Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen 30.11.2015 Mauri Kotamäki Taloustieteellinen yhdistys
Sisältö 1. Johdanto 2. Taustoittavaa tilastotietoa 3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus 4. Vaikutusten arviointi 5. Yhteenveto 30.11.2015 2
1. Johdanto
1.Johdanto Strategisen hallitusohjelman liite Lähde: STM 30.11.2015 4
1. Johdanto Keston lyhentämisen lisäksi Korotusosat Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennettaisiin. Uudet korotetun ansio-osan prosentit olisivat 55 ja 25. Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin. Omavastuu Lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään. Keskitytään tässä esityksessä keston lyhentämiseen Lisätietoja korotusosien tai omavastuun vaikutuksista, ks. linkki 30.11.2015 5
2. Taustoittavaa (tilasto)tietoa
2. Työttömyysetuudet pähkinänkuoressa Työmarkkinatuki Peruspäiväraha Ansiosidonnainen päiväraha Lisäksi mahdollisesti kotitalouskohtaiset etuudet asumistuki toimeentulotuki 30.11.2015 7
0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 2400 2700 3000 3300 3600 3900 4200 4500 4800 /kk 2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015 3000 2500 2000 1500 APR Korotettu APR 120 % 100 % 80 % 60 % 1000 500 0 40 % 20 % 0 % Työttömyyttä edeltänyt palkka 30.11.2015 8
0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 2750 3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4750 5000 Korvausaste 2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % RR APR RR Korotettu APR Työttömyyttä edeltänyt palkka 30.11.2015 9
2. Rahoitus pähkinänkuoressa Kuvioon Työmarkkinatuki -> valtio ja kunnat Peruspäiväraha -> valtio Ansiosidonnainen päiväraha Valtio maksaa perusosan (36,9 %) Palkansaajat (10,1 %) Työnantajat (47,5 %) Kassojen jäsenet (5,5 %) 30.11.2015 10
Denmark Finland France Sweden Croatia Austria Bulgaria Estonia Germany Greece Luxembourg Poland Romania Slovenia Czech Republic Ireland Italy Latvia Lithuania United Kingdom Cyprus Malta Hungary Belgium Työttömyyden kesto, päiviä 2. Suomi kansainvälisessä vertailussa 600 500 400 300 200 100 0 30.11.2015 Lähde: Missoc 11
2. Työttömyys* Suomessa 400 000 380 000 360 000 340 000 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 348 970 229 730 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 200 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 * Työttömät, työttömyyseläkkeellä ja työllistym. ed. palveluissa 30.11.2015 12
Miljoonaa euroa 2. Työttömyysmenojen kehitys 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Perusturva yhteensä Ansioturva yhteensä * arvio 30.11.2015 13
3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus
3. Mihin tarvitaan työttömyysturvaa? Kulutuksen tasoittaminen yli ajan Vakuutusmarkkinat epätäydelliset Haitallinen valikoituminen Epäsymmetrinen informaatio Julkinen (tai pseudo-julkinen) vakuutus 30.11.2015 15
3. Kirjallisuus: enimmäiskeston leikkaus 1. Korvausasteen vaikutukset lähes poikkeuksetta positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä) Tatsiramos and van Ours (2014): Etuuksien (pseudo)jousto välillä 0,4 ja 1 Yhden prosenttiyksikön kasvu korvausasteessa pitkittää työttömyyttä 0,4-1 prosenttia Tutkimuksiin: korvausaste 2. Enimmäiskeston vaikutukset lähes poikkeuksetta positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä) Tatsiramos and van Ours (2014): 100 päivää pidempi enimmäiskesto pitkittää työttömyyttä keskim. 20 päivällä Tutkimuksiin: kesto 30.11.2015 16
4. Vaikutusten arviointi
4. Miten arviot tehtiin? SISU-mikrosimulaatiomalli Mallintaa suomalaista lainsäädäntöä Taustalla vuoden 2013 aineisto Noin 400 000 kotitaloutta eli 820 000 henkilöä Yksityiskohtaiset tiedot Tuloista Verotuksesta Sosiaaliturvasta Kotitalouksien rakenteesta, sijainnista jne. 30.11.2015 18
4. Kysymyksiä (1) i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 23 % 52 % 12 % 8 % 5 % N 32 000 1 % >400 pv 30.11.2015 19
Osuus 4. Kysymyksiä (1) i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä? 15 % < 58 58 10 % 5 % 0 % 2123252729313335373941434547495153555759616365 >400 pv 30.11.2015 20
-2000-1600 -1200-800 -400 0 400 800 1200 1600 2000 2400 2800 3200 3600 4000 4400 4800 5200 5600 6000 6400 6800 7200 Osuus 4. Kysymyksiä (2) ii. Kuinka paljon päiväraha leikkaantuu? 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % /v 30.11.2015 21
4. Kysymyksiä (3) III. Kuinka uudistus vaikuttaa muihin etuuksiin ja julkiseen talouteen? Ansioturvamenot* Työmarkkina tuki* Verottomat etuudet * (AT/TT) Verot* Julkinen talous* (netto) -129 66 7-19 -37 * Vuoden 2013 rahassa 30.11.2015 22
Käytettävissä olevien tulojen muutos, milj. 4. Kysymyksiä (4) IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin tulonjakomittareihin? 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0 Tulodesiili 30.11.2015 23
4. Kysymyksiä (5) IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin tulonjakomittareihin? Taulukko. Keston leikkauksen vaikutus verrattuna perusuraan Ginikerroin Pienituloisuusaste (60 %) Pienituloisuus, hlöä Perus 27,25 13,50 735 900 Uudistus + 0,02 + 0,02 + 1 400 30.11.2015 24
4. Kysymyksiä (5) V. Kuinka uudistus vaikuttaa työllisyyteen? enimmäiskeston lyhennys yhdellä yksiköllä vähentää työttömyysjaksojen kestoa keskimäärin X yksiköllä. Työttömyysjaksoja, tuhatta Leikkaus, päivää 194 100 X Htv 0.1 7 500 0.2 15 000 30.11.2015 25
5. Yhteenveto
5. Yhteenveto (1) Suomessa on korkea työttömyys Työttömyysetuutta saanut n. 675 000 henkilöä vuoden 2014 aikana Suoraan työttömyyteen liittyvät etuusmenot noin 5 miljardia tänä vuonna, noin 4,7 miljardia vuonna 2014 Suomessa ansiopäivärahan kesto on poikkeuksellisen pitkä Tutkimuskirjallisuuden perusteella enimmäiskeston leikkauksen voi odottaa lyhentävän työttömyysjaksoja 30.11.2015 27
5. Yhteenveto (2) 100 päivän enimmäiskeston leikkauksen vaikutukset Lyhentää työttömyysjaksojen pituutta HTV-vaikutus luokkaa 10 000 Staattisesti arvioiden Ansioturvamenot alenevat noin 130 miljoonaa euroa Nettona julkinen talous säästää vain noin 40 milj. euroa Gini-kerroin nousee ja pienituloisuus lisääntyy 1400 henkilöllä 30.11.2015 28
Liitteet
Ansiopäivärahan rahoitus Takaisin 36,9 % 5,5 % 10,1 % Työttömyyskassojen jäsenet Palkansaajat Työnantajat 47,5 % Valtio Lähde: Kela 30.11.2015 30
Tatsiramos ja van Ours (2014) JES Takaisin Enimmäiskeston (PBD) muutos Card ja Levine (2000) JPE USA 1995, PBD piteni hetkellisesti 26 -> 39 viikkoa 13 viikon pidennys PBD:ssä johti viikon pidennykseen työttömyyden kestossa (8 %) Van Ours ja Vodopivec (2006) JLE Slovenia 1990-luvun lopussa, työhistoriaperustainen UI Epäsymmetrisiä vaikutuksia eri ryhmille (esim. 30-v. miehille mediaanimuutos 0.18 ja naisille 0.58) Card et al. (2007) Itävallassa alle 36 kk työllisyyys -> PBD 20 vkoa, yli 36 kk työllisyyttä -> PBD 30 vkoa Vaikutus 0.10-0.18 Lalive (2008) JEcon Itävallassa yli 50-vuotiailla PBD 30 -> 209 viikkoa tietyillä alueilla. RD. Naisten ja miesten vaikutus merkittävästi erilainen, koska naisilla varhaiseläkeikä matalampi (Naisilla pseudojousto 0.42, miehillä 0.08) Schmieder et al. (2012) QJE Saksa 1987-1999, 40-49-vuotiaat ja RD Identifikaatio perustuu epäjatkuvuuteen, kun PBD perustuu ikään Kuukausi lisää BPD -> työttömyyden kesto kasvaa 0.1-0.13 kuukautta 30.11.2015 31
Tatsiramos ja van Ours (2014) JES Takaisin Korvauksen tason muutos Carling et al. (2001) Korvausasteen leikkaus Ruotsissa 1990-luvun lopussa. Identifikaatio perustuu työttömyysetuuden kattoon. Jousto 1,6 (poikkeuksellisen suuri vaikutus) Roed ja Zhang (2003) Norja ja 1990-luku. Identifikaatio perustuu kahteen eksogeenisen variaation lähteeseen: 1) etuus perustuu edellisen vuoden tuloihin, 2) etuuden indeksointi on riippuvainen työttömäksi tulemisen ajanhetkestä (eri indeksi esim. tammi- ja joulukuussa) (Pseudo)jousto 0,95 miehille ja 0,35 naisille Uusitalo ja Verho (2010) Vuonna 2003 Suomessa eroraha poistui ja tilalle tuli korotettu APR (ensimmäiset 150 päivää, jos pitkä työhistoria) (Pseudo)jousto noin 0,8 30.11.2015 32
Etunimi Sukunimi Titteli loremipsum dolores sitamet Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500