Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes
Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima aikuisväestön työ- ja arkielämän perustaitojen osaamista ja käyttöä arvioiva tutkimus, joka on osa laajempaa tutkimusohjelmaa (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) Suomessa tutkimuksen rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen kansalliseen ohjaukseen osallistui myös Opetushallitus. Tutkimuksen toteuttamisesta vastasivat Tilastokeskus ja Jyväskylän yliopisto. Kansainvälinen tutkimus toteutetaan vaiheittain: 1. vaihe, jossa Suomi oli mukana, 2008ᅳ2013 24 maata 2. vaihe on parhaillaan käynnissä, 2012ᅳ2016 9 maata (Chile, Kreikka, Indonesia, Israel, Liettua, Uusi-Seelanti, Singapore, Slovenia ja Turkki)
1.vaiheessa mukana olleet 24 maata 2013 3
Mitä mitattiin ja miten? Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. Laaja taustakysely Kysymyksiä mm. koulutus- ja työhistoriasta sekä työssä ja arjessa tarvittavista taidoista Tiedonkeruu tehtiin käyntihaastatteluina. Suomessa aineisto kerättiin 8/2011ᅳ3/2012 välisenä aikana. Vastausosuus oli 66%. Kullekin henkilölle laskettiin hänen tekemiensä tehtävien perusteella hänen osaamistaan kuvaava pistemäärä, vaihteluväli oli 0ᅳ500. Osaamispistemäärien perusteella määriteltiin lisäksi, mille suoritustasolle henkilö sijoittui.
Lukutaito (%) Japan Finland Netherlands Australia Sweden Norway Estonia Flanders (Belgium) Czech Republic Slovak Republic Canada Average Korea England/NI (UK) Denmark Germany United States Austria Poland Ireland France Spain Italy 80 60 40 20 0 20 40 60 80 Per cent Level 2 Level 1 Below Level 1 Level 3 Level 4/5 No information OECD, D. Roseveare 2013
Lukutaito ja ammatti (ka) 350 Lukutaidon pistemäärä, ka 300 250 200 150 100 50 0 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea Skilled Semi-skilled white-collar Semi-skilled blue-collar Elementary OECD Skills Outlook 2013
Numerotaito (%) Japan Finland Flanders (Belgium) Netherlands Sweden Norway Denmark Slovak Republic Czech Republic Austria Estonia Germany Average Australia Canada Korea England/NI (UK) Poland Ireland France United States Italy Spain Per cent 80 60 40 20 0 20 40 60 80 Level 2 Level 1 Below Level 1 Level 3 Level 4/5 No information OECD, D. Roseveare 2013
Numerotaito ja ammatti (ka) 350 Numerotaidon pistemäärä, ka 300 250 200 150 100 50 0 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea Skilled Semi-skilled white-collar Semi-skilled blue-collar Elementary OECD Skills Outlook 2013
Tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot (%) Sweden Finland Netherlands Norway Denmark Australia Canada Germany England/NI (UK) Japan Flanders (Belgium) Average Czech Republic Austria United States Korea Estonia Slovak Republic Ireland Poland Per cent 100 50 0 50 100 Level 1 Below Level 1 Level 2 Level 3 Failed ICT core or had no computer experience OECD, D. Roseveare 2013
Tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot ja ammatti (%) 80 Tietotekniikkaan perustuva ongelmanratkaisutaito hyvät taidot eli tasot 2 ja 3 (%) 70 60 50 40 30 20 10 0 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea Skilled Semi-skilled white-collar Semi-skilled blue-collar Elementary OECD Skills Outlook 2013
Pistemäärän keskiarvo Taidot ja ikä (ka) 320 Taitojen keskiarvot ikäryhmittäin Suomessa ja OECD-maissa 310 300 290 Lukutaito OECD-maat 280 270 260 Lukutaito Suomi Numerotaito OECD-maat Numerotaito Suomi Ongelmanratkaisu OECDmaat Ongelmanratkaisu Suomi 250 240 16 19 v. 20 24 v. 25 29 v. 30 34 v. 35 39 v. 40 44 v. 45 49 v. 50 54 v. 55 59 v. 60 65 v. Ikäryhmä Malin et al., 2013, Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19
Tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot ja ikä (%) 80 Tietotekniikkaan perustuva ongelmanratkaisutaito hyvät taidot eli tasot 2 ja 3 (%) 70 60 50 40 30 20 10 0 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea 16-24 25-34 35-44 45-54 55-65 OECD Skills Outlook 2013
Lukutaito ja osallistuminen työelämään (%) Finland Employed Unemployed Out of the labour force Average Employed Unemployed Out of the labour force 100% 100 % 90% 90 % 80% 80 % 70% 70 % 60% 60 % 50% 50 % 40% 40 % 30% 30 % 20% 20 % 10% 10 % 0% Level 1 and below Level 2 Level 3 Levels 4/5 0 % Level 1 and below Level 2 Level 3 Levels 4/5 OECD, D. Roseveare 2013
Korkeaa ja matalaa osaamista vaativissa töissä olevat (%) Austria Italy Czech Republic Slovak Republic Japan Germany England/NI(UK) Australia Poland Average Ireland United States Netherlands Spain Sweden Estonia Norway Denmark Korea Canada Finland Flanders (Belgium) OECD, D. Roseveare 2013 Jobs requiring primary education or less Jobs requiring tertiary education or more 30 20 10 0 10 20 30 40 50 60
Koulutuksen ja työn vastaavuus (%) Italy Netherlands Flanders Poland Finland Slovak Republic Denmark Sweden United States Norway Czech Republic Austria Korea Average Spain Germany Estonia Canada Ireland Australia England/NI (UK) Japan Under-qualification Over-qualification 0 5 10 15 20 25 30 OECD, D. Roseveare 2013
Taitojen ja työn vastaavuus (%) Sweden Finland Canada Netherlands Estonia Poland Denmark Flanders (Belgium) England/NI (UK) Norway United States Australia Japan Average Korea Italy Slovak Republic Germany Ireland Czech Republic Spain Austria OECD, D. Roseveare 2013 Share of workers whose literacy level is more or less than required by their jobs Under-skilled Over-skilled 0 5 10 15 20 25 30
Tiedonkäsittelytaitojen käyttö työssä (indeksi) 3 Keskimääräinen tietojenkäsittelytaitojen käyttö työssä 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea lukeminen kirjoittaminen numerotaidon käyttö tietotekniikan käyttö ongelmanratkaisu OECD Skills Outlook 2013
Tietotekniikan käyttö työssä, ikäryhmittäin (indeksi) 3 Työssä, keskimäärin 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea 16-24 25-54 55-65 OECD Skills Outlook 2013
Tietotekniikan käyttö kotona, ikäryhmittäin (indeksi) 3 Kotona, keskimäärin 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea 16-24 25-54 55-65 OECD Skills Outlook 2013
Geneeristen taitojen käyttö työssä (indeksi) 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 Denmark Estonia Finland Germany Netherlands Norway Sweden United States Japan Korea omaan työhön vaikuttaminen työssä oppiminen henkilöihin vaikuttaminen yhteistyö työtovereiden kanssa oman työn organisointi käden taidot ja tarkkuus ruumiillinen ponnistelu OECD Skills Outlook 2013
Taidot ja työhön liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen (%) 100 Below level 1 Level 1 Level 2 Level 3 Level 4/5 80 60 40 20 0 OECD, D. Roseveare 2013 21
Vahvuudet kv-vertailussa Suomalaisten perustaidot ovat huippuluokkaa kaikissa ammattiryhmissä mainiot valmiudet ammatillisten taitojen kehittämiselle ja korkeaa osaamista vaativien töiden tekemiselle Miltei puolet töistä on sellaisia, joissa vaaditaan korkeaa osaamista, osuus on Suomea suurempi ainoastaan Belgian Flanderissa Työssä olevien perustaidot vastaavat hyvin töiden vaatimuksia taidot ovat vajaassa käytössä noin seitsemällä prosentilla, osuus on pienempi ainoastaan Ruotsissa puutteelliset taidot on alle viidellä prosentilla koulutuksen ja työn vastaavuus on hieman heikompi
Työelämän kehittämisen kysymyksiä Ikäryhmien väliset erot ovat Suomessa suuria iäkkäiden taidot ovat keskinkertaiset, etenkin tietoteknisissä taidoissa olisi parantamisen varaa 25ᅳ34-vuotiaiden perustaidot ovat maailman parhaat Suomessa ja Japanissa kaikista nuorimman ikäryhmän taidot ovat hieman heikentyneet 15 vuoden takaisesta, esimerkiksi Koreassa nuorten taidot ovat nykyisin yhtä hyvät kuin Suomessa, Japanissa ja Hollannissa Taidot ja työelämään osallistuminen heikkotaitoisimmista selvästi keskimääräistä pienempi osuus osallistuu Suomessa työelämään Taidot säilyvät ja kehittyvät parhaiten, kun niitä käytetään yksilön ja työpaikan tarpeista lähtevä taitojen käyttö ja oppiminen työssä oppiminen yli sukupolvirajojen kokemuksen ja erilaisten taitojen yhdistäminen taitojen käyttö ja oppiminen vapaa-ajalla ja näiden taitojen tunnistaminen työelämässä
Lisätietoja Tietoja tutkimuksesta ja tuloksista: OECD:n PIAAC-sivut http://www.oecd.org/site/piaac/surveyofadultskills.htm suomenkieliset PIAAC-sivut https://ktl.jyu.fi/piaac Julkaisuja: Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia 2013 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2013/liit teet/okm19.pdf?lang=fi OECD Skills Outlook 2013 http://skills.oecd.org/skillsoutlook.html