Sukupuolisensitiivisyys -koulutusdiasarjan oheismateriaali

Sukupuolisensitiivisyys -koulutusdiasarjan oheismateriaali Suomen Setlementtiliitto, MeKaikki!-hanke 1.1.2015

Esimerkki 1: Poikaerityinen sukupuolisensitiivinen työ Poikien Talo, Oulu, s. 2 Oulun Poikien Talo on turvallinen paikka kaikille 12 28-vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Poikien Talolle voi tulla minkä tahansa asian vuoksi, myös nimettömästi. Tärkeää on poikien ja nuorten miesten kohtaaminen yksilöinä jokaisen eri vahvuudet huomioiden. Kaikki kohdataan yhdenvertaisina riippumatta sosiaalisesta, etnisestä tai kulttuurisesta taustasta. Oulun Poikien Talon toimintamuotoihin kuuluvat yksilötyö, avoin toiminta, ryhmätoiminta ja toiminnalliset tutustumiset. Esimerkki 2: Naistietoinen sukupuolisensitiivinen työ Tyttöjen Talo, Turku, s. 4 Tyttöjen Talon toimintaan ovat tervetulleita kaikki 12 28-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset sekä sellaiseksi itsensä kokevat. Tyttöjen Talo on paikka, jossa voi viettää vapaa-aikaa mukavassa seurassa, olla oma itsensä, jutella luottamuksellisesti ja löytää uusia harrastuksia. Kaikki toiminta on maksutonta. Tyttöjen Talon toimintamuotoja ovat mm. avoin toiminta, ryhmätoiminta, yksilötyö sekä pop up -seksuaalineuvonta. Esimerkki 3: Sosiokulttuurinen innostaminen sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä Tyttöjen Tupa, Joensuu, s. 5 Tyttöjen Tupa on paikka, jossa voi tavata muita tyttöjä, oleilla, tehdä mukavia asioita ja vaikkapa vain jutella. Kohderyhmänä ovat 6-16-vuotiaat joensuulaiset tytöt. Tyttöjen Tuvan toimintamuotoja ovat avoin toiminta, leiritoiminta, pienryhmätoiminta, Isosiskotoiminta, tapahtumat ja tempaukset. Toimintojen tavoitteena on tukea ja vahvistaa tyttöjen kasvua, elämänhallintaa, arjen taitoja, sosiaalisia suhteita ja edistää kokonaisvaltaisesti tyttöjen hyvinvointia kuulluksi ja nähdyksi tulemalla. Tyttöjen Tupatoiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jota ohjaa sosiokulttuurisen innostamisen ideologia ja sukupuolisensitiivinen työote. Esimerkki 4: Muunsukupuolisten kanssa tehtävä sukupuolisensitiivinen työ Anonyymi Tyttöjen Talo, s. 6 Tämä esimerkki on luottamuksellisista syistä anonyymi. Esimerkki 5: Maahanmuuttajanaisten kanssa tehtävä sukupuolisensitiivinen työ Naistari, Tampere, s. 7 Naistarin tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanaisille ja -lapsille tapaamispaikka, missä he voivat turvallisesti osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Naistarissa maahanmuuttajanaiset voivat esimerkiksi opiskella suomen kieltä, harjaannuttaa kielen käyttöä keskusteluryhmissä, jakaa kokemuksiaan Suomessa elämisestä, ja saada tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Naistarin henkilökunta auttaa myös erilaisissa sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja koskevissa kysymyksissä. Esimerkki 6: Miesten kanssa tehtävä sukupuolisensitiivinen työ Miesten kansalaistalo Mattila, Tampere, s. 8 Mattila on Tampereella toimiva, kaikille miehille avoin miesten kansalaistalo, yhteen tulemisen ja yhdessä tekemisen paikka. Tervetulleita ovat kaikki miehet, manselaiset ja maailmankansalaiset. Mattila on kohtaamispaikka, jossa voi puhua, kuunnella, tehdä, oppia, tutustua ja nähdä uusia asioita. Mattila tarjoaa monipuoliset puitteet mieslähtöiselle toiminnalle. Kaikissa aktiviteeteissa näkyvät miesten omat toiveet ja ideat. 1

POIKAERITYINEN SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYÖ Esimerkki 1: Poikien Talo, Oulu Tyypillinen Oulun Poikien Talon poika/mies 12 28-vuotias Yksinäinen Omaa haasteita vuorovaikutustilanteissa toisten ihmisten parissa o Persoonasta johtuvia: ujous, arkuus o Mielenterveyden ongelmallisuus - Skitsofrenia - Masennus - Paniikkihäiriö - Neurologiset kehityshäiriöt; Asperger Peruskouluikäisillä usein koulukiusaaminen taustalla, lastensuojeluasiakkuus Täysi-ikäisillä usein haasteita opiskelu-/työelämään sitoutumisessa Joillain seksuaalinen suuntautuminen valtaväestöstä poikkeava Mitä Poikien Talo heidän kanssaan tekee? Tarjoaa ennakko-olettamuksista vapaan turvallisen ympäristön ja yhteisön oman identiteetin kasvun tueksi. o On tosiasiassa hyväksytty sellaisena kuin on o Kuulumista johonkin Pojilla/miehillä terapiat ja muut hoitosuhteet kulkevat omaa polkuaan Tapausesimerkki Marko Koulukuraattori ottaa yhteyttä Poikien Taloon ja kysyy mahdollisuutta tulla tutustumaan erään asiakkaana olevan koulukiusatun pojan kanssa. Sovimme ajan Poikien Talon toimintojen ulkopuolelle. Marko tulee koulukuraattorin kanssa tutustumaan Poikien Taloon. Tutustumiskerralla luomme turvallisen ja rennon ilmapiirin kohtaamiselle. Kuuntelemme Markon tarinaa, ujoudesta johtuen Marko tarvitsee alussa koulukuraattorin tukea tilanteen sanoittamiseen. Tästä huolimatta etenemme poikakeskeisesti, etsimme keskustellen Markon mielenkiinnon kohteita ja yritämme näin löytää jotain, jonka varaan yhteistyötä Markon kanssa rakennetaan. Markon kiinnostuneisuus musiikkiin ja peleihin on se, mistä lähdemme liikkeelle ja sovimme seuraavan tapaamisen kahden kesken Markon kanssa. Marko saapuu sovittuna ajankohtana. Etenemme tutustumisessa varovaisin askelin ei tietäen mistä Marko pitää. Ensimmäisillä kerroilla pelailemme lautapelejä melko hiljaisissa tunnelmissa. Pikkuhiljaa luottamus Poikien Talon työntekijää kohtaan kasvaa ja samaan aikaan Marko vapautuu. Rohkeuden kasvaminen Markon olemisessa ja tekemisessä näkyy Poikien Talolla pojan olemuksesta ja siitä, että hän on halukas osallistumaan myös avoimeen toimintaan Poikien Talolla. Avoimeen toimintaan osallistuminen on helppoa, koska avoimessa toiminnassa on yksilötyön kautta tuttu henkilö mukana. Koulukiusaamisen kokemusta ei juuri tapaamiskertojen aikana avata. Poikien Talon toiminnan tavoitteena on tarjota korjaavia kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Valmiudet asian käsittelyyn ovat olemassa, mutta asiaa ei kaivella, jos poika ei halua käydä niitä läpi. 2

Nyt Marko opiskelee ammattikoulussa ja viihtyy siellä hyvin. Marko käy edelleen viikoittain Poikien Talon avoimessa toiminnassa, olemukseltaan Marko on kuin eri poika. 3

NAISTIETOINEN SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYÖ Esimerkki 2: Tyttöjen Talo, Turku Naistietoinen kohtaaminen Turun Tyttöjen Talolla 25-vuotias opiskelija löysi Turun Tyttöjen Talon syksyllä 2014. Asiakkaalla oli haastava elämäntilanne, eikä hän ollut tyytyväinen itseensä naisena. Naisena olemista asiakas peilasi yhdessä työntekijän ja pienryhmän kanssa mm. pohjautuen naiseuden historiaan, eri roolimalleihin ja yhteiskunnassamme vallitseviin asenteisiin sekä odotuksiin. Avoimessa toiminnassa hän kohtasi erilaista naiseutta muiden kävijöiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja työntekijöiden parissa. Ote asiakkaan blogikirjoituksesta: Olen uskaltanut osallistua, jutella, ihmetellä, hymyillä, tanssia, halata, nauraa, itkeä olen uskaltanut olla minä. Olen saanut kuulla olevani hyvä juuri sellaisena kuin olen. 4

SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN SUKUPUOLISENSITIIVISESSÄ NUORISOTYÖSSÄ Esimerkki 3: Tyttöjen Tupa, Joensuu Sosiokulttuurinen innostaminen Lapset ja nuoret aktiivisina toimijoina aktiivisen kansalaisuuden näkökulma ovat kansalaisia/kuntalaisia tässä hetkessä. Lähtökohta: lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Toiminta tyttöjen itsensä näköistä, ei ohjaajan määrittämää. Sukupuolisensitiivinen viitekehys: Aikuinen ei määritä mitä tytöt tekevät (vrt.: Tytöt askartelevat, pojat pelaavat sählyä) Toiminta on osallistujien näköistä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti, ei toisinneta sukupuolirooleja. Hyvä arki osallistujien kokemusmaailmasta ja arkipäivästä käsin. Vahvistetaan tietoisuutta oman toiminnan merkityksestä yhteisölle ja yhteiskunnalle. Innostaminen, käsillä tekeminen, luovuus, tilaa yrittää ja erehtyä, onnistumisen ja vaikuttamisen kokemukset, uudet kokemukset pois omalta mukavuusalueelta, yhteisöllisyys. Case: Ravintolapäivä sosiokulttuurinen innostaminen käytännössä Hiihtolomalla Tyttöjen Tuvalla pidettiin vohvelikestit. Tytöt osallistuivat vohveleiden paistoon ohjaajan avustuksella ja halusivat tarjoilla vohveleita pöytään syntyi leikki ravintolasta, jossa ohjaajat olivat asiakkaita ja tytöt tarjoilijoita. Leikin lomassa syntynyt ajatus: Voisiko tätä tehdä oikeasti? Haluaisimmeko ilahduttaa ihmisiä ja paistaa vohveleita kaikille? Miltä unelmien kahvila voisi näyttää? Osallistuisimmeko Ravintolapäivään? Tytöt suunnittelijoina Ravintolapäivässä: Mitä kaikkea oikeassa ravintolassa on? Mitä tarpeistoa ja tarvikkeita tarvitaan? Miten asiakkaita kohdataan? Millainen rooli kullakin on, työnjako? Mitä tarvitsee tehdä etukäteen? Miltä ravintolamme näyttää ja mitä siellä on? Miten tilat järjestetään? Miten tuotto käytetään? Missä ja miten markkinoidaan? Paljonko rahaa kuluu tarvikkeisiin ja miten hinnoitellaan? Ravintolapäivää oli toteuttamassa noin 10 tyttöä sekä vapaaehtoisia ja ohjaajat. Aurinkoisena päivänä ulkopöydissä kävi vohvelikahveilla yli 80 asiakasta. Hyvä näkyvyys toiminnalle, tekemisen meininki ja positiivinen ilmapiiri. Tyttöjen kokemuksia: onnistumisen kokemukset, rohkeus kohdata vieraita ihmisiä, omat ideat toteuttamisen arvoisia, kädentaidot, sai hyvän mielen toisille, kivaa yhdessä tekemistä, tunne että oli tärkeä ja hyödyksi, oppii laskemaan ja antamaan rahasta takaisin. Ohjaajan haasteet: o Kyky heittäytyä leikkiin mukaan, pois omalta mukavuusalueelta, leikissä lapset antavat ohjaajalle roolin. o Innostaminen, rohkaiseminen. o Suunnittelu ja päätöksenteko lapsilla syntyykö ratkaisuja vai riitoja? Ryhmätyötaidot? Millaisia ryhmärooleja osallistujat ottavat? o Ryhmäroolit sellaisia, että jokaisella mahdollisuus osallistua ja onnistua, sopivat tehtävät kullekin ikä huomioiden. o Moka on lahja : Lapsilla lupa ideoida ja toimia vapaasti Ohjaajan kyky innostua itsekin tasapuolisesti suostuminen ideoihin, samalla langat käsissä. o Suunnittelu ja tekeminen vievät aikaa. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan matka. 5

MUUNSUKUPUOLISTEN KANSSA TEHTÄVÄ SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYÖ Esimerkki 4: Anonyymi Tyttöjen Talo Uusi, täysi-ikäinen nuori tuli mukaan avoimeen toimintaan ja kertoi nimekseen Jaana. Hän oli kuullut toiminnasta koulunsa henkilökunnalta ja hän tuli toimintaan yksin. Jaana oli jonkin verran omissa oloissaan. Osa muista tytöistä katsoi tulijaa vähän hämmentyneenä, sillä tulijan sukupuoli ei ollut selkeästi pääteltävissä hänen ulkonäöstään. Hämmennys nousi keskusteluun erityisesti parin nuoremman kävijän kanssa. Jaana oli kuitenkin sanavalmis nuori, ja hän kertoi, ettei ehkä ole tyttö eikä poika, vaan sukupuolia voi olla joitain muitakin. Yhdessä päädyttiin siihen, että jokainen saa osallistua toimintaan juuri omanlaisenaan ja -näköisenään nuorena, jos kokee toiminnan mieleisekseen. Keskustelua käytiin muutenkin siitä, ovatko kaikkien osallistumismahdollisuudet yhdenvertaiset esimerkiksi uskonnon, kielen tai vamman takia. Jaana kävi säännöllisesti toiminnassa ja hänet otettiin joukkoon varsin hyvin. Hän rohkaistui ja osallistui toimintaan muiden kanssa. Hän myös sanoi muutaman kerran, että on se hyvä, kun on paikka, missä mut hyväksytään, ettei tarvitse pyöriä yksin neljän seinän sisällä. Lisäksi Jaana keskusteli useamman kerran kahden kesken ohjaajan kanssa tilanteestaan ja siitä, missä muualla hän voi sukupuoleen liittyviä asioita käsitellä. Kesälomatauon jälkeen Jaana palasi toimintaan ulkonäöltään samanlaisena kuin keväällä lähtiessään, mutta pyysi, että häntä kutsutaan nyt nimellä Erik. Tämä herätti ihmetystä monissa nuorissa, mutta nuorimmat kävijät kommentoivat nopeasti, että tännehän sai tulla omana, erilaisenakin itsenään, jos vain viihtyi muiden kanssa. 6

MAAHANMUUTTAJANAISTEN KANSSA TEHTÄVÄ SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYÖ Esimerkki 5: Naistari, Tampere Sosiaalityöntekijän aloitteesta Naistarilla järjestettiin kokous, jossa oli mukana asiakkaan lisäksi sosiaalityöntekijä, tulkki, sekä Naistarin ohjaaja. Asiakkaana oli yli kymmenen vuotta sitten Suomeen muuttanut pakolaistaustainen nainen, joka ei Suomessa oloaikanaan ollut osallistunut yhdellekään kieli- yms. kurssille. Hän oli ollut koko ajan kotona äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Aviomies oli rajoittanut käyntejä kodin ulkopuolella ja halunnut, että lapset hoidetaan kotona. Kun vanhemmat lapset aloittivat koulun, kehotti sosiaalityöntekijä hakemaan nuorimmille päivähoitopaikkaa, koska kotihoidontuki oli päättymässä. Myös TE-toimiston kanssa oli tehty erikoisjärjestelyjä, jotta asiakas voisi päästä kielikoulutukseen vaikka kotoutumisaika oli jo ohi. Asiakas puhui oman kielensä lisäksi englantia ja aavistuksen verran suomea. Kotimaassaan hän oli suorittanut yliopistossa loppututkinnon. Asiakas epäili kovasti miehensä lupausta päästää hänet kielikurssille. Asiakasta myös hävetti se, ettei hän osannut puhua suomea eikä hoitaa asioitaan. Esimerkiksi pankkiautomaatin käyttö, oma tili ja TEtoimistossa asiointi olivat asioita, jotka hän halusi hoitaa itse. Keskusteluissa asiakasta tuettiin näkemään itsensä sellaisena oppineena ja älykkäänä naisena, joka hän selvästi oli. Häntä kannustettiin keskustelemaan aviomiehen kanssa ja näkemään kurssille lähteminen koko perhettä eteenpäin vievänä asiana. Tärkeäksi päivämääräksi nousi käynti TE-toimistossa kotihoidontuen päättyessä. Tuolle päivälle sovittiin tapaaminen Naistarilla ja käynti TE-toimistoon tehtiin yhdessä Naistarin ohjaajan kanssa. Asiakas kirjattiin työvoimatoimiston asiakkaaksi ja hänelle varattiin uusi aika tulkin kera, jotta hänen tilanteensa voitiin kartoittaa ja kertoa opiskelumahdollisuuksista. Asiakas totesi tämän päivän olevan se päivä, jota hän oli odottanut. Pääasia on, että pääsen vihdoinkin kurssille. Vuosien myötä asiakas on oppinut suomen kielen, on ollut useilla työkokeilujaksoilla eri paikoissa ja toimii oman kielisten naisten tärkeänä tukihenkilönä ja avustajana yhteiskunnassamme. 7

MIESTEN KANSSA TEHTÄVÄ SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYÖ Esimerkki 6: Miesten kansalaistalo Mattila, Tampere Lähipöydän tarkkakorvainen kuunteli kerran sukupuolisensitiivistä puhetta Mattilassa Jussi astuu Mattilan ovesta sisään; hän on pari kertaa aiemminkin käynyt pikaisesti, oikeastaan vain kaffella, mutta siitä on aikaa. Silloin Jussi oli kuullut, että Mattilan ohjelmassa oli mm. puukkokurssi, jossa mies sai opetella puukon teon terän takomisesta tupen tekemiseen. Jussi tuskin ehtii ottamaan takkia pois, kun häneltä jo udellaan kiinnostusta osallistua Mexican Train - pelikierrokselle. Jussi lupautuu, mutta pyytää odottamaan sen verran, että ehtii käydä täyttämässä kahvikupin. Pelipöytä on tälläkin kertaa täynnä. Miehiä on monista kulttuureista kiusoittelemassa toisiaan hyvällä huumorilla ja letkautuksilla, jossa virheitä vielä sattuu ja suomen kieltä opetellaan. Peli kestää ja venyy niin kuin aina, ja Jussikin on jo kuin vakioporukkaa. Kari, lautapeliporukan innokas osallistuja kysyy Jussilta, kuinka tuttua Mattilan touhu on. Jussi kertoo heti, että oikeastaan hänet toi Mattilaan se, että häntä kiinnostaa puukonteon kurssi. Kari vastaa heti, että puukon tekemiseen alkoi into vähän lopahtaa ja siksi ohjelmassa on nyt alkamassa korukurssi. Paikkojakin varmaan vielä voisi olla. Kari sanoo osallistuvansa itse ja tekevänsä itselleen ja vaimolleen samanlaisen korvakorun, joka on salaisuus antamiseen asti. En kyllä nyt oikein tuohon koruhommaan lämpene, se puukkohomma olis ollut sellaista vähän miehekkäämpää meikäläisen hommaa, lausuu Jussi ja huomaa itsekin, että ehkä tuo miehekäs ei nyt ollut oikein hyvä sana, vaikka sitä tarkoittikin. Kuin huomaamattaan afgaani Amin ottaa sanasta heti kopin ja kysyy, mitä tarkoittaa Suomessa miehekkäämpää. Jussi vaivautuu hieman ja on jo vetämässä vähän sanaa takaisin, kun pöydässä keskustellaan jo miehekäs -sanan määrittämistä. Milloin mies on miehekäs? Onko korvakoru miehekäs? Onko puukko miehekkäämpi kuin koru? Kari kyselee kongolaiselta Rogerilta, käyttävätkö heidän kulttuurissaan miehet koruja? Roger vastaa, että käyttävät, mutta hän itse ei niitä käytä. Ali Irakista sanoo, että heillä se on ihan ok, ehkä miehet eivät käytä kultaisia koruja, mutta hopeiset ja valkokultaiset ovat ok. Itselläni on paljon sormuksia, kaulakoru ja pieni korvakoru. 8

Peli ja keskustelu etenevät ja Jussi hieman puolustellen filosofisesti pohdiskelee ja taas kuin vahingossa lipsauttaa, että ehkä korut ovat vähän nuorempien ja sellaisten epäperinteisten ammattien juttu. Mitä ammatteja tarkoitat, kysyy Tapio, joka on tähän asti ollut suhteellisen hiljaa ja sanoo olevansa päiväkodissa töissä, muttei sano omistavansa esimerkiksi korvakorua. Kari taas jatkaa, että jos nyt jollakin korvakorua ei saisi olla, niin nähtävästi hänellä, koska hän on vanha paperimies, tosin nyt työttömänä. Ja eri kulttuureista tulevat miehet kysyvät taas, mitä tarkoittaa perinteinen, mitä tekee paperimies ; onko sama kuin toimistomies. Ja niin ihan vain suomen kielen tarkennukseksi tarkoitetut kysymykset johdattavat miehiä uusiin pohdiskeluihin. Onko paperimies miehekkäämpi kuin toimistomies? Miksi sanotaan paperimies, sehän menee ruttuun, eikö kivimies ole kovamies nauraa afgaani Naser. On kulunut noin pari tuntia pelin alusta. Miehet päättävät pelata vielä pari kierrosta. Nyt puhutaan jo tamperelaisesta jääkiekosta ja Mestareiden liigan jalkapallosta, kuka on Realin miehiä ja kuka Barcan. Jussi on edelleen peliporukassa ja näyttäisi ystävystyneen Alin ja Karin kanssa. Viikon päästä keskiviikko näyttää, onko Jussi tekemässä korua yhdessä Karin kanssa. Pakkoahan ei ole. Ehkä nyt voisi aluksi vaimolleen korvakorua tai itselleen sormusta, niin tai sitten ei. Ehkä pidemmässä juoksussa ne Mexican Train -pelikierrokset eivät kuitenkaan olleet turhia. 9