Lumilinnan kappeli kutsuu hiljentymään

Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t i e n l e h t i N o 3 6. 2. 2 0 1 4 www.kirkkolaiva-lehti.fi Lumilinnan kappeli kutsuu hiljentymään Lumilinnan ekumeenisen lumikappelin siunaamisen suorittivat Kemin kirkkoherra Markku Korpela ja isä Matti Porkka Oulun ortodoksisesta seurakunnasta. Lue sivu 4. Piispa Salmi kannustaa osallistumaan Yhteisvastuuseen n Yhteisvastuukeräyksen esimies, piispa Samuel Salmi rohkaisee jokaista osallistumaan keräykseen muistuttamalla, ettei mitään parannusta ihmisoikeuksiin tai saattohoitoon saada aikaiseksi ilman aineellisia edellytyksiä. Jokainen sentti ja euro on tärkeä yhteisen vastuun kantamisessa. - Itsekukin voimme tarvita joskus saattohoitoa. Toivotko itsellesi sellaisen lähtemisen täältä ajasta, jossa on turvallista olla? Sivu 12 Kemi Keminmaa simo tervola tornio yhteisvastuu Kalasta tunnus LumiLinnan kappeliin SIVU 4 Kirkolliset SIVUT 4-5 Lähettipari Väliaho Virosta vierailulle SIVU 9 Kirkolliset SIVUT 8-9 Kirkkoherran vaalipäivä toukokuussa SIVU 10 Kirkolliset SIVU 10 Varejoen perheissä elää kahden kirkon kristittyjä SIVU 11 Kirkolliset SIVU 11 Raimo Kittilä traktorin ratissa eläkkeelle SIVU 8 Kirkolliset SIVUT 6-7 Piispa Samuel Salmen Yhteisvastuun tv-saarna takasivulla SIVU 12

S ana sunnuntaiksi 9.2. 5. sunnuntai loppiaisesta Kahdenlainen kylvö Jeesus kertoo vertauksen kylväjästä, joka kylvää hyvän siemenen peltoonsa. Mutta myös hänen vastustajansa kylvää siemenensä. Kummankin kylvämä siemen kasvattaa oman satonsa, mutta ihminen ei kykene aina arvioimaan, missä kulkee Jumalan ja pahan valtakunnan raja. Vasta Jumala tekee oikean erottelun aikojen lopulla. Uskovien tulee sen tähden antaa Jumalan sanan vaikuttaa. Näin he kestävät toistensa heikkouksia odottaessaan Jumalan korjuuaikaa. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 174 Vielä, Herra, kutsut meitä 302 Sinua, Jeesus, odotan Päivän virsiä: 427 Taas uudet kielet vievät sanomaa 428 Kiitos suuren Kuninkaan 178 Myös isämme uskoivat ennen Päivän psalmi: Ps. 37: 1 9 1. lukukappale: 4. Moos. 11:24 30 2. lukukappale: Fil. 1:12 18 Evankeliumi: Mark. 9:38 41 16.2. 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima) Ansaitsematon armo Päivän latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) ilmaisee päivien lukumäärän pääsiäiseen, johon seurakunnan katse nyt kääntyy. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto. Seurakuntaa kehotetaan kilvoittelemaan kärsivällisesti Jumalan armoon luottaen. Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 265 Jeesus armon soi 399 Taas armon kyllyydestä 547 Joka aamu on armo uus Päivän virsiä: 410 Maailman tungoksessa käy 166 On hengissä maa 404 Voittaja, suo voitto meille Päivän psalmi: Ps. 18: 2-7 1. lukukappale: 5. Moos. 7:6-8 2. lukukappale: Fil. 3:7-14 Evankeliumi: Matt. 19:27-30 Rakas taivaallinen Isä. Sinä lähetit Poikasi julistamaan valtakuntasi tuloa ja teit meidät kasteessa sen kansalaisiksi. Rohkaise meitä pysymään elämän käskyjen tiellä. Pidä rakkautemme, uskomme ja ilomme elävänä, kunnes otat meidät luoksesi kirkkauden valtakuntaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Herra, Jumalamme. Sinä kutsut ja kokoat kaikkialta maailmasta itsellesi kansan, joka ylistää ja palvelee sinua. Lahjoita pelastava armosi kaikille, jotka elävät pimeydessä ja kuoleman varjossa. Kaada ihmiskuntaa jakavat raja-aidat ja opeta meitä elämään yhdessä rakastaen, kunnioittaen ja palvellen toisiamme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Hartaus Kuka on oikealla uskon asialla? n Me ihmiset katsomme uskoon liittyviä asioita hieman eri näkökulmista. Tulkitsemme niitä omaa ymmärrystämme, elämänkokemustamme ja tietoamme hyödyntäen, ymmärtämättä Raamatun pohjalta täysin Jumalan suuruutta ja uskon aarteita. Katekismus ja Tunnustuskirja tarjoavat meille luterilaisille tulkinnallisen viitekehyksen, mutta siitä huolimatta, että meillä on tällaisia hienoja, uskoamme tukevia ja selkeyttäviä opuksia, on edelleen olemassa eri kristittyjä kirkkokuntia. Olen kuullut kerrottavan todistuksia siitä, miten Jumala on vaikuttanut ihmisten parissa myös muissa kristillisissä ei-luterilaisissa seurakunnissa, kuten myös kaikissa kirkkomme sisällä toimivissa herätysliikkeissä. Ihmisillä on tapana asettaa rajoja, miten asiat ovat ja miten ne eivät ole ja niihin perustelut. n Viime sunnuntaina 2.2. olleen kynttilänpäivän juuret ulottuvat 300-luvulle. Silloin alettiin kirkkovuodessa muistella Jeesuksen varhaislapsuutta. Päivän evankeliumiteksti (Luuk. 2: 23-33) kertookin vanhasta Simeonista, joka kohtasi Jerusalemin temppelissä Jeesus-lapsen ja hänen vanhempansa. Joosef ja Maria noudattivat oman yhteisönsä tapoja. Niinpä Marian oli mentävä 40 päivää lapsen syntymän jälkeen puhdistautumaan temppeliin. Samalla Jeesus-lapsi tuotiin Herran eteen ja annettiin Mooseksen laissa säädetty pyhitys- ja kiitosuhri: kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa. Isompiakin uhreja olisi voinut antaa, mutta kun oltiin köyhistä oloista, tyydyttiin minimiin. Oman tietoisen uskon kehittymisen kannalta on tiettyyn pisteeseen asti hyväksi miettiä näitä asioita Raamattu ja kirkkomme tunnustuskirja tarjoaa hyvän työkalun tällaisiin pohdintoihin. Mutta jos rajaamme yhteistyömahdollisuudet toisten kristittyjen kanssa sen pohjalta, mihin herätysliikkeeseen kuulumme, olemme yhtä hakoteillä kuin opetuslapset seuraavien Markuksen evankeliumin jakeiden mukaan (9: 38-41): Puhdistautuminen oli tarpeen sen takia, että naisen ajateltiin olevan epäpuhdas synnytyksen jälkeiset viikot. Perinne on elänyt paikoitellen Suomessakin aina 1900-luvulle asti. Saatettiin ajatella, että äidit olisivat yhteiskuntakelpoisia vasta sitten, kun he 40 päivän karenssiajan jälkeen olivat käyneet kirkossa tai pappilassa kirkotettavana. Onneksi näistä tulkinnoista lienee päästy jo eroon. Vanhan Simeonin viesti on kiehtova: Tämä Jeesus tulisi olemaan maailman valo ja Johannes sanoi Jeesukselle: Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei kuulu meihin. Mutta Jeesus vastasi: Älkää estäkö häntä. Eihän yksikään, joka tekee voimateon minun nimessäni, voi heti perään puhua minusta pahaa. Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme. Totisesti: joka antaa teille maljallisen vettä sen tähden, että te olette Kristuksen omia, ei jää palkkaansa vaille. Viidennenen loppiaisen jälkeisen sunnuntain johdantotekstissä sanotaan: Jumala tekee oikean erottelun aikojen lopulla. Uskovien tulee sen tähden antaa Jumalan sanan vaikuttaa. Näin he kestävät toistensa heikkouksia odottaessaan Jumalan korjuuaikaa. Kristillisiä seurakuntia on monenlaisia. Kristilliset kirkot ja herätysliikkeet tulkitsevat Raamattua hieman eri tavoilla, kaikki kristilliset kirkot uskovat Jeesukseen syntien sovittajana ja odottavat hänen palaavan kunniassa aikojen lopussa. pakanakansojenkin pelastus. Ajatella, että Simeon, vapiseva vanhus, esiteltiin kristinuskon perussanoman kuuluttajana. Ikä ei ollut mikään este. Kirkon ekumeeninen neuvosto tekee jatkuvasti työtä kirkon ykseyden löytämiseksi ja kirkkokuntien välisten vuoropuheluiden seurauksena on löydetty meitä yhdistäviä tekijöitä. Kristillisiä kirkkokuntia yhdistävänä ohjenuorana toimii Raamatun lisäksi mielestäni hyvin Nikean uskontunnustus, jota käytetään paljon ekumeenisissa jumalanpalveluksissa. Jos seurakunta kuitenkaan ei esimerkiksi usko, että Jeesus on noussut kuolleista tai uskoo vain osan Jeesuksen opetuksista, silloin sitä ei voi pitää kristillisenä seurakuntana. Jotta pysyisimme kristittyinä, meidän tulee antaa Jumalan sanan vaikuttaa itseemme eli lukea ja kuulla Raamattua mahdollisimman usein. Jani Koivusalo Kemin seurakunnan kappalainen Kirkkovuosi Kynttilänpäivä Lämpöä ja valoa yhteiseen hyvää Pyhäpäivän nimi tulee katolisesta kirkosta. Siellä on ollut jo keskiajalla tapana siunata koko vuoden kynttilät käyttöön tänä sunnuntaina. Meillä näin tehdään ani harvoin. Kuva: Sanna Krook Sen sijaan kynttilät ja niiden lämpö kertovat meillekin Kristuksesta elämän valona. Kun tuo lämpö ja valo saavat säteillä sisimpäämme, olemme valmiit antamaan oman kynttilänpäiväkiitoksemme. Sen ei välttämättä tarvitse rajoittua minimiin! Nyt nimittäin alkaa Yhteisvastuukeräys! Kirkkovuodesta kirjoittaa eläkkeellä oleva Kuopion piispa Wille Riekkinen KIRKKOLAIVA Kemi-Tornion rovastikunnan kuuden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin 20. vuosikerta Päätoimittaja Yrjö Haapala 0400 691 610, yrjo.haapala@evl.fi Netissä: www.kirkkolaiva-lehti.fi Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net P. 040 762 7271 Fax. 0207 433 218 Alkkulanraitti 48, 95600 Ylitornio Toimittaja: Paavo Vänninen Kemi 040 5636 222, paavo.vanninen@pp.inet.fi Toimitussihteeri: Tuomo Korteniemi 0400 560 605, tuomo.korteniemi@gmail.com Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Itella ja Kaupunkilehti Kemi-Tornio Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina 20.2.2014

ääkirjoitus 6.2.2014 Yhteisvastuu - keskustelun paikka elämästä ja kuolemasta n Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen aiheena on Lahjoita hyvä kuolema. Keräyksen ympärillä on tässä vaiheessa kohistu lähinnä kampanjajulisteista. Aihevalinta tarjoaa kuitenkin lähimmäisen auttamisen lisäksi mainion tilaisuuden arvokeskustelun käymiseen. Ajassamme kuolema on haluttu siirtää sivuun. Aivan kuin se ei kuuluisi elämäämme, vaikka tiedämme sen jokaisen meistä väistämättä joskus kohtaavan. Ajatus rajallisuudesta ja jostain sellaisesta, joka kertakaikkisesti ja lopullisesti päättää elämämme, ei sovi aikamme menestymistä, tekemistä ja suorittamista korostavaan yhteiskuntaan. Raamatussa kerrotaan Baabelin tornin rakentamisesta. Tarkoituksena oli rakentaa torni, joka ulottuu taivaaseen saakka. Tuo rakennushanke oli osoitus ihmisen halusta tulla riippumattomaksi Jumalasta, kiivetä aina taivaaseen saakka omin avuin. Hanke päättyi lopulta surkeasti kielten sekoittamiseen, joka esti tornin valmistumisen. Ihmisviisaus jäi lopulta toiseksi Jumalan viisaudelle. Aikamme Baabelin torni on keskustelu eutanasian eli armomurhan mahdollistamisesta. Tuon keskustelun tarkoituksena lienee valitettavan usein viedä ajatus kuolemasta pois elämästämme. Kun ihminen ei ole kyennyt luomaan ikuisen nuoruuden lähdettä ja siirtämään kuolemaa historiaan, on vaihtoehdoksi jäänyt pyrkimys ottaa kuolema haltuun varaamalla oikeus sen päättämiseen itselle. Pelkään, ettei tämä onnistu. Elämämme rajallisuus, kuolema, ei poistu elämästämme omalla päätöksellämme. Baabelin tornin rakentajien olisi tullut etsiä tietä taivaaseen oman järkensä sijasta palaamalla yhteyteen Jumalan kanssa. Samaa reseptiä on helppo suositella aikamme ihmiselle. Taivas ei aukene eikä ikuinen elämä löydy ihmisviisaudella, vaan elämässä Luojan yhteydessä. Tuossa yhteydessä ollaan turvallisissa käsissä niin elämässä kuin kuolemassa. Yhteisvastuukeräyksen varojen ohjaaminen saattohoidon kehittämiseen on hyvä päätös. Kuoleman väistämättömyyteen ei tule reagoida siirtämällä asia syrjään tai yrittämällä ottaa sitä haltuun päättämällä siitä itse. Ihmisen ei tule pyrkiä Luojan paikalle. Samalla jokaisella ihmisellä tulisi kuitenkin olla oikeus kuolemaan arvokkaalla tavalla. Mahdollisuus viimeisiin hetkiin ilman kipuja, itse valitussa paikassa ja välittävien ihmisten ympäröimänä tekee eutanasian tarpeettomaksi. Ville Väkeväinen Kirjoittaja on Simon seurakunnan vt. kirkkoherra YHTEISVASTUU Saattohoito - onni vai oikeus? Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta ihmistä. Tällä hetkellä jokaisella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisillä metreillä. n Saattohoidolla tarkoitetaan kuolemaa lahestyvan ihmisen kokonaisvaltaista ja yksilöllista huomioimista, jossa hyvan perushoidon lisäksi vastataan hanen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja henkisiin tarpeisiinsa, lievitetaan hanen oireitaan seka tuetaan potilaan omaisia. Saattohoitoon erikoistuneita hoitokoteja on Suomessa vain nelja: Helsingissä, Hameenlinnassa, Tampereella ja Turussa. Lisaksi eri puolilla Suomea hoitolaitosten yhteydessa toimii yksikkoja, jotka järjestävät saattohoitoa alueellaan. Viimeiset hetket kaukana kotoa Laadukkaan saattohoidon saatavuus sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivalaitoksissa, saati potilaiden kotona, on sattumanvaraista, koska sita ei ole virallisesti integroitu osaksi julkista terveydenhoitoa, Kuntoutus- ja kipupoliklinikan ylilääkäri Eero Vuorinen Kymenlaakson keskussairaalasta sanoo. Jos paikkakunnalla sattuu olemaan asiasta kiinnostuneita, potilas voi Vuorisen mukaan saada hyvääkin hoitoa. Valitettavan usein kuoleva kuitenkin toimitetaan alueen keskussairaalaan viimeisiksi päivikseen. Pahimmillaan se tarkoittaa satojen kilometrien etaisyytta omaan kotiin ja rakkaisiin ihmisiin. Saattohoidossa Suomi on Euroopan mittakaavassa takapajula. Kun parantavat hoidot lopetetaan, kuoleva potilas jaa monesti täysin ilman sovittua hoitosuunnitelmaa, Vuorinen huomauttaa. Nykyisellään saattohoitopotilaat kuormittavatkin erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikoita ja osastoja, mikä on kallista myös yhteiskunnalle. Kuoleville potilaille saatetaan tehdä turhia tai jopa vahingoittavia toimenpiteitä, Vuorinen kuvailee. Saattohoito tarvitsee tekijöitä Saattohoitoa ei voi ulkoistaa. Sen pitää löytyä potilaan läheltä, omalta paikkakunnalta, Vuorinen painottaa. Valtaosa saattohoitopotilaista tulisi hoitaa akuuttisairaalojen sijaan kotisairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa. Sitä haluavat useimmat potilaatkin. Vuorisen mukaan tämä ei vaadi lisää rahaa, vaan hoksaamista ja hoitohenkilökunnan siirtämistä saattohoidon piiriin sieltä, missä kuolevia nyt hoidetaan. Oululainen sairaalapastori Juha Kyllönen yhtyy Vuorisen näkemyksiin. Saattohoidossa pitäisi olla riittävästi työntekijöitä, jotka pystyvät kuuntelemaan ja kohtaamaan kuolevan potilaan ja hänen läheistensä tarpeita. Keskustelun tarve on suurta ja hoidettavia potilaita paljon. Jokaisella ihmisellä on oikeus valmistautua kuolemaansa arvokkaasti, kivuttomasti ja yksilöllisesti. Myös omaiset tarvitsevat tukea ja rohkaisua olla läsnä kuolevan läheisensä hoidossa. Kuolevan hoitamisessa määrä ei kuitenkaan koskaan voi korvata laatua. Jatkuva koulutus ja työnohjaus ovat välttämättömiä saattohoitotyötä tekevälle hoitohenkilökunnalle, Kyllönen sanoo. Suomessa kuolemasta on tullut tabu. Meidän tulee rohkaista perheitä puhumaan kuolemasta avoimemmin. Kun asioita on käsitelty yhdessä, se rauhoittaa sekä lähtijääå että hänen saattajiaan, sairaalapastori Juha Kyllönen kannustaa. Teksti: Salla Peltonen

Kala sitoolumikappelin alkuseurakunnan aikaan n Kemin lumilinnan ekumeeninen lumikappeli ankkuroituu alttaritauluna toimivan lumireliefin kautta tukevasti kristillisyyden historiaan aina alkuseurakuntaan saakka. Reliefiin on piirretty kala, jonka merkitystä kappelin siunannut kirkkoherra Markku Korpela korosti puheessaan. Kala on ensimmäisiä kristillisiä symboleja, jonka juuret ovat kreikankielisessä sanassa Ikhtys. Kirjaimista muodostuu alkukristillisen uskontunnustuksen alkukirjaimet, jotka on suomennettu muotoon Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja. Ikhtys-sanaa alettiin käyttää luultavasti toisella vuosisadalla Roomassa kristittyjen vainojen aikaan. Kala figuurina, kahdella kaarella piirrettynä, oli vainottujen kristittyjen salainen tunnus. Se opasti myös vainoja pakenevia turvapaikoiksi valittujen katakombien sokkeloissa. Koska opetuslapset olivat ammatiltaan kalastajia, käytti Jeesus monta kertaa kaloja ja kalastamista esimerkkinä opetuksissaan. Meren teemaan Korpela huomautti, että Lumilinnan merellinen teema sopii hyvin merenrantakaupunki Kemiin. Meri heijastuu myös Kemin seurakunnan logossa, jossa on kolmimastoinen laiva. Aiempien vuosien tapaan lumikappelin istuinpaikat täyttyivät hyvissä ajoin ennen vihkiäisiä. Lopuille järjestyi seisomapaikat käytävältä. Lumikappelin alttari on aiempiin vuosiin verrattuna rakenteellisesti kevyempi. Kalakuviot alttarifiguurissa muodostavat sillan nykyhetkestä alkuseurakuntaan ensimmäisen ja toisen vuosisadan Roomassa. Lumikappelin katossakin riippuu laiva korostamassa kirkkojen yhteysliikettä, ekumeniaa. Korpela painotti, että lumikappeli pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksilla Taivasten valtakunnan merkiksi ja Jumalan kansan lepopaikaksi. Pyhän veden vihmomisella, Pyhän Hengen armovoimalla ja vaikutuksella siunasi puolestaan lumikappelin isä Matti Porkka Oulun ortodoksisesta seurakunnasta. Häntä avusti kanttori Helena Matsin lauluryhmä. Kemin seurakunnan Tuomaskuoro esiintyi kanttori Eeva Kuhan johdolla. Aiempien vuosien tapaan lumikappeli täyttyi osanottajista. Kappelin eristetyille jääpenkeille sopi istumaan 60 henkeä ja saman verran vieraita kansoitti tuubimaisen kappelin taustan. Kappelissa vihitään hääpareja, pidetään pyhäkoulua ja järjestetään hartaustilaisuuksia. Kappelissa on aikaisempina vuosina vihitty avioliittoon kolmisenkymmentä paria, joista puolet on ollut ulkomaalaisia. (PV) Kemi Kemin seurakunta www.keminseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 040-8489347 Taloustoimisto puh. 040-8313159, 040-5590350 JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina 9.2. Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Lilli Alapiessa, liturgia John Bäckström. Klo 18 sanan ja rukouksen ilta Kemin kirkossa, John Bäckström. Sunnuntaina 16.2. Klo 10 messu, kuulokirkkopyhä Kemin kirkossa, saarna John Bäckström, liturgia Jani Koivusalo. Klo 12 pyhäpäivähartaus Veitsiluodon kirkossa, John Bäckström. Kirkkokahvit. Klo 15 pyhäpäivähartaus Peurasaaren kappelissa, Jani Koivusalo. Tiistaina 11.2. Klo 17 lähetysilta Mäntylän kerhotilassa, Tapaninkatu 6 B 10. Pidämme ompeluseurat ja aloitamme kutomaan lapasia. Tuo mukanasi 3½ numeron sukkapuikot ja Nalle-lankaa. Mukana Oili Tuovinen ja Elsi Lukkari. Tiistaina 18.2. Klo 17 lähetysilta Mäntylän kerhotilassa, Tapaninkatu 6 B 10. Ompeluseurat lapasenteon merkeissä. Keskiviikkona 19.2. Klo 17 raamattupiiri seurakuntakeskuksessa. Klo 18 virsilauluilta Veitsiluodon kirkossa, mukana kanttorit. Sunnuntaina 23.2. Klo 13 pyhäpäivänhartaus Paattionlehdon kappelissa, John Bäckström. Kirkkokahvit. Kahvin jälkeen avoin keskustelutilaisuus Karihaaran piirin toiminnasta. Tervetuloa! ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksen Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. KUOROT Lapsikuoro maanantaisin klo 18 seurakuntakeskuksessa Kirkkokuoro tiistaisin klo 16 seurakuntakeskuksessa Tuomaskuoro torstaisin klo 17 seurakuntakeskuksessa Veitsiluodon kuoro torstaisin klo 18 Veitsiluodon seurakuntasalissa (Ei kuoroa 6.2. ja 20.2.) DIAKONIATYÖ Jestilä Teija 040 522 9500 Rimpiläinen Päivi 040 747 9859 Pääkkölä Ilona 040 747 9864 Alaperä Riitta 040 748 0643 Voutilainen Eija 040 483 4491 Diakoniatoimiston ajanvarausvastaanotto/puhelinpäivystys kerran viikossa, puh. 040 8312 379. Keskiviikkoisin: 12.2. klo 14-15.30, 19.2. klo 13.30-15.30 ja 26.2. klo 13.30-15. Eläkeläisten kerhot To 6.2. klo 13.30 seurakuntakeskus, Siiri Magga-Miettunen To 20.2. klo 13 Marttalatalo, Rukous on silta To 13.2. klo 13 Veitsiluodon seurakuntasali, ystävyys Ti 18.2. klo 13.30 Syväkankaan palvelutalo, aiheena rukous Pe 14.2. klo 13 Ajoksen nuorisotalo, Inkeri Lammassaari To 20.2. klo 13.30 seurakuntakeskus, vieraita Keminmaan seurakunnasta PÄIHDETYÖ Talviretki kesäkodille ti 25.2. klo 9-14. Ilmoittautuminen ja tied. 18.2. mennessä Päiville, puh. 040 747 9859. VAMMAISTYÖ Kaverikammari, nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten kerho, la 15.2. klo 13-15 kynttiläpaja Pirissa, Tikankontintie 3. Kynttiläaskarteluraha 5. Näkövammaisten kerho ti 11.2. klo 13-14.30 Annantupa, Keskuspuistokatu 28, näkövammaistaitoja, Helena Tervonen LÄHETYSTYÖ Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen Kemin seurakunnan nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähetettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura: (Riitta ja Oskari Holmström, Eero Manninen, työ Hongkongin teologisessa seminaarissa ja Senegalin musiikkityö), tili: Danske Bank FI25 8000 1600 0607 10, viite: 73410379770002178 Lapin Kansanlähetys: (Maija-Leena Pelttari), tili: OP FI57 5131 2720 0399 13, viite: 22907. Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueisiin http://www.missio.fi PÄIVÄ- JA PERHEKERHOTYÖ maanantai klo 9-11.30 Mäntylän päiväkerho klo 9-11.30 Hepolan päiväkerho tiistai klo 9-11.30 Mäntylän päiväkerho klo 9-11.30 Takajärven päiväkerho klo 13-15.30 Mäntylän päiväkerho klo 13-15.30 Takajärven päiväkerho keskiviikko klo 9-11.30 Hepolan perhekerho klo 9-11.30 Takajärven päiväkerho klo 13-15.30 Hepolan päiväkerho klo 13-15.30 Takajärven päiväkerho torstai klo 9-11.30 Mäntylän päiväkerho klo 9-11.30 Takajärven päiväkerho klo 13-15.30 Mäntylän päiväkerho klo 13-15.30 Takajärven päiväkerho perjantai klo 9-14 Mäntylän avoin perhekerho klo 9-14 Takajärven avoin perhekerho Tiedustelut päivä- ja perhekerhoista: Päivi Koskela, puh. 040-5272153. RAUHANYHDISTYS Kemin kirkkoherranviraston uudet aukioloajat ma klo 8-17 ja ti-pe klo 9-14. Kemin kirkko avoinna Lumilinnakaudella 2014 (25.1.-5.4.) lauantaisin klo 12-15, opas paikalla. Lumilinnatapahtumia Pyhäkoulu maahanmuuttajille Lumilinnan kappelissa su 16.2. klo 12. Su 9.2. klo 16 seurat, laulutuokio Ke 12.2. klo 18 ompeluseurat Su 16.2. klo 16 vuosikokous Ti 18.2. klo 13 tiistaiseurat Ke 19.2. klo 18 ompeluseurat Etsitkö seurakuntayhteyttä! Kemin kirkossa maanantaisin klo 18.30-20 laulua, sanaa ja rukousta. Sinua palvelevat seurakunnan vapaaehtoiset. Tervetuloa! Rakkaimmat virret Keskiviikkona 19.2. klo 18 Veitsiluodon kirkossa lauletaan rakkaimmat virret. Säestäjinä toimivat kanttorit Eeva Kuha, Minna Laitila ja Aki Tyni. Tervetuloa laulamaan tuttuja ja rakkaita virsiä!

Kemissä yhteisvastuun kohteet tunnetaan ja hyväksytään - Saattohoitoon ja ulkomaiseen kohteeseen, kuului vastaus uteluun onko yhteisvastuukeräyksen kohteet tuttuja. Kysymykseen vastasi Rauno Pulkkinen, joka osallistui Kemin seurakuntakeskuksessa yhteisvastuulounaalle. Yhteisvastuu on hänelle tuttu, sillä aikoinaan Rauno toimi Simon seurakunnassa nuorisoohjaajana yli 20 vuotta, joista 15 vuotta myös yhteisvastuun keräysjohtajana. - Keräyksellä saatavaa rahaa ei pitäisi käyttää saattohoitajien ja henkilökunnan koulutukseen. Siihen koulutukseen pitää rahat tulla yhteiskunnalta. - Sen sijaan minusta on oikein hyvä, että paikallisessa seurakunnassa käytetään rahaa saattohoitohuoneen kalustukseen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Paikallinen yhteisvastuun avustuskohde oli mielessä myös Anja Hietalalla. Valtakunnallinen ja ulkomainen kohdekin selvisi hetkessä, kun vastaaja tutkaili pöydällä ollutta yhteisvastuun esitettä vierustovereidensa kanssa. Oman miehen kuoleman yhteydessä oli saattotilaksi osunut viihtyisä ja rauhallinen tila, joten saattohoito keräyskohteena oli Anja mielestä ihan kohdallaan. Ruokapöydän päässä istuvalta Sanna Putkiselta vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä. Vain arviot keräystuoton jaosta jako-osuudet olivat liian suopeat kotimaiselle kohteelle. Todellisuudessa yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Saattohoidon tukeen jää 20 prosenttia ja samoin 20 prosenttia paikallisen seurakunnan ja kirkon diakonian kohteisiin. (PV) VAIETTU, VÄISTÄMÄTÖN KUOLEMA Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain 15 000 ihmistä. Noin 400 500 heistä on lapsia. Palliatiivista eli parantumattomasti sairaiden oireita lieventävää hoitoa tarvitsee vuosittain noin 20 000 30 000 henkilöä. Saattohoito tarkoittaa kuolevan ihmisen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Myös potilaan omaisia tuetaan. Kuolevan tulisi saada kuolla haluamassaan paikassa. Monelle meistä se on oma koti. Yhteisvastuukeräys käynnistyi Kemissä suotuisissa merkeissä yhteisvastuulounaan muodossa. Lounaalle osallistui myös Rauno Pulkkinen (oik.), joka aktiivivuosinaan organisoi yhteisvastuukeräystä Simon seurakunnassa. RYHDY YHTEISVASTUUN KUUKAUSI- LAHJOITTAJAKSI Lue lisää yhteisvastuu.fi/lahjoita TOIMITUKSET Kuollut: Martta Kaarina Jaakkola 91 v, Eevi Maria Tervola 86 v, Soile Kyllikki Orava 81 v, Ville Johannes Karén 76 v, Piia Kristiina Oinas 29 v, Laura Kyllikki Parkkila 96 v, Maija- Liisa Koskela 84 v, Terttu Sisko Sinikka Korpi 84 v, Aune Armida Turulin 82 v, Olavi Allan Vaske 73 v, Salme Kyllikki Pursiainen 68 v. Kastettu: Petro Mikael Huttunen, Lilja Aliisa Balk, Raisa Josefiina Räisänen, Aleksi Esko Olavi Nyyssölä, Luka Juhani Södö, Manu Aukusti Tölli, Saimi Matilda Jokela, Hilla Mariia Leskinen, Leevi Olavi Talma, Mariella Aleksandra Mäkinen. SANAN ja RUKOUKSEN ILTA Kemin kirkossa sunnuntaina 9.2. klo 18 Rakkaus - kaiken kruunu Mukana: John Bäckström Vapaaehtoiset PARISUHTEEN VUOSIHUOLTO La 22.2. klo 17. Kemin seurakunnan juhlahuoneisto, Kaivokatu 17 Ohjelma Rakkaani puhuu - Sinua kuunnellaan Luento parisuhteen sisäisestä vuorovaikutuksesta. Luennoitsijoina Lapin Ensi- ja turvakodin miestyönkeskuksesta Jari Harju ja Petteri Huhtamella. Puhetta parisuhteesta miesten näkökulmasta. Kahvitarjoilu klo 17. Tilaisuuden jälkeen Parisuhteen iltamessu Kemin kirkossa klo 19 alkaen. Lastenparkki Lastenparkki toimii tilaisuuden ajan. Parkki on auki Kemin seurakuntakeskuksessa, kerhotiloissa Kirkkopuistokatu 11. Lapselle tossut, vaipat ja mahd. eväät mukaan. 2 /lapsi. Hoitopaikan varaukset 17. 21.2. iltaisin, puh 044 747 6959 PARISUHDEVIIKONLOPPU 28.2. 2.3. Tahdolla ja Taidolla Kemin seurakunnan kurssi- ja leirikeskuksessa Viikonlopun vetäjinä toimivat parisuhdekouluttajat Päivi Liiti ja Jaakko Syynimaa. Viikonlopun hinta täysihoito kemiläisille pariskunnille 60 ja ulkopaikkakuntalaisille pareille 90. Kurssi alkaa pe 28.2. klo 18 ja päättyy su 2.3. klo 13. Ilmoittautumiset ja lisätietoja antaa Kemin seurakunnan perhetyöntekijä Pirjo-Minna Lääkkö, p. 040 089 4214. Mom s Cafe Äiti kahvilan toimintaa Kutsun sinut sekä ystäväsi Mom s Cafen toimintaan mukaan, Sankarikatu 18. Äiti kahvila on tarkoitettu lapsiperheiden äideille kohtaamispaikaksi (ilman lapsia). Kahvila on auki lauantaisin klo 12 14. kerran kuukaudessa. Seuraavat tapaamiset 2014: 15.2. Ystävänpäivä kahvila 15.3. Talvitapahtuma 12.4. Lähetystyö 10.5. Äitien päivän juhlistaminen Hopealyhdyn ruokalista ma 10.2. sianlihakastike ti 11.2. mantelikala ke 12.2. lihakeitto to 13.2. metsästäjänpihvi pe 14.2. lohilaatikko ma 17.2. broilerikastike ti 18.2. madekeitto ke 19.2. savuporokiusaus to 20.2. kaalikääryleet pe 21.2. stroganoff Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 6,00 euroa, muille 8,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 5,00 euroa (jälkiruoka ei kuulu 5,00 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo 11-12.30 Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh. 040-8085655. Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn!

Nimikkolähetti M-L Pelttari Torniossa n Tornion seurakunnan nimikkolähetti Maija Leena Pelttari on seurakuntavierailulla Torniossa viikolla 8. Kansanlähetyksen lähettinä toimivan Maija Leenan sukujuuret löytyvät Vojakkalasta. Tällä hetkellä Maija Leena on kotimaan jaksolla. Jos Luoja suo, hän palaa työalueelleen Lontooseen ensi kesänä. Lontoossa hän tapaa israelilaisia ja paikallisia juutalaisia, joille voi kertoa Raamatun ilosanomaa. Nykyään hänen sydäntään on puhutellut erityisesti raamatun kohta Matt. 9:37-38. Voit tulla tapaamaan Maija Leenaa mm. Israelin ystävien iltatilaisuuteen Suensaaren seurakuntatalolle tiistaina 18.2. klo 18.30. Tilaisuudessa Maija Leena esittää israelilaisia laulelmia. K olumni Monessa mukana n Tänä keväänä tulee viisikymmentä vuotta ripille pääsystäni. Yhtä kauan olen ollut niin sanottu seurakunta-aktiivi. Seurakuntanuorilla oli 1960-luvulla vilkasta toimintaa ja tyttökerhon vetäminen oli luonteva oma vastuu. Sieltä juontaa myös oman seurakunnan jumalanpalveluselämän merkitys, ja siksi messuun liittyvät tehtävät ovat minulle kaikkein tärkeimpiä. Kun 40 vuotta sitten palasimme Tornioon, minua pyydettiin melko pian pyhäkoulunopettajaksi. Siinä tehtävässä kului 15 vuotta. Varmistin samalla pyhäkoulun omille lapsilleni! Lisäksi olin jo nuorena saanut sydämelleni lähetystyön. Tornion lähetyspiiri olikin Srömmerien aikana aktiivinen ja värikäs. Lähettäjän rooliin oli helppo samaistua, kun hyvä ystäväni Anu lähti miehensä ja pienen tyttärensä kanssa Etiopiaan vuonna 1974. Lapsiperheen elämää lähetystyössä saimme seurata ja tukea reilut 20 vuotta. Sittemmin Anu ja Matti jatkoivat lähetteinä kahdestaan ja tällä hetkellä he ovat viimeisellä työmatkalla Nepalissa ennen eläkkeelle siirtymistään. Seurakunta on jäsentensä näköinen yhteisö. Työntekijöillä on omat tehtävänsä, joihin me seurakuntalaiset emme saa sotkeutua. On kuitenkin paljon toimintaa, jossa työntekijät tarvitsevat rinnalleen vapaaehtoisia. Sitä pitää suunnitella yhdessä, jotta se kohtaa ihmisten tarpeet. Koska seurakunta on julkinen yhteisö, sen toiminnan tulee olla avointa ja kaikille tarkoitettua. Seurakuntalaisilla on monenlaista osaamista ja valmiutta, joita työntekijöiden kannattaa hyödyntää. Vaarana on tietysti, että hyvät aktiivit saavat niin paljon tehtäviä, että ne alkavat käydä taakaksi. Pitää osata välistä sanoa ei, kun siltä tuntuu. Myöskään ei saa olla liian innokas tuppautumaan joka paikkaan. Rovastikunnassamme on järjestetty useita maallikkokouluja, joissa osallistujille on annettu valmiuksia eri tehtävissä palvelemiseen. Ensi syksynä on jälleen seurakuntavaalit. On aika etsiä sopivia ja halukkaita ehdokkaita kantamaan vastuuta seurakunnan elämästä. Päättäjälle on hyödyksi, jos hän tuntee seurakunnan työntekijöitä ja toimintaa. Silloin tietää kokouksissa, mistä puhutaan ja mitä tarvitaan. Oma seurakuntaurani on kulkenut ruohonjuuritasolta päättäjäksi. Olen ollut monessa mukana sekä toiminnassa että hallinnossa. Olenpa ollut palkkalistoillakin, kun olin 15 vuotta oman työni ohella palkkiotoimisena lähetyssihteerinä ja vuoden päätoimisena suntiona. Kiinnostava kokemus oli myös Haaparannan ja Tornion seurakuntien yhteinen rajaryhmä, jossa kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia rajan yli. Erilaiset tehtävät ovat olleet hyviä perehtymisjaksoja seurakunnan työhön ja näkemysten muodostamiseen. Seurakunnassa riittää erilaisia palvelutehtäviä. Oman paikan löytäminen saattaa kestää, mutta etsiä kannattaa. Kun joitakin vuosia sitten pohdiskelin, mikä nyt olisi paikkani seurakunnassa, silloinen paimenemme lohdutti minua ja sanoi, että kirkon penkissä on minulle aina paikka varattuna. Se on totta tänäkin päivänä. Mervi Mustonen Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, 95450 Tornio Puh. 040 556 8676 Avoinna ma-pe klo 9-15 www.tornio.seurakunta.net AAMURUKOUS keskiviikkoisin klo 7 Suensaaren srk-talon kappelissa. RAAMATTUPIIRIT - tiistaisin klo 13 Lähimmäisen Kammarilla, Puutarhakatu 5. - tiistaisin klo 18 Kivirannan diakoniatoimistossa, Isopalontie 13. JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina 9.2. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Nona Lehtinen, lit. Saša Lehtinen. Messun yhteydessä lastensaarna; Nona Lehtinen. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Mauri Laakso, lit. Heikki Turunen. Karungin kirkossa EI jumalanpalvelusta, Vierailu Ruotsin Karunkiin, jossa jumalanpalvelus klo 12 (s.a); saarna Martti Puontila, lit. Ari Niskala, Karungin Kirkkokuoro. Jp:n jälkeen tilaisuus srk-talolla. Auto lähtee Karungin srk-talolta klo 10.45, Suensaaren srk-talolta klo 11.15 myös matkan varrelta otetaan kyytiin. Sunnuntaina 16.2. Klo 10 vietetään Alatornion kirkossa messua Ystävänpäivän teemaan liittyen: Martti Puontila, saarnassa mukana Juliana Chiu Intiasta, Sandra Tanjunen Mosambikista ja Cyrus Jebraeil Iranista, kanttorina Katja Heroja, ValoOn kuoro, Aila Ylinärä avustaa. Messun jälkeen kirkkokahvit Parasniemen srk-talolla. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Saša Lehtinen. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Heikki Turunen, lit. Nona Lehtinen. Klo 14 Kyläkirkko Arpelan srk-kodilla; Saša Lehtinen. Keskiviikkona 19.2. Klo 18 Viikkomessu Pyhä keskellä arkea - Suensaaren srk-talon kappelissa, käynti yläkerran oven kautta; Mauri Laakso, Aila Ylinärä. Kolehdit 9.2. Oman srk:n lähetystyölle. 16.2. Hiljaisuuden retriittien ja hengellisen ohjauksen sekä seurakuntien hengellisen elämän tukemiseen Hiljaisuuden Ystävien kautta. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: www.radiopro.fi NAISTEN SAUNAILTA yhdessäolon, saunomisen, kahvittelun ja makkaranpaiston sekä hiljentymisen merkeissä ti 11.2. klo 18 Antinsaaren saunalla. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! MAJATALOILTA pe 7.2. klo 19 Alatornion kirkossa Rukousseminaari pe 7.2. klo 17 Parasniemen srk-talolla. - Katso erillinen ilmoitus Yhteiskristillinen HILJA AALTOSEN ILTA to 13.2. klo 18 Suensaaren srk-talolla - Runoa Laulua Puhetta Kts. erillinen ilmoitus. MATKALAULUILTA ja Raamatun sanaa su 16.2. klo 18 Parasniemen srk-talolla; Ari Juntunen, Saša Lehtinen, Pertti Hurtig. Tunnelmakuvia tunturista RUNO- JA MUSIIKKIKOOSTE su 23.2. klo 18 Karungin srk-kodilla. MUSIIKKITOIMINTA Laulupiiri to 6.2. ja 20.2. klo 12.30 Suensaaren srk-talon yläsalissa. LÄHETYSTYÖ Lähetysilta - to 13.2. klo 18 Sisko Tallgrenilla Arpelassa, Arpelantie 160. - to 20.2. klo 18 Eija ja Niilo Nevalaisella Karungissa, Kuusitie 17. Illassa vieraana nimikkolähettimme Maija Leena Pelttari. Israelin Ystävät yhteinen ilta kaikille ti 18.2. klo 18.30 Suensaaren srk-talolla. Illassa mukana nimikkolähetti Maija Leena Pelttari. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. Diakonia- ja lähetyspiiri to 13.2. klo 14 (HUOM! Aika) Lähimmäisen Kammarilla, Puutarhakatu 5. DIAKONIATYÖ Ystävänpäiväjuhla 12.2. Arpelan srk-kodilla Kyytiaikataulu- ja reitit ilmoittautuneille: Auto1: 10.15 Otuntie, 10.20 Pirkkiö, 10.30 Lempeänmäentie, 10.35 Ruohokari, 10.40 Kyläjoki, 10.45 Koppanantie, 10.50 Laivaniementie 97, 11.00 Laivajärvi, 11.10 Laivaniementie (Kaakamon pää), 11.20 Kaakamo ympäristö. Auto 2: 10.55 Thurevikinkatu, 11.00 Putaankatu, 11.05 Puutarhakatu, 11.15 Suensaaren srk-talo, 11.25 Kivirannan srk-talo, 11.30Törmäntien risteys. Auto3: 10.40 Mustajärvi, 11.00 Korpikylä, 11.10 Hornelanpää, 11.15 Hopearanta, 11.20 Husanpää, 11.25 Kukkola, 11.30 Koskitie. Auto4: 11.00 Ponkalan Grilli, 11.10 Kiviranta vanhatie, 11.20 Raumo, 11.30 Liakka. Eläkeläisten kerhot ti 25.2. Arpelassa, ke 26.2. Karungissa, Parasniemessä ja Suensaarella. Omaishoitajien keskustelupiiri ti 18.2. klo 11-13 (HUOM! Aika) Suensaaren srk-talolla. Yökahvila on kiinni 7.2., nähdään Majataloillassa. LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET VAMMAISTYÖ Kuulonäkövammaisten energiakerho ti 11.2. klo 12 Suensaaren srk-talon alasalissa. Rov.kunn. kuulokirkkopyhä su 16.2. Kemissä alkaen messulla klo 10 Kemin kirkossa. Ruokailu (10 / hlö) ja päivätilaisuus srk-keskuksessa. Kotimatkalle klo 14. Tied. Toini 040 5930 760. PÄIHDETYÖ Pullakirkko ke 19.2. klo 12.30 Päiväkeskuksessa, Pirkkiönkatu 7. Päivä- ja perhekerhot vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari 040 5798822 Arpela 040 7214274 Karunki 0400 499670 Kiviranta 040 8394703, 040 8678534 Parasniemi 040 4854202 Suensaari 040 5798822 Katso myös Facebook: Tornion seurakunta lapsityö Rippikoululaiset Päiväkouluosuus2 - La 8.2. klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä2 ryhmä. - La 15.2. klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä3 ryhmä. Nuortenillat - torstaisin klo 18-20 Kivirannan srk-talolla. - ti 18.2. klo 18-20 Karungin ja Arpelan srk-taloilla sekä Kaakamon koulun puukäsityöluokassa. Tervetuloa! Nuorten sählykerho torstaisin klo 17 Raumon koulun salissa (Riparilaisille vain yksi leima). Isoskoulutus La 8.2. klo 11-14.30 Yhteisvastuukeräyksen merkeissä Suensaaren srk-talolla sekä ensimmäisen että toisen vuoden isosille. Myös veteraaniisoset ovat tervetulleita! Ota ulkovaatteet mukaan! Keräyksen jälkeen pizzaa tarjolla! Kaikki mukaan!! 112-päivä ti 11.2. klo 13-17 nuorisotyö mukana 112-päivässä Rajalla -kauppakeskuksessa. Tule tutustumaan seurakunnan pöytään ja pyörittämään armonpyörää! TyttöjenTalo Tirlittan avoinna maanantaisin klo 15-17 osoitteessa Vapaudenkatu 7 a (pieni punainen puutalo). Tervetuloa kaikki yli 12-v tytöt mukaan toimintaan. Välipala tarjolla! Nuorisotyö päivystää Rajalla perjantaisin klo 14-16. Tervetuloa juttelemaan! Nuorisotyö facebookissa: Tornion seurakunta nuorisotyö. Pyydä kaveriksi, tiedät mitä, missä ja milloin tapahtuu! VAPAAEHTOISPAIKAT Lähimmäisen Kammari ja Kivirannan Ystävänpirtti eivät kokoonnu ma 10.2. - Tavataan Ystävänpäiväjuhlassa ke 12.2. Arpelassa! Huom! 11.2. Arpelassa ei ole mitään ryhmiä. RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su 9.2. klo 15 Seurat ry:llä. Ke 12.2. klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Ke 19.2. klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Tornion ry, Kemintie 17: Pe 7.2. klo 18.30 Raamattu-

Majataloilta Alatornion kirkossa perjantaina 7.2. klo 19. Yhdessäoloa, yhteislaulua, opetusta, musiikkia ja rukouspalvelua. m. Mukana m kuoro * EtCetera a Simojoki Bändi * Pekk msen ä J a k k u *J uontila P i t t r a M * Välillä kahvi- ym. tarjoilua kirkossa. * Rukousseminaari Parasniemen srk-talolla samana päivänä klo 17 alkaen, Jukka Jämsen. Järj. Tornion seurakunta ja Kemi-Tornion rovastikunta Kirkkoherra Martti Puontila p. 0400 599702 martti.puontila@evl.fi TOIMITUKSET KUOLLUT: Helga Annikki Hyvärinen 88 v., Vilho Olavi Salo 85 v., Salme Marjatta Vaara 83 v., Ulla Maija Marjatta Ojala 82 v., Vesa Eemeli Lamsijärvi 82 v., Milja Alina Lamsijärvi 78 v., Lauri Olavi Ryynänen 81 v., Toimi Petteri Alaviuhkola 80 v., Anitta Elsa Anunti 62 v. Merja Anna Helena Rahkonen 58 v., Jari Tapani Rytilahti 55 v. KASTETTU: Julius Timo Feliks Sadinmaa, Riia Adele Konttila, Eino Antero Viinikka, Hilla-Maria Aldi Kärnä. YHTEISVASTUU Yhteisvastuukeräys alkaa 2.2. To 6.2. klo 18 Lauluilta Arpelan srk-kodilla. La 8.2. Isosten lipaskeräystempaus Kivirannalla. Vietämme lähimmäisyyden ja ystävyyden viikkoa ystävänpäivän viikolla, kts. erillinen ohjelma. Yhteisvastuulippaita ja -listoja, sekä materiaalia saatavissa diakoniatyöntekijöiltä. LÄHIMMÄISYYDEN JA YSTÄVYYDEN VIIKKO Anna hetki omasta ajastasi ja ilahduta lähimmäistäsi ystävänpäivän viikolla. Kylästele naapurissa, sukulaisissa, tuttavalla tai yksinäisen ihmisen luona. Lähimmäisyyden viikolla tapahtuu mm. seuraavaa: Ma 10.2. klo 10 Saarenvireen hengellinen keskustelupiiri Ti 11.2. klo 18 Naisten saunailta Antinsaaressa Ke 12.2. klo 12 Ystävänpäiväjuhla (ilmoittautuneille) Arpelan srk-kodilla klo 14 Lähimmäisyyttä Pirtakodilla - Mamma Klubi Tirlittanissa, aiheena Kirkon perheneuvonta 70 v. To 13.2. klo 13 Lähimmäisyyttä Mikeva-kodilla klo 13 Diakonia- ja lähetyspiiri Lähimmäisen Kammarilla klo 13 Lähimmäisyyttä Tornion terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 18 Hilja Aaltosen runojen ja laulujen ilta Suensaaren srk-talolla Pe 14.2. klo 13 Met Kohtaama-ystävänpäivän tilaisuus Torintienoon palvelukeskuksessa klo 20-24 Yökahvila Lähimmäisen Kammarilla La 15.2. klo 13-16 Naisten hemmottelupäivä Suensaaren srk-talolla, alasalissa Su 16.2. klo 10 Ystävänpäivänmessu Alatornion kirkossa Tervetuloa! www.tornionrauhanyhdistys.fi luokka ja peli-ilta ry:llä. La 8.2. klo 14.30 seurat Koivukodilla, Kari Sutinen, Onni Häkkinen Talvipäivät Ranuan opistolla, bussikyyti ry:ltä. Su 9.2. klo 16 Kaksikieliset seurat ry:llä, Onni Häkkinen, Kari Sutinen. Pe 14.2. klo 17 Myyjäiset ry:llä. La 15.2. klo 19 Seurat ry:llä, Ismo Kangastie. Su 16.2. klo 16 Vuosikokous ry:llä. Ke 19.2. klo 18.30 Lauluseurat ry:llä, Jorma Majuri. Runoa, laulua, puhetta Torstaina 13.2. tulee vuosi 105-vuotiaan evankelista, kirjailija Hilja Aaltosen kuolemasta. Torniossa 13.2. järjestetään evankelistan muistolle yhteiskristillinen ilta Suensaaren seurakuntatalolla klo 18 (Kirkkokatu 13). Lauluryhmät laulavat Aaltosen sanoittamia lauluja. Runoryhmä esittää hänen runoja. Yhteislaulua. Seurakuntien paimenet; Jarmo Moisio, Juha Juola ja Martti Puontila, puhuvat. Videotykkikuvakollaasi Hiljasta 104-vuotiaana sekä lyhyt haastattelu. Molemmat tallenteet syksystä 2011, Hiljan luona käynnistä. Kahvittelua. Vapaa pääsy. Järjestävät seurakunnat; Tornion Vapaaseurakunta, Helluntaiseurakunta ja Tornion ev.lut. seurakunta.

Eläkevuosinaan Raimo Kittilä pysyy Kansanlähetyksen asialla n Vuonna 1980 valmistui teologian maisteriksi mies, jolle oman kertomansa mukaan ei ollut lainkaan itsestään selvää toiminta kirkon palvelijana. Ajassa esiintyi paljon hengellistä ristiriitaisuutta. Kertojan oma tausta kumpusi herätyskristillisyydestä, ja teologisen tiedekunnan opetusta hallitsi niin sanottu liberaaliteologia. Opiskelijoiden kristillisillä järjestöillä oli meneillään protesti kirkon maallistumista vastaan. - Niinpä olimme teologisessa tiedekunnassakin protestiasetelmassa. Haimme hengellisen ravinnon muualta, mutta opiskelimme päästäksemme ammattiin. Koin kirkon varsin maallistuneeksi. Istahdus veteraanitraktorin pukille talvipakkasessa saa maatilan pojalle ja huumorintajuiselle papille Raimo Kittilälle sieluun oikein herskyvän tunteen. Viime sunnuntaina tämä sama mies, kappalainen Raimo Kittilä saateltiin eläkkeelle Tornion Suensaaren seurakuntakeskuksessa perinteisen lämpöisin menoin ja muistamisin. Puhujien, onnittelijoiden ja muistajien joukko osoitti, että lähtijällä oli takanaan seurakuntatyön lisäksi mittava, monialainen yhteiskunnallinen osallistuminen. Tornioon Raimo Kittilä saapui vuonna 1981 opettajaksi, jota työsarkaa kertyikin niin Torniossa ja Ylitorniolla yli 20 vuoden verran. Vuonna 1988 vastaanotettu pappisvihkimys toi opettajan työn rinnalle papin tehtäviä ja vuonna 2001 hänet valittiin kirkkoherraksi Muonion seurakuntaan. Sieltä hän palasi Tornioon vuonna 2010 kappalaiseksi ja toimi myös hetken seurakunnan vt. kirkkoherrana. Millainen mies eläkkeelle jää? - Kyllä edelleenkin olen lapsuuden kutsumuksen vanki. Maatalon poikana koin uskoon tulemisen jo 13-vuotiaana, ja todistin sen nuorisotilaisuudessa kotikylälläni Pyhäjoen Parhalahdella. Sen jälkeen en ole päässyt pakoon kutsumustani Jeesuksen todistajana. Virkapappeudesta eläkkeelle jää ainakin nöyrä ihminen. Raimo Kittilän hengellisyys syntyi niinsanotusta viidesläisyydestä ja jatkuu yhä Kansanlähetyksen hengessä. - Kansanlähetyksessä kantaa ajatus, että evankeliumin pitää olla liikkeellä. Se toimii tunnuslauseensa evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja mukaisesti levittäen ilosanomaa kotiovelta lähiympäristöön ja kotimaan herätyksen kautta maailman ääriin. - Luulen, että Kansanlähetyksellä on vastustajansa siksi, että se on aina ollut herättävä liike. Monet ajattelevat luterilaisessa kirkossa, että kun on kastettu, rippikoulun käynyt ja rokotettu, on kunnon kristitty. No, se saattaa olla tapakristillisyyttä. Jumalaa kunnioitetaan, mutta puuttuu henkilökohtainen uskon vakaumus. Evankeliumista voi kiivailla Raimo on valmis puolustamaan ja perustelemaan Kansanlähetyksen linjaa. - Kansanlähetys on tässä tiukka. Se edellyttää, että ihminen henkilökohtaisesti tunnustaa uskonsa. Tässä on tavallaan ristiriita kasvatuskristillisyyden ja herätyskristillisyyden välillä. Jo se herättää vastustusta. - Oikeutuksen tiukkuuteen antaa Paavalin sanat: Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. - Minusta oikean asian puolesta saa kiivailla. Evankeliumista kiivailen yhä, siinä en ole antanut periksi. Rinnalla pitää kuitenkin olla sydämellinen lähimmäisen rakkaus, käytännön rakkaus. Opillisuus ja totuudellisuus, joista puuttuu rakkaus, on helposti luotaan työntävää. Ihmiselle pitää olla ihminen. Raskas aika Muoniossa Muonion kirkkoherran tehtävä oli Raimo Kittilälle raskas paikka. Paneutumatta ongelmiin sen tarkemmin voi vain todeta, että kysymys oli seurakunnan rakenteiden ja toiminnan tasapainottamisesta. Tavoitteena oli pitää evankeliumi ykkösenä, ja antaa sen toteuttamiselle talous, tilat ja voimat. - Seurakunnankin kohdalla on aina kysyttävä, mikä on sen perus- Keminmaa JUMALAN- PALVELUKSET Su 9.2. Messu kirkossa klo 10, saarna Sakari Ylönen, liturgia Yrjö Haapala. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille kirkon yläsalissa. Kolehti: Yhteisvastuukeräykselle. Su 16.2. Perhemessu kirkossa klo 11, toimittaa Johan Helkkula, avustaa Sakari Ylönen. Kolehti: Hiljaisuuden retriittien ja hengellisen ohjauksen sekä seurakuntien hengellisen elämän tukemiseen Hiljaisuuden Ystävien kautta. Messun jälkeen ruokailu srk-keskuksessa. Pe 7.2. Miestenpiiriä ei ole tänään. Su 9.2. Raamattupiiri Kyläpaikassa klo 18. www.keminmaa.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto puh. 0400 226 845 Ma 10.2. Lähetyspiiri kokoontuu Vanhassa pappilassa klo 18, tervetuloa mukaan kaikki lähetyksen ystävät. Ti 11.2. Raamis Kyläpaikassa klo 12. Hartaus Einolassa klo 13. Eläkeläisten keskustelupiiri Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Ke 12.2. Vauvasta Vaariin kokoontuminen Maulan srk-talolla klo 10. Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Mikäli tarvitset kuljetusta ota yhteys Eeva Kaarina Kasalaan puh 040 571 7250. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 13.45. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 18.30. To 13.2. Hartaus Juopperin Kartanossa klo 13. Yhteisvastuu-ilta srk-keskuksessa klo 18, järjestää Liedakkalan maa- ja kotitalousseura. Katso erillinen ilmoitus. Pe 14.2. Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Su 16.2. Raamattupiiri Kyläpaikassa klo 18. Ti 18.2. Raamis Kyläpaikassa klo 12. Hartaus Penttilässä klo 13. Ke 19.2. Eläkeläisten kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Hartaus Loviisan kammarissa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 13.45. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 18.30. To 20.2. Lähetystilaisuus Lautiosaaren srk-talolla klo 18. Tervetuloa runsain joukoin kuulemaan terveisiä Anu ja Juha Väliaholta sekä Marilaisilta muusikoilta. Katso erillinen ilmoitus. PYHÄKOULU Tervetuloa lapset pyhäkouluun, joka on messun yhteydessä kirkon yläsalissa. LÄHETYS Lähetyskirppis avoinna lauantaisin klo 11 14, tervetuloa kahvistelemaan lähetyksen hyväksi. DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 9-11. Diakonissa Ritva Torvinen puh. 040 504 2803 Diakonissa Ulla Sipola puh. 040 540 6807 Kotikäyntityöntekijä Hanna Pietilä-Jones puh. 040 825 9192 Yhteisvastuukeräys alkanut 2.2.2014. Keräyslistoja saatava kirkkoherranvirastosta ja muissa keräykseen liittyvissä asioissa yhteys diakonissa Ulla Sipola puh. 040 5406 807 tai Ritva Torvinen puh. 040 5042803 TOIMITUKSET KASTETTU: Akseli Viljami Pränni, Eetu Heikki Olavi Saukkoriipi. VIHITTY: Ville Juho Simola ja Päivi Hannele Koskela, Henrikki Johan Alahäivälä ja Sari Annikki Hahtimaa. RAUHANYHDISTYS www.keminmaanrauhanyhdistys.fi Su 9.2. klo 16 Seurat Ke 12.2. klo 18 Ompeluseurat Su 16.2. klo 16 Vuosikokous Ti 18.2. klo 13 Tiistaiseurat Ke 19.2. klo 18 Ompeluseurat ELÄKELÄISTEN RUOKARETKI KEMIIN to 20.2. klo 12 Ruokailu Hopealyhdyssä. Tutustuminen Marian kappeliin klo 13.30 15. Osallistuminen Kemin srk-eläkeläiskerhoon. Linja-autoreitti suunnitellaan retkelle ilmoittautuneiden mukaan. Matka tarjoiluineen on ilmainen. Lassilan koulun kentällä ke 12.2. klo 18. Pelejä ja leikkejä, kuumia makkaroita ja lättyjä ym Järjestäjinä Lassilan koulun vanhempainyhdistys ja Yhteisvastuukeräys Liedakkalan maa- ja kotitalousseuran järjestämä Yhteisvastuu-ilta srk-keskuksessa to 13.2. klo 18. Myytävänä: leivonnaisia, hyvät arpajaiset, paljon hyviä voittoja. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautuminen Kirkkoherranvirastoon puh. 0400 226 845.

Tornion diakoniatyöntekijät testasivat lähtöjuhlassa esimiehensä Raimo Kittilän kypsyyttä eläkkeelle jäämiseen leikkimielisellä tietokilpailulla. Testi meni läpi. tehtävä. Mikä oikeuttaa sen olemassa olon? - Nyt koen, että olin tuolloin liian väsynyt. Jos olisin ollut maltillisempi ja rakkaudellisempi, ei henkilökohtaista kärjistymistä olisi tapahtunut. Haasteellisuus kiehtoo Saamattomuus ja välinpitämättömyys käytännön toimissa hermostuttavat Raimoa. Samoin asioiden jättäminen keskeneräisiksi, oman edun tavoittelu ja toiminnan varsinaisen päämäärän unohtaminen. - Vähäosaisten ja vähäarvoisten asia liittyy aina evankeliumin rakkauteen. Kristitty ei voi välinpitämättömänä katsoa kun erityisryhmien hätä ohitetaan. Tältä osin Raimo Kittilä on toiminut kristillisten periaatteittensa mukaisesti ja vastusti viimeiseen saakka matalan kynnyksen päihdekuntoutusta tarjonneen Tornionlaakson Suojapirttin lakkautusta. Vielä lakkautuksen jälkeenkin hän toimi puolentoista vuoden ajan jälkeenjääneiden asioiden selvittäjänä pienentääkseen Tornion seurakunnalle tapahtumasta jääviä talousvastuita. - Minua ajaa asioiden haasteellisuus. Jos tiedän ja tunnen omaavani asioiden edellyttämiä kykyjä, taidan olla heikko kieltäytymään. Kiertäväksi julistajaksi Tulevaisuuden haasteista Raimo ei ole kieltäytynyt, vaan on jo ottanut ne vastaan. - Minut on kutsuttu Kansanlähetyksen Lapin piirin sopimusperusteiseksi julistajaksi. Pyrin Lapin alueella tekemään Kansanlähetyksen työtä siten, että lähetyssopimukset seurakuntien kanssa säilyisivät ja lisääntyisivät. Pohjoisen perinteinen kristillisyys arvostaa Raamatun arvovaltaa, ja sen vuoksi sopimukset ovat täällä kasvaneet. Vaan vielä on työtä tekemättä. Tehtävää varten Raimo Kittilä on jo parkkeerannut asuntoauton kotitalonsa katoksen alle. Vaan on pihalla muutakin ajan kulua ja työn tynkää. Vanha traktori odottaa käyttäjäänsä, autotallissa on lautaa rakentajalle. Pääpirtin yläkerrassa vankka kurkihirsi kaipaa kätten taitajaa rakentamaan jälleen uutta tilaa jo aiemmin nousseiden jatkoksi. Töiden kutsu on vastaus Raimon haaveille tulla puutyön opettajaksi. Opinnot katkesivat kuitenkin punavihersokeuteen, vaikka temmi, kirves ja saha kättä tottelivatkin. Paavo Vänninen Keminmaa Lähetystilaisuus 20.2. klo 18 n Lähetystilaisuudessa on esillä Lähetysseuran Viron - työ, johon Anu ja Juha Väliaho osallistuvat. Heidän mukana on kolme marilaisvierasta. Musiikkia esittävät laulaja Anna Mishina Bashkirian Birskin seurakunnasta ja viulisti-kosketinsoittaja Inga Pogonina Joshkar-Olan seurakunnasta Marin tasavallasta. Mukana on myös Joshkar-Olan seurakunnan nuorisotyöntekijä Artjom Dimitriev. Tilaisuuksissa myydään Bashkirian hunajaa Inkerin kirkon Kazanin kirkkorakennusprojektin hyväksi. Lähetystilaisuudessa Väliahot kertovat työstään ja näyttävät 15 minuutin videon. Marilaiset muusikot laulavat ja soittavat marilaista hengellistä ja kansallista musiikkia ja myös kertovat seurakuntiensa työstä. Illassa on myös lähetysnäyttely. Körö körö kirkkoon! Perhemessu ja ruokailu Perheet, mummot, papat ja muut lämpimästi tervetuloa perhemessuun su 16.2. Keminmaan kirkkoon klo 11.00 Messun jälkeen ruokailu seurakuntakeskuksessa Ranskalaiset ja liha-/kasvispyörykät 5 / perhe Pe 21.2. klo 18-20 Kirkonmäen koululla Jippii!!! Donkkis ilta on taas tulossa 1.-6. luokkalaisille. Menossa mukana Ruut ja Saku, lauluja, musiikkia, raamattuopetus, toimintapisteitä, askartelua, palkintoja sekä nyyttärit, jonne lapset tuovat naposteltavaa. Keminmaan seurakunta järjestää yhteistyössä Lapin Kansan lähetyksen kanssa. Vapaa pääsy! LASTEN KEVÄTLEIRIT HONKAMAASSA TERVETULOA! 1-3 LK 4-6.4.2014/4-6 LK 25-27.4.2014 Leirin hinta on 10 /leiriläinen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Virpi Huttuselle puh. 040 766 6713. LAPSET JA NUORET VARHAISNUORISOTYÖ Maanantaisin Lautiosaaren srk-talolla klo 17.30-19 Makerokerho 1-6 lk tytöille ja pojille Vanhassa pappilassa klo 16-17 Musiikkikerho 4-6 lk tytöille ja pojille. Keskuskoulun salissa (yläaste) klo 17-18.30 Sählykerho 4-6 lk tytöille ja pojille Keskiviikkoisin Pölhön koululla klo 17.15-18.45 Liikuntakerho 1-6 lk tytöille ja pojille. Myötätuulen kerhotiloissa klo 17-18.30 Sekakerho 1-2 lk Lautiosaaren srk-talolla klo 18-19.30 Kokkikerho 4-6 lk, tytöille ja pojille, ilmoittautuminen Iitulle puh. +358445166176 Torstaisin Vanhassa pappilassa klo 15.30-16.45 Näytelmäkerho 4-6 lk tytöille ja pojille. Myötätuulen kerhotiloissa klo 16 17.30 Kerho 3-6 lk tytöille ja pojille. Vanhassa pappilassa, Rantatie 26 klo 17 18.30 Kerho 1-6 lk tytöille ja pojille. Keskuskoulun kotitalousluokassa (yläaste) klo 17 19. Kokkikerho 4-6 lk tytöille ja pojille. Perjantaisin Lassilan koululla Sählykerho 1-3 lk tytöille ja pojille klo 15.30 16.30. Sählykerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo 16.30 17.30. Keskuskoulun salissa (yläaste) klo 16-17 Sählykerho 1-3 lk tytöille ja pojille Liedakkalan seurala klo 16.30-18 Sekakerho 1-6 lk tytöille ja pojille. Sählykerhoissa sisäpelikengät jalkaan ja suosittelemme suojalaseja. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Virpi Huttunen puh. 040 766 6713. NUORISOTYÖ Keskiviikkoisin AVOIMET OVET Vanhassa pappilassa klo 18 21, Rippikoulumerkkien kerääjien tulee saapua klo 18 ja saavat merkin hartauden jälkeen n klo 20. Perjantaisin Lassilan koululla Sählykerho nuorille ja aikuisille klo 17.30 18.30. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Hannu Huttunen puh. 0400 343 452 PÄIVÄKERHO Laurilassa, Uuden pappilan kerhotiloissa (Rantatie 26 A) 3-4 v. päiväkerho keskiviikkoisin klo 9.00 10.30. 4-5 v. päiväkerho tiistaisin ja torstaisin klo 9 11 ja 12 14. Lassilassa, Myötätuulen srk:n kerhotiloissa (Jokisuuntie 1) 4-5 v päiväkerho maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 14. 3-5 v sisaruskerho tiistaisin klo 9.30-11. Lautiosaaren seurakuntatalolla (Killisentie 4) 3-5 v päiväkerho maanantaisin klo 12.30 14.30. 4-5 v päiväkerho keskiviikkoisin klo 12.30-14.30. Vapaista kerhopaikoista voi tiedustella Taina Väkeväinen puh 0400 226 837. PERHEKERHOT Laurilan perhekerho maanantaisin klo 9.30-11. uuden pappilan päiväkerhotiloissa (Rantatie 26 A) Lautiosaaren perhekerho torstaisin klo 9-10.30. Lautiosaaren seurakuntatalolla (Killisentie 4) Lassilan perhekerho perjantaisin klo 10-11.30 Myötätuulen kerhotiloissa (Jokisuuntie 1) Laurilan alueen perhepäivähoitajien ja lasten yhteinen kerho perjantaisin klo 9-10.30 uuden pappilan päiväkerhotiloissa. Tervetuloa viettämään aamupäivää kanssamme. Tiedustelut perheja päiväkerhoista Taina Väkeväiseltä puh. 0400 226837.

10 Simon kirkkoherran vaalin 18.5. n Tuomiokapituli on määrännyt Simon seurakunnan kirkkoherranvaalin suorittamiseksi vaalisijoille asetetut toimittamaan päiväjumalanpalveluksen Simon kirkossa seuraavasti: 1. vaalisijalla oleva Simon määräaikainen kirkkoherra Ville Väkeväinen sunnuntaina 27.4. 2. vaalisijalla oleva Kemin kappalainen Jani Koivusalo sunnuntaina 4.5 Vaali alkaa Simon kirkossa sunnuntaina 18.5. jumalanpalveluksen jälkeen ja jatkuu siten kuin vaalilautakunta tarkemmin ilmoittaa. Ennakkoäänestys ja kotiäänestys toimitetaan Simon seurakunnassa 12.-16.5. vaalilautakunnan ilmoituksen mukaisesti. Neljä uutta pappia Piispa Samuel Salmi toimittaa jos Jumala suo 9.2.2014 Oulun tuomiokirkossa pappisvihkimyksen. Viranhoitomääräyksiä annettiin seuraavasti: teol.maist. Sanna Kerola Rovaniemen vs. seurakuntapastoriksi 31.8. saakka, Johannes Melander Tunturi-Lapin turistipapiksi (Muonion seurakuntapastori) 31.8.2014 saakka, Osmo Leppänen Taivalkosken vs. osa-aikaiseen (50 %) seurakuntapastoriksi 9.2.2015 saakka ja Jenna Utriainen Vaasan vankilapapin 31.3.2015 saakka. Tuomiokapituli määräsi Oulunsalon seurakunnan kirkkoherranvaalin suorittamiseksi vaalisijoille asetetut toimittamaan päiväjumalanpalveluksen Oulunsalon kirkossa seuraavasti: 1. vaalisija Salon kappalainen Juha Hekkala 27.4., 2. vaalisija Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Ari-Pekka Metso 4.5. ja 3. vaalisija Oulun Karjasillan kappalainen Petri Satomaa 11.5. Vaali alkaa Oulunsalon kirkossa 25.5. Pieni suuri raamattukurssi Keminmaa 22. 23.2. Apostolien teot 1-8: Tapahtui Jerusalemissa n Raamattu on maailman tärkein kirja ja Jumalan sana parasta, mitä voimme eteemme saada. Aika Raamatun lukemiselle ei tule itsestään, vaan se on otettava. Keminmaalla järjestetään 22. 23.2. Pieni suuri raamattukurssi Apostolien tekojen luvuista 1 8. On vaikea keksiä mielenkiintoisempaa tapaa aloittaa yhteinen Raamatun opiskelu kuin Apostolien teot. Kirja on Uuden testamentin alkupuolella ja kertoo siitä, kuinka kristillinen usko alkoi levitä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Apostolien teot on voimallinen kirja. Evankelista Luukas kertoo elävästi ja tarkasti niin ensimmäisten marttyyrien kohtaloista kuin myös ihmeenomaisista pelastumisista ja vavahduttavista tunnusteoista. Suuria henkilökuvia piirretään: Pietarin puheet ja ihmeteot, Stefanuksen kivitys, Paavalin kääntymys jne. Viikonvaihteen kurssi johdattaa jännittäviin tapahtumiin ja samalla uskomme ytimeen. Syvennymme myös siihen, mitä luterilainen usko opettaa Pyhästä Hengestä ja hänen työstään. Mutta meitä kiinnostaa eniten se, miten tämä kaikki hyödyttää sinua ja minua! Kaiken keskellä on yksi sanoma ylitse muiden: evankeliumi eli ilosanoma Jumalan Pojan kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kun lukee Apostolien tekojen ensimmäisiä lukuja, voi käydä niin, että usko hyvään ja voimalliseen Jumalaan syttyy ja ilo valtaa mielen. Raamattukurssin järjestävät yhdessä Keminmaan seurakunta ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley). Opetuksesta vastaavat seurakuann papit Yrjö Haapala, Johan Helkkula ja Sakari Ylönen sekä Samuel Korhonen Sley:stä Ohjelma La 22.2. 10.30 Kurssin aloitus. Jeesus lähettää opetuslapsensa. Apostolien teot 1, Yrjö Haapala, Marilainen lauluryhmä, lähetysterveiset 12.30 Pyhä Henki vuodatetaan. Apt 2, Samuel Korhonen 13.30 Täyskäännös? Vain yksi nimi. Apt 3-4, Johan Helkkula 15 Gamalielin neuvo. Apt 5, Helkkula 16 Kristuksen todistajat. Apt 6-7, Korhonen Su 23.2. 10 Messu kirkossa sekä lähetyslounas 12.15 Samaria Kristukselle! Apostolien teot 8, Sakari Ylönen Simo www.simo.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto 0403511990 VIIKKOTAPAHTUMAT To 6.2. Klo 11.30 työttömien ruokailu (á 3 ) srk-keskuksessa. Klo 12 seurakuntakerho eläkeläisille Aseman srkkeskuksessa. Ruokailumahdollisuus (à 3 ) ennen kerhoa, kerho-ohjelma saamelaisten kansallispäivän merkeissä. Ohjelmavastuussa Riitta-Liisan ja Raija-kanttorin lisäksi Utsjoella 9 v kirkkoherrana ollut Olavi Palovaara. Loppuhartauden jälkeen arvonta ja kahvit. TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Su 9.2. klo 11 messu kirkossa, Ville Väkeväinen, Raija Tyni. Su 9.2. klo 15 sanajumalanpalvelus Ylikärpän koulu, Ville Väkeväinen, Raija Tyni, Riitta-Liisa Palovaara. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvit ja Yhteisvastuu-info. Su 16.2. klo 11 messu srk-keskuksessa, Olavi Palovaara, Raija Tyni. To 13.2. Klo 18 Lähetysilta seurakuntakeskuksessa. Ti 18.2. Klo 10.30 naisten Porinatuokio Simoniemen seurakuntakodilla. Mukana Riitta- Liisa ja Raija kanttori. Ke 19.2. Klo 11 ehtoollishartaus Kiikanpalossa. Klo 12 Näkövammaisten kerho kunnan nuorisotilassa. Vieraana järjestöohjaaja Kaarina Konttavaara Rovaniemeltä. Klo 13 ehtoollishartaus Mäntylässä. To 20.2. Klo 13.30. ehtoollishartaus hoivakodissa. Klo 19 Kirkkovaltuusto seurakuntakeskuksessa. DIAKONIA Pe 21.2. klo 12 Kehitysvammaisten ja heidän läheisten Messu srk-keskuksessa. Mukana kehitysvammapappi Eija Seppä Rovaniemeltä. Ohjelmasta huolehtivat Toimintakeskuksen väki, Raija ja Riitta-Liisa. Päätöskahvit noin klo 13. Diakonissa Riitta-Liisa Palovaaran vastaanotto seurakuntakeskuksen diakoniatoimistossa ma ja to klo 9 11 puh. 040-3580790. MUSIIKKI Lapsikuoro kokoontuu keskiviikkoisin klo 17-18 Aseman srk-keskuksessa. PÄIVÄKERHOTYÖ 3 6 vuotiaiden päiväkerhot: Maanantaisin Simoniemen srk-kodilla klo 9-11 Tiistaisin Aseman srk-keskuksessa klo 9-11 Kolme vuotta täyttävät uudet kerholaiset ovat lämpimästi tervetulleita! Tiedustelut p. 040 3580690/ Virpi VARHAISNUORISO Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuortenkerhot kokoontuvat seuraavasti: Maksniemen urheilukentällä ulkoilukerho tiistaisin klo 17 18. Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo 17 18. Maksniemen vanhalla koululla torstaisin klo 17 18. Tied. p. 040 3580690/Virpi RIPPIKOULUTYÖ Rippikoululaisten Yhteisvastuukeräys su 2.2. tuotti 836,10 euroa. Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille. VKO 6 ja 7: Ylimääräiset rippikoulukerrat poissaolleille Aseman srk-keskuksessa pe 7.2. klo 15-17 ja pe 14.2. klo 15-17. VKO8: 1. Ryhmän lauantaikoulu srk-keskuksessa la 22.2. klo 9-15. Kaikille yhteinen opetusjumalanpalvelus kirkossa su 23.2. klo11-14. VKO 12: 2. Ryhmän lauantaikoulu srk-keskuksessa la 22.3. klo 9 15. Kaikille yhteinen opetusjumalanpalvelus srk-keskuksessa su 23.3. klo 11-14. Tiedustelut p. 040-3580690/ Virpi ja 040-3580390/Ville. TOIMITUKSET Haudattu: Eino Olavi Kyngäs 77v Saara Inkeri Hinkkainen 81v Eila Anna Reeta Huhtala 79v Vilho Eemeli Ylikärppä 77v Kastettu: Tuovi Iita Maria Huhtala Löydetty: Kirkon pihalta avainnippu, tiedustelut kirkkoherranvirasto p. 040-351 1990. Tervola www.tervolanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 050 4370 000 VIIKKOTOIMINTA To 6.2. Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo 10.45. Su 9.2. Kristittyjen yhteinen rukoushetki Leena ja Kari Halmeella (Asematie 24) klo 15. Ke 12.2. Sairaalahartaus klo 14. Seurakuntailta Kätkävaarassa Aino Hurtigilla (Mustamaa 177B) klo 18. To 13.2. Hartaus Kotikullerossa klo 10.40 ja Pihakullerossa klo 11.15. Eläkeläisten kerho seurakuntakeskuksessa klo 11. Su 16.2. Seurakuntailta Paakkolassa Maila ja Mikko Jurvalla (Paakkolantie 407) klo 18. Ke 19.2. Sairaalahartaus klo 14. JUMALANPALVELUKSET Su 9.2. Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti hengelliseen työhön veteraanien keskuudessa omassa seurakunnassa. Kirkkopyhäkoulu saarnan aikana päiväkerhohuoneessa. Kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakeskuksessa Su 16.2. Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Hiljaisuuden retriittien ja hengellisen ohjauksen sekä seurakuntien hengellisen elämään tukemiseen Hiljaisuuden Ystävien ry:n kautta. Kirkkopyhäkoulu saarnan aikana päiväkerhohuoneessa. Kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakeskuksessa To 20.2. Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo 10.45. PÄIVÄKERHOT Kerhot 3-6-vuotiaille: keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 ja 12.30-14.30 Huom! uusi kerho. Myös eskarilaiset voivat osallistua kerhoon! seurakuntakeskus, Kirkkokuja 4 perjantaisin klo 12.00-14.00, Loue, koulu avoin päiväkerho: torstaisin klo 10.00-11.45, seurakuntakeskus Avoimeen päiväkerhoon voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa, yli 3-vuotiaat voivat osallistua myös yksikseen. Osa kerhoohjelmasta on kaikille yhteinen, osan aikaa on aikuisilla mahdollisuus virkistyä keskenään kerhohuoneen viereisessä huoneessa. Uusia kerholaisia otetaan koko kerhokauden ajan. Tiedustelut: Leena Holma p. 050 437 0006, leena.holma@evl.fi PYHÄKOULUTYÖ Kirkkopyhäkoulu kokoontuu klo 10 alkavan jumalanpalveluksen saarnan aikana seurakuntakeskuksen päiväkerhohuoneessa. Lapset lähtevät yhdessä pyhäkoulunopettajan kanssa päiväkerhohuoneeseen ja palaavat kirkkosaliin ennen ehtoollisenviettoa. Sanajumalanpalveluksessa pyhäkoulu jatkuu jumalanpalveluksen loppuun asti. Seuraava kirkkopyhäkoulu on 9.2. VARHAISNUORISO Ti 11.2. Donkkis-kerho 6-12-vuotiaille Louen alakoululla klo 15.30-17.00. Ti 18.2. Donkkis-kerho 6-12-vuotiaille seurakuntakeskuksessa klo 15.30-17.00 Tulossa: Donkkis big night toimintailta pe 21.2. srkkeskuksessa. NUORISOTYÖ Ti 11.2. Nuorten ilta Louen Lappialla klo 18-20 Ti 18.2. Nuorten ilta Srkkeskuksessa klo 18-20. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 16 seurakuntakeskuksessa. LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis auki 17.2.-3.3., ma-pe klo 10-17 ja ma 3.3. klo 10-15. Pöydän/tangon vuokraushinta 10 /viikko. Pöytien/tankojen varaukset Arja Heikkinen, p. 050 437 0011. DIAKONIATYÖ Huomio diakoniakylätoimikuntien väki! Virkistyspäivä Törmävaaran leirikeskuksessa la 22.2. klo 10-16. Mahdollisuus käydä hiihtämässä tai muuten ulkoilla. Uusia vapaaehtoisia kaivataan! Ilmoittautuminen Elinalle 17.2. mennessä p. 050 437 0004. Päivässä mukana Sirkka Kellokumpu SPR:n ystävätoiminnasta. RAUHANYHDISTYS Su 9.2. klo 17 seurat ry:llä, Risto Kuha ja Raimo Keskikallio Ma 10.2. klo 17 päiväkerho ry:llä Ti 11.2. klo 18.30 sisarilta ry:llä Pe 14.2. klo 19 raamattuluokka Hanhisuannolla Su 16.2. klo 13 vuosikokous ja seurat ry:llä, Kalervo Vuokila Ma 17.2. klo 17 päiväkerho ry:llä Ti 18.2. klo 18.30 lauluompeluseurat ry:llä TOIMITUKSET Kastettu: Anni Hilma Kristiina Rensujeff, Vilmer Osmo Eemil Vaara

11 Varejoen kylä nousi ja kehittyi kahden uskon arvoilla n Määriteltäessä arjen ekumeniaa on korostettu sen merkitsevän yhteiskristillisen ajattelun vahvistamista ja oman uskon todeksi elämistä sekä yhteiskristillistä toimintaa. Nuo asiat tuskin ovat kirjaimellisesti olleet mielessä niillä ihmisillä, jotka ovat olleet synnyttämässä, kehittämässä ja asuttamassa Varejokea ortodoksien ja luterilaisten yhteiseksi kyläksi. Sen kuvan kuitenkin saa keskusteltaessa eläkeikäisten Elna ja Tuomas Nelinin kanssa, että nuo arvot ovat ihmiseen itseensä sisäänrakennettuina ja tiedostamattomina toteutuneet Varejoella eletyssä elämässä. Arvoja ei ole korostettu, mutta ne ovat olleet aina läsnä. Samaa leipää me syömme ja samaa päivää elämme, luonnehtivat luterilainen Tuomas ja ortodoksi Elna elämäänsä. Uskon paremmuudesta tai toisen käännyttämisestä perheessä ei ole keskusteltu. Se on asia, josta ei koskaan ole tullut jupinaa, ei puoleen tai toiseen. Me tykätään, että meillä on sama Jumala, jota lähestymme erilaista tietä erilaisin toiminnoin. Vahvan näkemyksensä uskontojen henkilökohtaisuuteen Elna on saanut jo kotoaan. - Minun omassa perheessäni isä oli luterilainen ja äiti ortodoksi. Kaikki lapset kastettiin ortodokseiksi, sillä kirkkokunta taidettiin silloin valita useimmiten äidin uskonnon mukaan. Kahden uskon kylän, ortodoksisen ja evankelisluterilaisen Varejoen, kasvu on Toivo Kunnarin, Elna ja Tuomas Nelinin mukaan pohjautunut toisten kunnioittamiseen ja Petsamosta tuotuihin, koeteltuihin vahvoihin arvoihin. Meren tuulista havupuiden huminaan Elna ja Tuomas ovat eläneet Varejoen asutushistorian alkuvuosista nykyhetkeen. Varsinkin Elnalla on kirkkaana mielessä tunnelmakuvia ja kokemuksia 1947 vuodelta alkaen, jolloin hän ensi kertaa katseli Tervolassa synkkänä aukeavaa korpea. Sinne pitäisi kodin nousta ja pellon aueta. Tuomas puolestaan saapui samaisiin maisemiin kuutisen vuotta myöhemmin. Molempien perheiden tie evakkoina johti aluksi Petsamosta Kalajoelle. Elna muutti vanhempiensa mukana ensimmäisessä asutusaallossa Varejoelle, mutta Tuomas matkasi oman perheensä mukana Lapualle ja sieltä toisessa asutusaallossa Sivakkajoelle. - Tuntuu vielä jälkikäteenkin kauhealta, kun ajattelee silloisia muistikuvia. Petsamossa ihmisillä meri lainehti ympärillä, ja nyt vain kuuset humisivat. Maa oli kylmä ja kova, muistelee Elna muuttamista Varejoelle. - Muistan raivuun ajan hyvin. Olin vajaat 12 vuotta vanha ja olin isälle ja vanhemmalle veljelle kokkina raivuusmatkoilla. Saimme majoittua naapureittemme Tervaniemien heinälatoon ennen kuin isä pystytti pahvimökin. Samaa sakkia yhteistä ryhmää - Jos oli viisi lehmän kantturaa navetassa, sillä pärjäsi jo hyvin. Maitoa riitti meijeriinkin. Lisäksi oli vasikoita, kanoja ja lampaita ja sikoja. Jos oli 10 hehtaaria maata, oli jo iso maanviljelijä. - Olen ihmetellyt kuinka silloin ei ollut puoluerajoja. Nuoret olivat kaikki yhdessä samaa sakkia. Lähes kaikki tulivat isoista perheistä. Itse tulin 15-henkisestä ja Tuomas 9-henkisestä lapsikatraasta. Talkoissa ei kyselty. kuka on ortodoksi tai luterilainen. Päässä takoi vain, että sota on loppunut ja on rauha. Nyt rakennetaan kotia. Vaan eihän arki ja raadanta uskontoa mihinkään poistaneet. Se ei vain muistelijoiden mukaan mitenkään leimannut tai herättänyt huomiota. Oli vain voimakastahtoisia ihmisiä yhteisellä asialla. - Vanhemmat olivat tottuneet käymään jo Petsamossa säännöllisesti kirkossa. Koska sellaista ei lähipiirissä ollut, alettiin sitä puuhaamaan. Riidalla ei rakenneta Alun perin tavoitteena oli ortodoksien ja luterilaisten yhteinen rukoushuone. Monien mutkien, sattumien ja ehkä hieman selvittämättömienkin tapahtumien kautta on kuitenkin päädytty nykytilanteeseen. Ortodokseilla on rukoushuone Varejoen vanhan koulun lähellä, ja luterilaiset kiiruhtavat jumalanpalvelukseen Tervolan kirkolle. Rajaseudun ystävien välittämät, kenkätehtailija Aaltosen lahjoittamat, kirkonkellot kutsuvat rukoushuoneen tontilla kristittyjä yhteisellä sävelellä. Näiden tapahtumien historiasta saattaisi olla pahansuopaisille aineksia katkeruuteen ja riitaan. Sellaiseen ei Elnan ja Tuomaan mielestä ole kuitenkaan aihetta. Samaa mieltä on kolmas keskustelun osanottaja Toivo Kunnari. Hän on Petsamo-seuran puheenjohtaja ja Varejoen kyläyhdistyksen sihteeri-taloudenhoitaja. - Varejoen väen henkinen kestävyys pohjautuu vahvoihin arvoihin Petsamon ajoilta. Siellähän elettiin voimakkaissa kyläkeskuksissa, joilla oli omat kirkkokuntonsa. - Merkittävää on ollut jo siellä omaksuttu toisen kunnioitus, joten erimielisyyksistä huolimatta asiat eivät ole kasvaneet Varejoellakaan suuriksi riidoiksi. Kahden kirkkokunnan läheinen yhteiselo on siten kantanut elämää täälläkin. - En ole kummankaan seurakunnan jäsen, mutta en kokonaan sanoudu irti uskonnosta. Uskon siihen, että jos elämme uskonnon opetusten mukaan, on meillä kaikilla mahdollisuus tulla toimeen riidoitta, Kunanri tuumii. Henkisen pohjan tutkimus käynnissä Kunnarin mielestä Varejoen kylän synnyn ja kehityksen pohjaa on tutkittu aivan riittämättömästi henkisen ilmapiirin ja kulttuurin pohjalta. Nyt on toiveita, että nuokin arvot tulevat läheisempään tarkasteluun, kun Lapin Yliopistossa on aloitettu aihetta sivuava tutkimustyö. Kulttuurihistorian professori Marja Tuominen ja tutkija Tiina Harjumaa ulottavat yhteiskunnallisen tiedekunnan aloittaman tutkimuksen kulttuurista ja ajallisuudesta myös Vareojen asutushistoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten tekoja ja motivaatioita, olosuhteita ja seuraamuksia ajassa. Halutaan nähdä, kuinka taide ja kulttuuri ovat olleet henkisenä ja materiaalisena osana sodanjälkeisen Lapin jälleenrakentamisessa. (PV) Yhteisen rukousillan viesti Torniosta: Toisiamme ei tule pelätä n Torniossa vietetyn ekumeenisen rukousillan viestiksi nousi toinen toistemme kohtaaminen. Avaussanoissa Tornion Helluntaiseurakunnan hallituksen puheenjohtaja Sakari Malin siteerasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön kahden ekumeenisen rukouspäivän julistusta. - Kun olemme avoimia toisia kohtaan, ojennamme kätemme ja tartumme yhteyden mahdollisuuteen, saamme nähdä, kuulla ja tulla itse nähdyiksi ja kuulluiksi. Erilaisuus haastaa astumaan itsemme ulkopuolelle ja löytämään yhteyden. Se synnyttää vuorovaikutusta ja innoittaa ajattelemaan uudella, luovalla tavalla. Yhteys luo osallisuutta ja turvallisuutta, jotka ovat elämän edellytys. Rukousta ykseyden puolesta oli saapunut toteuttamaan Helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle Tornion sekä Haaparannan evankelisluterilaisten seurakuntien, ortodoksisen ja katolisen seurakuntien, vapaaseurakuntien ja Pelastusarmeijan edustajia paikallisseurakuntien jäsenten lisäksi. Kunkin kristillisen suunnan viesti välittyi kokousväelle erikielisinä Raamatun teksteinä ja rukouksina. Yli rajojen Niin kirkkollisten, hengellisten kuin valtakunnallisten esteiden ylittävän rajattoman yhteistyön viestiä heijasti myös pastori Juha Juolan saarna. - Pyhän Hengen merkittävyys heijastuu siinä, että Ekumeeninen ilta kokosi yhteen osallistujia eri seuraja kirkkokunnista pohtimaan onko Kristus jaettu. näemme yli rajojen, kaikenlaisten rajojen. Maailmassa on paljon pelättäviä asioita. Yhtä asiaa meidän ei tulisi kuitenkaan pelätä, toinen toisiamme. Tammikuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa alettiin säännöllisesti viettää Suomessa. Kristillisen uskon monimuotoisuuden ilmeneminen sisältyy myös tämän vuoden teemaan, jossa kysytään: Onko Kristus jaettu? Ajatus kahdeksasta yhteisestä rukouksen päivästä toteutettiin anglikaanis-katolisena aloitteena ensimmäistä kertaa New Yorkissa vuonna 1908. (PV)

12 Piispa Samuel Salmi: Elämästä arvokas loppuun asti n Piispa Samuel Salmi toteaa kuolevien saattohoitopaikkojen keskittyneen Etelä-Suomeen. - Keräyksellä on tarkoitus luoda alueellista tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta, vaikkapa siten, että Lapissakin olisi paikkoja, joissa parantumattomasti sairaat voisivat viettää viimeiset päivänsä turvallisesti läheistensä kanssa. Yhdessä saattaen kuolevien rinnalla Piispa muistuttaa, ettei kysymys ole vain tilojen rakentamisesta, vaan myös siitä, että koulutetaan ihmisiä kulkemaan kuolevien rinnalla. - Tarvitaan sellaista koulutusta, jossa ihmisen annetaan omilla ehdoilla kohdata jokainen hetki elämästään ilman, että ylhäältä päin tullaan sanomaan mitä hänelle kuuluu, piispa Salmi pohtii. - Nyt pyritään luomaan järjestelmiä, että ihmiset voisivat tulla hänen tuekseen, joka on saanut kutsun lähteä. Ja hoitaa häntä rakkaudella sekä pitää hänen katseensa kiinni toivossa, kunnes viimeinen kutsu tulee. Olet arvokas myös tyhjin käsin Saattohoidolla kirkko viestittää, että jokaisen ihmisen Piispa Salmen kanssa Guatemalan alkuperäiskansojen edustajat Dora Marina Arriola Vega ja Ruby Esmeralda Coy Quej. He toimivat Kirkon ulkomaanavun yhteistyöjärjestössä. Kuva: Ulla Keski-Filppula elämä on tärkeä loppuun asti. - Ja samalla myös sitä, että olemme suuren Jumalan edessä, kun puhumme kuolemasta. Hän, joka on antanut elämän, on myös majesteetti, joka kerran ottaa sen pois. - Viestitämme jokaiselle, että olet arvokas - et vain silloin kun olet nuori, kaunis, voimakas, dynaaminen, energinen, aikaansaava ja tuottava, vaan myös silloin kun sinulla ei ole enää muuta annettavaa kuin tyhjät kädet. - Niistä käsistä kirkko ja kanssakulkija ottaa kiinni ja sanoo: Teemme elämästä arvokkaan loppuun asti. Ihmisen sylistä Jumalan syliin Yhteisvastuun keräysjulisteet vaikuttavat ensi näkemältä synkiltä ja lohduttomilta. Piispakin myöntää kuvien ensin hätkähdyttäneen. - Mutta kun syventyy katsomaan tarkemmin, näkee, että on kysymys läheisyydestä, rakkaudesta ja välittämisestä. - Ehkä kuvat karuudessaan herättävät meissä jokaisessa tunteen, että kuolema on vihollinen, kuten Sanassakin todetaan. Kuvissa kohtaamme kuoleman todellisuuden ja tajuamme, että tästä kukaan ei pääse pakoon. Säpsähdämme. - Mutta kun hyväksymme, että meidän kaikkien täytyy täältä lähteä, silloin jäljelle jää se, että on joku jonka sylissä saa olla, jonka syliin saa nukahtaa. - Samalla se syli kenties kertoo siitä, että minä tahdon antaa sinut suuren Jumalan käsiin. Tästä näkökulmasta nuo mainoskuvat näyttävät turvalliselta. Ihmisoikeuksien koulutus nostaa ihmisarvoa Piispa Samuel Salmi muistuttaa, että keräyksen ulkomainen erityiskohde Guatemala koskettaa alkuperäiskansojen tilannetta ja oikeuksia, jotka myös Lapissa ovat monin tavoin ajankohtaisia. - Mayat ovat olleet monin tavoin ahdistettu kansa. Ihmisoikeuksien näkökulmasta heidän olosuhteet ovat olleet vaikeat. Piispa toivoo, että Yhteisvastuun mahdollistaman koulutuksen myötä mayakansan itsetunto kohenisi. Kari Yliräisänen, Ulla Miettunen Rovaniemen srk Pääsky-leht Yhteisvastuukeräyksen avaus Rovaniemellä 2.2. n Minä palelen. Kylmät viimat puhaltavat ympärilläni. Minussa asuu tunne, että olen hylätty ja yksinäinen. Vierelleni ei tule kukaan. Ovatko ihmiset, jotka erottuvat katseelleni lähimaastosta niitä, jotka ovat minullekin kääntäneet selkänsä? Tahtoisin päästä osaksi niiden iloa, jotka kumartuvat edessä olevalle lähteelle. Olisiko näissä mietteissä silta siihen, mitä pieni lapsi ajattelee sisaruksensa tai ystävänsä kanssa Rovaniemen kirkon alttarifreskossa? Mestariteos on syntynyt poltetun Lapin jälkeen kohonneeseen kirkkoon Lennart Segerstrålen luomistyönä. Elämän lähteellä Harva alttaritaulu on synnyttänyt niin runsaasti puheen juuria kuin tämä taideteos. Rovaniemen kirkon fresko johdattaa meidät käsillä olevaan nyt-hetkeen, kun yhteisvastuukeräys käynnistyy. Pienet lapset kylmän todellisuuden keskellä ja heidän edessään elämän lähteelle kumartuvat ja vaeltavat ihmiset johdattavat meidät myös yhteisvastuukeräyksen tämän kertaisten tavoitteiden tuntumaan. Jokaisessa asuu pieni lapsi Jokaisessa meissä asuu pieni lapsi. Muistot lapsuudestamme elävät meissä, nekin, joita emme muista. Aikuisuuden kilpakentillä turvaudumme järkeen ja ajattelun voimaan. Etsimme paikkaamme maailmassa sen kiihtyvän tahdin ohjailemina. Kuitenkin meissä oleva pieni ihminen on läsnä. Kun elämän aallokot käyvät kohti, lienee monen kokemus jotain samaa, kuin pienen lapsen alttaritaulun maisemassa. Pysyykö kukaan rinnallani, ymmärtääkö kukaan, miltä minusta todella tuntuu? Tahtoisin päästä elämän lähteelle, saada uuden näkökulman todellisuuteeni. Tarttuisiko joku käteeni? Pysyykö kukaan rinnallani? Elämän viimeisen kriisin, kuoleman kohtaaminen, vie ihmisen usein näiden kysymysten äärelle. Monille elämän viimeiset vaiheet muodostuvat ahjoksi, jonka läpieläminen on väistämätöntä. Vielä terveenä on ymmärrettävää, että elämän viimeisten vaiheiden sisäinen työstäminen on helppo torjua. Kuitenkin on totta se, mitä sanotaan nytkin Yhteisvastuukeräyksen alkaessa: Hyvä kuolema on yhtä tärkeää kuin hyvä elämä. Turvaa viimeisen rajan tuntumaan Maassamme tuhannet kuolemaan valmistautuvat ihmiset tarvitsevat vuosittain turvajärjestelmää, jota sanotaan saattohoidoksi. Se merkitsee lääketieteellisen avun ja inhimillisen turvan tuomista viimeisen rajan tuntumaan tulleille lähimmäisillemme. Silloin kun mitään ei enää voida tehdä, voidaan todella tehdä paljonkin. Tästä voimme kiittää aikamme lääketieteen avaamia mahdollisuuksia. Saattohoito on kuitenkin sijoittunut liian harvoille paikkakunnille, lähinnä suuriin keskuksiin. Yhteisvastuukeräyksen tavoite on kotimaassamme saattohoidon mahdollistaminen entistä laajemmalle tarvitsevien joukolle ja erityisesti myös siellä, missä etäisyydet ovat pitkät. Osalliseksi elämän lähteestä Palelen. Olen yksinäinen. Rinnallani ei ole ketään. Pääsisinpä osalliseksi elämän lähteestä. Edessä olevan alttarin herättämät kysymykset ovat nyt-hetkessämme kirkkomme vastaus siihen usein vaiettuun todellisuuteen, jossa kuoleman kohtaaminen on väistämätöntä. Elämä on Jumalan antama lahja. Hän, joka on nähnyt meidät jo ennen syntymäämme, on myös viimeinen, jolla on valta kutsua meidät ajasta iäisyyteen. Elämän lähde on Hänessä. Mutta Jumala tarvitsee myös niitä, jotka tulevat lähimmäisiksi silloinkin, kun viimeinen raja on käsillä. Se lapsi, joka tähyää ymmärtäjäänsä perimmäisten kysymysten pyörteissä, odottaa meidän rinnallaoloamme. Sen vähemmästä ei ole kysymys kuin siitä, että olemalla läsnä lähimmäisillemme toivon ihmisinä, voimme mahdollistaa turvallisen elämän loppuun asti. Kristuksen kasvot meissä Alttarin fresko kuvastaa elämän lähteestä salatulla tavalla Kristuksen kasvot. Joku on tulkinnut nuo kasvot kasteveden heijastumina myös ehtoollismaljaksi ja ehtoollisleiväksi. Segerstrålen viesti on moniselitteinen tälläkin kohtaa. Se kertoo kuitenkin sen, minkä elämän antajan lähellä voimme ja saamme tietää: Meidät on lunastettu elämään Jumalan kanssa voittajien elämää. Saattohoidon matkatoveruudessa tämän todellisuuden omistaminen on ollut ja on monille keskeistä. Yhteisvastuun nyt-hetki muistuttaa meitä myös niistä lähimmäisistämme, jotka ovat meistä kauempana. Tänä vuonna katseemme kohdistuvat kehittyviin maihin ja erityisesti Guatemalaan, jonka ihmisoikeuskysymykset ovat valokeilassa. Se taistelu hyvän ja pahan asenteiden välillä, jota alttaritaulusta laajasti kuvataan, on myös meidän taisteluamme. Voimme voittaa sen vain katsomalla ylöspäin, Kristukseen, joka murtautuu meidän todellisuutemme ytimeen. Voiton merkit, armon välineet Alttaritaulussa taiteilija on kuvannut Kristuksen katsomassa eteenpäin. Hän on koko maailman hallitsija. Mutta hän on jättänyt keskellemme voiton merkit ja armonsa jakamisen välineet. On olemassa elämän lähde. Joka sitä vettä juo, ei koskaan tuli janoiseksi. Se tarkoittaa hyvän omantunnon ja anteeksisaamisen osallisuutta, mutta myös sitä, että toisen maailman ääni kutsuu työhön Kristuksen, voittajan jalanjäljissä, jotta oikeudenmukaisuus ja rauha voisivat vallita. Kynttilänpäivä siirtää katseemme alttaritaulusta vielä hetkeksi toisenlaiseen kuvaan. Se muistuttaa vanhasta Simeonista, miehestä, josta emme tiedä paljoa. Simeon. Pelkkä nimi. Meidänkin nimemme ovat kerran niitä, pelkkiä nimiä. Mutta Jumalan silmissä ja elämän lähteellä ne ovat ikuisesti olemassa ja muistettuja. Lyhennelmä piispa Samuel Salmen saarnasta Yhteisvastuun avauksen messussa Rovaniemen kirkossa 2.2.