1 / 8 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ PÖYTÄKIRJA 8131/YTE/2014 Aika: 10.2.2014 10:00-13:00 Paikka: Ravintola Kotkan Klubi, Aava-kabinetti (2.krs) Läsnä: Holmberg Kai Berg Ari Helminen Harri Lonka Mirja Tinkanen Maritta Urpalainen Anu Hämäläinen Arto Ilves Päivi Kallström Riitta Lehtinen Jussi Pietarinen Ari Sikanen Satu Viialainen Matti Wallenius Marjo Haapaniemi Juha Silmäri Ulla Puheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä 1 Kokouksen avaus As. nro 1 Yhteistoimintaryhmän puheenjohtaja Kai Holmberg avaa kokouksen. Puheenjohtaja Kai Holmberg avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus As. nro 2 Yhteistoimintaryhmä päätti kokouksessaan 2.9.2013, että seuraava kokous pidetään tammikuussa erikseen ilmoitettavana ajankohtana Yhteistoimintaryhmän ensimmäisessä kokouksessa päätettiin, että kokouskutsu esityslistoineen postitetaan kuusi päivää ennen kokousta ja että ne ovat julkisia. Esityslista liitteineen on lähetetty sähköpostilla sekä postitettu kirjeellä yhteistoimintaryhmän jäsenille 4.2.2014. Yhteistoimintaryhmän kokous on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla.
2 / 8 Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta As. nro 3 Pöytäkirja on päätetty tarkastaa kahden pöytäkirjantarkastajan toimesta. Edellisen kokouksen 2.9.2013 pöytäkirjan tarkastivat Anu Urpalainen ja Jukka Kärnä. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Harri Helminen ja Mirja Lonka. 4 Maakuntaohjelmien yhteiset linjaukset As. nro 4 Vuosille 2011-2014 laadituissa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmissa maakuntien yhteiset kehittämisen painopisteet ovat: 1. Metsäklusterin uudistaminen 2. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen 3. ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen 4. Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen 5. Venäjä-yhteistyön vahvistaminen 6. Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen. Kymenlaaksolla on lisäksi ollut palvelut ja turvallisuus ja Etelä-Karjalalla taas matkailu maakunnallisena painopisteenä. Ohjelmista tehdyn arvioinnin mukaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmien yhteisten kehittämispainotusten valinta on ollut osuva. Painotusten määrää on kuitenkin tarve jatkossa vähentää. Maakuntaohjelmien yhteisen osion työstämiseksi liitot ja ELY-keskus sopivat Kaakkois- Suomen Venäjä-kasvusopimusehdotuksen valmistelussa mukana olleiden tahojen kanssa pidettävästä palaverista 5.2. Palaverissa työstetään maakuntien yhteisiä, lähinnä venäjä-teemaan ja älykkääseen erikoistumiseen liittyviä kehittämispainotuksia. Samalla konkretisoidaan ja lokalisoidaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman venäjäteemaa Kaakkois-Suomen näkökulmasta. Palaverissa tehdyt linjaukset esitellään yhteistoimintaryhmälle kokouksessa. Venäjä-teeman ohella yhteiseksi painopisteeksi on ollut esillä metsäteollisuuden uudistuminen. Yhteistoimintaryhmä kuulee Satu Sikasen ja Jussi Lehtisen esitykset
3 / 8 maakuntaohjelmien valmistelusta sekä niiden yhteisen osion sisällöstä 5.2. pidetyn palaverin pohjalta. Yhteistoimintaryhmä merkitsee esitykset tiedokseen ja evästää maakuntaohjelmien yhteisen osion jatkovalmistelua. Kuultiin aluekehitysjohtaja Jussi Lehtisen ja vs. kehittämisjohtaja Satu Sikasen esitykset maakuntaohjelmien sisällöstä. Yhteistoimintaryhmä päätti, että maakuntaohjelmien yhteiset painopisteet ovat Venäjä - teema sekä metsäteollisuuden uudistuminen sisältäen mm. biotalouden. Yhteisiä painopisteitä koskevat tekstit valmistellaan nähtäville asetettaviin maakuntaohjelmaluonnoksiin. Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen poistui kokouksesta klo 10.35. 5 Kaakkois-Suomen liikennestrategia As. nro 5 Kaakkois-Suomen yhteinen liikennestrategiatyö on käynnissä. Tavoitteena on työstää kahden maakunnan yhteinen näkemys alueen valtakunnantason edunvalvonnan tueksi. Strategiassa määritetään liikennejärjestelmän liikenteellisen analyysin perusteella liikenteen palvelutasotekijöiden tavoitetila vuodelle 2030, kehittämisen toimintalinjat ja kärkitehtävät. Työssä määritellään yhteysvälien palvelutaso ja tavoitetila niin maakuntien ulkoisten yhteyksien kuin KAS-alueen sisäisten yhteystarpeiden osalta. Lisäksi ennakoidaan rajaliikenteen kehittymistä sekä määritellään kansainvälisten yhteyksien palvelutasoa ja tavoitetilaa. Strategia valmistuu toukokuussa 2014. Maankäyttöpäällikkö Marjo Wallenius ja suunnittelujohtaja Ari Pietarinen esittävät tilannekatsauksen liikennestrategiatyöstä. Pöytäkirjan liitteenä Etelä-Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet. Merkitään liikennestrategian valmistelutilanne tiedoksi. Kuultiin suunnittelujohtaja Ari Pietarisen ja maankäyttöpäällikkö Marjo Walleniuksen esitykset valmistelutilanteesta. Todettiin, että liikennestrategian visiossa olisi hyvä nostaa esille liikennejärjestelmän merkitys kansallisen kilpailukyvyn turvaamisessa mm. matkailun näkökulmasta. Kokouksen osanottajille jaettiin ja pöytäkirjaan liitettiin "Etelä-Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet". 6 Vaihemaakuntakaavojen tilannekatsaus As. nro 6
4 / 8 Kokouksessa esitellään vaihekaavojen tilannekatsaus sekä kummankin liiton vuoden 2014 aluesuunnittelun keskeisimmät tehtävät. Merkitään tiedoksi vaihekaavojen tilanne sekä vuoden 2014 tehtävät. Kuultiin selostukset ja merkittiin tiedoksi liittojen vaihemaakuntakaavakatsaukset. Todettiin yhteinen näkemys, että maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä tulee luopua. 7 Lausunto pelastustoimen aluejaosta As. nro 7 Sisäasiainministeriö pyytää 28.2.2014 mennessä muun muassa kuntien, pelastuslaitosten ja maakuntien liittojen lausuntoa pelastustoimen aluejaosta. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 tulevan poliisilaitosjaon mukaisesti. Uudet pelastustoimen alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Uuteen Kaakkois-Suomen pelastuslaitokseen tulisi kuulumaan nykyiset Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokset. Lausuntopyyntökirje on esityslistan liitteenä. Sisäasiainministeriö on pyytänyt ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Kymenlaakson maakuntahallitus tammikuun kokouksessa keskusteli asiasta ja Kymenlaakson lausunto tullee olemaan sen suuntainen, että parhaana vaihtoehtona pidetään aluejaon säilymistä nykyisellään ja että säästöt toteutettaisiin pelastustoimen omin päätöksin. Mikäli alueajon säilyttäminen nykyisellään ei ole mahdollista, niin ehdotettu pelastustoimen aluejako on toiminnallisesti paras vaihtoehto, vaikka tulee vaatimaan kuntien väliset sopimusneuvottelut. Erityisen tärkeänä pidetään sopimuspalokuntien toiminnan turvaamista. Erityistarpeita aiheuttaa Kymenlaaksosta suuntautuva työpaikka- ja asiointi Uudellemaalle sekä yhteistyö meriliikenteen aiheuttamien alus- ja ympäristövahinkojen torjunnassa. Kuntajohtajien palaverissa käytiin samansuuntainen keskustelu linjauksista. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta käsittelee asiaa kokouksessaan 5.2. Esityslistan liitteenä sisäasiainministeriön lausuntopyyntökirje.
5 / 8 Esityslistan liitteenä on Etelä-Karjalan pelastustoimen valmistelema ja Etelä-Karjalan kuntajohtajien käsittelemä lausuntoehdotus, joka toimii pohjana myös Etelä-Karjalan liiton lausunnolle. Pöytäkirjan liitteenä Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunto aluerakenteen muutoksesta. Kuullaan liittojen näkemykset ja keskustellaan asiasta. Kokouksessa jaettiin ja liitettiin pöytäkirjaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunto aluerakenteen muutoksesta. Todettiin, että kummankin liiton näkemyksen mukaan ensisijainen vaihtoehto on säilyttää pelastuslaitoksen aluerakenne nykyisellään ja hoitaa säästötarpeet nykyisen aluejaon puitteissa. 8 Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC-ohjelman valmistelu As. nro 8 Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC-ohjelman (ENI) ohjelma-asiakirjan valmistelu on alkanut. Ohjelman valmistelutilannetta sisältöpainotusten, aluerajausten ja hallinnon osalta esittelee ohjelmajohtaja Päivi Ilves. Merkitään tiedoksi. Merkittiin ohjelmajohtaja Päivi Ilveksen selostus tiedoksi. Todettiin, että tavoitteena on - valmistella ohjelma siten, että se saadaan komission hyväksyttäväksi kesällä 2014. - Kaakkois-Suomeen ohjelmarahaa vähintään 100 milj. - infran rakentamiseen voidaan käyttää 50 % rahoituksesta - keskusteltiin tarpeesta rajoittaa ns. rajoittuville alueille (Päijät-Häme, Uusimaa ja Pohjois-Savo sekä ns. ulkopuolinen keskus Turku) kohdentuvan hankerahoituksen määrästä. Kymenlaakso ei kannata rajoitusta ja Etelä-Karjala kannattaa. 9 Maakuntien näkemykset yhteistoiminnasta As. nro 9 Aluekehittämislain 18 :n mukaan maa jaetaan maakuntien yhteistoiminta-alueisiin; maakunnan liitto voi kuulua vain yhteen yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen
6 / 8 päätöksenteko voidaan hoitaa joko maakuntien liittojen yhtäpitävin päätöksin tai erillisen toimielimen toimesta. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso muodostavat yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminnan osalta lakiin ei ole tullut muutoksia. kuntien kunnallisvaltuustojen hyväksymissä perussopimuksissa on määritelty, että päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään kahdeksanjäsenisessä yhteistoimintaelimessä, johon sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson maakuntavaltuusto valitsee kumpikin neljä jäsentä. Maakuntahallitukset ovat hyväksyneet yhteistoimintasopimuksen, jossa sovitaan asioiden valmisteluun ja esittelyyn liittyvistä asioista. Hallitus antoi 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpanosta. Aluehallinnon uudelleen järjestämisestä todetaan, että valtionhallinnon ja palvelurakenteiden osalta valmistelua jatketaan. Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat 10.12.2013 hyväksyneet kannanoton aluehallinnon tulevaisuudesta. Kannanotto on esityslistan liitteenä. Kymenlaakson Liiton näkemys Kymenlaakson suuntautumisesta ilmenee ministeri Henna Virkkuselle luovutetusta kirjeestä, joka on esityslistan liitteenä. Etelä-Karjalan liitto ei ole tehnyt uusia linjauksia yhteistoiminnan suuntaamisesta. Etelä- Karjala kuuluu jäsenenä sekä Etelä-Suomen maakuntien liittoumaan että Itä-Suomen maakuntien neuvottelukuntaan. yys molemmissa on tarpeen maakunnan sijainnin vuoksi. Kymenlaakso-yhteistoiminnan lisäksi yhteistyötä tehdään vaalipiirialueen puitteissa sekä Kymenlaakson että Etelä-Savon kanssa. Maakuntajohtajat selostavat näkemyksiään kokouksessa. Esityslistan liitteenä kuntaministeri Henna Virkkuselle luovutette kirjelmä Kymenlaakson yhteistyösuunnista. Käydään asiasta keskustelu, merkitään liittojen näkemykset sekä käynnistymässä oleva aluehallinnon uudelleen järjestely tiedoksi. Todettiin, että - Etelä-Karjala suuntautuu sekä Etelä-Suomeen että Itä-Suomeen - Kymenlaakso suuntautuu Etelä-Suomeen - Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen yhteistoimintaa tehdään aluekehittämislain edellyttämällä tavalla - liitot kuuluvat samaan Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueeseen
7 / 8 - Kaakkois-Suomen CBC-ohjelma, varsinaisen alueen muodostavat Etelä-Savo, Etelä- Karjala ja Kymenlaakso - liikennestrategiaa tehdään yhteistyössä 10 Seuraava kokous As. nro 10 Seuraava kokous esitetään pidettäväksi Etelä-Karjalassa 2.6. tai 9.6. klo 10. Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi Etelä-Karjalassa 2.6.2014 klo 13. 11 Muut asiat As. nro 11 Kansanedustajatapaamisen järjestäminen. Kymen vaalipiirin kansanedustajatapaaminen pyritään järjestämään Hamina Tattoon yhteyteen. Liitoista tapaamiseen osallistuvat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajisto sekä maakuntajohtajat. Järjestämisvastuussa on Kymenlaakson Liitto. Kotka 11.2.2014... Holmberg Kai puheenjohtaja... Silmäri Ulla pöytäkirjanpitäjä... Helminen Harri pöytäkirjantarkastaja...
8 / 8 Lonka Mirja pöytäkirjantarkastaja
VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Niistä päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. HValL 5 :n 1 mom. perusteella valitusta ei voida tehdä ellei päätöksellä tarkoiteta toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkittavaksi ottamatta. Pykälät: 1-11 Valitusviranomainen ja valitusaika Valituskelpoisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella seuraavasti: Kunnallisvalitus: Kouvolan hallinto-oikeus, PL 401 (Kauppalankatu 43 C), 45101 Kouvola Pykälät: - Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 30 päivää Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaiselle lähetetään päätöksestä tieto erikseen pöytäkirjanotteella, johon on liitetty valitusosoitus. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Pöytäkirjan on asetettu nähtäväksi Kymenlaakson Liiton virastolla 14.3.2014 ja Etelä-Karjalan liiton virastolla 20.3.2014. Tämä valitusosoitusohje liitetään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmän pöytäkirjaan.