HUS-Kuvantaminen 6.8.2014 KFI-vastuualue LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNNALLE VASTINE DOS PÄIVI PIIRILÄN HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE 3.7.2014 JÄTTÄMÄÄN KUNNALLISVALITUKSEEN Kunnallisvalituksessa dos Piirilä vaatii hallinto-oikeutta kumoamaan HUS-Kuvantamisen toimitusjohtajan päätöksen 24.3.2014 41, jossa HUS-Kuvantamisen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueella olleeseen vakinaiseen ylilääkärin virkaan 1A11000244, johon voidaan liittää osa-aikainen (35%) alan professorin toimi, on valittu dos Juha Koskenvuo. Virkaa haki määräaikaan 2.10.2013 mennessä kuusi hakijaa, neljä miestä ja kaksi naista, joista toinen oli valittaja dos Piirilä. Yhteenveto hakijoista on esityslistan oheismateriaalina, liite 9. Virallisen (HUS-Servis, Rekrytointipalvelut) hakuilmoituksen, joka on julkaistu Kuntarekry- ja Mol.fi sivustoilla, mukaan viran kelpoisuusehtoina oli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys kliinisen fysiologian tai kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoisalalla ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtotehtävissä. Yliopistosairaalassa kelpoisuusehtona vaadittiin lisäksi lääketieteellisen tiedekunnan toteama dosentin pätevyys virkaan soveltuvalla erikoisalalla. Lisäksi virkaan valittavalta edellytettiin hakuilmoituksessa laajaa kliinistä kokemusta ja korkeatasoista ammatillista osaamista niin erikoisalan potilastutkimuksissa, opettamisessa kuin tieteellisessä tutkimustyössä. Virassa toimimisen edellytyksenä oli myös riittävä hallinnollinen ja johtamisen käytännön kokemus. Lisäksi kielitaitovaatimukset kuten hakuilmoituksessa ja valituksessa on kirjattu. Valituksen Selostus asiasta osiosta oli jäänyt virheellisesti pois yllä korostettu sana opettamisessa, jonka puuttumiseen myöhemmin vedotaan. Valitus tulee perusteettomana hylätä. Seuraavassa kannanotto ja perustelut valituksen hylkäämiselle kunnallisvalituksen otsikoiden mukaisessa järjestyksessä: Koskenvuo ei ollut täyttänyt kaikkia kelpoisuusvaatimuksia Hallintosäännön 16 :n mukaan virkojen ja tehtävien kelpoisuusehdoista määrätään viran perustamispäätöksessä tai hallituksen päätöksellä. Kelpoisuusehtona haettavana olleeseen virkaan on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys kliinisen fysiologian tai kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoisalalla ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtotehtävissä. Yliopistosairaalassa kelpoisuutena vaaditaan lisäksi lääketieteellisen tiedekunnan toteama dosentin pätevyys virkaan soveltuvalla erikoisalalla. 1
Juha Koskenvuo on laillistettu lääkäri, hänellä on erikoislääkärin pätevyys kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alalla ja Turun yliopiston myöntämä dosentin pätevyys kokeellisen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alalla vuodelta 2007. Hakuilmoituksessa ei vaadita kliinisen alan dosentuuria. Hakuilmoituksessa ei myöskään vaadita dosentuuria lääketieteen erikoisalalta vaan virkaan soveltuvalta erikoisalalta. Ylilääkärin pätevyysvaatimuksissa (HUS, kelpoisuusehdot 72.2013) ei vaadita kliinisen alan dosentuuria eikä myöskään vaadita, että kyseessä pitää olla lääketieteen erikoisala. Ulkopuoliset arvioitsijat, valintatoimikunta, esittelijä ja HUSin yliopistotoimikunta ovat kaikki päätyneet yksimielisesti siihen, että Koskenvuon dosentuuri täyttää hakuilmoituksessa vaaditut kelpoisuusehdot. Työnantajan kannalta Koskenvuon dosentuuri soveltuu varsin hyvin tämän viran vaatimuksiin, joissa painottuu kliinistä työtä tärkeämpänä opetus, tutkimus ja uuden kehittäminen. Vastuualueen lääkäreistä viidellä on jo kliinisen alan dosentuuri, joten tälle alueelle ei tarvita vahvistusta. Valinta oli tapahtunut tasa-arvolain vastaisesti Ansioiden vertailu Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 :n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain (731/1999) 125 :n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) 125 :n perustelujen mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Nimitysharkinta on prosessi, jossa pyritään eri tavoin selvittämään, kuka parhaiten täyttää asetetut vaatimukset ja kenellä on parhaat edellytykset virkaan kuuluvien tehtävien menestykselliseen hoitamiseen. Oikeuskäytännön mukaan nimitysharkinta perustuu kokonaisharkintaan. Virkanimitysperusteita tulkitaan viran muiden kelpoisuusehtojen yhteydessä suhteessa viran nimeen, tehtäväpiiriin sekä konkreettisiin tehtäviin. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella arvioidaan viran hoidon kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Hakijoiden soveltuvuutta voidaan mitata lausunnoin, suosituksin, haastatteluin ja soveltuvuuskokein. Työnantajan arvioidessa hakijoiden käytännön kokemusta pelkästään työ- ja ammattikokemuksen pituutta ei oikeuskäytännössä ole pidetty ratkaisevana, vaan arvioinnissa on painottunut eri osatekijöiden kokonaisharkinta. Em. hakijoiden ansioiden vertailuun ovat osallistuneet HUS-Kuvantamisen kliinisen fysiologian isotooppilääketieteen vastuualuejohtajan nimeämä valintatoimikunta ja kolme riippumatonta ao. alan asiantuntijaa. Valintatoimikunta on haastatellut molemmat viimeiseen vaiheeseen päässeet hakijat. 2
Virkaan oli yhteensä kuusi hakijaa, neljä miestä ja kaksi naista. Naiset sijoittuivat lopullisessa valinnassa sijoille kaksi ja kolme. Koskenvuo oli kokonaisuutena arvioiden hieman ansioituneempi kuin Piirilä ulkopuolisten arvioitsijoiden, valintatoimikunnan sekä esittelijän mielestä. Ansiovertailu on tehty hakuilmoituksessa olleiden kelpoisuusehtojen ja virassa vaadittujen edellytysten ja viran käytännön tehtäväpiirin perusteella arvioiden sitä, kenellä hakijoista on parhaat mahdollisuudet kyseisen viran menestykselliseen hoitamiseen. Hakijoiden kliininen kokemus ja ammatillinen osaaminen Piirilällä on Koskenvuohon verrattuna pidempi kliininen kokemus potilastutkimuksissa. Vaikka virkaan valitun Koskenvuon työkokemus on lyhyempi kuin Piirilän ei pelkästään sillä seikalla ole Koskenvuon pitkä työkokemus huomioiden ratkaisevaa merkitystä. Koskenvuon toiminta Turun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006-12 erikoislääkärinä ja kliinisenä opettajana takaavat kuitenkin sen, että tehtävän edellytykset tältä osin täyttyvät. Yhdistetyssä ylilääkäri-professori virassa/toimessa painottuu opetus ja tutkimus ja nämä ovat nimenomaan Koskenvuon vahvuuksia. 24.3.2014 valintapäätöksessä todetaan, että Koskenvuolla on erikoisalan kannalta tärkeä isotooppilääketieteen pätevyys, mikä Piirilältä puuttuu. Vastineessa 29.4.2014 on kommentoitu Piirilän ensimmäiselle sijalle asettaneen asiantuntijan tulkintaa, että Piirilällä on riittävä opetustaito sekä perehtyneisyys kliinisessä fysiologiassa ja isotooppilääketieteessä. Hakupapereiden perusteella Piirilällä ei ole isotooppilääketieteen koulutusta, työkokemusta tai julkaisuja. Myöhemmin toimitetuissa silloisen esimiehen allekirjoittamissa todistuksissa Piirilällä on erikoistumisvaiheeseen liittyvää isotooppikoulutusta 1990-luvulla ja myöhemmin kohdennetusti radiospirometria-tutkimuksen osalta. Tämän koulutuksen ei kuitenkaan voida tulkita antavan riittävää opetustaitoa ja perehtyneisyyttä isotooppilääketieteeseen v. 2014. Isotooppilääketieteen koulutus muodostaa noin puolet erikoisalan koulutusvolyymistä. Tieteellinen tutkimustyö Piirilän julkaisutoiminta ajoittuu 27 vuoden ajalle käsittäen 80 alkuperäisjulkaisua ja vastaavasti Koskenvuon 14 vuodelle käsittäen 51 alkuperäisjulkaisua. Molemmat ovat ohjanneet yhden väitöskirjan. Piirilä ohjaa nyt yhtä ja Koskenvuo viittä väitöstutkimusta. Piirilä on toiminut viidesti väitöskirjan esitarkastajana ja Koskenvuo kahdesti. Piirilän tutkimusprofiilia ei ole sanottu missään vaiheessa kapea-alaiseksi vaan hieman kapeammaksi Koskenvuohon verrattuna. Molemmat hakijat on todettu varsin ansioituneiksi tutkijoiksi, mutta tutkimusten aihepiiri on erilainen. Piirilällä on enemmän julkaisuja kuin Koskenvuolla, mutta tutkimusvuosiin suhteutettuna ero häviää tai kääntyy lievästi Koskenvuon eduksi. Julkaisujen perusteella kaikki kolme ulkopuolista arvioijaa ovat pitäneet Piirilää ja Koskenvuota tasavahvoina. Ulkomaista tutkijakokemusta ja koulutusta on vain Koskenvuolla, mikä on etu Piirilään nähden. HUS-Kuvantamisen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueella yli puolet tutkimusvolyymistä on isotooppilääketiedettä ja kuvantamista. Molekyylikuvantaminen, 3
erityisesti PET, ja sydäntutkimukset eri menetelmillä ovat vastuualueen kehittämisen dokumentoituja painopisteitä. Koskenvuon tutkimusprofiili sopii vastuualueen kehityssuunnitelmiin selvästi paremmin kuin Piirilän keuhkotutkimuksiin keskittynyt tutkimus. Hallinnollinen ja johtamisen käytännön kokemus Viran kelpoisuusehdoissa edellytetään riittävää kokemusta alan hallinto- ja johtotehtävissä. Tämä alue ei nouse keskeiselle sijalle arvioinnissa, koska tulevalla viran/toimenhaltijalla ei ole yhtään suoraa alaista nykyisessä organisaatiossa. Piirilällä on pidempi johtamiskokemus, mutta Koskenvuolla puolestaan on johtamiskokemusta sekä yliopistosairaalasta että lääketieteen alalla toimivasta kansainvälisestä yrityksestä, mikä on nykyisenä globaalina verkostoitumisen aikana laskettava Koskenvuolle eduksi. Molemmat hakijat täyttävät viran kelpoisuusehdot. Opetuskokemus Valituksessa on virheellisesti mainittu, että pedagoginen pätevyys tai kokemus eivät ole olleet viran hakukriteereissä. Hakuilmoitustekstin mukaan Virkaan valittavalta edellytetään korkeatasoista ammatillista osaamista niin erikoisalan potilastutkimuksissa, opettamisessa kuin tieteellisessä tutkimustyössä. Piirilän pitkään uraan on kuulunut opetusta sekä Työterveyslaitoksella 1990-luvulla että HUSissa v. 1999 alkaen, käsittäen sekä opiskelijoiden että erikoistuvien lääkäreiden koulutusta. Piirilä on osallistunut aktiivisesti erikoisalan koulutusten järjestämiseen, julkaissut oppikirjatekstejä ja osallistunut lukuisiin koulutustilaisuuksiin. Muodollista pedagogista koulutusta Piirilällä ei ole. Koskenvuo on opettanut kliinistä fysiologiaa vuodesta 1999 lähtien ja on ollut kliinisenä opettajana v. 2009 lähtien vuoden 2012 loppuun kehittäen opetus- ja meetingtoimintaa ja on tuottanut opetusmateriaalia. Koskenvuolla on 10 opintopisteen kurssi lääketieteellisestä pedagogiikasta ja hän on toiminut PBL-tutorina. Pedagogisen koulutuksen arvoon ei vaikuta se, suoritetaanko koulutus vapaaehtoisena tai pakollisena. Yhteenveto ja johtopäätökset Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran ja tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Viran tehtäväkuvaus, kelpoisuusvaatimukset ja edellytykset on mainittu hakuilmoituksessa. Kaikki hakijat on arvioitu hakupapereiden perusteella, neljä parasta on lähetetty riippumattomien arvioitsijoiden lausunnolle ja kahta loppusuoralle pääsyttä, Koskenvuota ja Piirilää, on myös valintatoimikunnan puolesta haastateltu. Molemmat täyttävät sekä ylilääkärin viran että professorin toimen kelpoisuusvaatimukset. Piirilällä on pitkä ura kliinikkona ja tutkijana. Koskenvuon ura painottuu tutkimukseen ja 4
opetukseen. Viimeksi mainitut ovat juuri niitä alueita, joihin tulevan viranhoitajan odotetaan panostavan. Kansainvälinen tutkijakoulutus ja kokemus, monipuolisempi opetuskokemus ja koulutus, isotooppilääketieteen pätevyys ja vastuualueen painopistealueita paremmin täydentävä tutkimusprofiilitutkimusprofiili kääntävät valinnan Koskenvuon eduksi. Kaksi kolmesta ulkopuolisesta riippumattomasta asiantuntijasta asetti Koskenvuon Piirilän edelle ja työnantajaa edustava valintatoimikunta oli yksimielisesti Koskenvuon valinnan kannalla. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen Yliopistotoimikunta pitää kumpaakin hakijaa pätevänä professorin toimeen ja tulee kutsumaan virkaan valitun henkilön osa-aikaiseksi professoriksi. Tämän professorin toimen hoitamiseen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueella soveltuu paremmin Koskenvuon koulutus ja työkokemus Piirilään verrattuna. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (232/2005) 8 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa tai hyväksyttävää syytä. Hakijat voivat olla ansioituneita eri alueilla ja kokonaisuutena olla kuitenkin varsin tasavertaisia. Laissa tarkoitettua syrjintäolettamaa ei synny, mikäli hakijat ovat yhtä ansioituneita. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään korostanut kokonaisharkintaa. Päätöksessään (1996:141) KKO totesi tasa-arvokysymyksen osalta, että työnantaja voi kelpoisuusehtojen puitteissa arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka se on parhaiten arvioinut edistävän työnantajan tarpeita. Edellä todettu huomioon ottaen johtokunnan käsityksen mukaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole syyllistytty tasa-arvolain vastaiseen menettelyyn, vaan päätös on tehty painottaen hakijoiden ansioita viran vaatimuksista ja työnantajan tarpeista käsin. Valitus tulee perusteettomana hylätä. 5