Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla vuodessa. Väestönkasvu johtuu muuttoliikkeestä ja syntyneiden enemmyydestä, mikä pitää kunnan ikärakenteen keskimääräistä nuorempana. 16 000 Nurmijärven väestön ikärakenne k 2010 2040 2040 14 000 12 000 10 000 2010 8 000 2020 2030 6 000 2040 4 000 2 000 0 0 6 7 12 13 15 16 18 19 24 25 44 45 64 65 74 75 Lähde: Tilastokeskus 2 Nurmijärvi
Palvelutarpeiden kehitys Vanhushuoltosuhteen (yli 65-vuotiaiden suhde 15 65- vuotiaisiin) heikkeneminen on yksi suurimmista haasteista lähivuosikymmenien Suomessa, ja se on myös yksi keskeisimmistä tekijöistä kuntauudistuksen ta- kana. Nurmijärvellä vanhushuoltosuhde on nyt ja tulevaisuudessa selvästi koko maan keskiarvoa kestävämpi. Vanhushuoltosuhde (yli 65 vuotiaat / 15 64 vuotiaat) 1.1.2010 sekä ennuste 2020 ja 2030. Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus 3 Nurmijärvi
Kuntatalouden kehitys Jos kuntien saamat valtionosuudet korvattaisiin tuloveroprosenttia korottomalla, Nurmijärvellä olisi Suomen 12:nneksi matalin veroprosentti. Nurmijärvi pystyy tuottamaan kuntalaisten peruspalvelut nykyisellä verotulokerty- mällään. Lähde: Kuntaliitto 4 Nurmijärvi
Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitys ja kehityspotentiaali ti Päätaajamissa Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäellä asuu noin 85 % kunnan väestöstä. Lähde: Tilastokeskus 5 Nurmijärvi
Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitys ja kehityspotentiaali ti Nurmijärven väestönkasvua ohjataan määrätietoisesti päätaajamiin tukemaan palvelujen ja joukkoliikenteen kehittämistä. Nurmijärven kolme päätaajamaa, Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki ovat kehittyviä ja kasvavia keskuksia, joiden väkiluku ja sitä myötä palvelujen tarjonta kasvavat jatkuvasti. Erityisesti Klaukkala on kehittymässä merkittäväksi kaupalliseksi keskukseksi. Kunnan tavoitteena on myös pitää sen maaseutumaiset t alueet edelleen maaseutuna ja kylinä. 6 Nurmijärvi
Työssäkäynti, asioiminen ja palveluiden järjestäminenje e Nurmijärveltä käydään eniten töissä oman kunnan alueella. Kunnan ulkopuolelle työssäkäynti suuntautuu paljolti Helsinkiin (29 % koko kunnan työllisestä työvoimasta) ja Vantaalle (16 % koko kunnan työllisestä työ- voimasta). Alueella työssäkäyvät asuinkunnan mukaan 31.12.2009, lähde: Tilastokeskus 7 Nurmijärvi
Työssäkäynti, asioiminen ja palveluiden järjestäminenje e Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus on Helsingin seudun kehyskuntien keskitasoa ja työpaikkojen määrä kunnassa kasvaa koko ajan. Kuntarajan ulkopuolella työskentelevien osuus (%) työllisistä Helsingin työssäkäyntialueella 31.12.2009. 12 2009 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 8 Nurmijärvi
Työssäkäynti, asioiminen ja palveluiden järjestäminenje e Kunta toimii aktiivisesti elinkeinojen kehittämisessä kaavoittamalla uusia työpaikka-alueita alueita ja luovuttamalla niiltä tontteja. Yritysten ja työpaikkojen lukumäärä yritysalueilla 2011 9 Nurmijärvi
Kustannustehokkaat palvelut Nurmijärvellä tuotetaan laadukkaita palveluita edullisesti. Eri peruspalvelujen kustannukset suhteessa käyttäjätyytyväisyyteen Helsingin seudulla vuonna 2008. 10 lähde: FCG Oy, Kaupunkipalvelu ja kuntapalvelujen laatututkimukset (Tilastokeskus, THL, Opetushallitus) Nurmijärvi
Nurmijärvi Elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla.