VALTIONEUVOSTON ENNAKKOPÄÄTÖS MÄÄRÄ Y SV ALL AN MUUT OKSEST A

VALTIONEUVOSTON ENNAKKOPÄÄTÖS MÄÄRÄ Y SV ALL AN MUUT OKSEST A LVM/2224/07/2015 HAKIJA Oy Suomen Uutisradio Ab, Y-tunnus 1042680-6 ASIAN TAUSTA JA HAKEMUS Ab Suomen Uutisradio Oy (jäljempänä Suomen Uutisradio Oy) on hakenut 8.10.2015 Viestintävirastoon saapuneella hakemuksellaan (Dm. 17961/710/2015) tietoyhteiskuntakaaren mukaista ennaldcopäätöstä määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimilupaan. Bauer Media Holding Oy on hakemuksen mukaan aikeissa hankkia määräysvallan Suomen Uutisradio Oy:n konsemiyhtiön 3N Radiot Oy:stä, jolle Oy Suomen Uutisradio Ab tulee hakemuksen mukaan siirtämään toimiluvan yritysjärjestelyn toteuttamisen yhteydessä. Yritysjärjestelyn myötä Suomen Uutisradion Oy:n radioliiketoiminta siirtyisi MTVdtä Bauer Median omistukseen. Yri tysjärjestelyn toteutumisen yhtenä ehtona on, että toimilupaviranomainen ei pemuta ohj elmistotoimilupaa. Suomen Uutisradio Oy harjoittaa Suomessa radiotoimintaa maanpäällisessä analogisessa verkossa valtioneuvoston myöntämän ohjelmistotoimiluvan nojalla taajuuskokonaisuudella 1. Ohjelmistolupa oikeuttaa valtakunnalliseen radiotoimintaan ja on voimassa 1.1.2012-31.12.2019. Toimiluvalla lähetettävän radiokanava Novan ohjelmiston musiikkisisällön tulee koostua pääosin laajalle kuuntelijajoukolle kohdistetusta populäärimusiikista. Ohjelmistoon tulee sisällyttää arkipäivisin kello 6-18 välisenä aikana yksi tunti puhesisältöjä ja yksi tunti uutis- ja ajanlcohtaisohjelmia. Ohjelmisto tulee lähettää kuuluvuusalueella samanaikaisesti ja samansisältöisenä. Suomen Uutisradio Oy kuuluu MTVdle, jonka omistaa mediayhtiö Bonnier AB. Bonnier on ruotsalainen perheyhtiö, joka toimii 16 maassa. MTV aikoo omistajastrategiansa mukaisesti jatkossa keskittyä Suomen maiiddnoilla liildcuvaan kuvaan eri jakelualustoilla ja on ennaldcopäätöshakemuksen mukaan päättänyt myydä Bau er Medialle radioliiketoimintansa turvatakseen oman mahdollisuutensa riittäviin panoksiin kilpaillulla ja teloiologisen murroksen keskellä olevalla televisiotoimialalla. Novan liikevaihto oli vuonna 2014 10,8 miljoonaa euroa. Yrityskaupan toisena osapuolena oleva Bauer Media -konserniyhtiö puolestaan on Euroopan johtavia kaupallisia radiotoimijoita. Yhtiön pääkonttori on Saksan Hampurissa. Isossa-Britanniassa Bauer Media omistaa yli 60 radiokanavaa ja Bauer Media on myös maan markkinajohtaja digitaalisessa kuuntelussa. Lisäksi sillä on 50 radiokanavaa Puolassa, yksi kanava Slovakiassa sekä 25 prosentin osuus Saksan Radio Hamburgista. Bauer Media on tullut Suomen mediamarkkinoille vuoden 2015 kesällä hanldttuaan omistukseensa SBS Discovery Median radioliiketoimin-

2 nan, joka sisälsi radiokanavat The Voicen, Iskelmän, Radio Cityn, Radio Pookinja tytäryhtiö Kaimax Oy:n Iskelmä-radiot Kaupan myötä Bauer Media laajensi radioliiketoimintaa myös Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. SBS Discovery Media Finlandin radioliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2014 15,3 miljoonaa euroa. Ohjelmistotoimiluvanhaltija voi tietoyhteiskuntakaaren 30 :n mukaisesti pyytää toimilupaviranomaiselta emiakkopäätöstä määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimilupaan. Tietoyhteiskuntakaaren 36 :n mukaan valtioneuvosto tekee ohjelmistotoimilupaa koskevan ratkaisun jos kaikille hakijoille ei ole myönnettävissä taajuuskapasiteettia tai toimilupapäätöksellä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Edellä mainittua periaatetta sovelletaan myös tietoyhteiskuntakaaren 30 mukaiseen tosiasiallisen määräysvallan muutosta koskeviin päätöksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut ennakkopäätöshakemuksen kohteena olevan määräysvallan muutoksen vaikutusta viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen ja ilmoittanut 4.11.2015 Viestintävirastolle ennakkopäätöshakemuksen käsittelyn siirtämisestä valtioneuvoston käsittelyyn. LAIN SÄÄDÄNTÖ Tietoyhteiskuntakaaren 34 :n mukaisesti radiotoiminnan harjoittaminen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa edellyttää ohjelmistotoimilupaa. Valtioneuvoston tai viestintävirasto myöntämät valtakunnalliset ja alueelliset radiotoimiluvat pidempiaikaiseen radiotoimintaan ovat voimassa 31.12.2019 asti. Lyhytaikaista, alla kolme kuukautta kestävää, analogista radiotoimintaa voi harjoittaa Viestintäviraston myöntämän radioluvan nojalla. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 37 :n 5 momentin mukaan analogisen radio toiminnan harjoittamiseen sovelletaan ohjelmistotoimiluvan siirtämistä koskevia lain 30 :n säännöksiä ja toimiluvan peruuttamista koskevia lain 32 :n säännöksiä. Tietoyhteiskuntakaaren 30 :n mukaan ohjelmistotoimilupaa ei saa siirtää muulle kuin samaan kirjanpitolain 1 luvun 6 :ssä tarkoitettuun konserniin kuuluvalle yritykselle. Jos kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta tai vastaava tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu, määräysvallan muuttumisesta on ilmoitettava välittömästi toimilupaviranomaiselle, jonka on päätettävä kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta peruuttaako se toimiluvan määräysvallassa tapahtuneen muutoksen vuoksi. Tässä tapauksessa valtioneuvoston on annettava päätös 8.12.2015 mennessä. Tietoyhteiskuntakaaren 30 :n 3 momentin mukaan toimilupaviranomainen voi jättää toimiluvan peruuttamatta, jos on ilmeistä, että: 1) 25 :ssä ja 26 :ssä säädetyt toimiluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät; ja 2) toiminta jatkuu toimiluvan ehtojen mukaisena. Tietoyhteiskuntakaaren 30 :n 4 momentin mukaan ohjelmistotoimiluvanhaltija voi pyytää toimilupaviranomaiselta ennakkopäätöksen määräysvallan muutoksen vai-

3 kutuksesta toimilupaan. Toimilupaviranomaisen on annettava päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut. Tietoyhteiskuntakaaren 32 :n 3 momentin mukaan toimilupaviranomainen voi peruuttaa ohjelmistotoimiluvan, jos toimiluvanhaltija siirtää toimiluvan muulle kuin samaan konserniin kuuluvalle yritykselle siten kuin tietoyhteiskuntakaaren 30 :n 1 ja 2 momentissa säädetään. Suomen perustuslain 12 :ssä turvattuun sanavapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä. Perustuslain 12 :n sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, jouldcotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallanlcäytön julkiseen kritiikkiin. Määräysvallan muutoksesta tehtävästä valtioneuvoston päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa ohjeistetaan. Valituksen voi tehdä sillä perusteella, että ratkaisu on lain vastainen. VALTIONEUVOSTON RATKAISU Valtioneuvosto hyväksyy määräysvallan muutoksen. PERUSTELUT Tietoyhteiskuntakaaren mukaan jos kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta tai vastaava tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu, määräysvallan muuttumisesta on ilmoitettava välittömästi toimilupaviranomaiselle, jonka on päätettävä kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, pemuttaako se toimiluvan määräysvallassa tapahtuneen muutoksen vuoksi. 30 :n mukaan ohjelmistotoimiluvanhaltija voi myös pyytää toimilupaviranomaiselta ennaldcopäätöksen määräysvallan muutoksen vaikutuksesta toimilupaan. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut. Tietoyhteiskuntakaaren 30 ;n mukaan toimilupaviranomainen voi jättää toimilu van peruuttamatta, jos on ilmeistä, että toimiluvan myöntämisen edellytyksen täyttyvät ja toiminta jatkuu toimiluvan ehtojen mukaisena. Tietoyhteiskuntakaaren 36 ;n 1 momentin 2 kohdan mukaan ohjelmistotoimilupa voidaan myöntää sitä hakeneelle, jos hakija on vakavarainen ja sillä on ilmeinen kyky säännölliseen ohjelmistotoimiluvan mukaiseen toimintaan. Hallituksen esityksen (34/1998 vp) mukaan toimiluvan hakijaa on pidettävä vakavaraisena, jos asiakirjoista ei muuta ilmene. Arvioitaessa taloudellisten voimavarojen riittävyyttä otettaisiin huomioon myös toiminnan laatu ja laajuus. Esitetyn selvityksen perusteella toimilupaviranomaisen tulee voida vakuuttua siitä, että hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat säännölliseen, toimiluvan mukaiseen toimintaan.

4 Hakijayhtiön hakemus sekä viimeiset saatavilla olevat ostajayhtiön tuloslaskelmat ja tase1 vuodelta 2014 osoittavat, että ostaja on hyvin kannattava ja vakavarainen yhtiö, joka harjoittaa menestyksekkäästi radiotoimintaa useilla muilla markldnoilla. Näin ollen ostajan voidaan katsoa olevan laissa tarkoitetulla tavalla riittävän vaka varainen ja kykenevä säännöllisen lähetystoiminnan harjoittamiseen. Ostaja on myös ilmoittanut, että radiotoiminta jatkuisi määräysvallan muutoksen jälkeen toimiluvan ehtojen mukaisena. Tietoyhteiskuntakaaren 36 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan toimilupa voidaan myöntää, jos hakijan ei perustellusta syystä epäillä rikkovan tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä. Ei ole syytä epäillä, etteikö Bauer Media noudattaisi lain säännöksiä kaikessa toiminnassaan. Näin ollen on katsottava, että tietoyhteiskuntakaaren 36 :n 1 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät Tietoyhteiskuntakaaren 36 :n 5 momentin mukaan toimilupia myönnettäessä valtioneuvoston tulee lisäksi toimilupa-alueella harjoitettava radiotoiminta kokonaisuudessaan huomioon ottaen pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus ja yleisön erityisryhmien tarpeet tavalla, joka parhaiten edistää 1 :ssä säädettyjä tavoitteita. Lain perustelujen mukaan edellä mainitut perusteet toimiluvan myöntämiselle ovat toimineet käytännössä, mahdollistaneet viestintäpoliittisten tavoitteiden toteuttamisen punninnan ja edistäneet suomalaisen radio-ohjelmistotarjonnan monipuolisuutta. Käytännössä niuklcuustilanteissa valtioneuvosto tekee ratkaisun toimiluvan myöntämisestä edellä mainittujen kriteerien pohjalta. Siten arvioitavaksi tulee tietoyhteiskuntakaaren 1 momentin edellytysten ohella lisäksi kysymys siitä, täyttyvätkö tietoyhteiskuntakaaren 36 :n 5 momentin koskevat edellytykset määräysvallan muuttuessa toimiluvanhakijan esittämällä tavalla. Tietoyhteiskuntakaaren 1 ;n mukaan lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoinjokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 19/1998 vp) kiinnittänyt huomiota televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 10 1 momentissa tarkoitettuun sananvapauden toteutumiseen. Säännös vastaa tietoyhteiskuntakaaren 36 :n 5 momenttia. Valiokunnan käsityksen mukaan toimilupapolitiikassa on pyrittävä siihen, että toimilupa myönnetään valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen yleis- radiotoiminnan harjoittamiseen usealle toisistaan riippumattomalle hakijalle ja että toimilupapolitiikan avulla pyritään vaalimaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuutta ja ottamaan huomioon yleisön erityisryhmien tarpeita. Tällöin asiassa ratkaistavaksi keskeiseksi kysymykseksi jää se, merkitsisikö määräysvallan muutoksen hyväksy- 1 Tuloslaskelmat ja tase koskevat yhtiötä SBS Discovery Media Finland Oy

5 minen sellaista omistuksen keskittymistä radiotoiminnassa, jonka voitaisiin katsoa olevan haitallista sananvapauden toteutumisen kannalta. Suomen radiotoiminta muodostuu Yleisradion tuottamasta julkisen palvelun valtakunnallisesta ja alueellisesta radiotarjonnasta sekä kaupallisesta valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta radiotarjonnasta. Suomessa toimi vuonna 2014 68 kaupallista radiokanavaa FM-taajuuksilla, joita kuunteli noin 3,6 miljoonaa suomalaista viikoittain. Marraskuussa 2015 myönnettyjen ohjelmistotoimilupien myötä kanavien määrä kasvaa edelleen. Myönnettyjä voimassaolevia ohjelmistotoimilupia kaupallisille tai ei-kaupallisille tahoille on 101 kappaletta (9.11.2015 tilanne). Suomen radiomarkkinan toimijakenttä pitää sisällään Bauer Median, MTV:n ja Sanoma Media Finlandin, Yleisradion sekä pienempiä alueellisia ja paikallisia toimijoita. Kilpailutilanne on pysynyt melko muuttumattomana radiotoimialalla. Merkittävin muutos radiomarkkinoilla on ollut Sanoma-konsemiin kuuluvan Sanoma Me dia Finlandin nousu muutamassa vuodessa suurimmaksi kaupalliseksi toimijaksi, kun taas Bauer Media (entinen SBS) ja MTV (Suomen Uutisradio Oy) ovat menettäneet hieman markkinaosuuttaan. Valtakunnallisilla radiomarkkinoilla toimii myös NRJ, joka on ranskalaisen NRJ SAS-konsernin omistava yhtiö. Mediatakojat puolestaan operoi useita paikallisradioita eri puolilla Suomea. Muita pienempiä radiotoimijoita ovat mm. Kristillinen Media Oy, Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy, Etelä-Pohjanmaan Viestintä Oy sekä Kevyt Kanava Oy. Lisäksi radiomarlddnoilla toimii jouklco pieniä toimijoita, joiden osalta toimijakenttä elää ja liikevaihto on vaihdellut vuosien varrella merkittävästikin. Vireillä oleva Bauer Median ja MTVm Suomen Uutisradio Oy:n välinen yrityskauppa on Suomen viestintämarkkinoiden koko huomioon ottaen merkittävä. Määräysvallan muutoksen jälkeen Bauer Media vahvistaisi asemaansa suomalaisilla radiomarkkinoilla, mutta kuuntelija- ja mainosmarkkinaosuuksien osalta Bauer nousisi suunnilleen samalle tasolle nykyisen marlddnajohtaja Sanoma Media Finlandin kanssa. Sanoma Media Finlandin osuus radiomainosmarkkinan kokonaisarvosta on tällä hetkellä noin 39 prosenttia, Bauer Median noin 25 prosenttia, MTVm noin 12 prosenttia ja NRJm noin vajaa 12 prosenttia2, Kaupallisen radion asema on perinteisesti ollut Suomessa hyvin vahva ja kaupallisten radiokanavien määrä suhteessa Yleisradion kanaviin on pysynyt varsin tasaisena viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kaupallinen radio on voimallisesti viihdesisältöön painottuva. Kaikista radiokanavista noin kaksi kolmasosaa on kaupallisia kanavia ja kolmasosa Yleisradion kanavia. Yleisradion Radio Suomi on kuuntelijamääriltään ylivoimaisesti kuunnelluin julkinen radiokanava Suomessa vajaa kahden miljoonan kuulijan viikkotavoitettavuudella. Yleisradion tarjonnan keskiössä on uutis- ja ajankohtaissisältö ja viihdesisällöllä on olennaisesti pienempi rooli kuin 2 Luvut perustuvat radiomediayhtiöiden tilinpäätöstietoihin eli todellisiin mainostuloihm, mukaan lukien verldcosivut ja sähköiset jakelukanavat. Mainostulojen jakamisen perusteena on käytetty mainosspotin ilmoitettuja listahintoja sekä todellisia kuuntelijamääriä. Osa mainosmyynnistä on monikanavaista, eikä tarldcoja kohdennuksia ole saatavilla. Tästä johtuen luvut on suuntaa-antavia. Lähde Valor Partners Oy.

6 kaupallisilla kanavilla. Yiimeisen kymmenen vuoden aikana Yleisradion ja kaupallisten radiokanavien kuuntelijaosuudet ovat pysyneet suunnilleen samana Yleisra dion osuuden ollessa hieman yli 50 prosenttia ja kaupallisen radion osuuden ollessa hieman alle 50 prosenttia. Mainosmarkkinaosuudet pohjautuvat pitkälti kuuntelijaosuuksiin ja näin ollen radiotoiminnan monimuotoisuutta ja omistussuhteita arvioitaessa on tarkasteltava radiotoimintaa laajasti eli valtakunnallisten ja paikallisten radiokanavien tarjonnan muodostamaa kokonaisuutta. Radiotoimialan yritysten liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, joten radiomarkkina on Suomessa suhteellisen pieni. Mainosmyyntitulot muodostavat käytännössä koko kaupallisten radioiden tulovirran. Radion osuus kaikesta mediamainonnasta oli vuonna 2014 viisi prosenttia, ja sen osuus viestintämarkkinan kokonaisuudessa on vähäinen. Radiotoimintaa arvioitaessa on myös huomioitava, että erilaiset radiokanavat eivät kilpaile kuuntelijoista ja tulonlähteistä pelkästään keskenään. Radiotoimialaan kohdistuu enenevissä määrin kilpailupaineita muilta viestinnän ja ajanvietteen sektoreilta. Palveluntarjonnan lisääntymisen ja kansainvälistymisen myötä radio joutuu kilpailemaan mainosrahoista ja kuluttajien ajasta yhä voimaldcaammin kansainvälisten internet-pohjaisten palvelujen kanssa, jotka toimivat merkittävän kokoon ja jakelukanavaan pohjautuvan kilpailuedun turvin. Lisäksi kaupallinen radio kilpailee kuunteluosuuksista julkisrahoitteisten radiokanavien kanssa osin erilaisesta ohjelmatarjonnasta huolimatta. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Suomen radiomarkkina on pienestä koostaan huolimatta elinvoimainen, toimijakenttä on laaja ja kostuu hyvin erityyppisistä toimijoista, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista ohjelmasisältöä kuuntelijoiden kysynnän ja tarpeiden pohjalta. Julianen ja kaupallinen sekä valtakunnallinen ja paikallinen radiotoiminta täydentävät hyvin toisiaan muodostaen monimuotoisen kokonaisuuden. Määräysvallan muutos ei vaikuta tähän kokonaisuuteen, sillä Bauer Mediaila on hakemuksen mukaisesti tarkoitus jatkaa Novan ohjelmatoimintaa olemassa olevien toimilupaehtojen mukaisesti ja koska määräysvallan muutos koskee vain yhtä ohjelmistotoimilupaa. Määräysvallan muutos ei johda sellaiseen omistuksen keskittymiseen radiomarkkinoilla, jonka voitaisiin katsoa olevan haitallista ohjelmistotarjonnan monipuolisuuden, sananvapauden toteutumisen tai erityisryhmien taipeiden turvaamisen kannalta. Radiomarlddnat koostuisivat määräysvallan muutoksen jälkeen kahdesta suunnilleen tasavahvasta suuremmasta radiotoimijasta, joukosta alueellisia ja paikallisia toimijoita sekä koko Yleisradion ohjelmatarjonnasta valtakunnallisine ja paikallisine sisältöineen. Yleisradion rooli on merkittävä erityisesti sananvapauden edistämisen ja erityisryhmien tarpeiden turvaamisen näkökulmasta. Yleisradion asiaohjelmat yhdistettynä kaupallisen radion viihdepainotteisuuteen muodostavat taijolla olevan moniarvoisen viestinnän kokonaisuuden. Edellä mainituin perustein, vastauksena ennakkoratkaisupyyntöön, valtioneuvosto katsoo, että määräysvallan muutos ei johda ohjelmatarjonnan keskittymiseen, vaan ohjelmatarjonnan kokonaisuus säilyy monipuolisena myös määräysvallan muutoksen jälkeen. Näin ollen ei ole estettä haetun määräysvallan muutoksen hyväksymiselle.

7 LAINKOHDAT Tietoyhteiskuntakaari, 1, 30, 32, 34, 36. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2015 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Ylijohtaja Juhapeldca Ristola LUXE Valitusosoitus

8 VALITUSOSOITUS Minne valitetaan (valitusviranomainen) Liikenne-ja viestintäministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Hallintolainkäyttölain 7 :n mukaan ministeriön päätöksestä valituksen saa tehdä sillä pemsteella, että päätös on lainvastainen. Miten valitus tehdään Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - liikenne- ja viestintäministeriön päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin muutosta haetaan ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta - asiakirjat, joihin valittaja vaatimuksensa tueksi vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja, jollei asiamies ole asianajajatai yleinen oikeusavustaja. Valitnsaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedolesisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: - Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee todistuksesta. Saantitodistus on liitettävä valitusasiakirjoihin. - Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä, vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä (7.) päivänä kirjeen postituspäivästä, jollei muuta näytetä. - Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla esim. saantitodistusta vastaan jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena (3.) päivänä saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, va lituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Miten valitus toimitetaan perille Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Postiosoite: KORKEIN H ALLINTO-OIKEU S PL 180 00131 Helsinki Käyntiosoite: KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Fabianinkatu 15 00130 Helsinki Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta eli korkeimmalta hallinto-oikeudelta.