011. Tämä riittää selvitykseksi alueellamme. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudelliseen tukemiseen on tarvetta tulevinakin vuosina, jotta kuntarakenteen uudistus saadaan hallitusti vietyä läpi. Prosessi ei ole vain vuoden mittainen, vaan sen jälkivaikutukset jatkuvat kunnissa pidemmän aikaa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntarakenneuudistuksen toteuttamisessa tulee kunnioittaa perustuslain 121 säädöksiä siten, että mahdolliset kuntaliitokset toteutetaan täysin vapaaehtoisesti kuntien omilla päätöksillä. Kuntia ei tule pakottaa liitoksiin alempitasoisen lainsäädännön avulla muuttamalla valtionosuusjärjestelmää. Sen sijaan perusteltuna voidaan pitää valtionosuusjärjestelmän neutraaliuden periaatetta, eli sellaisia valtionosuusjärjestelmän muutoksia, jotka takaavat, että jokin seutu saa samat valtionosuudet riippumatta siitä kuinka monta kunta seudulla on. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien yleisen rahoituspohjan kiristäminen ei ole hyväksyttävä keino kuntajaon muutosten aikaansaamiseksi, joskin helpoin tapa saavuttaa poliittinen konsensus. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Tämä on mahdollista ja sellaisia on jo nyt runsaasti muun muassa koko sosiaali ja terveydenhuolto mukaan lukien erikoissairaanhoito, ympäristöterveys, maaseutuhallinto, koulutuksen järjestäjien ylläpitoluvat, taidelaitosten valtionosuusluvat jne. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ehkä joissakin tapauksissa mutta vasta viimeisenä keinona ja valtakunnallisen poliittisen konsensuksen tukemana. Muu, mikä? Ei ole syytä etsiä liian nopeita ja poikkeuksellisia keinoja. Huolella käytettynä em. palvelukriteerien ja niihin liittyvien valtionosuusmekanismien järkeistämisellä saadaan jo keskipitkällä aikavälillä ilman dramatiikkaa riittävä muutosvaikutus, kuten monet viime aikojen sektoriuudistukset (Parashankkeen sotealueet, pelastustoimi, maataloushallinto jne) osoittavat. Sektorikohtaiset uudistukset on vain suunnattava tukemaan vahvan peruskunnan mallia. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?
0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle Asiasta on sovittu Lohjan, Siuntion ja NummiPusulan yhdistymissopimuksessa, jonka kuntien valtuustot ovat hyväksyneet. Myös Karjalohjan kunnanvaltuusto on osaltaan hyväksynyt sopimuksen. Yhdistymisesitys on jo vuoden 2011 puolella toimitettu valtioneuvoston käsiteltäväksi. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Eri keinoin tuotettava taloudellinen tuki kuntarakennemuutoksen läpi viemiseen. Tukea tarvitaan muutoksen hallintaan, prosessien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, lähidemokratian vahvistamiseen ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ja lähidemokratian mallit. Muutoksenhakujärjestelmän väärinkäyttö. Kunnan johtamisjärjestelmät. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnat ja pelisäännöt. Uudistus ei voi koskea vain kuntalakia, vaan kaikkien kuntien toimintaa säätelevien hallintolakien, rahoituslakien, verolakien ja sektorilakien kokonaisuutta.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratian vahvistamiseen liittyen tulee lainsäädännöllä antaa kunnille riittävästi liikkumavapauksia, eikä pakottaa kuntia tulevaisuudessa toimimaan yhden mallin mukaisesti, koska kunnat ovat kuitenkin tulevaisuudessakin kokoluokaltaan ja rakenteeltaan erilaisia. Samoin eri kunnissa on erilaiset historialliset lähtökohdat sen osalta, millä keinoin lähidemokratiaa on tähän mennessä toteutettu. Osassa kuntia lähidemokratia pohjautuu yhdistyspohjaisuuteen, osassa puolestaan muunlaisiin, eri tavoin kehiteltyihin malleihin. Toisaalta, kuntalaissa tulisi kuitenkin selkeästi velvoittaa kunnat lähidemokratian vahvistamiseen osana kunnissa tapahtuvaa päätöksentekoa. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Riittävä, pitkäjänteinen ja ennustettava rahoituspohja kunnille. Kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapaino. Yksityiskohtaisen säätelyn purkamisen jatkaminen. Valtionosuusjärjestelmän neutraalisuus eli sama valtionosuus seudulle kuntien lukumäärästä riippumatta. Maksujen ja hintojen tarkistaminen osana palvelujen rahoitusjärjestelmää. Toimeentulotukijärjestelmällä tuetaan pienituloisten maksukykyä. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Vahvan peruskunnan konseptin kannalta parempi on säilyttää pääosin nykyinen palvelutarjonta, mutta huolehtia samalla sen realistisesta mitoituksesta ja riittävästä valtionrahoituksesta. Eräiden subjektiivisten oikeuksien tarkistaminen tarpeeseen perustuvaksi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Ks. edellinen vastaus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Lohjan, NummiPusulan, Siuntion valtuustot ovat päättäneet, että nämä kunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi 1.1.2013. Aiemmin Lohjan kaupunkiin on päättänyt yhdistyä Karjalohjan kunta. Asiaa koskevat hakemusasiakirjat on jätetty Valtioneuvostolle vuoden 2011 lopulla. Tätä kuntien itse vapaaehtoisesti päättämää kuntaliitosta ei ole kunnioitettu VM:n raportissa. Kuntien päätösten vastaisesti Siuntion kunta on esitetty raportissa jaettavaksi kahtia. Tältä osin Karjalohjan kunta pitää raportin linjausta virheellisenä. Lohjan kaupunginvaltuusto ratkaisee Lohjan kielisuhteita koskevan kysymyksen 1.1.2013 lukien, joko kuntaliitossopimuksen käsittelyn yhteydessä tai erillisellä valtuuston päätökselle vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä, voimassa olevan kielilain mukaisesti.