Maatalouden kehitysedellytykset pohjoisilla alueilla maitokiintiöjärjestelmän päättyessä -kipupisteenä pellon saatavuus Nivala 26.11. 2013 Professori, TkT, dos. Heikki Lehtonen heikki.lehtonen@mtt.fi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Taloustutkimus Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki
Aiheita ja kokonaisuuksia Merkittävimmät muutokset markkinoilla ja maatalouspolitiikassa Rakennekehitys, työnjako ja investoinnit Miksi tämä työpaja?
Maataloustukien reaalinen arvo alenee vähitellen lähes koko EU:ssa Poikkeuksena ne uudet jäsenmaat joissa vielä tukitaso nousee Kesällä 2013 todettiin erityisesti EU:n nykyisessä ja näköpiirissä olevassa tilanteessa eurooppalaisen maatalouden tulee pärjätä vähemmällä yhteiskunnan tuella kuin aiemmin EU-maatalouden kilpailukyvyn tulee parantua Esim. maitokiintiöiden poistuminen kokonaan toteutuu 2015 Maatalouden tulee silti vastata erilaisiin yhteiskunnan vaatimuksiin Fischlerin CAP-reformi oli käänteentekevä Tukea irrotettiin tuotannosta ja alettiin maksamaan peltoalan kautta Nyt tukea voidaan alentaa / suunnata uudelleen Maan hinnat nousivat huomattavasti Yhdessä viljan hintojen nousun (2007) kanssa peltomaan tarjolle tulo heikkeni => kustannuskriisit ja heikkenevä kotieläintuotteiden tarjonta
Maatalouden panoshintaindeksi 2005-2011 (vasen) ja kuluttajahintaindeksi 1995-2012 ja 2000-2012 (oikea) Lähde: Eurostat, Tilastokeskus Kuluttajahintai ndeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1995 = 100 2000 = 100
Viljelijöiden on noudatettava tukikelpoisilla hehtaareillaan kolmea viherryttämistoimenpidettä 1) Viljelyn monipuolistaminen: viljeltävä vähintään kahta kasvia 10-30 ha tiloilla ja kolmea kasvia yli 30 ha tiloilla Poikkeuksena vaaditaan vain kaksi kasvia yli 10 ha tiloilla, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai läheisillä alueilla -Ei koske tiloja, joilla on yli 75 % nurmea 2) Pysyvän nurmen säilyttäminen; seuranta jäsenmaa- tai aluetasolla. 3) Jos kunnan / alueen kokonaisalasta peltoa yli 25%, tilan peltoalasta on vähintään 5 % oltava ns. ekologista alaa (mm. kesanto, suojakaistat, typpeä sitovat kasvit). Poikkeusmahdollisuuksia tietyt vaatimukset täyttäville alueille ja tiloille (mm. metsävaltaiset alueet ja nurmivaltaiset tilat)
Viherryttämisehdot eivät suuri rasite maatiloille Suomessa Vuoden 2012 viljelytietojen perusteella Alle 10 hehtaarin tiloilla yhtä tai kahta kasvia viljeltiin vuonna 2012 noin kahdella kolmasosalla tiloista Yli kymmenen, mutta alle 30 hehtaarin tiloilla vähintään kahta kasvia viljeli lähes 94 % maatiloista Yli 30 hehtaarin tiloilla vähintään kolmea kasvia viljeltiin noin 91 %:lla maatiloista Kun otetaan huomioon 62. leveyspiirin pohjoispuolella oleville tiloille tehdyt huojennukset vaadittavien viljelykasvien määrässä, viljelyn monipuolistaminen aiheuttaa ongelmia tai muuttaa pellonkäyttöä vain hyvin pienessä osassa maatiloja
Mitä muuta merkittävää maatalouspolitiikassa? Tuotantosidonnaisen EU-tuen määrä voi Suomessa olla 20 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä Komission vaatimuksesta tämä alenee 18 %:in vuoteen 2020 Valkuaiskasveille voidaan maksaa 2 prosenttia suorista tuista tuotantoon sidottuna Erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto osalle kansallisia (141-) tukia Suomi edelleen vahvasti riippuvainen kans. tuista (142) erit. litratuki maidolle ja nautaeläimille
Tukea saaneiden tilojen tuotantosuuntajakauma (%) vuonna 2012 Siipikarja 1,0 % Naudanliha 6,2 % Muu 5,8 % Sika 3,0 % Lypsykarja 16,7 % Koko maa MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Kasvinviljely 67,3 % Siipikarja 1,1 % Muu 4,8 % Naudanliha 6,6 % Sika 4,4 % Kasvinviljely Lypsykarja 65,8 % 17,3 % Siipikarja 1,4 % Naudanliha 4,1 % Muu 5,4 % Sika 3,5 % Lypsykarja 9,1 % Kasvinviljely 76,5 % Väli- Suomi Pohjois- Suomi Etelä-Suomi Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Itä- Suomi Siipikarja 0,1 % Muu 7,1 % Naudanliha 7,5 % Sika 0,9 % Kasvinviljely Lypsykarja 56,0 % 28,4 % Siipikarja 0,3 % Muu 7,5 % Naudanliha 9,9 % Sika 1,1 % Lypsykarja 27,7 % Kasvinviljely 53,6 % NUTS II -mukaisen aluejaon suuralueet Uusimaa ja Ahvenanmaa on yhdistetty Etelä-Suomeen. Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä.
USD/1000 kg 700 600 500 400 300 200 100 Maissin, soijan ja vehnän maailmanmarkkinahinnat vuosina 2002 2012 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Soija Vehnä Maissi MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Lähde: USDA, CBOT, CBR
Naudan-, sian-ja siipikarjanlihan maailmanmarkkinahintaindeksien kehitys 2006 2012 Hintaindeksi (Tammikuu 1996=100) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Naudanliha Siipikarjanliha Sianliha MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Lähde: FAO
Voin ja rasvattoman maitojauheen vientihinnat vuosina 2006 2012 USD/1000 kg 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006200720082009201020112012 Voi Maitojauhe MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Lähde: Canadian Dairy Information Centre
Lihan, kananmunien sekä maidon hinnat Suomessa vuosina 2008 2012 /100 litraa 60 50 40 30 20 Maito, sis. tuen Maito, ilman tukea 2008 2009 2010 2011 2012 /100 kg 350 300 250 200 150 100 50 0 Naudanliha Sianliha Kananmunat Siipikarjanliha 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tike MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013
Maatalous-ja puutarhayritysten tulos-ja kannattavuuskehitys vuosina 2000 2012e Kannattavuuskerroin 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 Siipikarjatalous Lypsykarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Muu nautakarjatalous Sikatalous Lammas, vuohi ja muu laidunkarja MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013
Maidontuotannon kannattavuus 2000-2009 Lähde: EU FADN database. Source of the data: Reporting system and advanced results: MTT Economic Research, Finland (www.mtt.fi/eufadn-adv). Basic data Source: FADN-EC-DG 2 1,5 1 0,5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Denmark, conventional Germany, conventional France, conventional Italy, conventional Netherlands, conventional Finland, conventional Sweden, conventional Great Britain, conventional EU average, conventional -0,5-1
Maatalous-ja puutarhayritysten tulos-ja kannattavuuskehitys vuosina 2000 2012e Kannattavuuskerroin 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 Kasvihuoneviljely Avomaapuutarha Muu kasvinviljely Kaikki tuotantosuunnat Viljanviljely MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013
Maidontuotannon kehitys (milj. l) eri tukialueilla ja koko maassa Lähde: ww.mmmtike.fi 2001/2002 2001/2002 2002/2003 2003/2004 2004/2005 2005/2006 2006/2007 2007/2008 2008/2009 2009/2010 2010/2011 2011/2012 2012/2013 Muutos% A 123 125 124 122 117 115 114 107 108 107 104 103 102-17,1 B1 417 418 412 408 392 387 383 367 358 358 351 345 339-18,7 B2 12 12 12 12 12 11 11 11 11 12 12 12 13 8,3 A+B ulkos. 4 4 4 4 5 5 3 3 3 4 4 4 3-25,0 C1 512 520 506 497 487 487 498 482 469 468 467 455 449-12,3 C2 992 1017 1002 997 987 1002 992 971 973 1004 1012 1005 1006 1,4 C2P 102 105 104 104 100 102 90 88 89 94 95 95 95-6,9 C3P1 13 14 14 14 13 14 14 14 14 14 15 15 14 7,7 C3P2 59 61 62 60 58 59 59 57 56 58 57 56 56-5,1 C3P3 66 68 69 68 66 66 64 63 62 62 62 61 63-4,5 C3P4 29 29 28 28 27 26 25 24 23 23 23 23 22-24,1 C4P4 18 19 19 18 16 16 16 16 16 16 16 15 15-16,7 C4P5 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 4 4 0,0 AB 556 559 552 546 526 518 511 488 480 481 471 464 457-17,8 C 1795 1837 1808 1790 1758 1776 1761 1718 1705 1742 1750 1729 1724-4,0 Koko maa 2351 2396 2360 2336 2284 2294 2272 2206 2185 2223 2221 2193 2181-7,2
Lypsylehmien lukumäärä karjakokoluokittain eri vuosina - monien 20-50 lehmän tilojen pitäisi vielä aloittaa investoinnit 120000 100000 80000 60000 Lypsylehmiä 2001 Lypsylehmiä 2005 Lypsylehmiä 2008 Lypsylehmiä 2012 40000 20000 0 1-9' 10-14' 15-19 20-29 30-39 40-49 50-74 75-
Lehmäpaikkoja tuetuissa navettahankkeissa vuosina 2001-2012 30 000 26 628 25 000 21 495 23 296 25 101 20 000 14 383 15 000 12 011 12 810 12 950 13 995 14 733 13 097 12681 11747 10 000 8 378 8 685 10 346 11 106 7 202 11 895 7 554 7 683 7 430 5 000 3 633 7 181 5 543 4998 4317 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lehmäpaikkoja ennen toimenpidettä Lehmäpaikkoja toimenpiteen jälkeen Lehmäpaikkojen lisäys MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013
Lehmäpaikkoja per navetta, tuetuissa hankkeissa vuosina 2001-2012 90 80 71,4 78,8 70 60 63,2 75 73,7 50 40 30 20 32 36,1 39 40,8 27,6 43 24,1 50,5 50,6 26,6 27,2 37,8 42 30,4 29,1 29 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lehmia toimenpiteen jälkeen Lehmiä ennen toimenpidettä MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013
EU:n maitokiintiöiden poistuminen on markkinaliberalisointi, joka testaa, millä hinnalla ja tuella maitoa EU:ssa (Suomessa) tuotetaan Investoinnit mahdollisia ilman kiintiövaatimusta tai kansallista tukea Ristiinsubventio: kansallinen tuki osalla tuotantoa alentaa riskiä investoitaessa Laajentajat voivat hyvässä suhdanteessa haastaa entisen tuotantorakenteen ja kansallisen tuen jaon Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että C-alueen viitemäärä ylittyy hyvässä suhdanteessa Ei ainakaan tilanteessa, jossa C-alueen viitemäärän ylitys alentaa yhtäläisesti kaikkien litratukea Ei myöskään kokonaan siinä tilanteessa, jossa C-alueen viitemäärän ylitys alentaa vain viitemääränsä ylittäneiden litratukea alitukset luettaisiin ylittäjien hyväksi silloin riski C-alueen viitemäärän ylittymiseen on pienempi myös maidon tuotanto kokonaisuudessaan pienempi Kansallisen tuen tilakohtaiset rajoitukset lisäisivät investoijien epävarmuutta Tilakohtainen viitemäärä kohdistaa riskin C-alueen viitemäärän ylittymisestä laajentajille Se heikentäisi rakennekehitystä ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikkien tuottajien litratukea alennetaan C-alueen viitemäärän ylittyessä Investointituesta tarjonnan säätelyn keino? Varmasti tehokas jarru tuotannolle jos tuen myöntäminen (määräajaksi) lakkaa Se olisi hankala investointivaiheessa oleville tiloille laajentaminen usein elinehto Lisäisi olennaisesti investoivien tilojen kustannuksia ja epävarmuutta Heikkinen, T., Pietola, K. 2009. Investment and the dynamic cost of income uncertainty: The case of diminishing expectations in agriculture. European Journal of Operational Research192 2: 634-646. http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/465273
Näkymät epävarmoja asetelmat voivat muuttua Investoinnit haavoittuvia tuotehintojen alenemiselle, panoshintojen nousulle Maitokiintiövapautus lisää tuotantoa, alentaa EU:n keskihintoja, lisää hintavaihtelua ja pidentää matalien hintojen kausia Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan maidon tuottajahinta alenisi maitokiintiöistä luopumisen vuoksi EU:ssa keskimäärin korkeintaan noin 10 % - osa tästä välittyisi Suomeen Witzke, P., Kempen, M., PérezDominguez, L., Jansson, T., Scokai, P., Helming, J., Heckelei, T., Moro, D., Tonini, A, & Fellmann, T. 2009. Regional Economic Analysis of Milk Quota Reform in the EU. JRS Scientific and Technical Reports, 2009, 116p, ftp://ftp.jrc.es/pub/eurdoc/jrc53116.pdf EU:n hintataso riippuu yhä enemmän maailmanmarkkinoista Maitokiintiöiden poistamisen merkityksen on arvioitu vähentyneen ja edelleen vähenevän suurta tarjonnan lisäystä ei odoteta => myös hyvät hinnat mahdollisia! 2009 kaltaiset vaikeat vuodet edelleen mahdollisia http://ec.europa.eu/agriculture/events/dairy-conference-2013_en.htm => "Analysis on the future developments in the dairy sector => Hermann Verstejlenin esitys maidon hintakehityksestä http://ec.europa.eu/agriculture/events/2013/milk-conference/versteijlen_en.pdf Kansallisen tuen jakomallilla ei ole juuri merkitystä tuotannolle jos C-alueen viitemäärän ylittyminen ei ole näköpiirissä tällöin tuki kaikille litroille Suomessa voidaan ajautua myös siihen tilanteeseen, että AB-alueen tuotanto vähenee edelleen tuotantosidonnaisista tuista huolimatta, samalla kun maidontuotanto kasvaa C-alueella MIKÄ ON SUOMEN MAITOSTRATEGIA ja TAVOITTEET? Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi jos esim. EU:n maidontuotanto kasvaa ja hinnat alenevat? / Ei alene ja C-alueen viitemäärä uhkaa ylittyä? Miten ylläpidetään AB-alueen tuotanto?
Pellonvuokrasopimusten enimmäiskesto on pidentynyt 20 vuoteen 1.2.2011 alkaen Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1966/19660258 Maatalousmaan vuokra, maanvuokralain luku 4 71 Maatalousmaa, jolla ei ole maatalouden harjoittamiseen tarvittavia asuin-ja talousrakennuksia tai jolla ne ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät, voidaan antaa vuokralle enintään 20 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Tällaisen maatalousmaan vuokrasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä luvussa säädetään. Rakennetun viljelmän vuokra 57 Viljelmä, jolla on maatalouden harjoittamiseen tarvittavat asuin-ja talousrakennukset, voidaan antaa vuokralle enintään 25 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Tällaisen rakennetun viljelmän vuokraan sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi 1, 6 ja 7 luvun säännöksiä.
Investoidaanko Suomessa riittävästi tuotannon säilyttämiseksi päätuotantoaloilla suunnilleen nykyisenä? Nauta-ja siipikarjakarjataloudessa on investoitu riittävästi viime vuosina Lypsykarja-ja sikatalouden 2010-2012 investoinnit ovat olleet alle omavaraisen tuotannon tarpeen, mutta eivät kovin kaukana siitä Nykyisen laajuinen maidontuotanto edellyttäisi investointeja vähintään uutta 10000 lypsylehmäpaikkaa vuosittain Näin varsinkin jos lehmien keskituotos ei nouse Lypsykarjatalouden investoinnit valtaosaltaan kokonaan uusia eläinpaikkoja, varsinkin Etelä-Suomessa Uuden eläinpaikan hinta on pysytellyt viime vuosina noin 8000 eurossa http://www.ptt.fi/dokumentit/tp125_1111100930.pdf 3.12.2013
Mitä voidaan ennustaa sukupolvenvaihdoksista, jotka ovat yleisen käsityksen mukaan vähentyneet? Sukupolvenvaihdosten määrän hidastuminen viittaa todennäköisesti ennakoitua nopeampaan kasvitilojen lukumäärän laskuun tulevina vuosina Tämä taas voi johtaa myös tuottavuuden kasvun nopeutumiseen Kasvitilojen määrän nopeutuvaa supistumista on jo ennakoitu voi toteutua nykäyksittäin jos kannattavuuden ehdoista (tuet, tukiehdot, viljan ja tuotantopanosten hinnat) on merkittävää epävarmuutta http://www.ptt.fi/dokumentit/tp125_1111100930.pdf Kotieläininvestoinnit lähes kaikki suuria kertainvestointeja, pulaa pellosta http://ptt.fi/wpcontent/uploads/2013/04/tp143_1402131248.pdf
Miksi investointituki on ratkaisevan tärkeä maataloudelle? Investointituki sitoutuu tilan pääomakantaan eikä heti tuloudu viljelijälle kuten tulotuki Investointituki ja tuotantosidonnainen tuki (esim. maidon hintatuki, eläinpalkkiot) ovat toisiaan täydentäviä hintatuki mahdollistaa riittävän katteen, perusedellytys investoinnille molemmat tukimuodot ovat tärkeitä investointien kannattavuudelle Investointituen merkitys tulee helposti aliarvioiduksi Esimerkiksi 2000 euron investointituki lypsylehmäpaikalle alentaa olennaisesti tilan riskejä investoitaessa noin 8000 euron hintaiseen eläinpaikkaan, vaikka investointituen summa onkin pieni verrattuna eläinpaikan käyttöiälle laskettuihin muihin tukiin tai markkinatuottoon Myös lypsylehmäpalkkio kohdistuu investoinnille! Tuotantosidonnaiset tuet + investointituki mahdollistavat investoinnit jos tila muuten kunnossa 3.12.2013
Perusmaataloudessa keskeistä teknologinen muutos, erikoistuminen ja työn jakaminen Koska kokemukset suurista tiloista suhteellisen vähäisiä, uusien teknologisten ratkaisujen ja tuotannonjärjestelyjen omaksuminen ja tehokas hyödyntäminen vie aikaa aiemmin laajentaneet etulyöntiasemassa Suuri tuotantoyksikkö edellyttää työn jakamista! Teknologinen ja taloudellinen muutos on yhteen kytketty polkuriippuva prosessi - investointien ajoitus tärkeää kuinka saavutettu mittakaavaetu hyödynnetään? Tieto ja osaaminen erittäin merkittävä tuotannontekijä Pääomien huono hallinnointi voi vesittää hyvän tuotantojohtamisen hyödyt JOHTAMINEN! ei vain tuotantojohtamista joka sekin tietointensiivistyy strategia, tavoitteet, investointien rahoitus, henkilöstö, tiimityö asiakkaan palveleminen
Johtamisen osa-alueet, joihin liittyen mikroyrittäjä tarvitsee osaamista (lähteenä mm. Hamel, G. 2000. Leading the revolution. Harvard Business School Press) Lyhyt Jokapäiväinen esimiestyö ja johtaminen -tuotannon johtaminen -taloushallinto sekä operatiivinen laskenta -rahoitus -myynti ja markkinointi -suhteiden hoito sidosryhmiin -henkilöstön johtaminen Operatiivinen johtaminen Keskipitkä A I K A V Ä L I M I S S I O -toiminta-ajatuksen muotoilu -tavoitteiden asettaminen -strategian muotoilu -strategian toimeenpano -toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen Tulevaisuuden suunnat, skenaariot, missio ja visio Visionäärinen johtaminen Strateginen johtaminen Pitkä
Miltä kehitys näyttää jatkossa? Kotieläintuotanto keskittyy Suomessa Länsi-ja Lounais-Suomeen, mutta vähenee merkittävästi muualla Peltomaan hinta riippuu paikallisista markkinoista Voi alentua reuna-alueilla joilla pellon kysyntä vähäinen Viherryttämisehdoilla voi tällöin olla vaikutusta pellon vapautumiseen Maatilan kilpailukyky riippuu ennen muuta johtamisen tasosta Osataanko mittakaavaetu ja teknologia hyödyntää? - työnjako Markkinatuottojen ja panos-ostojen merkitys korostuu Kiinnostus luomuun, erilaisiin ympäristövaikutuksiin, eläinten hyvinvointiin tullut jäädäkseen Maataloustuotteiden hintojen odotetaan pysyvän reaalisesti korkeina ainakin vuoteen 2022: www.agri-outlook.org Maataloustuotteiden ja panosten hintavaihtelut jatkossakin suuria => maatilan siedettävä heikon kannattavuuden aikoja, jotta voi hyötyä hyvän kannattavuuden vuosista Maataloudelta vaaditaan vastuunkantoa ja vastinetta tukirahoille maatalouden oikeus tukiin tarkasteluun sekä Suomessa että EU:ssa elintarviketurvallisuus, esim. salmonellavapaus arvokas asia kuluttajille vilja-nurmi-kierto voi kannattaa, ainakin jos viljan hinta alhainen
Tarkennetut kysymykset 1) Lypsykarjan metaanipäästöjen vähentäminen rasvaruokinnan avulla Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 27 % aiheutui kotieläinten - lähinnä märehtijöiden ruoansulatuksesta, vuonna 2011. Metaanintuotannon määrä on melko vakio kun se suhteutetaan eläimien syömään rehumäärään ja tuotoksiin. Rasvan lisäämisen ruokintaan on havaittu vaikuttavan tuotetun metaanin määrään. Simulointien perusteella lypsylehmille annettu puolen kilon rasvalisä rypsiöljyllä alentaa metaanipäästöjä 8 %. Tätä suurempi rasvalisä laskee tuotosvastetta. Kun karkearehuruokinta pidetään vakiona, lypsylehmien väkirehukustannukset kasvaisivat 15 % vuosien 2009 2012 hinnoilla tarkasteltuna. Näin ollen 160 lehmän tilakokonaisuudessa yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin vähentämisen kustannus olisi 43 /t CO2 ekv/v. Päästövähennys noin 1%. 2) Nautatilojen eloperäisten maiden nurmiviljely Nurmipeitteisyys vähentää eloperäisten maiden khk-päästöjä. Eloperäisiä maita oli Suomessa vuonna 2009 noin 330 000 ha, josta nurmella oli 44 % ja viljalla 56 %. Nautakarjataloutta harjoittavilla tiloilla eloperäisiä peltoja oli 114 000 ha, joista viljanviljelyssä oli 33 000 ha. Jos nautatilat tuottaisivat eloperäisillä mailla vain nurmea, vähenisivät päästöt laskennallisesti 33 000 ha = 123 783 t CO2 ekv/v. Hiilidioksidipäästöjen osalta vähennys on 33 000 ha = 193 600 t CO 2. Yhteensä nämä päästövähennykset vastaisivat 2,5 % osuutta maatalouden päästöistä maatalous- ja maankäyttösektoreilla. Nautatiloille toimenpiteen kustannuksia muodostuu eloperäisten maiden jatkuvan nurmen täydennyskylvöstä ja kasvinsuojelusta. Menetetty vilja-ala joudutaan korvaamaan ostoviljalla tai mahdollisuuksien salliessa siirtämällä viljelyä tilojen omille kivennäismaille. Tällöin kustannuksia voi muodostua tilalle kivennäismaiden sijainnista riippuen myös logistiikan kautta. Vaihtoehtoisesti viljatilat siirtyisivät nurmi-vilja-kiertoihin jonkin verran tätä suuremmalla alalla, jolloin saavutettaisiin myös merkittävä, jopa suurempi, päästövähennys 3) Rehuviljan säilöntä kuivaamatta 1000 kg:sta puintikosteudeltaan 23 % viljaa poistetaan kuivauksessa 14 %:n kosteuteen 88,6 kg vettä. Viljatonnin kuivaaminen kuluttaa noin 12 kiloa polttoöljyä. Vuonna 2012 rehuviljaa viljeltiin 786 000 hehtaarilla. Rehuviljojen sato oli noin 2,7 miljardia kiloa. Tästä noin 1,6 miljardia kiloa käytettiin tiloilla suoraan rehuksi. Rehuvilja voidaan varastoida myös kuivaamatta esimerkiksi ilmatiiviin säilönnän avulla. Jos naudoille (568,3 milj. kg) ja sioille (938,7 milj. kg) vuonna 2012 käytetty rehu olisi säilötty kuivaamatta, kuivauksen polttoöljyä olisi saatu säästettyä karkeasti laskettuna 18 miljoonaa kiloa, joka on 21,2 miljoonaa litraa. Polttoaineen käytön väheneminen alentaisi merkittävästi myös khk-päästöjä. Päästövähennys noin 1%. 4) Sukupuolilajitellun siemenen käytön edistäminen Siirtyminen lypsykarjan siemennyksissä sukupuolilajiteltuun siemeneen ja liharoturisteytyksiin huonommilla lehmillä nopeuttaisi lihaksi kasvatettavien eläinten kasvua, koska maitolihasonnit saavuttavat teuraspainon 5 päivää puhtaita maitorotuisia aiemmin ja teuraspaino 30-50 kg korkeampi; lisäksi lihakkuus on parempi kuin puhtailla sonneilla. Samalla hyville lypsylehmille saataisiin enemmän lehmävasikoita jolloin jalostus nopeutuisi. Tällä hetkellä sukupuolilajitellun siemenen käyttö on tilalle hieman kalliimpaa (noin 3 kertaa) ja käyttöön liittyy vielä uuden teknologian epävarmuuksia. Päästövähennys noin 1%. 3.12.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 29
Miksi tämä työpaja? Viljelijöillä on mahdollisuus kertoa näkemyksiään siitä, miten elinkelpoisen maatalouden tarpeet voitaisiin tyydyttää Tarjoamme tutkijanäkökulmaa lisäpellon hankintaan ja annamme mahdollisuuden viljelijöille tuoda näkemyksiään esille perusteluineen Työpajasta toivotaan näkemyksiä lisäpellonhankinnan kannattavuusedellytyksistä osto, vuokraus ja pellonraivaus Työpaja liittyy POLKEVA tutkimushankkeeseen, jossa haetaan ratkaisuja eri yhteiskunnan maa-ja metsätaloudelle asettamien tavoitteiden yhteensovittamiseen http://www.metla.fi/hanke/7515/index.htm MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013