sivu 1 Ymp.suoj.ltk 23.5.2012 34 liite 5 1 Ympäristölupahakemus 1.1 Luvan hakija Destia Oy, Y-tunnus 2163026-3 Heidenhofintie 2 PL 206 01301 Vantaa Yhteyshenkilö: työmaapäällikkö Mikko Soininen, osoite Päivärannantie 10 70421 Kuopio, puhelin 050 568 6011, sähköposti mikko.soininen@destia.fi 1.2 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 3528663, 6996112) Destia Oy (myöhemmin Destia) hakee ympäristölupaa jatkaa toimintaa Vuorimäen kallioalueella, kiinteistöllä Kiistala 749-402-6-8. Toiminta-alue (ottamisalue) on 9,215 hehtaaria, mistä varsinaista louhinta-aluetta (ottoalue) on 8,9 hehtaaria. Yhtiöllä on esisopimus kiinteistön omistajien (Irja Andersson sekä Eino ja Eero Haikonen) kanssa. Destian Vuorimäen kallioalueelta on poistettu puustoa aiempien lupakausien aikana tarpeen mukaan. Kalliota on louhittu alueen eteläosasta, pohjoisosaa on käytetty varastoalueena. Ottamisalueen korkein kohta (+139) on alueen keskiosassa. Matalimmat kohdat ovat alueen eteläosassa, tasolla +108. Kallioainesta on otettu tasolle +113 +122. Ottamista jatketaan pohjoiseen. Lähimmät asuinrakennukset ovat länsipuolella, noin 700 metrin päässä ottamisalueen rajasta. Alue ei ole pohjavesialueella. Koillispuolella on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Destian Vuorimäen kallioalueelle on kaksi, noin 1,5 kilometrin tieyhteyttä kantatieltä 77. Tiet kulkevat kiinteistöjen Mäntylä 749-402-27-3 ja Jussila 749-402-8-23 kautta. 1.3 Laitoksen toiminta 1.3.1 Yleiskuvaus toiminnasta Destia hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa jatkaa Vuorimäessä kallion louhintaa ja louheen murskausta, asfalttijätteen varastointia ja käsittelyä sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistusta. Lisäksi haetaan lupaa varastoida ja käsitellä ylijäämämaita. Destia hakee lupaa aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Kalliota louhitaan ja louhetta tarvittaessa murskataan noin 1 4 viikkoa kerrallaan tammi-joulukuun välisenä aikana maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 7.00 21.00, - räjäytykset 1 3 kertaa viikossa klo 8.00 16.00,
sivu 2 - lohkareiden rikotus klo 8.00 17.00, - louheen murskaus klo 6.00 22.00, Kiviaineksia ja murskeita kuljetetaan ympäri vuoden. Asfalttimassoja mukaan lukien uusioasfaltti valmistetaan ja kuljetetaan noin 1 3 viikkoa kerrallaan touko-syyskuun välisenä aikana. Asfalttia valmistetaan maanantaista torstaihin klo 6.00 22.00, perjantaisin klo 5.30 14.00. Asfalttia valmistetaan tarvittaessa 1.5. 31.8. välisenä aikana sunnuntaista perjantaihin klo 22.00 6.00 korkeintaan 15 yönä ja korkeintaan kahden viikon ajan vuodessa pääsääntöisesti valtatien 5, mutta myös valtatien 9 sekä kantateiden 75 ja 77 päällystämiseen liittyen. Yötyöstä ilmoitetaan kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa aiemmin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kahdelle Honkamäen yksityistien kiinteistölle. Toimintaa on vuosittain työkannan mukaan, kaikkia toimintoja ei todennäköisesti ole joka vuosi. Vuosittainen toiminta-aika koostuu yleensä useammasta toimintajaksosta. Urakoitsijat valitaan urakkakohtaisesti. Murskaus- ja asfalttiurakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen murskauksen ja asfaltin valmistustyöhön ryhtymistä. Toimintojen aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle ja naapureille. Alueella perustetaan varikkoalue, missä on työn aikana tarvittavat toimistotilat, varastokoppeja, laboratoriovaunu, henkilöstön tauko- ja sosiaalitilat sekä jätteiden lajittelu- ja varastointipiste. 1.3.2 Tuotteet, raaka-aineet ja polttoaineet Destian murskattua kalliokiviainesta käytetään ratasepelinä, tien rakentamisessa ja muussa rakentamisessa. Murskeet varastoidaan pääasiassa alueen eteläosassa. Valmistettavat asfaltit ovat asfalttibetoni (AB, kuumamassa), pehmeä asfalttibetoni (PAB) ja uusioasfaltti (RC). Destian Vuorimäen kallioalueen tuotteet sekä keskimääräiset ja maksimi tuotantomäärät vuodessa ovat seuraavat: Tuote Tuotanto (tonnia/vuosi) Keskimäärin Maksimi Kalliomurske 50 000 100 000 Asfalttimassa 50 000 100 000 Asfaltin kappaleet 1) 2 000 5 000 Ylijäämämaa 200 2 000 1) vuonna 2011 alueelle tuotiin noin 200 tonnia. Tuotteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja niiden käyttömäärät vuodessa ovat:
sivu 3 Raaka-aine Louhinta ja murskaus 1) (tonnia/vuosi) Asfaltin valmistus 2) (tonnia/vuosi) Keskimäärin Maksimi Keskimäärin Maksimi Kalliolouhe 50 000 100 000 Paikalta saatava 50 000 100 000 kiviaines Bitumi 1 100 5 500 Täytejauhe 600 3 000 Raskas polttoöljy 250 500 Kevyt polttoöljy 42,0 3) 84,0 50 4) 100 Asfalttijätemurske 5 000 1) Murskaamossa on oma voimalähde. 2) Asfalttiasemalla valmistetaan asfalttibetonia, missä polttoöljyn kulutus on suurin. 3) 0,65 litraa kevyttä polttoöljyä / mursketonni. 4) raskasta polttoöljyä 5 kg/asfalttitonni ja kevyttä polttoöljyä 1 kg/asfalttitonni. Murskaamon käyttöenergia tuotetaan kevyt polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Asfalttiaseman energia tuotetaan kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä. Yhden laitoksen, joko murskaamon tai asfalttiaseman toimiessa alueella varastoidaan polttonesteitä korkeintaan 12 000 litraa. Mikäli murskaamo ja asfalttiasema toimivat samanaikaisesti, määrä on suurempi. Työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Bitumi varastoidaan lämmitetyssä, lämpöeristetyssä säiliössä, jonka tilavuus on 40 50 m 3. Polttoaineet varastoidaan 2-vaippasäiliöissä ja ne on varustettu ylitäytönestimellä. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Moottori- ja hydrauliikkaöljyt varastoidaan tynnyreissä katetussa, tiivispohjaisessa varastossa. Voiteluaineet säilytetään niille varatussa lukittavassa kontissa. Asfaltin valmistuksen aikana alueella on mahdollisesti massanäytteiden tutkimuksessa käytettävää metyleenikloridia. Metyleenikloridisäiliö, kerrallaan enintään 200 litraa on lukitussa varastossa. 1.3.3 Prosessit Louhinta-alue merkitään maastoon varoituskylteillä ja lippusiimoilla. Louhinnan vaiheet ovat - panostussuunnitelman mukaan maastoon merkittyjen reikien poraus hydraulisilla, tela-alustaisilla poravaunuilla, - panostus ja - räjäytys. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat muun muassa louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 3 500 5 500 kiintom 3 kalliota (10 000 15 000 tonnia), joka murskataan 2 4 työpäivän aikana.
sivu 4 Yli 1 m 3 lohkareet rikotetaan hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Murskaamon kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. 4-vaihemurskauksessa on esimurskain, välimurskain ja kaksi jälkimurskainta, 3-vaihemurskauksessa on yksi jälkimurskain. Lisäksi murskaamossa on 6 10 hihnakuljetinta ja 2 3 seulaa. Laitteiston tuotantokapasiteetti on 1 500 5 000 tonnia vuorokaudessa. Murskaamo voi koostua myös liikkuvista ns. Lokotrack-yksiköistä. Murskaamon käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Murskaamo sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, jolloin louhe voidaan syöttää murskaimeen suoraan louhoksesta ilman kuljetuksia. Asfalttibetoniasemalla on kylmäsyöttösiilot, kuljettimet, kuivausrumpu, tekstiilisuodatin, elevaattori, sekoitintorni, bitumisäiliöt, varastosiilot ja ohjaamo. Sekoitintornissa on kiviaines-, täyte- ja lisäainesiilot, seulasto, vaa at ja sekoitin. Asfaltin valmistuksessa käytettävä kivimateriaali kuivataan ja kuumennetaan kuivausrummuissa, joiden energia tuotetaan öljynpolttimella. Asfalttibetonia valmistettaessa kiviaines kuumennetaan 150 180 o C:en. Pehmeää asfalttibetonia valmistettaessa kiviaines kuumennetaan noin 40 70 o C:en vesihöyryllä. Uusioasfalttia valmistettaessa raaka-aineena käytettävä asfalttimurske kuivataan ns. RC-rummussa. Kuivausrummusta kiviaines nostetaan kuumaelevaattorilla alipaineistettuun seulastoon ja seulotaan raekoon mukaan 4 6 siiloon. Kiviaines sekä täyte- ja lisäaineet annostellaan kiviainesvaa an kautta sekoittimeen. Bitumi pumpataan noin 170 o C:na bitumivaakaan ja ruiskutetaan sekoittimeen kuivien aineiden päälle. Noin minuutin sekoitusajan jälkeen noin 2 4 tonnia valmista massaa pudotetaan suoraan kuorma-auton lavalle tai siirretään lämpöeristettyihin varastosiiloihin. Asfalttiaseman käyttö ja ohjaus ovat täysin automatisoitu. Tuotantoa ohjataan ja valvotaan tietokoneella ohjaamovaunusta. Alueelle ei sijoiteta pysyvästi murskaamoa tai asfalttiasemaa. Murskaamo ja asfalttiasema tuodaan alueelle jokaista toimintakertaa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Alueella varastoidaan tilapäisesti lähialueen työmailta tuotua puhdasta maaainesta ja puretun asfaltin kappaleita. Ylijäämämaita ei käsitellä. Maita ajetaan työmaille täyttömaiksi tai niitä käytetään alueen maisemointiin ja turvallisuuden parantamiseen. Maita voidaan käyttää ottoalueen eteläreunaan rakennettavaan noin 3 metriä korkeaan meluvalliin. Purettua asfalttipäällystettä varastoidaan alueen eteläosassa, tarvittaessa myös pohjoisosassa. Puretun asfaltin kappaleet murskataan. Murske käytetään sellaisenaan tai uusioasfaltin valmistuksessa.
sivu 5 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Melu ja tärinä Louhinnassa ja murskauksessa melua aiheuttavat samanaikaisesti useat laitteet. Häiritsevimmiksi koetaan räjäytykset, kiviaineksen rikotus iskuvasaralla, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Melua aiheuttavat myös poraus, kuljettimet, seulastot ja aggregaatti. Murskaus useassa vaiheessa ei merkittävästi lisää melua, sillä suurin melu aiheutuu suurten lohkareiden rikotuksesta esimurskaimessa. Räjäytysmelu on kestoltaan lyhytaikaista ja kertaluonteista. Räjäytykset tehdään ajankohtana, jolloin taustamelu häiriintyvässä kohteessa on voimakkaampaa ja ammunta ei erotu selvästi taustamelusta. Louhintajakson aikana tapahtuvista räjäytyksistä ilmoitetaan kirjallisesti naapureille ennen toimintajakson alkamista. Asfalttiasemalla melua aiheuttavat pääasiassa kiviaineksen kuivaus ja kuormaus. Melua aiheuttavat myös alueella liikkuvat ajoneuvot, työkoneet ja kiviaineksen pudotukset. Työkoneiden peruutushälyttimet nostavat ajoittain melutasoa. Asfalttiasema sijoitetaan asfaltin valmistuksessa käytettävien murskekasojen läheisyyteen. Louheen ja murskeen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmis murske ja asfaltti kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Laitoksen liikenteen määrä vaihtelee murskeen ja asfaltin tuotannon mukaan. Laitoksen raskaan liikenteen määrä vuorokaudessa on keskimäärin seuraava: - murskeen kuljetus 25 40 käyntiä ja - asfaltin kuljetus 20 50 käyntiä. Henkilökunnan työmatkaliikennettä on 10 30 käyntiä vuorokaudessa. Meluhaittaa vähennetään toiminta-ajoilla, sijoittamalla murskaus- ja asfalttilaitos alimmalle ottamistasolle mahdollisimman lähelle kallioseinämää sekä käyttämällä varastokasoja ja maaston muotoja meluesteinä. Ottamisalueen eteläpäähän jätetään suojapuusto estämään melun kulkeutumista. Ottamisalueen itä- ja länsipuolelle muodostuva rintaus ehkäisee melun leviämisestä asutusta kohden. Alueelta saatavat pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille, jolloin ne osaltaan estävät melun leviämistä. Vuorimäessä murskauksen aiheuttamaa melua on mitattu vuosina 2007 ja 2010 Honkamäen yksityistiellä kahden kiinteistön pihalla. Räjäytykset aiheuttavat myös tärinää. Tärinän vaikutusalue arvioidaan työn suunnittelun aikana laskennallisesti. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen ja
sivu 6 räjäytyskentän koko. Kun mitoittavat tekijät ja kohdekohtainen tärinän rajaarvo tunnetaan, voidaan oikea räjähdysainemäärä laskea niiden perusteella. 1.4.2 Päästöt ilmaan Kallion porauksessa syntyvä leijuvaa pölyä imetään porausvaunun pölynkeräyslaitteistolla. Murskauksessa pölyä syntyy lähes jokaisesta työvaiheesta. Suurimmat pölylähteet ovat jälkimurskain ja seulastot, joissa käsiteltävä kiviaines on hienojakoisinta. Pölyämistä aiheutuu myös räjäytyksissä, murskainten kidasta, kiviaineksen pudotuksista ja kuormauksesta murskaimiin, kuljettimelle tai ajoneuvoihin. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat muun muassa raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Asfalttiasema on umpinainen ja alispaineistettu. Kuivausrummussa ja asemayksikössä syntyvät palokaasut ja pöly imetään alipaineella asemaan kiinteästi kuuluvaan tekstiilisuodattimeen. Ennen suodatinta karkeammat rakeet laskeutetaan esipuhdistuskammiossa, josta ne kierrätetään takaisin sekoittimeen syötettävään kiviainesmassaan. Tekstiilisuodattimeen kertynyt pöly johdetaan kuljettimilla tai syöttimillä täyteainesiiloon, josta se annostellaan asfalttimassan raaka-aineeksi. Murskaus- ja asfalttilaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan alimmalle ottamistasolle, lähelle rintausta siten, että ympäröivät maaston muodot ja varastokasat estävät pölyn leviämistä. Toiminta-alueen ympärille jätetään mahdollisuuksien mukaan puustoa kasvava suojavyöhyke. Ottamisalueen itä- ja länsipuolelle muodostuva rintaus ehkäisee pölyn leviämisestä asutusta kohden. Alueelta saatavat pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille, jolloin ne osaltaan estävät pölyn leviämistä. Murskauksessa ja kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelemalla laitoksen pölyävät kohteet, kuormat, varastokasat ja syöttimeen kipattava louhe vedellä. Kiviaineksen matala putoamiskorkeus estää kuljettimelta varastokasaan putoavan materiaalin pölyämistä. Työmaaliikenteestä aiheutuvaa pölyä vähennetään pitämällä nopeusrajoitukset alhaisina sekä kastelemalla tarvittaessa alueelle johtava murskepintainen tie ja työmaa-alueen murskepintaiset tiet. Tarvittaessa kuormat peitetään tai kastellaan. Asfalttimurskeen lämmityksessä syntyy bitumipohjaisia haihtuvia orgaanisiat yhdisteitä (VOC-yhdisteet), jotka poltetaan kiviainesrummussa noin 700 o C:en lämpötilassa. Louheen ja asfalttijätteen murskauksen sekä asfaltin valmistuksen ilmapäästöt ovat seuraavat:
sivu 7 Päästö Vuosipäästö enintään (tonnia) Murskaus 1) Asfaltin valmistus Yhteensä Hiukkaset 0,025 0,825 0,85 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,001 5 5 Typen oksidit (NO x ) 0,2 4,1 4,3 Hiilidioksidi (CO 2 ) 262 1 665 1 927 1) sisältää mahdollisen asfalttijätemurskeen valmistuksen 1.4.3 Päästöt pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään Talousvesi tuodaan paikalle säiliössä. Talousvettä käytetään noin 1 m 3 viikossa. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Murskauksessa ja työmaateillä syntyvän pölyn sidonnassa käytetään maaston painanteisiin kerääntynyttä vettä tai säiliöautolla tuotua vettä 5 10 m 3 vuorokaudessa. Ottamisalueen pohja muotoillaan kaltevaksi siten, että alueelle ei keräänny pintavesiä vaan ne valuvat suoalueelle ja niiden annetaan imeytyä maastoon. Murskaus- ja asfalttiasemilla ei normaalitoiminnassa synny päästöjä vesiin. Pölyn sidontaan käytetty vesi imeytyy murskeeseen. Öljytuotteet varastoidaan ja työkoneet tankataan varikkoalueella. Polttoainesäiliöiden ja jätteiden varastokontin alla on tiivis muovikalvo, jonka päällä on 20 30 cm paksu maakerros. Aggregaatin öljyt vaihdetaan alueella, jonka maaperä on tiivistetty vettä läpäisemättömäksi. Muutoin alueella ei huolleta tai pestä työkoneita eikä ajoneuvoja. Öljytuotteita käsitellään ja varastoidaan siten, ettei aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Öljytuotteita varastoidaan vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä. Öljytuotteita lukuun ottamatta alueella ei varastoida ympäristölle vaarallisia aineista. Normaalisti toimivalla murskaus- ja asfalttiasematoiminnalla ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. 1.4.4 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Pintamaata on kuorittu alueelta aikaisemmin. Jäljellä olevalta alueelta pintamaat kuoritaan oton edistyessä. Pintamaita on läjitetty alueen reunamille ja rintauksen päälle putoamisesteiksi. Pintamaita käytetään jälkihoitotyöhön. Toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä ja varastointi sekä toimituspaikat ovat seuraavat:
sivu 8 Jätelaji Jätemäärä vuodessa Jätteen varastointi ja toimituspaikka 1 000 1 500 litraa Kerätään erilleen suljettuihin astioihin, astiat merkitään ja varastoidaan katetussa, lukitussa varastokontissa varikkoalueella. Urakoitsija toimittaa ongelmajätteet joko omaan välivarastoon tai suoraan hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan tai käsittelylaitokseen. Ongelmajäte (jäteöljy, öljynsuodattimet, akut, paristot jne.) Metalliromu noin 20 tonnia Varastoidaan kuormalavalle, toimitetaan paikalliselle romunkeräysliikkeelle tai palautetaan varaosatoimittajille WC-jäte ja jätevedet noin 3 m 3 Johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Sekajäte noin 7 000 litraa Keräysastiassa varikkoalueella, toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen Ongelmajätteiden kuljetuksista laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät muun muassa jätteen laji, ominaisuudet, määrä, jätetunnus, jätteen luovuttaja ja vastaanottaja. Ongelmajätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. 1.5 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Destian ottamisalueen eteläpuolelle on 24.6.2010 asennettu pohjaveden havaintoputki (koordinaatit 3528557, 6995942). Heinäkuussa 2010 pohjaveden korkeus havaintoputkessa oli +109,74. Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat toimitetaan pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtäville. Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Melua ja pölypitoisuuksia arvioidaan jatkuvasti aistinvaraisesti tuotannon aikana, sillä pöly ja melu ovat myös työterveydellinen haitta. Mittauksia tehdään, mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän. Tärinämittausten tarve arvioidaan jokaisessa louhinnassa räjäytyssuunnitelman laadinnan yhteydessä. Alueen valumavesien määrää ja laatua ja siihen vaikuttavaa toimintaa seurataan silmämääräisesti, ja mahdolliset poikkeamat kirjataan raportteihin. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain kunnan lupaviranomaiselle ja pyydettäessä alueelliselle ELY-keskukselle. Merkittävistä poikkeamista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle.
sivu 9 1.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioon ottaen toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 1.7 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toiminnasta ympäristölle aiheutuvia merkittävimpiä riskejä ovat öljyvahinko ja sallittujen melun tai pölyn ohjearvojen ylittyminen. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä voidaan estää ja rajoittaa asianmukaisella suunnittelulla ja suojelutekniikalla. Toiminnassa huomioitavia asioita ovat muun muassa toimintajaksojen ajoittaminen, Iouhintatasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastopaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Ennen jokaisen urakan aloittamista alueelle laaditaan laatusuunnitelma, johon sisältyvät muun muassa ympäristölle aiheutuvien riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu. Kaikki alueella työskentelevät hakijan ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupien ehdoista ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, ja velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Öljytuotteiden varastopaikat on suojattu. Alueella varastoidaan öljytuotteita vain käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä. Polttoöljy- ja bitumisäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta. Kulkuväylät tankkaus- ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit on merkitty. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan (vrt. kohta 1.4.4). Poikkeustilanteessa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksien varalle laaditaan toimintasuunnitelma, joka pidetään näkyvillä työmaakopissa ja jaetaan sekä omien että urakoitsijoiden työntekijöille. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja ryhdytään asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. 1.8 Hakemusasiakirjat 15.3.2012 päivätty ympäristöluvan jatkolupahakemus on tehty lomakkeelle 6025/01.2003. Hakemuksen liitteenä on - ote maa-ainesten ottamissuunnitelman nykytilanteesta ja suunnitellusta tilanteesta (liitteet 2A ja 2B, ilman mittakaavaa), - kopio peruskartasta (liite 3, mittakaava 1:20 000), - 22.8.2011 päivätty karttatuloste kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistöstä 749-402-6-8 Kiistala (mittakaava 1:10 000) ja luettelo edellä mainittuun kiinteistöön rajoittuvista kiinteistöistä ja niiden omistajista (liitteet 4A ja 4B), - laskelma asfaltin ja murskeen valmistuksessa kevyen ja raskaan polttoöljyn käytöstä aiheutuvista ilmapäästöistä (liitteet 5A ja 5B),
sivu 10 - ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta (liite 6), - kiinteistöä Kiistala 749-402-6-8 koskeva, 6.3.2012 päivätty lainhuutotodistus (liite 7), - yleisölle tarkoitettu tiivistelmä (liite 8), - pohjavesikartta (liite 9, mittakaava 1:20 000), - 24.6.2010 asennetun pohjaveden havaintoputken mittaus- ja asennuskortti (liite 10), - 9.5.2008 päivätty kiinteistöä Kiistala 749-402-6-8 koskeva esisopimus (liite 11) sekä - kopio SYMO OY:n 29.4.2007 päivätyn ympäristömelumittausraportin sivusta 7 ja APL Systems Oy:n Vuorimäen louhinta- ja murskausalueen 14.4-6.5.2010 melumittausten raportin sivusta 17. Hakemusta on pyynnöstä täydennetty ja täsmennetty 5.4.2012 saapuneella sähköisellä aineistolla, johon kuuluu Vuorimäen työmaan elo-syyskuu 2011 työsuunnitelma, laatusuunnitelma sekä turvallisuus ja ympäristö lomake. Työsuunnitelman liitteenä on prosessikaavio, laatusuunnitelman liitteenä vastuumatriisi ja turvallisuus ja ympäristö lomakkeen Toiminta kriisitilanteessa - kortti. Lisäksi aineistoon kuuluu kopiot viimeisimmän toimintajakson (1.8. 16.9.2011) työmaapäiväkirjoista. 2 Hakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Destia Oy:n ympäristölupahakemus saapui 19.3.2012 (asianumero 77/2012). Ympäristönsuojelupäällikön 26.3.2012 sähköpostilla lähettämään täydennys- / täsmennyspyyntöön perustuvat hakemusta koskevat täydennykset ja täsmennykset saapuivat 5.4.2012. Täydennykset ja täsmennykset sisältyvät kohdassa 1 esitettyyn. 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä 29.3. 30.4.2012 Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitiloissa. Ympäristölupahakemuksen nähtävillä pitoa koskeva kuulutus oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla 28.3. 2.5.2012. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli Uutis-Jousessa 29.3.2012. Erikseen tieto hakemuksesta lähetettiin postitse 17 kiinteistön omistajalle tahi haltijalle. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet Destia Oy:n toimintaa Vuorimäen kallioalueen koskevasta ympäristöluvan jatkolupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 2.4 Lausunnot Ympäristönsuojelulautakunta ei ole pyytänyt lausuntoja Destia Oy:n ympäristölupahakemuksesta.
sivu 11 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä eikä pyydetty lausuntoja, joten hakijan kuuleminen ei ollut tarpeen. 2.6 Katselmukset, tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen ei ole pidetty katselmuksia, tehty tarkastuksia eikä pidetty neuvotteluja. 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi Vuorimäen kallioalueen louhinnan ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutukset ovat arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) mukaisesti. Arviointi perustuu yleissuunnitelmaan, missä kalliota otetaan 94 hehtaarin alueelta tasoon +112. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut 12.1.2011 lausunnon 15.9.2010 päivätystä arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: --- Jatkosuunnittelussa ja erityisesti toimintaan haettavien ympäristölupien osalta tulisi hankkeesta vastaavien pyrkiä siihen, että eri toimijoiden lupahakemukset olisivat lupakäsittelyssä yhtäaikaisesti, jotta toimintojen yhteisvaikutuksia voitaisiin arvioida lupakäsittelyssä helpommin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä asiana on, että vaikutuksia tulisi tarkastella myös tiettyyn kohteeseen tai kohderyhmään kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi vesistöön kohdistuvat vaikutukset tulisi täten kuvata myös yhteisvaikutuksina, jotka mm. koostuisivat pöly- ja pintavesivaikutuksista sekä mahdollisista muista vaikutuksista. Samoin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina. Nyt arviointiselostuksessa ei kaikilta osin ole näin tehty, vaan kerrottu paikoin vain vaikutuksia vaikutustavoittain, huomioimatta eri vaikutusten yhteisvaikutus. Vähintäänkin olisi tullut kuvata kasvattaako vai vähentääkö jokin muu vaikutus jonkin muun vaikutuksen merkittävyyttä. --- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. --- Vesistöön kohdistuvien vaikutusten --- lähtöolettamukset saattavat olla virheellisiä, joten itse arviointitulokseen voi suhtautua varauksellisesti. Kuten Siilinjärven kunnan ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa, niin toisaalla Suomessa tehdyissä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksien selvityksissä pintaveteen kohdistuvien mm. nitraattityppi- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammat, kuin nyt tämän hankkeen osalta lähtökohtaisesti on oletettu. Tämä asia tulee tarkentaa ja selvittää hankkeita koskeviin lupahakemuksiin.
sivu 12 --- Meluvaikutusten arvioinnissa ei --- ole otettu huomioon alueelle mahdollisesti tulevia muita toimintoja, kuten asfaltin valmistus ja siihen liittyvät toiminnot, ylijäämämaiden kuljetukset ja käsittely. Nämä alueelle sijoittuvat toiminnot ja niistä aiheutuva melu tulee jatkotyössä huomioida kokonaisuutena ja huomioida impulssimaiset melulähteet kaikissa toimintoihin liittyvissä toiminnoissa. --- mm. poravaunun äänitehotasona (LWA) käytetty 115 db poikkeaa jonkin verran Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyistä arvioista kiviainestuotannon melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista, joiden mukaan porakoneen kokonaisäänitehotaso on pikemminkin 120 125 db:tä. Hankkeesta vastaavien kannattaa huomioida jatkotyössä edellä mainittu julkaisu ja siinä esitettyjä asioita. --- jatkotyössä tulee varmistaa mm. liikennejärjestelyitä suunniteltaessa ulkoilureitin turvallinen käyttö niin kesäkäytössä kuin erityisesti talvikäytössä. --- pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyykin merkittäviä epävarmuuksia. Tehty arviointi epävarmuustarkasteluineen antaa kuitenkin suuntaviivat, miltä osin lupavaiheessa pohjavesitutkimuksia tulee tarkentaa. Jatkotyössä tehtävien pohjavesiselvitysten tavoitteena tulisi olla Vuorimäen ja Harjamäki Käärmelahti pohjavesialueen välisen geologisen ja hydrogeologisen yhteyden selvittäminen, sillä se on keskeisin asia toiminnan pohjavesivaikutusten arvioimisessa, kuten GTK on lausunnossaankin maininnut. Arviointiselostuksessa esitetty tapa, että toiminnan pohjavesitarkkailun pohjalta tarkennettaisiin pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, on yhteysviranomaisen mielestä virheellinen. Pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset tulee jatkotyössä arvioida riittävin tutkimuksin ja toiminnan tarkkailulla vain varmistetaan, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia. Mikäli tarkkailulla havaitaan, että tehdyt olettamukset ja johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, tulee ryhtyä jo toimenpiteisiin haitallisten pohjavesivaikutusten vähentämiseksi. Tätä varten jatkotyössä onkin erityisesti pohjaveteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laatia käytännön suunnitelma niin tarkkailuista, kuin myös niistä toimenpiteistä, joilla haittoja vähennettäisiin tai eliminoitaisiin. --- on pöly- ja erityisesti hajuvaikutuksia --- Laskennan lähtöolettamukset eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia, sillä käytetty sekamalli, jossa arvioidaan hengitettävien kuitujen vähentymistä leijuman laimentumiskertoimilla, ei anna riittävän luotettavaa tietoa. Kiviainestuotannosta aiheutuvia pöly- ja hajuhaittoja on tarkasteltu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010). Edellä mainittua julkaisus-
sivu 13 sa esitettyjä asioita pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi kiviainestuotannossa kannattaa hankkeesta vastaavien huomioida jatkosuunnittelussaan ja erityisesti lupahakemusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan pölyvaikutukset, kuten pääosin myös hajuvaikutukset, kohdistuvat ilmeisimmin lähinnä vain toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Myös niiden merkittävyys, kun huomioidaan jo olemassa olevat vaikutukset, on siten ennakkoon arvioiden vähäinen kun toiminnat toimivat normaalisti. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyy aina keskeisimmät haitalliset vaikutukset. Näiden poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta jatkosuunnittelussa ja lupahakemuksessa on syytä kertoa, millä keinoin niiden syntymistä voidaan estää ja miten syntyviä haitallisia vaikutuksia tultaisiin vähentämään. --- jatkosuunnittelussa tulisi ottaa tarkemmin huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti niiden vähentämistoimenpiteet. --- Jatkosuunnittelussa on --- huomioitava, miten haitallisia vaikutuksia voidaan käytännön toimenpiteillä poistaa tai minimoida. Näitä käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa hankkeesta vastaavien on syytä ottaa huomioon, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) on esitetty. --- Vahinkotilanteista ja onnettomuuksista tiedottamisen tapoja ja keinoja tulisi jatkossa vielä kehittää, jotta lähialueen ihmiset saavat tiedot ja tarvittaessa myös toimintaohjeita mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa. --- Arviointiselostuksessa ei ole esitetty lainkaan varsinaista vaikutusten seurantaohjelmaa, vaan esitetty lähinnä yhden alueella toimivan yrittäjän (Destia Oy) voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen mukaista toiminnan käyttöpäiväkirjaan merkittäviä tietoja. Arviointiselostuksessa olisi pitänyt esittää selvästi kattavampi vaikutusten seurantaohjelma, jossa olisi mm. kerrottu, miten eri toimijoiden toimintojen yhteisvaikutuksia tullaan seuraamaan. On myös huomattava, ettei mahdollisesti myönnettävissä luvissa määritellä kuin vain sen lain mukaisista seurannoista ja tarkkailuista, jonka pohjalta ko. lupa on myönnetty. Täten kaikkia YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia ei määritellä toiminnoille myönnettävissä luvissa, vaan niiden osalta vaikutusten seuranta pitää nimenomaan esittää YVA-menettelyn yhteydessä. --- Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten esittämisessä puutteita. Samoin melun, pölyn ja maisemaan kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee jatkotyössä täsmentää, vaikkakin arviointimenettelyn yhteydessä tehtyä arviointia voidaan pitää riittävänä.
sivu 14 Erityisenä puutteena voidaan pitää varsinaisen vaikutusten seurantaohjelman puuttumista. Vaikka arviointiselostuksessa ei olekaan sellaisia merkittäviä puutteita, jotta se ei täyttäisi YVA-lain ja -asetuksen edellytyksiä, niin jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita, jotta heillä on tiedossa hankkeiden eri vaiheet.. 2.8 Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty edellä mainitussa lainkohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava asetuksen 1.1 :n - kohdan 7c) mukaan kivenlouhimolla tai sellaisella muulla kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, - kohdan 7e) mukaan kiinteällä murskaamolla tai sellaisella tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, - kohdan 7f) mukaan kiinteällä tai tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä asfalttiasemalla. Ympäristölupaa ei tarvita ympäristönsuojelulain 28.2 :n kohdassa 4 tarkoitettuun jätteiden hyödyntämiseen eikä käsittelyyn, sillä hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen edellä mainitun lain 30a.1 :n kohdan 2 mukaan ympäristölupaa ei tarvita maa- ja kiviainesten ottamisessa taikka rakennus- tai maaja vesirakentamistoiminnassa syntyvän pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn ottamis- tai rakennuspaikalla taikka muulla rakentamispaikalla, jossa jäte hyödynnetään tai käsitellään jätelain vastaavat vaatimukset täyttävän hyväksytyn suunnitelman tai luvan mukaisesti. 2.9 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1 :n mukaan seuraavat lupa-asiat: - kivenlouhimo sekä muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (kohta 7a), - kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (kohta 7b), - kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema (kohta 7c).
sivu 15 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Vuorimäki on Siilinjärven kirkonkylän länsipuolella, linnuntietä noin 4,5 kilometrin päässä. Vuosina 1996 1998 toteutetun Pohjois-Savon kallioinventoinnin mukaan Vuorimäki ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti arvokas kallioalue. Vuorimäki ei ole Kuopion luonnontieteellisen museon kasvistollisesti arvokkaiden kallioiden luettelossa (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökeskus 214, 2001). Pääosa Vuorimäen lähialueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Destia Oy:n ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai luontotyyppejä tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita. Alueen pohjoispuolella, noin 900 metrin päässä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Suo on harvinainen lettosuo, missä on muun muassa uhanalaisia puna- ja kaitakämmeköitä. Jussilan leton suotyyppi on luokiteltu vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuorimäen pohjoispuolella on Siilinjärvi-Maaninka harjujakso. Siilinjärven luonto ja maisema selvitysluonnoksen (11.1.2005) mukaan harjulla on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaita alueita, muun muassa Harvalainen- Outokki. Vuorimäki ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vuorimäen pohjoispuolella ovat Harjamäki-Kasurila - (0874901) ja Harjamäki- Käärmelahti pohjavesialueet (0847651). Pohjavesialueiden vedenjakaja on Harjamäessä. Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueella on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Harjamäki-Kasurila pohjavesialueella on kaksi Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoa. Destia Oy:n kallioalue on noin 600 metrin päässä Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueen rajasta. Tieyhteys alueelle kantatieltä 77 kulkee kantatien puoleisessa päässä Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella. Vuorimäen kallioalue kuuluu Räimäjärven valuma-alueeseen (04.289). Kallioalueen vedet ohjautuvat Räimäjärveen Lyhyenjärven, Pitkäjärven ja Iso- Petäisen kautta. 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Destia Oy:n hakemuksen mukaista aluetta lähinnä oleva asunto on lännessä, noin 600 metrin päässä Koivusaaressa kiinteistöllä Pitkälä 749-408-22-0. APL Systems Oy:n huhti- ja toukokuussa 2010 tekemien melumittausten mukaan Pitkälän kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen pihalla melutaso oli päivällä (klo 07 22) pääosan ajasta alle 50 dba ja yöllä (klo 22 07) alle 45 dba. Mittausten aikana Vuorimäessä murskattiin Destia Oy:n ja Rudus Oy:n alueilla.
sivu 16 Destia Oy:n Vuorimäen kallioalueen eteläpuolella, Honkamäen yksityistien varressa olevat asunnot ovat noin 1,1 kilometrin päässä. Edellä mainittujen, APL Systems Oy:n tekemien mittausten mukaan Honkamäen yksityistiellä, kiinteistöllä Aurinkorinne 749-414-5-99 sijaitsevan omakotitalon piha-alueella melutaso oli päivällä (klo 07 22) alle 50 dba. Yöllä (klo 22 07) melutaso oli muutaman kerran ylittänyt tason 45 dba. Edellä mainitulla kiinteistöllä SYMO Oy:n 11.5.2007 tekemien mittausten mukaan keskiäänitaso oli 45,8 dba ja maksimiäänitaso 57,5 dba (29.5.2007 päivätty raportti). Kiinteistöllä Pamppula 749-401-1-22 keskiäänitaso oli 54,9 dba ja maksimiäänitaso 64,8 dba. Mittausraportin mukaan Aurinkorinteellä tehdyissä mittauksissa mittausolosuhteet täyttivät ympäristöministeriön ohjeessa (ympäristömelun mittaamiselle, Ohje 1: 1995) annetut vaatimukset. Pamppulassa tehdyissä mittauksissa epävarmuutta aiheuttivat häiriöäänet, sääolosuhteet ja toiminnan vaihtelut. Kantatieltä 77 toiminta-alueelle johtavien teiden varressa ei ole asutusta. Vuorimäen alue ja Vuorimäen pohjoispuolella oleva harjualue ovat aktiivisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Harjualueen ulkoilu- ja latureitti risteää Destia Oy:n kallioalueen tuloteiden kanssa. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuormitus Destia Oy:n lisäksi Vuorimäessä toimivat Rudus Oy ja Savon Kuljetus Oy. Rudus Oy:n ottamisalue on Destia Oy:n alueen kaakkoispuolella, Savon Kuljetus Oy:n luoteispuolella. Destia Oy:n louhos avautuu lounaaseen, Rudus Oy:n etelään ja Savon Kuljetus Oy:n länteen. Suunnitelmien mukaan kaikkien kolmen toimijan alueet yhdistetään myöhemmässä vaiheessa. Alueiden välillä on tällä hetkellä tieyhteys. Destia Oy:n ja Rudus Oy:n ottamisalueiden etäisyys on noin 100 metriä. 3.4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Destia Oy:llä on Siilinjärven ympäristölautakunnan 26.3.2010 antama ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, asfaltin, PAB-asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen sekä asfalttijätteen välivarastointiin ja käsittelyyn Vuorimäessä, kiinteistöllä Kiistala 749-402-6-8. Lupa oli voimassa 28.4.2012 saakka. Kunnan rakennuslautakunta on 3.4.2012 myöntänyt Destia Oy:lle maaainesluvan yhteensä 300 000 m 3 -ktr kiviaineksen ottamiseen 25 000 m 2 :n ottamisalueelta tasoon +111,50 +112,50. Lupa on voimassa 12.5.2014 saakka. Vuorimäen alueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava, jolla Vuorimäen osalta muutetaan ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamaa Kuopion seudun maakuntakaavaa. Maakuntakaavassa Vuorimäki on osoitettu kallion louhinta-alueeksi (EO2 13.681). Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Laajoilla, usean toimijan käsit-
sivu 17 tävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 )". Vuorimäki sisältyy Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava-alueeseen. 7.6.2010 päivätyssä yleiskaavaluonnoksessa Vuorimäki on varattu maaainesten ottoalueeksi (EO-5/MU). Kaavaluonnoksen määräysten mukaan maa-aineslupien käsittelyn pohjana tulee olla koko aluetta koskeva yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Oton päätyttyä alueella noudatetaan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta (MU), kaavamääräyksiä. 4 Asian ratkaisu 4.1 Ratkaisu Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn, asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn Vuorimäen kallioalueella (Hamulan kylän tila 6:8). 4.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyselvityksen ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Vuorimäen kallioalueen kallion louhintaa ja kiviainesten jalostamista koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita, jotka kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tuonut esille 4.11.2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle YVA-selostuksesta annetussa lausunnossa. Puutteet, jotka koskevat laskennallisia melu- ja pölyselvityksiä, on todennut myös Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteysviranomaisena YVA-selostuksesta 12.1.2011 antamassaan lausunnossa. Lausunnon mukaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja. Destia Oy:n Vuorimäen kallioalueella toimintaa koskevaan ympäristöluvan jatkolupahakemukseen ei ole täydennetty tahi tarkennettu YVA-prosessissa tehtyjä arviointeja. Destia Oy:n Vuorimäen kallioalueen aiempi ympäristölupa koski samansuuruista ottamisaluetta. Ottoalue laajenee 25 000 m 2 pohjoiseen. Alin ottamistaso ei poikkea aiemmasta. Edellä todettu, alueen ympäristöolosuhteet, toimialan erityisnormit (valtioneuvoston asetukset 448/2010 ja 800/2010) ja velvoite ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskevan hakemuksen esittämisestä huomioon ottaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että vaikka nyt ratkaistavana olevassa Destia Oy:n lupahakemuksessa ei ole täsmennetty eikä tarkennettu YVA-selostuksessa esitettyä, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ollut lupaharkinnan kannalta riittävät tiedot toiminnasta ja sen vaikutuksista.
sivu 18 4.3 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksen esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi: Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen 1. Kallion louhinta ja murskaus eivät ole sallittua juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Muuna aikana louhinta ja louheen murskaus on sallittua arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 7.00 21.00, - räjäytykset klo 8.00 16.00, - louheen rikotus klo 8.00 17.00 ja - louheen ja asfalttijätteen murskaus klo 6.00 22.00. Murskeiden lastaus ja kuljetukset sekä asfalttijätteen ja ylijäämälouheen vastaanotto ovat sallittuja ympäri vuoden arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Asfaltin valmistus ja kuljetus ovat sallittua touko-syyskuun välisenä aikana arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 6.00 22.00 ja perjantaisin klo 5.30 14.00. Lisäksi asfalttia voidaan valmistaa ja kuljettaa 1.5. 31.8. välisenä aikana sunnuntaista perjantaihin klo 22.00 6.00 korkeintaan 15 yönä ja korkeintaan kahden viikon ajan vuodessa. Asfaltin valmistamisesta yöllä ja/tai viikonloppuna on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa aiemmin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistöille, joiden osoite on Koivusaarentie 220 ja Honkamäen yksityistie 70. Ilmoituksessa on mainittava muun muassa urakoitsijan yhteyshenkilö yhteystietoineen. 2. Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskaamo ja asfalttiasema ovat sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. 3. Vuorimäen kallioalueella tapahtuvasta toiminnasta mukaan lukien työmaakoneet ja kuljetukset tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07 22 olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo 22 07 asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 db:n ylityksiä ei sallita lainkaan. 4. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että tärinän heilahdusnopeuden pystykomponentti ei ylitä lähimmässä asumiseen käytettävässä rakennuksessa arvoa 7 mm/s. 5. Lupaviranomainen päättää tarvittaessa erikseen melun ja tärinän mittaamisesta.
sivu 19 Pölyhaittojen ehkäiseminen 6. Pölyntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet kuten murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan kalliorintausten suojaamalle alueelle asutukseen nähden. 7. Toiminta-alueella ja sen liittymätiellä kiviainesten siirrot, lastaukset, kuljetukset, pintamaiden läjitys, alueiden hoitaminen sekä muut toiminnot ovat tehtävä siten, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäiseminen 8. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien, pohjavesien, talousvesikaivojen eikä maaperän pilaantumista tai terveyshaittaa. 9. Polttonesteitä, öljyjä ja muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita saa varastoida ja käsitellä ainoastaan varikkoalueella, jonka maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Kuljetus- ja maansiirtokalusto on pysäköitävä edellä mainitulla varikkoalueella. Murskaamon ja työkoneiden huolto tulee tehdä varikkoalueella. Erityisen painavista syistä kuten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi edellä mainitusta huoltoa koskevasta kiellosta voidaan poiketa. Tällöin on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät edellä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. 10. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valumaaltaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna. Moottori- ja voiteluöljytuotteiden varastointivaunussa tai -kontissa tulee olla valuma-allas, jossa tuotteet varastoidaan. Vaunun tai kontin tulee olla lukittava. 11. Polttoainesäiliöitä ja kalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, joista voi aiheutua vaaraa maaperän tai pohjaveden laadulle. 12. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pohjavesialueella olevan tiestön pölyntorjunnassa ei saa käyttää poh-
sivu 20 javedelle haitallisia aineita kuten suolaa (natrium-/kaliumklori). Kastelussa on käytettävä puhdasta vettä. 13. Murskaamo, asfalttiasema, varikkoalue ja varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maa-ainesten ottamisalueen jälkihoitoa. Toiminnan päätyttyä rakennetut suojaukset on purettava, tiivistyneet tienpohjat, varastokasojen, murskaamon ja asfalttiaseman pohjat möyhittävä ja pehmennettävä. 14. Ylijäämämaiden varastointi ja toiminta-alueen maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumahaittaa. Tarvittaessa hulevedet on johdettava maastoon lasketusaltaan kautta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 15. Vuorimäen kallioalueelle saa vastaanottaa ja välivarastoida murskaamatonta ja murskattua asfalttijätettä yhteensä enintään 5 000 tonnia vuodessa. Murskaamatonta asfalttijätettä saa varastoida alueella enintään kolme (3) vuotta. Murskattua asfalttijätettä saa varastoida alueella enintään yhden (1) vuoden. 16. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. 17. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. 18. Kaivannaisjätteenä syntyvä pintamaa on läjitettävä toiminta-alueelle ja käytettävä alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. 19. Ongelmajätteet on ominaisuuksien mukaan pidettävä toisistaan erillään ja ne on pakattava tiiviisiin ja kestäviin pakkauksiin, jotka on merkittävä. Ongelmajätteet on varastoitava varikkoalueella lukitussa, katetussa sekä vettä läpäisemättömällä pinnoitteella maaperästä eristetyssä ja reunakorokkeilla varustetussa tilassa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja niin, että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Ongelmajätteiksi luokiteltujen jätteiden kuljetusta varten on laadittava siirto-asiakirja, joka on oltava mukana jätteen siirron aikana. 20. Yhdyskunta- ja ongelmajätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan jokaisen toimintajakson jälkeen. Käymäläjätteet tulee kerätä tiiviiseen säiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle jokaisen toimintajakson jälkeen.
sivu 21 Onnettomuuksien ehkäisy 21. Louhinnan ja murskauksen aikana on ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle estettävä riittävin varoituskyltein ja puomituksin. 22. Onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi toiminnassa käytettävät rakenteet ja laitteistot on huollettava ja kunnossapidettävä siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti, alueen liikenne huomioon ottaen. 23. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. 24. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on tarvittaessa päivitettävä. 25. Räjäytyssuunnitelmassa ennalta määritellyistä räjäytysajankohdista voidaan poiketa vain erityisestä syystä, josta on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa rajanaapureille sekä muille mahdollisille haitankärsijöille. 26. Pienenkin öljy- tai muun vastaavan vahingon sattuessa on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisesta tilanteesta kuten tulipalosta, jonka seurauksena voi olla päästöjä ympäristöön tai terveyshaittoja, on ilmoitettava välittömästi Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 27. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Varikkoalueella on oltava riittävän tiivispohjainen paikka, johon pilaantunut maa voidaan väliaikaisesti kerätä. Valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset 28. Louheen ja asfalttijätteen murskausta sekä asfaltin valmistusta koskevan toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään yhtä viikkoa ennen toimintajakson aloittamista järjestelyjen tarkastamista varten (ns. aloitustarkastus). Vastaavasti kunnan