SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2003 N:o 142 153 SISÄLLYS N:o Sivu 142 Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta... 321 143 Laki tapaturmavakuutuslain 15 :n muuttamisesta... 323 144 Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta... 324 145 Valtioneuvoston asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 325 146 Valtioneuvoston asetus lahjoitusten rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta annetun asetuksen muuttamisesta... 326 147 Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen 14 ja 15 :n muuttamisesta... 327 148 Valtioneuvoston asetus tuomioistuimen ilmoituksista väestötietojärjestelmään annetun asetuksen 1 ja 3 :n muuttamisesta... 328 149 Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 :n muuttamisesta. 329 150 Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista... 330 151 Valtioneuvoston asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 333 152 Valtioneuvoston asetus luotsausasetuksen 7 :n muuttamisesta... 334 153 Valtiovarainministeriön asetus Anders Chydeniuksen juhlarahasta... 335 N:o 142 Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 17 luvun 24, sellaisena kuin se on laissa 563/1998, ja lisätään 17 lukuun, sellaisena kuin se on myöhemmin tehtyine muutoksineen, uusi 1 a seuraavasti: 17 luku Rikoksista yleistä järjestystä vastaan 1a Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen Joka 1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten, 2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla, 3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten, 4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia HE 183/1999 LaVM 26/2002 EV 247/2002 22 2003 430301
322 N:o 142 tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä, 5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi, 6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai 7) tekemällä 32 luvun 1 :n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rikoksen, osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 8 :ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus. Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia. 24 Oikeushenkilön rangaistusvastuu Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen, laittoman maahantulon järjestämiseen, eläinsuojelurikokseen, uhkapelin järjestämiseen, väkivaltakuvauksen levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen
323 N:o 143 Laki tapaturmavakuutuslain 15 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2003 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 15 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1204/1996, seuraavasti: 15 Sairaanhoito korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen vahingoittuneen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta. Korvauksena maksetaan se kustannusten osuus, josta vahingoittunut vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella. Tämän ylittävät kustannukset voidaan korvata, jos se on perusteltua ottaen huomioon sairaanhoidon odotusajan olennainen vaikutus tapaturmavamman aiheuttaman työkyvyttömyyden kestoon tai muu erityinen syy. Vahingoittunut ei ole velvollinen ottamaan vastaan työtapaturman vuoksi tarpeellista hoitoa Suomen ulkopuolella, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tätä lakia sovelletaan myös tapaturmiin, jotka ovat sattuneet ja ammattitauteihin, jotka ovat ilmenneet ennen tämän lain voimaantuloa. Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 268/2002 StVM 54/2002 EV 266/2002
324 N:o 144 Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, muutetaan Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista 3 päivänä maaliskuuta 2000 annetun tasavallan presidentin asetuksen (262/2000) 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 945/2002, seuraavasti: 1 Suurlähetystöt Suomella on suurlähetystö seuraavissa valtioissa: Alankomaat (Haag), Algeria (Alger), Amerikan yhdysvallat (Washington), Arabiemiraattien liitto (Abu Dhabi), Argentiina (Buenos Aires), Australia (Canberra), Belgia (Bryssel), Brasilia (Brasília), Bulgaria (Sofia), Chile (Santiago de Chile), Egypti (Kairo), Espanja (Madrid), Etelä-Afrikka (Pretoria), Etiopia (Addis Abeba), Filippiinit (Manila), Indonesia (Jakarta), Intia (New Delhi), Irak (Bagdad), Iran (Teheran), Irlanti (Dublin), Islanti (Reykjavik), Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (Lontoo), Israel (Tel Aviv), Italia (Rooma), Itävalta (Wien), Japani (Tokio), Jugoslavian liittotasavalta (Beograd), Kanada (Ottawa), Kenia (Nairobi), Kiina (Peking), Korean demokraattinen kansantasavalta (Pjongjang), Korean tasavalta (Soul), Kreikka (Ateena), Kroatia (Zagreb), Latvia (Riika), Liettua (Vilna), Luxemburg (Luxemburg), Malesia (Kuala Lumpur), Marokko (Rabat), Meksiko (Mexico D.F.), Mosambik (Maputo), Namibia (Windhoek), Nepal (Katmandu), Nicaragua (Managua), Nigeria (Abuja), Norja (Oslo), Pakistan (Islamabad), Peru (Lima), Portugali (Lissabon), Puola (Varsova), Pyhä istuin (Vatikaanin kaupunki), Ranska (Pariisi), Romania (Bukarest), Ruotsi (Tukholma), Saksa (Berliini), Sambia (Lusaka), Saudi-Arabia (Riad), Singapore (Singapore), Sveitsi (Bern), Syyria (Damaskos), Tansania (Dar es Salaam), Tanska (Kööpenhamina), Thaimaa (Bangkok), Tšekki (Praha), Tunisia (Tunis), Turkki (Ankara), Ukraina (Kiova), Unkari (Budapest), Venezuela (Caracas), Venäjä (Moskova), Vietnam (Hanoi) ja Viro (Tallinna). Suurlähetystöön kuuluvia erillisiä yksiköitä on seuraavissa paikoissa: Kapkaupunki (Etelä-Afrikka), Lagos (Nigeria) ja Tartto (Viro). Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
325 N:o 145 Valtioneuvoston asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan 11 ja muutetaan isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta 13 päivänä elokuuta 1976 annetun asetuksen (673/1976) 10 ja 12 sekä 13 :n 1 momentin 6 kohta seuraavasti: 10 Isyyden tunnustamisen hyväksyneen maistraatin on huolehdittava siitä, että tieto isyydestä talletetaan viipymättä väestötietojärjestelmään. 12 Maistraatin on lähetettävä jäljennös tunnustamisen hyväksymistä koskevassa asiassa antamastaan päätöksestä lastenvalvojalle. Lastenvalvojan on ilmoitettava maistraatin päätöksestä asianosaisille. 13 Isyyden selvittämisessä ja isyyden tun nustamisessa sekä lapselle tulevaa elatusapua vahvistettaessa on seuraavat asiakirjat kirjoitettava vahvistetun kaavan mukaisille lomakkeille: 6) isyyslain 20 :ssä tarkoitettu maistraatin päätös tunnustamisen hyväksymistä koskevassa asiassa; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tämän asetuksen voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä päivänä 20 helmikuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Raija Merikalla
326 N:o 146 Valtioneuvoston asetus lahjoitusten rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan lahjoitusten rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 1991 annetun asetuksen (769/1991) 1 ja 5 ja muutetaan 2 seuraavasti: 2 Ilmoitusten kuuluttaminen Oikeusrekisterikeskuksen on julkaistava lahjanlupauslain (625/1947) 6 :n 1 momentissa tarkoitettuja ilmoituksia koskeva kuulutus virallisessa lehdessä kunkin vuosineljänneksen ensimmäisessä numerossa. Kuulutuksesta on käytävä ilmi lahjanantajan nimi ja kotipaikka, lahjansaajan nimi, lahjan kohde, päivä, jona ilmoitus on tehty, ja ilmoituksen vastaanottaneen maistraatin nimi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tämän asetuksen voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Raija Merikalla
327 N:o 147 Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen 14 ja 15 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1987 annetun avioliittoasetuksen (820/1987) 14 ja 15, sellaisina kuin ne ovat, 14 asetuksissa 392/1994 ja 139/2002 sekä 15 ensin mainitussa asetuksessa ja asetuksessa 134/1997, seuraavasti: 14 Oikeusrekisterikeskuksen on viivytyksettä huolehdittava siitä, että avioliittolain 104 :n 2 momentissa tarkoitettua osituskirjaa koskeva kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä. 15 Maistraatin avioliittolain 105 :n nojalla oikeusrekisterikeskukselle tekemästä ilmoituksesta on käytävä ilmi: 1) maistraatin nimi, asiakirjan rekisteröintipäivä sekä asian tunnistetiedot; 2) puolisoiden nimet, henkilötunnukset ja kotipaikat; 3) asiakirjan laatu; 4) avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmimispäivä; 5) asiakirjan päiväys; 6) avioehtosopimuksesta tieto siitä, tarkoittaako sopimus avio-oikeudesta luopumista vai avio-oikeuden palauttamista, sekä siitä, kuka sopimuksella on luopunut avio-oikeudesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tämän asetuksen voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Raija Merikalla
328 N:o 148 Valtioneuvoston asetus tuomioistuimen ilmoituksista väestötietojärjestelmään annetun asetuksen 1 ja 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan tuomioistuimen ilmoituksista väestötietojärjestelmään 19 päivänä toukokuuta 1995 annetun asetuksen (808/1995) 1 :n 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 10/2000, ja muutetaan 3 :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 10/2000, seuraavasti: 3 Heti ratkaisun antamisen tai julistamisen jälkeen: 1) käräjäoikeus tekee ilmoituksen lopullisesta ratkaisustaan 1 :n 1 momentin 2 6 kohdassa tarkoitetussa asiassa ja ilmoituksen väliaikaisesta määräyksestään mainitun momentin 2 5 kohdassa tarkoitetussa asiassa; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tämän asetuksen voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Raija Merikalla
N:o 149 Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 :n muuttamisesta 329 Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun asetuksen (179/1970) 54 :n 1 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 210/2002, seuraavasti: 54 Kirkkoherran peruspalkka on 2 000,81 euroa kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on vähintään kaksi kokoaikaista papin virkaa, kirkkoherran peruspalkka on 2 118,63 euroa kuukaudessa. Jos kirkkoherra on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 2 059,49 euroon kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on vähintään kaksi kokoaikaista papin virkaa, kirkollishallitus voi mainitun tutkinnon perusteella korottaa kirkkoherran peruspalkan enintään 2 234,75 euroon kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, kirkkoherran peruspalkkaa taikka yhdellä tai useammalla tässä momentissa mainitulla perusteella korotettua peruspalkkaa korotetaan 2,64 prosenttia. Muun papin kuin kirkkoherran peruspalkka on 1 718,89 euroa kuukaudessa. Jos pappi on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 1 839,34 euroon kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, muun papin kuin kirkkoherran peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 5,70 prosenttia. Diakonin peruspalkka on 1 575,94 euroa kuukaudessa. Jos diakoni on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 1 656,60 euroon kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, diakonin peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 5,69 prosenttia. Kanttorin peruspalkka on 1 561,23 euroa kuukaudessa. Jos kanttori on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 1 640,55 euroon kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, kanttorin peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 6,20 prosenttia. Seurakunnassa, jossa on vähintään kaksi kokoaikaista papin virkaa ja ainoastaan yksi kokoaikainen kanttorin virka, kanttorin peruspalkka on 1 631,57 euroa kuukaudessa ja mainitun tutkinnon johdosta korotettu peruspalkka on enintään 1 716,38 euroa kuukaudessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tämän asetuksen mukaiset palkat maksetaan takautuvasti 1 päivästä maaliskuuta 2003 alkaen viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2003 alkavalla palkanmaksukaudella. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg Vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 2 430301/22
330 N:o 150 Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 21 :n, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 16 :n, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain (630/1998) 24 :n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta samana päivänä annetun lain (631/1998) 15 :n, vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 7 :n ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 7 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, perusopetuslain 21 laissa 32/2003, lukiolain 16 laissa 33/2003, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 laissa 34/2003, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 laissa 35/2003, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 laissa 36/2003 ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 laissa 37/2003: 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun koulutuksen arviointiin. Koulutuksen järjestäjillä tarkoitetaan tässä asetuksessa 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoitettuja opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä oppilaitoksen ylläpitäjiä sekä oppilaitoksella myös kouluja ja opiskelijoilla myös oppilaita. 2 Arvioinnin tavoitteet Koulutuksen arvioinnin tavoitteena on: 1) hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi; 2) hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi; sekä 3) tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja oppilaitosten kehittämistä. 3 Arvioinnin toteuttamisen periaatteet Koulutusta tulee arvioida suunnitelmallisesti ja koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa ja oikeudenmukaista. Arviointitiedon tulee olla luotettavaa ja vertailukelpoista. Arvioinnissa tulee hyödyntää olemassa olevaa tilasto- ja rekisteritietoa sekä muuta tietoa. 4 Arviointia koskeva työnjako ja yhteistyö Ulkopuolisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetusministeriö ja sen yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto. Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat ensisijaisesti koulutuksen järjestäjät. Opetushallitus osallistuu osana koulutuksen arviointiasiantuntijoiden verkostoa ope-
N:o 150 331 tussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten oppimistulosten arviointiin. Arviointiohjelmien ja -suunnitelmien valmistelussa tulee pyrkiä ottamaan huomioon ulkopuolisen arvioinnin, paikallisen arvioinnin ja peruspalvelujen arvioinnin yhteydet. Arvioinnissa mukana olleille koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille tulee toimittaa niitä koskevat arviointitulokset. 2 luku Koulutuksen arviointineuvosto 5 Tehtävät Opetusministeriön yhteydessä toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävänä on: 1) avustaa opetusministeriötä sekä tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa; 2) laatia neuvoston toimikaudeksi koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin ohjelma opetusministeriön osoittamien suuntaviivojen ja taloudellisten voimavarojen puitteissa; 3) organisoida koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä ulkopuolisia arviointeja arviointiasiantuntijoiden verkostona sekä huolehtia arviointien keskeisten tulosten julkistamisesta; sekä 4) tehdä ehdotuksia koulutuksen arvioinnin kehittämiseksi ja edistää koulutuksen arviointia koskevaa tutkimusta ja yhteistyötä. 6 Kokoonpano Opetusministeriö kutsuu arviointineuvostoon neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään 14 jäsentä. Neuvoston kokoonpanossa tulee olla edustettuna opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, opetustoimen henkilöstö ja opiskelijat sekä työelämä. Kokoonpanossa tulee ottaa huomioon eri koulutusmuodot ja molemmat kieliryhmät. Opetusministeriö määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvoston toimikaudeksi. 7 Jaostot Arviointineuvostoon voidaan opetusministeriön päätöksellä perustaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Opetusministeriö määrää jaoston puheenjohtajan ja jäsenet. Jaosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jaoston jäseneksi voidaan määrätä myös arviointineuvostoon kuulumattomia henkilöitä. 8 Jäsenen eroaminen Jos arviointineuvoston jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen kutsutaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 9 Kokoukset Arviointineuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Arviointineuvosto on päätösvaltainen kun puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 10 Sihteeristö Arviointineuvostossa ja sen jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten on sihteeristö. Opetusministeriö sopii arviointineuvoston pääsihteeristä ja muusta sihteeristöstä sekä toimistotehtävien hoitamisesta Jyväskylän yliopiston kanssa.
332 N:o 150 3 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tällä asetuksella kumotaan koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista 30 päivänä joulukuuta 1998 annettu opetusministeriön päätös. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 12 Siirtymäsäännös Tämän asetuksen mukainen koulutuksen arviointineuvosto tulee asettaa siten, että sen toimikausi alkaa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2003. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask Vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne
333 N:o 151 Valtioneuvoston asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun asetuksen (183/1991) 3 8, sellaisina kuin niistä ovat 3 ja 4 asetuksessa 1193/1998, sekä muutetaan 1 :n 2 momentti sekä 2 ja sen edellä oleva väliotsikko, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti ja 2 mainitussa asetuksessa 1193/1998, seuraavasti: 1 Opetushallituksesta annetun lain 1 :n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettu opiskelijavalintarekisterinpito, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (668/1994) tarkoitetut yleiset kielitutkinnot ja suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa asetuksessa (442/1987) tarkoitetut kielitutkinnot sekä Opetusalan koulutuskeskuksessa, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksessa järjestetty muu kuin 1 momentissa tarkoitettu koulutus. Organisaatio 2 Opetushallituksessa on yleissivistävän koulutuksen linja, ammatillisen koulutuksen linja, aikuiskoulutuksen linja ja ruotsinkielisen koulutuksen linja. Lisäksi opetushallituksessa on hallinto- ja palvelutoiminnot sekä suunnitteluryhmä. Linjan ja muun toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä määrätään opetushallituksen työjärjestyksessä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla annetun työjärjestyksen määräykset, jotka eivät ole vastoin tätä asetusta, ovat voimassa siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys tulee voimaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask Vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne
334 N:o 152 Valtioneuvoston asetus luotsausasetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan 6 päivänä helmikuuta 1998 annetun luotsausasetuksen (92/1998) 7 :n 2 momentti seuraavasti: 7 Luotsin ohjauskirjan uudistamisessa noudatetaan, mitä 1 momentissa säädetään luotsin ohjauskirjan myöntämisestä. Luotsin ohjauskirjan uudistaminen ei edellytä voimassaolevaa kansainvälisen liikenteen merikapteeninkirjaa eikä uutta luotsaustutkintoa. Luotsin on kuitenkin esitettävä selvitys tehdyistä luotsaus- tai harjoittelumatkoista sen osoittamiseksi, että hän on säilyttänyt ohjauskirjaan merkittyjen väylien tuntemuksen. Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä helmikuuta 2003. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Hallitusneuvos Aila Salminen
335 N:o 153 Valtiovarainministeriön asetus Anders Chydeniuksen juhlarahasta Annettu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain (216/1998) 1 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1 Anders Chydeniuksen elämäntyön kunniaksi lyödään 10 euron juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 38,6 ± 0,1 millimetriä ja paino 27,4 ± 0,5 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahat ovat ympyrän muotoisia. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan ja Rahapaja Oy:n johtajan sukunimien alkukirjaimet L ja M. 5 Juhlarahojen leimat ovat seuraavan selitelmän ja kuvan mukaiset. Rahan tunnuspuolella yläosassa on kaaren muotoisena 12 eurotähteä ja kaaren sisällä vaakasuorassa kohokuviona teksti ANDERS CHYDENIUS. Alaosan oikealla puolella on kohokuviona tyylitelty avoin kirja ja vasemmalla puolella kaaren muotoisena kohokuviona vuosiluvut 1729-1803. Rahan arvopuolella pystysuoralla kuvioalueella on kohokuviona tyyliteltyjä rakennuksia, joiden joukossa on oikealla ylhäällä arvomerkintä 10 ja vasemmalla alhaalla EU- RO. Kuvioalueen vasemmalla puolella on kohokuviona alhaalta ylös teksti SUOMI 2003 ja oikealla puolella kohokuviona alhaalta ylös teksti FINLAND.
336 N:o 153 6 Osa 10 euron juhlarahan lyöntimäärästä lyödään erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio. 7 Juhlarahan leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä helmikuuta 2003. Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Hallitusneuvos Raine Vairimaa N:o 142 153, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904