OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Hallitusneuvos Immo Aakkula 3.4.2018 Eduskunnan hallintovaliokunnalle HE 9/2018: Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi Hallintovaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä asiantuntijaa kuultavaksi otsikon asiassa sekä siihen liittyvää asiantuntijalausuntoa. Opetusja kulttuuriministeriö on osallistuntu lakia työn alkuvaiheessa valmistelleen Tatti-työryhmän työskentelyyn ja lausunut sen jälkeen näkemyksistään suoraan lain valmistelusta vastanneelle oikeusministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on edustamansa toimialan näkökulmasta keskeisiltä osin tyytyväinen lakiehdotukseen. Tässä lausunnossa esitetään kuitenkin joitakin lakiin liittyviä muutos- ja lisäystarpeita. Arkistoaineistojen saattaminen yleisesti käytettäväksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että lakiin lisättäisiin nimenomainen säännös henkilötietoja sisältävien arkistoitujen aineistojen saattamisesta yleisesti käytettäväksi. Säännös on välttämätön avoimen ja yleisen edun mukaisen arkistotoiminnan täysimääräiselle toteutumiselle modernissa, tiedon saatavuutta ja käyttöä edellyttävässä toimintaympäristössä. Kyse on tarpeesta saattaa yleisen edun mukaisesti kulttuuriperintöaineistoja, tutkimusaineistoja sekä näihin molempiin liittyviä kuvailutietoja yleisesti saataville, niin fyysisen näytteillepanon muodossa kuin erityisesti tietoverkon välityksellä. Kyseisiä aineistoja kerätään ja kuvaillaan, jotta niistä olisi hyötyä ja iloa ihmisille ja yhteiskunnalle. Tämä voi toteutua vain, mikäli aineistoja voidaan asettaa näytteille ja saataville. Nimenomainen säännös asiasta puuttuu nykyiselläänkin, mutta tietosuoja-asetuksen tullessa sovellettavaksi tilanne hankaloituu entisestään, ellei asiasta säädetä. Hyvänä esimerkkinä ongelmasta ovat laajat kuva-arkistot esimerkiksi 1920 2000 -luvuilta, joissa esiintyvät henkilöt voivat vielä olla elossa. Ilman lakisääteistä oikeutta käyttää tällaista kuvamateriaali yleisen edun mukaisessa arkistoaineistojen näytteillepanossa, jokaiselta kuvan henkilöltä tulisi saada lupa näytteille asettamiseen, mikä on mahdotonta. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhtyy KAM-juridiikkaverkoston ehdottamaan säännöksen (4 4 kohta) toteutustapaan, jossa oikeus saattaa tietoja käytettäväksi yhdistettäisiin arkistoinnin yleisen käsittelyperusteen luovaan tietosuojalain 4 :n 4 kohtaan. Ratkaisu on perusteltu ottaen huomioon, että käytettäväksi saattaminen on keskeinen osa arkistotoimintaa. Käytettäväksi saattamista rajoittaisivat EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset tarpeellisuusvaatimus ja suhteellisuusperiaate, joita tulisi käytön julkisuudesta johtuen arvioida muuta arkistokäsittelyä ankarammin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lain valmistelun yhteydessä ehdottanut vastaavaa ratkaisua oikeusministeriölle. Tietosuojalakiesityksen perusteluiden mukaan tämän käytettäväksi saattamisen nähdään jo kuuluvan ehdotuksen mukaisen 4 :n 4 kohdan sisältöön. Asiasta tulisi kuitenkin kansallisen liikkumavaran käyttämiseksi ja asian varmistamiseksi olla nimenomainen maininta myös laissa, ei vain sen perusteluissa. Muutoin lain
tulkinta jää liiaksi riippumaan siitä, mitä EU-tuomioistuin tulee tulkitsemaan yleisen edun mukaisen arkistointitarkoituksen laajuutta. Tarve saattaa tietoja saataville koskee myös tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia arkaluonteisia tietoja. Syy on ilmeinen: Myös vähemmistöjen (esim. saamelaiset, romanit, seksuaalivähemmistöt) ja eri uskontokuntien historiasta pitää voida kertoa museo- ja muun arkistotoiminnan yhteydessä. Toisin kuin KAM-juridiikkaverkoston lausunnossa esitetään opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan pidä tarpeellisena ottaa asiasta erillistä säännöstä tietosuojalain 6 :ään, jonka 1 momentin 8 kohdassa säädetään poikkeuksesta tietosuojaasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaiseen arkaluonteisten tietojen käsittelykieltoon yleishyödyllisen arkistointitarkoituksen osalta. Kyseinen tietosuojalain säännös kumoaa yleishyödyllisen arkistotoiminnan osalta arkaluonteisten tietojen käsittelykiellon. Säännös ei kuitenkaan luo itsenäistä käsittelyperustetta. Arkaluonteistenkin tietojen käsittelyn tulee käsittelykiellon poistuttua perustua tietosuoja-asetuksen 6 artiklaan tai sen perusteella annettuun kansalliseen lainsäädäntöön. Näin ollen myös arkaluonteisia henkilötietoja voitaisiin yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa käsitellä siten, kuin niiden käsittelyoikeudesta säädetään tietosuojalain 4 :n 4 kohdassa. Edellä esitetystä 4 :n 4 kohdan mukaisen käsittelyperusteen täydennyksestä seuraisi siis, että myös arkaluonteisia tietoja voitaisiin saattaa yleisesti käytettäväksi. Tällaisen käsittelyn edellytyksenä olisi tietosuojalain 6 :n 8 kohdassa tarkoitettu käsittelyn yleishyödyllisyys sekä 4 :n 4 kohdassa tarkoitetut käsittelyn tarpeellisuus ja käsittelyn oikeasuhtaisuus. Myös erityisten suojatoimien vaatimus (6 :n 2 momentti) koskisi käytettäväksi saattamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan nämä ehdot takaavat henkilötiedoille asianmukaisen suojan. Suojaa voidaan edelleen vahvistaa muun muassa laatimalla arkistotoimijoille tietosuojavaltuutetun hyväksymät käytännesäännöt. Tietosuojalain 4 :n 4 kohdassa ja 6 :n 8 kohdassa tarkoitettua käsittelyä arkistointitarkoituksessa tapahtuu Suomessa ennen kaikkea kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa (KAM-sektori). Tämä toimijakenttä on hyvin laaja ja epäyhtenäinen, eivätkä erityislait kata kaikkea toimintaa. Kirjastoja Suomessa on joitakin satoja, järjestäytyneitä arkistoja noin 30, järjestäytymättömiä tuntematon määrä, ammatillisesti toimivia museoita noin 330 ja muita museoita noin 800. Kulttuuriperintöä tallentavien organisaatioiden tulisi voida asettaa keräämiään aineistoja yleisön saataville yhtenäisin perustein, mutta vain pieni osa toimijoista voi vedota lakisääteiseen tehtävään. Loppujen osalta käsittelyperuste on joko epäselvä tai se selvästi puuttuu. Tietosuoja-asetus tarjoaa kuitenkin tällaiselle käsittelylle loogisen perustan, joka on 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen yleisen edun mukainen käsittely. Kyseiseen käsittelyperusteeseen vetoaminen edellyttää artiklan 3 kohdan perusteella kuitenkin kansallista lainsäädäntöä. Suomen tulisi käyttää tätä kansallista liikkumavaraa edellä esitetysti yhteiskunnan edun mukaisen arkistotoiminnan mahdollistamiseksi ja kerättyjen kulttuuriperintötietojen käytettäväksi saattamiseksi. Henkilötietoja sisältävät tutkimus- ja kulttuuriperintöaineistojen kuvailutiedot Tietosuojalakiehdotuksen 4 :n 4 kohdan perusteella voidaan käsitellä henkilötietoja sisältäviä tutkimusaineistoja, kulttuuriperintöaineistoja sekä näiden kuvailutietoihin liittyviä henkilötietoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että säännöksen sanamuoto on epäselvä siltä osin, onko oikeus käsitellä henkilötietoja sisältäviä kuvailutietoja olemassa myös silloin, kun itse tutkimus- tai
kulttuuriperintöaineistoihin ei sisälly henkilötietoja. Säännöstä tulisi tulkita siten, että myös tällainen käsittely on mahdollista. Asiallista perustetta näiden kahden tapaukseen erotteluun ei ole. Kyse on teknisestä virheestä ehdotuksessa. Ehdotus 4 :n 4 kohdan muotoiluksi Johtuen edellä esitetyistä seikoista sekä tarpeesta yhdenmukaistaa 4 :n 3 ja 4 kohdan käsittelyn suhteellisuutta koskevan vaatimuksen muoto, opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa seuraavaa tietosuojalain 4 :n 4 kohdan muotoilua: 4 Käsittelyn lainmukaisuus Henkilo tietoja saa ka sitella tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, jos 4) tutkimusaineistoihin, kulttuuriperinto aineistoihin tai na iden kuvailutietoihin sisältyvien henkilo tietojen ka sittely arkistointitarkoituksessa on tarpeen ja oikeasuhtaista silla tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen na hden. Käsittelyyn voi sisältyä aineistojen ja kuvailutietojen saattamista yleisesti käytettäväksi. Hallinnollisen seuraamusmaksun ala Tietosuojalakiehdotuksen 25 :n 2 momentin mukaiseen hallinnollisesta seuraamusmaksusta vapauttamiseen liittyy tulkinnallisia ongelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannatta säännöstä ja pitää sitä tarpeellisena. Kuitenkin, nykyisessä muodossaan ehdotuksen perustelut huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että yliopistot olisivat vapautetut hallinnollisen seuraamusmaksun uhasta, mutta ammattikorkeakoulut eivät. Tällaiselle rajaukselle ei ole perustetta. Kaikkien korkeakoulujen julkisoikeudelliseen asemaan liittyvät vastuut on säädelty samoin, yhtäläisen käsittelyn pitäisi näin ollen koskea myös tätä hallinnollista seuraamusmaksua. Ongelma johtuu siitä, että julkisoikeudellisen laitoksen ja itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen määritelmät lainsäädännössä ovat vaihtelevia ja epäselviä. Ongelma voitaisiin korkeakoulujen osalta poista säätämällä 25 :n 2 momentissa "itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten" asemesta "julkisoikeudellisista laitoksista" ja toteamalla samalla sen tässä yhteydessä tarkoittavan sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Velvollisuus laatia tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö yhtyy alla ilmenevillä tarkennuksella Helsingin yliopiston näkemykseen, jonka mukaan tietosuojalain 31 :n 3 momentin tulisi kuulua seuraavasti: Käsiteltäessä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja 1 tai 2 momentissa säädetyssä tarkoituksessa poikkeaminen tietosuoja-asetuksen 15,16, 18 ja 21 artiklassa säädetyistä rekisteröidyn oikeuksista edellyttää sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, että rekisterinpitäjä laatii laaditaan tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukainen tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi tai että käsittelijä sitoutuu sitoudutaan noudattamaan tietosuojavaltuutetun hyväksymiä tarkastamia tieteellistä tutkimusta koskevia tietosuojan käytännesääntöjä. Vaikutustenarviointi
tulee toimittaa kirjallisesti tiedoksi tietosuojavaltuutetulle 30 päivää ennen käsittelyyn ryhtymistä. Ehdotuksella pyritään vähentämään säännösluonnoksesta sekä rekisterinpitäjille että tietosuojaviranomaiselle seuraavaa huomattavaa hallinnollista takaa heikentämättä rekisteröidyn asemaa. Korkeakoulut valmistelevat parhaillaan tieteellistä tutkimusta koskevia käytännesääntöjä. Yliopistojen lisäksi ehdotus helpottaisi olennaisesti esimerkiksi poliittisiin arkistoihin kohdistuvaa hallinnollista painetta: Poliittinen suuntautuneisuus on tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu arkaluonteinen tieto, jolloin lähes kaikelta kyseisten arkistojen aineistoihin kohdistuvalta tutkimukselta edellytettäisiin jatkossa (ilman ehdotettua muutosta) tietosuoja-asetuksen mukaista vaikutustenarviointia ja vähintään 30 päivän odotusaikaa arvioinnin toimittamisesta tietosuojaviranomaiselle aineistojen käsittelyyn. Muutosehdotusta puoltaa se, että jo 31 :n 1 momentti asetta rekisteröidyn oikeuksista poikkeamiselle tutkimuksessa monia rekisteröidyn oikeuksia suojaavia vaatimuksia. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että kokonaisuudesta ei muodostu liian raskas. Henkilötunnuksen käsittely Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus tulisi mainita tietosuojalain 29 :n 3 kohdassa henkilötunnuksen käsittelyyn oikeuttavana perusteena yhdessä historiallisen ja tieteellisen tutkimuksen sekä tilastoinnin kanssa. Arkistointi edellyttää aina itsenäistä käsittelyperustetta, niin myös henkilötunnuksen käsittelyn osalta. Henkilötunnuksia ei voida poistaa arkistoista. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen lapselle sovellettava ikäraja Opetus- ja kulttuuriministeriö yhtyy hallituksen esityksessä esitettyyn 13 vuoden ikärajaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen lapselle. Ministeriö pitää suhteellisen alhaista ikärajaa tarpeellisena lasten yhdenvertaisuuden ja tosiasiallisen toiminnan kannalta. Alhaisemmalla ikärajalla ei poisteta vanhempien, opettajien ja muiden aikuisten velvollisuutta aktiivisesti opastaa ja ohjata lapsia Internetin tuvallisessa käytössä. Tietoverkkojen vastuulliseen käyttöön opastetaan laajasti perusopetuksessa. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelma huomioi arvokasvatuksen merkityksen korostumisen maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin jo aiemmin esittänyt huolensa alaikäisten, ja varsinkin 13 14 -vuotiaiden, tasa-arvoisista mahdollisuuksista sähköiseen asiointiin. Digitaalisten palveluiden käyttäminen 13-vuotiaden ja sitä vanhempien osalta edellyttää parannusta nykyisiin sähköisiin tunnistautumispalveluihin siten että ne ovat kaikille tasapuolisesti saatavilla ilman vanhempien suostumusta ja siten että niitä ylipäätään tarjottaisiin alle 15-vuotialle. Hallitusneuvos Immo Aakkula Jakelu Eduskunnan hallintovaliokunta
Tiedoksi Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Ministerin erityisavustajat Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriön osatot