Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@tammela.fi Aloitusaika 13.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 1 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Matti Setälä Sähköposti matti.setala@tammela.fi Puhelin 050 5694930 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Asianhallintasihteeri Nimi MinnaLiisa Mäkilä Sähköposti kirjaamo@tammela.fi Puhelin 050 5646 562 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tammelan kunta on ollut yhdessä seudun kuntien kanssa Paras hankkeen mukaisesti selvittämässä kuntien palvelurakennetta yhteisessä hankkeessa. Palveluiden kustannustehokkuuden ja alueellisen yhteneväisyyden kannalta palvelurakenteen uudistus on tarpeellista. Seudulla on jo pidemmän aikaa tuotettu yhdessä monia julkisia palveluita. Suurin kokonaisuus ja yhteistoiminnan ilmentymä on tässä suhteessa yli 10 vuotta sitten muodostettu Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, jossa tuotetaan yhteisesti seudun terveydenhuollon palvelut. Tässä tuotannossa on mukana perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon palveluita sekä eräitä sosiaalitoimen palveluita. On myös osoitettu, että kuntayhtymämallilla toimittuna on kyetty säilyttämään jokaisessa seudun kunnassa lähipalveluina tuotettavat perusterveydenhuollon ja hammashuollon palvelut kustannustehokkaasti. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kaikki viisi jäsenkuntaa ovat valtuustotasoisilla päätöksillään muuttamassa kuntayhtymän hyvinvointikuntayhtymäksi. Sen tehtäväksi tullaan antamaan nykyisten terveydenhuollon kuntayhtymän tuottamien palvelujen lisäksi sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Tällä uudistuksella voidaan vastata kaikkiin väestönkehityksen ja sen ikärakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Edellä mainitun lisäksi Forssan seudun kunnat ovat valmiita lisäämään yhteistoiminnassa tuotettavien palvelujen määrä edelleenkin. Forssan seudulla ei ole nähty tarvetta kuntarakenteen uudistamiselle eikä tilanne kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen mukaankaan ole tässä suhteessa mitenkään muuttunut. Kuntarakenteen muuttamisella ei ole saavutettavissa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Tammelan kunnan osalta kuntakohtaiset talouden painelaskelmat kuntien taloudellisessa kehittymisessä 19972024 osoittavat, että väestön ikääntyminen ja sen
vaikutus kunnan rahoitustarpeeseen on aivan hyvin hoidettavissa itsenäisen kunnan järkevin toimenpitein, kuten tähänkin saakka. Kuntarakenteen muuttamisella työryhmän esittämällä tavalla on selkeänä haittana palvelujen keskittäminen, paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien heikkeneminen ja kuntalaisten verorasituksen olennainen kohoaminen niin valtion kuin kunnan yhteneväisestä näkökulmasta tarkasteltuna. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kunnilla on yhteinen elinkeinoyhtiö; Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmän kuntarakennetarkastelun näkökulma on oikein valittu. On kuitenkin todettava, ettei kuntarakenteen uudistamisella vaikuteta tähän kriteerin muodostumiseen. Forssan seudun kunnilla on yhteinen hyväksytty kuntien strateginen maankäyttöön ja elinkeinoihin liittyvä tarkastelu vuoteen 2040 saakka. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien talouden kehittyminen ei ole erillinen kunnallistalouden ongelma vaan koko julkista taloutta koskeva haaste. Ei ole relevanttia erottaa kuntien taloutta julkisen talouden kokonaisuudesta. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä on ratkaistava valtion ja kuntien väliset tehtävänjaot ja sovittava julkisten palveluiden tuottamis ja rahoitusvastuut. Tämän jälkeen on vasta mahdollista tarkastella yksittäisten kuntien mahdollisuuksia selviytyä palvelutuotantoonsa liittyvistä taloushaasteista. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Edellisen kohdan mukaisesti todetaan, että Forssan seudun kunnilla on yhteinen strateginen maankäyttösuunnitelmasta (Fostra). Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Forssan seudun kunnat on yhtenäinen asiointi ja työssäkäyntialue, johon kuntarajojen olemassa ololla ei ole häiritsevää vaikutusta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Seudun kunnat tuottavat peruspalvelujaan jo tälläkin hetkellä monelta osin yhteisesti; jätehuolto, sosiaali ja terveyspalvelut, seudullinen lukio jne. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Seutu toimii viiden kunnan muodostamana toiminnallisena kokonaisuutena. Perustettavan hyvinvointikuntayhtymän yhteyteen perustetaan strateginen ohjausryhmä, jonka jäseniksi valitaan johtavia poliittisia päätöksentekijöitä ja asiantuntijavirkamiehiä.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Seudun kunnat pystyvät edelleenkin lisääntyvän yhteistoimintansa kautta tuottamaan laadukkaat palvelut tulevaisuudessakin. Kuntien rajojen poistamisella aikaansaataisiin palvelurakenteen keskittymistä ja tätä nimenomaisesti on haluttu välttää. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Edellä käytetyt kriteerit on oikein valittu. Niiden avulla ei voida todistaa kuntien yhteenliittämiseen olevan tarvetta, kun huomioidaan kunnissa jo tällä hetkellä toteutetut ja valtuustojen päätöksiin perustuvat tulevat yhteistyömuodot. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat sekä Forssan ja Someron kaupungit. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntauudistus voi toteutua tuloksellisesti ainoastaan kuntien itsensä vapaaehtoisesti käynnistämän selvityksen pohjalta. Maan nykyisen hallituksen ajama hallitusohjelman mukainen kuntauudistushanke ei miltään osin täytä edellä mainittua kriteeriä. Kuntauudistus voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun ensin on kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä määritelty julkisen hallinnon palvelutehtävien ja kustannusten jakaminen kuntien ja valtion välillä, esim. terveydenhuolto. Samassa yhteydessä on tarpeellista myöskin tehdä muutokset kuntien johtamis ja hallintojärjestelmiin. Vasta tämän jälkeen voidaan lähteä keskustelemaan kuntarakenteesta. Yhteenvetona voi todeta, että ensin on sovittava perusta ja vasta sen jälkeen rakennettava. Kysymyksessä esitetyistä toteuttamistavoista mikään ei johda hyvään lopputulokseen. On syytä myös erikseen huomauttaa, että heitto valtionosuusjärjestelmän muuttamisesta uudistuksiin kannustaviksi on omiaan johtamaan palveluiden heikkenemiseen suuressa osassa maatamme. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Vuosiluvuista keskustelu ei ole tässä yhteydessä ajankohtaista, sillä ensin on toteutettava kuntalain kokonaisuudistus ja vasta sen jälkeen kuntarakenteen uudistaminen. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tällä hetkellä ei ole tiedossa tällaisia muutostuen keinoja.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä on tarpeen sopia julkisen palvelujärjestelmän työnjako ja rahoituskysymykset kokonaisuudessaan. On ratkaistava, mitkä tehtävät jäävät kuntien vastuulle ja mitkä tehtävät valtion vastuulle tai esim. kolmannen sektorin hoidettaviksi. Tehtäväjaon yhteydessä on sovittava tehtävien rahoituksesta. On ratkaistava, mitkä palvelut rahoitetaan verovaroin (valtio / kunnat), mitkä palvelut puolestaan palvelumaksuilla. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä on arvioitava myös kuntien tämänhetkisten johtamis ja hallintojärjestelmien uudistamistarpeet. Kuntalain kokonaisuudistus on toteutettava parlamentaarisen komitean avulla ja tälle työlle on varattava riittävästi aikaa. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Osallistumis ja vaikuttamismahdollisuudet ovat ajanmyötä koko ajan muutoksessa. Tällä hetkellä kunnissakin on mahdollista kansalaisten vaikuttaa sähköisten verkkojen kautta ja sosiaalinen media tarjoaa lisäksi vaikutusmahdollisuuksiaan. Kunnat tekevät näistä vaikuttamiskanavista oman harkintansa mukaan ratkaisunsa. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Suomen valtionosuusjärjestelmän tarkoitus tulee olla kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen suunnilleen samanlaisella verorasituksella. Jos kuntien tehtävät ovat resursseihin nähden ylimitoitetut eikä valtio kykene maksamaan kunnille riittäviä valtionosuuksia, on esimerkiksi kuntalaisten saamia subjektiivisia oikeuksia purettava ja yleisestikin kehitettävä valtionosuuslainsäädäntöä niin että kunnat selviävät nykyistä pienemmillä valtionosuuksilla. Vastuu peruspalveluista on valtion ja kuntien yhteinen asia. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävien arviointi, kuten kuntauudistushanke kokonaisuudessaan edellyttää parlamentaarista tukea ja laajaa yhteiskunnallista sopimista. Tämä tehtävä on kaiken kaikkiaan liian laaja onnistuakseen osana kuntauudistushanketta eikä sille varattu vajaan vuoden määräaika tule missään tapauksessa riittämään. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien tehtävien arviointi, kuten kuntauudistushanke kokonaisuudessaan edellyttää parlamentaarista tukea ja laajaa yhteiskunnallista sopimista. Tämä tehtävä on kaiken kaikkiaan liian laaja onnistuakseen osana kuntauudistushanketta eikä sille varattu vajaan vuoden määräaika tule missään tapauksessa riittämään. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kuntien tehtävien arviointi, kuten kuntauudistushanke kokonaisuudessaan edellyttää parlamentaarista tukea ja laajaa yhteiskunnallista sopimista. Tämä tehtävä on kaiken kaikkiaan liian laaja onnistuakseen osana kuntauudistushanketta eikä sille varattu vajaan vuoden määräaika tule missään tapauksessa riittämään.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.