LAKEUDEN. MAANPUOLUSTAJA Kallio liittovaltuuston puheenjohtajaksi. ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ h i l j e n n y t t i i n j a h u o m i o i t i i n 4 / 2011

LAKEUDEN M - Suomen Posti Oyj 4 / 2011 MAANPUOLUSTAJA Kallio liittovaltuuston puheenjohtajaksi Jorma Kallio valittiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Jorma on pitkän linjan reserviläinen, joka on toiminut aktiivisesti sen eri tehtävissä vuodesta 1982 alkaen. Kerhotasolla hän on toiminut Lapuan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana Piiritasolla hän on toiminut Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenenä, piirin työ- ja talousvaliokunnassa, sekä piirin puheenjohtajana Liittotasolla hän on toiminut liittohallituksen jäsenenä, liiton taloustoimikunnan jäsenenä sekä Reserviupseerien Tukisäätiön puheenjohtajana. Lapualainen reservin majuri Jorma Kallio on ensimmäinen eteläpohjalainen RUL:n johdossa. Mikä on reserviupseeriorganisaatio? Ketä ovat reserviupseerit Jorman mietteitä reserviupseeriorganisaatiosta ja reserviupseereista: - Reserviupseeriliiton, sen piirien ja kerhojen toiminta-ajatus - arvot, joihin jokainen yksittäinen reserviupseeri on sitoutunut ovat Isänmaallisuus, hyvä johtajuus, veteraanien perinnön vaaliminen ja yleinen asevelvollisuus. Isänmaallisuus - Reserviupseereja yhdistää halu kehittää maatamme ja tarpeen vaatiessa puolustaa sitä myös aseellisesti. Haluamme siis olla yhteiskuntamme aktiivisia kehittäjiä ja toimijoita. Haluamme olla työelämässä työpaikkojemme vastuullisia eteenpäin viejiä, haluamme olla perheissämme turvallisuuden ja eheyden vaalijoita, annamme panoksemme yhteiskuntamme toimintaan niin julkishallinnossa kuin yhdistysaktiivisina toimijoina. Isänmaallisuus on siis aktiivista kansalaisuutta rauhan aikana, mutta tarvittaessa isänmaallisuus on myös Suomen puolustamista asein. Sotaa emme halua ja teemme kaiken voitavan sen välttämiseksi, mutta jos niin kuitenkin kävisi, olemme valmiit vastuuntuntoisina Isänmaatamme myös asein puolustamaan. Hyvä johtajuus - Reserviupseeri on vastuuntuntoinen ja hyvät vuorovaikutustaidot omaava ihmisten johtaja niin rauhan kuin sodankin aikana. Lause on suora lainaus Reserviupseeriliiton strategiasta. Kaikki reserviupseerit ovat saaneet parhaimman johtajakoulutuksen, mitä suomalainen yhteiskunta voi vuosittain vajaalle 2000 nuorelle miehelle ja naiselle antaa. Reserviupseerikoulun antama johtajakoulutus on kiistatta korkeatasoinen ja se antaa hyvän pohjan ihmisten johtajana kasvamiseen. Kuitenkin aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa asevelvollisuuden aikana saatu koulutus kaipaa kertaamista, syventämistä, laajentamista, kaipaa myös johtajakoulutus ajoittaista päivittämistä. - Puolustusvoimien vähentäessä kertausharjoituksia astuu jokaisen reserviläisen, reserviupseerin omaehtoinen hakeutuminen koulutuksiin entistä tärkeämmälle sijalle. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää myös meidän alueellamme kiitettävästi hyviä ja mielenkiintoisia sotilaallisia valmiuksia ylläpitäviä kursseja. myös johtamiseen liittyen. Vetoaisin kaikkiin reserviupseereihin tai ylipäätään reserviläisiin, että vastuullinen reserviläisyys edellyttää meiltä kaikilta hyvästä fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta huolehtimista, mutta myös sotilaallisten taitojen ylläpitämistä. Veteraaniperintö - Suomi on todettu monille eri mittareilla laskettuna olevan yksi maailman parhaimmista valtioista. Mitkään luonnolliset tekijät eivät tätä selitä: maamme sijaitsee pohjoisessa, kylmissä olosuhteissa, sijaintimme ei ole maailman kauppaliikenteen solmukohdassa, meillä ei ole massiivisia luonnonrikkauksia. Silti pärjäämme hyvin, oli sitten tarkastelun kohteena kilpailukyvykkyys, yhteiskunnan toimivuus, korruption vähäisyys, ihmisten tasa-arvoisuus, terveydenhuollon tai koulutuksen tehokkuus, tai mitä nyt viime aikoina on tutkittukaan: olemme aina vähintään kärki kymmenikössä. - Historiasta puhuttaessa ei pitäisi koskaan jossitella, koska se toinen vaihtoehto ei oikeasti ole toteutunut. Puhuttaessa Suomen itsenäisyyden ajan sodista, ensin Vapaussodasta, sitten Talvi- ja Jatkosodasta, voi kiistatta sanoa, ettei maamme olisi tällainen menestystarina, jos sotiemme lopputulokset olisivat olleen muut kuin ne lopulta olivat. Meidän ei tarvitse jossitella, meillä on selvä vertailukohde: näemme naapureissamme Baltian maissa vuosikymmenten ajan, mitä itsenäisyyden menettäminen merkitsi. Yleinen asevelvollisuus - Käsityksemme mukaan Suomea voidaan puolustaa vain ja ainoastaan laajalla yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvalla omalla armeijalla. Emme kannata palkka-armeijaan siirtymistä. Itse en myöskään kannata kovin suurella karsinnalla tapahtuvaa ns. valikoivaa asepalvelusta. Minusta varusmiespalvelus on jokaisen suomalaisen miehen velvollisuus, mutta perustellusti voi sanoa, että se on myös suuri etuoikeus. Väitän, että edellä kuvaamani Suomen menestystarinaa ei olisi syntynyt ilman veteraanisukupolvien työtä, mutta ei myöskään ilman tasaarvoista, jokaista nuorta miestä kasvattavaa yleistä varusmiespalvelua. - Suomella menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan ennen. Taantumat ja lamat ovat siitä vain pientä marginaalisiirtymää. Silti saamme lukea päivittäin, ettei maallamme olisi varaa pitää yllä nykyisen suuruista armeijaa, reserviä pitäisi kuulemma leikata suurella otteella, kertausharjoituksista pitäisi luopua tai varuskuntia panna kiinni. Minusta ne kaikki taloudellisilla säästösyillä tehdyt leikkaukset ovat lyhytnäköisiä ja murentavat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustustamme. Reserviupseereina ja reserviläisinä haluamme kantaa huolta omien asevoimiemme toimintaedellytyksistä. UM kuva Erkki Kallio ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ h i l j e n n y t t i i n j a h u o m i o i t i i n Itsenäisyysjuhlallisuudet kokosivat kansaa sankoin joukoin. Seinäjoella sankarihaudoilla vapaussotiemme taistelijoiden muistoa kunnioitettiin lippulinnoin ja seppelpartioin ennätysyleisön edessä. Nuoria oli kosolti kuulemassa ja näkemässä kuin myös lippuvartiossa ja seppelpartioissa. Törnävän kirkko, Lakeuden risti ja Seinäjokisali täyttyivät ääriään myöden. KUVA Tuomo Kotkaniemi Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali luovutettiin kauhavalaisille Seppo Paakille ja Matti Passiniemelle. Reservläispiirin puheenjohtaja Tapani Kaistilalle myönnettiin 6.12. Reserviläisliiton ansioristi.

2 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 / 2011 Reservi - maanpuolustuksen perusta Puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin leikkaukset huolestuttavat. Liiton syyskokouksessa Oulussa, ensi vuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin puolustusvoimauudistukseen vaikuttaminen. Me reserviläiset haluamme säilyttää yleisen asevelvollisuuden, koko maan puolustuksen periaatteen sekä riittävän suuret sodan ajan joukot. PV antaa esityksensä puolustusministeriölle tammikuussa joka julkaisee suunnitelman kesäkuussa. Laskelmia on toki tehty etukäteen, esim. kertausharjoituspäivien vähentäminen 25 000:sta 10 000:n toisi säästöjä 12 M. Reserviläisliiton vuoden 2012 pääteemana on Reservi - maanpuolustuksen perusta. Teemalla viestitetään liiton jäsenille ja ulkopuolisille tahoille reservin keskeisestä merkityksestä maamme puolustusjärjestelmässä. Vuoden teemaa hyödynnetään mm. tiedotuksessa, erilaissa kannanotoissa ja lausunnoissa, yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä toiminnan esittelyssä. Liiton toimintasuunnitelmassa korostetaan riittävän kertausharjoituskoulutuksen tärkeyttä. Reservi on Suomen maanpuolustuksen perusta, senhän me kaikki tiedämme. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on tällä hetkellä 350 000 henkilöä. Tästä joukosta reserviläisiä on yli 95 prosenttia. Edunvalvonnan lisäksi painopistealueeksi määriteltiin mm. reservin ampumataidon ylläpito. Kesällä kiristyneen aselain johdosta, käynnistetään ensi vuonna ammuntaharrastusta aloitteleville jäsenille tarkoitettu ampumakorttikoulutus. Uuden koulutusjärjestelmän puitteissa ammunnasta kiinnostunut henkilö voi hankkia ammuntaharrastuksessa tarvittavan osaamisen ja tietämyksen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi opettaa turvallisen ammunnan perusteita sekä luoda edellytyksiä aseluvan saamiselle. Kyseessä on reserviläisjärjestöjen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä Suomen Ampumaurheiluliiton yhdessä suunnittelema koulutusjärjestelmä, jonka puitteissa ammunnasta kiinnostunut henkilö voi hankkia ammuntaharrastuksessa tarvittavan osaamisen ja tietämyksen. Koulutuksen tavoitteena on opettaa turvallisen ammunnan perusteita sekä luoda edellytyksiä ase-luvan saamiselle. Piirejä ja yhdistyksiä kannustetaan ampumakorttikoulutuksen järjestämiseen. Liitto myös tiedottaa koulutusmahdollisuudesta omille jäsenilleen sekä suoraviestinnällä että nostamalla koulutusjärjestelmää esiin liiton nettisivuilla. Tavoitteena on myös saada ampumakorttikoulutukselle viranomaishyväksyntä niin, että suoritettu koulutus huomioitaisiin puoltavana tekijänä aselupahakemuksia käsiteltäessä. Kaikessa liiton ampumatoiminnassa sekä siihen liittyvässä koulutuksessa korostetaan turvallisen ammunnan periaatteita sekä ja ampumaharrastuksen vastuullisuutta. Yhdistysten ja piirien ampumatoimintaa tuetaan mm. myöntämällä tukea niiden ase- ja ampuma-laitteistohankintoihin. Lisäksi tuetaan mm. paikallisten sekä maakunnallisten ampumaratojen perustamisia, laajennuksia ja perusparannuksia. Tukipäätöksissä tukeudutaan liiton hallituksen hyväksymään, kirjalliseen tukiohjeeseen. Reserviläisliitto seuraa toimintavuonna tarkasti sisäasianministeriön aseturvallisuuden parantamista selvittävän työryhmän työtä sekä siihen liittyviä, mahdollisia lakihankkeita. Tarvittaessa asiaan otetaan kantaa yksin tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Tulevana vuonna olemme mukana edelleen myös ampumaharrastusfoorumin toiminnassa. Toivotan piirin puolesta kaikille itsenäisyyspäivänä huomionosoituksen tai ylennyksen saaneille mitä jyrkimmät onnittelut. Kaikille lukijoille toivotan, rauhallista joulunaikaa sekä hyvää uutta vuotta. Tapani Kaistila, puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry Joulu - lahjojen antamisen aika Olet saanut elämän käyttöösi lahjana! Yllättävää, että tämän Jumalana antaman lahjan käytössä on niin paljon kivuliasta ja huolta tuottavaa. Suurelta osin kipuilu on siinä, että haluamme elämältä enemmän kuin kanssaihmiset tai ainakin niin paljon, että voimme pärjätä hyvin keskinäisessä kilvoittelussa. Haasteet ovat sitä tasoa, että joudumme tyytymään vähempään kuin haluaisimme. Ihmisenä olemiseen liittyy tavattoman paljon myös sekä fyysistä että henkistä vastoinkäymisestä johtuvaa kärsimystä. Täysin onnellisen ihmisen tavoite on karkaamassa käsistämme. Joulun syvin sisältö on toisessa suuressa lahjassa. Vajavaiset ihmiset otetaan avosylin vastaan Jumalan puolelta. Jeesus, Kristus, Vapahtaja kattaa täydellisesti meissä olevan puuttuvan vajavuuden. Meidän taistelumme ei tappiollisuudestaan huolimatta ole menetetty. Kristuksen koko elämäntyö alkaa Vapahtajan syntymästä ja päättyy ristillä hylättynä olemisen kautta ylösnousemukseen ja voittoon. Olet saanut elämän lahjan. Olet suomalainen, joka saa elää tämän päivän maailmassa yllättävän turvallisessa elämän piirissä. Toimeentulo, kansallinen vapaus, mahdollisuudet koulutukseen ja työhön, rikkaat mahdollisuudet moninaisiin harrastuksiin ja eläminen vielä monelta osin saastuttamattomassa luonnossa ovat edelleen hyvin tärkeitä arvoja puolustettavaksi. Suomi on hyvä maa! Olisitko valmis antamaan omalta osaltasi joululahjan maallemme ja kansallemme? Miljoonat suomalaiset ovat antaneet vuosisatojen aikana oman työpanoksensa joko rauhan tai sodan aikana meidän hyväksemme. Hyvät asiat vaativat oman työpanoksensa ja uhrinsa. Kaiken sen hyväksi haastan Teitä kaikkia tekemään eettisesti kestäviä ratkaisuja ja toimimaan niin, että meillä kaikilla olisi tässä maassa edelleen hyvä elää. Samalla kun vietämme joulun perinteistä rikasta juhlaa nauttien elämän ja pelastuksen lahjasta, on hyvä olla myös antavana osapuolena. Aikanaan mainostettiin verenluovutusta ajatuksella: pieni vaiva, hyvä mieli. On kummallista, miten paljon antaa itselle, kun voi tehdä lähimmäiselle hyvän palveluksen. Toivon sydämestäni, että meillä kaikilla riittäisi aikaa ja voimia oman maan asioiden hoitoon. Eikö Suomi ole meille sen arvoinen, että sen hyvinvointia kannattaa puolustaa ja nähdä vaivaa, vaikka senkaltaisissa valtakunnallisissa asioissa tekemisemme hukkuu meidän mielestämme näkymättömäksi suuressa kokonaisuudessa. Tällöin on syytä muistaa, että sinun osuuttasi ei tee kukaan muu ihminen. Ja toinen puoli on siinä, että saamaamme lahjaa me vain jaamme. Viime sotien aikana meillä suomalaisilla oli varsin korkea omavaraisuusaste. Se loi osaltaan mahdollisuudet selviytyä tuosta kansallisesta kriisistä. Tosin kaikkineen siihen kytkeytyi paljon muitakin meidän kannalta myönteisiä tekijöitä. Omavaraisuus on edelleen tarpeellista suunnilleen kaikessa. Joulun suurin lahja ei kyllä omavaraisuutta edellytä, koska siinä eletään täysin lahjasta. Kansalliset ja kaikki muu ihmisten välinen toiminta edellyttää sitä, ettei elämisen kenttään jää tyhjiä aukkoja. Hoitamaton alue alkaa tuottaa villiä ja hallitsematonta kasvua. Minkään kaltainen sekasorto ei ole maallemme eikä maailmallemme hyväksi. Siksi on paikallaan lopuksi toivotus. Jatkakaa jäntevää, toimivaa, rentoa ja rakentavaa elämänmenoa yhteisen isänmaamme ja sen kaikkien ihmisten hyväksi! Joulurauhaa maailmaamme! Kaikkia ihmisiä arvostavaa vuotta 2012! Joulu siellä jossakin. Pastori asettuu rintaman eteen ja hänen taakseen pitkä luutnantti hieman onnahdellen, kädessään nuppipäinen keppi, yllään tuttu turkki ja pistooli hihnasta riippumassa. Miesten rintama uhkui rauhallista odotusta ja hartautta. Edessä oli melkein hiljaista. Vain joskus keskeytti äänettömyyden jonkun tarkka-ampujan yksinäinen laukaus tai pikakiväärin äkäinen, lyhyeen räiskähtävä sarja. Enkeli taivaan lausui näin... Jouluvirsi kajahti voimakkaana tyyntä ja kirkasta iltapäivän taivasta kohti. Sen kaiku ja sanat saattoivat varmasti karkeitten soturien ajatukset kotiin. Ehkä se kuului myös parin, kolmen sadan metrin päässä olevan ikivainolaisen korviin, kaiketi myös siellä joitakin uusia ja outoja ajatuksia herättäen. Rukouksen aikana alkaa vihollisen lähellä oleva pataljoonantykki ampua nopeassa sarjassa aivan tämän joulukirkon yli. Laakarataisen tykin ammukset suhahtelevat ihan matalalta ylitse ja räjähtävät kimeästi noin 200 metriä taaempana metsikössä, johon aina tulee tumma kohta siihen, missä kranaatti karistaa lumen ja huurteen repien latvuksia. Kranaatit voisivat sattua myös aivan poikien takana oleviin harvoihin männynlatvoihin ja räjähtää niissä. Ammunnan alkaessa joku pojista nostaa päätään, mutta komppanianpäällikön tyyni ja luja katse rauhoittaa. Miesten päät pysyvät levollisesti painuksissa. Ne eivät ole kumartuneet vihollisen uhkaavan ammunnan takia, vaan Suurta Suojelijaa rukoilemaan....ei sinuun satu, koska olet ottanut Herran sinun Jumalasi varjelijaksesi. Tästä sotilaan psalmista pastori on puhunut, ja tämä hetki todistaa jokaiselle miehelle, että Jumala on puhunut totta. Hänen tahtonsa hallitsee sodan melskeissäkin. Lyhyt jumalanpalvelus vietetään loppuun saakka hartaan rauhan ja joulun tunnelman vallitessa, eikä sitä tunnelmaa voi kuvata tai enää koskaan uudelleen kokea. (Ote Erkki Palolammen kirjasta Kollaa kestää.) Näin itsenäisyyspäivän jälkeen ja joulun lähestyessä on hyvä muistaa sotiemme veteraanien työtä. Heidän tekojensa ansiosta me reserviläiset saamme tänäkin jouluna ylpeänä seisoa kunniavartiossa sankaripaasien ääressä itsenäisessä Suomessa. Meillä on kaikki hyvin. Jouluna 1939 Kollaanjoella oli myös kaikki hyvin. Saatiin veisata jouluvirsi. Rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2012 eteläpohjalaiselle maanpuolustusväelle toivottaen Kari Ratavaara puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Tammikuun 22 päivä sunnuntaina, Laihian Reserviläiset Ry kutsuu maakunnan väkeä Laihialla pidettävään yhdistyksen 50-vuotisjuhla konserttiin. Konsertissa esiintyvät tangokuningas Marko Maunuksela sekä Pohjanmaan Sotilassoittokunta, kapellimestarinaan Aulis Harju rovasti, reservin ylikersantti Yli-Hynnilästä Kurikan kunniapuheenjohtaja Laihialla tapahtuu tammikuulla! Marko Maunuksela ja Pohjanmaan Sotilassoittokunta Kurikan Reserviupseerikerho kutsui Rauno Yli-Hynnilän kunniapuheenjohtajakseen. Raunolla on mittava, vuosikymmeniä kestänyt yhtäjaksoinen reserviupseeriura takanaan. Hän on toiminut puheenjohtajana niin kerhossa kuin piirissäkin, eri toimi- ja valiokunnissa ja on nykyisinyli.ltn Sami Salmivuori. Konsertissa kuullaan niin kevyttä kuin sotilasmusiikkiakin, huippuartistien esittämänä. Konserttiin on vapaa pääsy, eli laihialaisten nuukuus ei kyllä nyt ainakaan toteudu! Konsertti pidetään Laihian Monitoimitalolla ja tilaisuus alkaa kin lehtemme toimituskunnan aktiivinen jäsen. Rauno tunnetaan myös innokkaana kilpa- ja kuntourheilumiehenä, joka jo usean vuoden ajan on lähes suvereenisti voittanut Reserviupseeripiirin kuntokilpailun. Yli-Hynnilä on myös Reserviupseeripiirin kunniajäsen. klo 16.00. Konserttiin myydään ovelta ohjelmalehtistä 10 euron kappalehintaan. Ohjelmalehtisen tuotto lahjoitetaan Laihian Sotiemme veteraaneille. Tervetuloa tammikuulla Laihialle nauttimaan hyvästä musiikista ja samalla tuette Sotiemme Veteraaneja.

4 / 2011 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 Uudet Haukat Kauhavan taivaalle Lentosotakoulu vastaanotti ensimmäiset BAE Hawk Mk 66 koneet marraskuussa. Koneet on alun perin suunniteltu Sveitsin ilmavoimille englantilaisesta versiosta. Suomen ilmavoimat hankki 18 kpl näitä koneita vuonna 2007. Huolto ja muutostöiden jälkeen ne otetaan käyttöön Mk 51 koneiden rinnalle. Tällöin käytössä entisen kaluston lisäksi on kaikkiaan 26 modernisoitua Hawk konetta. Koneet ovat kaksipaikkaisia suihkuharjoituskoneita, joiden aseistuksena on AIM-9M Sidewinder ohjukset ja 30 mm ADEN-tykki. Huippunopeus koneilla on 1013 km/h. Y l e n n y k s e t Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Kari Ratavaara ylennettiin majuriksi itsenäisyyspäivänä. Kapteeniksi ylennettiin Kurikan kerhon puheenjohtaja Pekka Rinta-Hoiska, yliluutnantiksi Res. piirihallituksessakin toiminut Rodney Strandvall. Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 06.12.2011 Sotilasarvoon MAJURI Ratavaara Kari Kalevi Kurikka KAPTEENI Mikola Pasi Olavi Seinäjoki, Parkkonen Jari Antero Mustasaari, Rinta-Hoiska Pekka Ilari Kurikka, Rintala Matti Juhani Teuva YLILUUTNANTTI Heikkilä Marko Juha Ilmajoki, Hulkki Esa Ilmari Lapua, Innanen Pasi Tapio Nikolai Kauhava, Kiili Teemu Henrik Seinäjoki, Lintala Urpo Antero Kurikka, Mäkinen Janne Petteri Seinäjoki, Mäkinen Ulf Fredrik Laihia, Ojaniemi Jarkko Antero Seinäjoki, Perälä Timo Tapani Teuva, Ristaniemi Kari Juhani Kauhava, Ristimäki Juha Jaakko Antero Seinäjoki, Saari Jukka Sakari Isokyrö, Strandvall Rodney Hans Johan Pietarsaari LÄÄKIN- TÄYLILUUTNANTTI Nyrhilä Jari Pekka Seinäjoki LUUTNANTTI Ala-aho Juha Matias Vaasa,Esko Jouko Tapani Laihia, Hautala Kai Kristian Kurikka, Hautalahti Pasi Markus Seinäjoki, Kilpeläinen Jenni Maria Seinäjoki, Klein Kaj-Kristian Seinäjoki, Laine Juha-Pekka Mikael Seinäjoki, Latomäki Juho-Mikko Kustaa Seinäjoki, Latva-Kyyny Marko Juha Tapani Kurikka, Lehto Kimmo Tapio Seinäjoki, Liimatta Jukka Vastaanottotilaisuuden lentonäytöksessä ensimmäistä konetta lensi Lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg. Kuvat Maija Haanpää. Pekka Lapua, Makkonen Ismo Lauri Juhani Seinäjoki, Niska Kimmo Sakari Lapua, Nokua Markus Jaakko Johannes Seinäjoki, Paananen Reima Johannes Seinäjoki, Rinta Ville Aukusti Isokyrö, Ruotsala Aki Seppo Samuel Kauhava, Toppinen Vesa Markus Nikolai Seinäjoki, Vesala Janne Sakari Seinäjoki, Wiik Mika Juhani Ilmajoki, Yhtiö Tomi Juhani Alavus Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2011 VÄÄPELI Hautakangas Pentti Juhani Alajärvi, Järvensivu Petri Johannes Isojoki, Kankaanpää Reijo Heikki Kuortane, Parvi Erkki-Jussi Ilmajoki, Pitkänen Juha Henrik Kauhajoki, Rajala Jani Juha Petteri Lapua, Setälä Harri Antti Tapani Kauhava PURSIMIES Ojala Vesa Ismo Vaasa YLIKERSANTTI Alanen Tero Jaakko Ilmari Seinäjoki, Auronen Teemu Tapani Vaasa, Hakala Eero Mustasaari, Havisto Jani Mika Antero Seinäjoki, Hilli Kimmo Matti Eemeli Jalasjärvi, Karhu Risto Juhani Kauhava, Kotanen Henri Kristian Seinäjoki, Kärki Jaakko Kalervo Alajärvi, Lassila Antti Veikko Kuortane, Lehtinen Sami Jussi Seinäjoki, Lindgren Kari Ossian Ilmajoki, Luoma-aho Niko Petteri Vimpeli, Oikarinen Antti-Jussi Ilmajoki, Pummila Jouni Juhani Kuortane, Risku- Rajala Tapio Armas Kurikka, Rouhiainen Juha Ilkka Emil Vähäkyrö, Saikkonen Kari Eino Seinäjoki, Takala Jussi Pekka Seinäjoki, Tarkkanen Juha- Matti Vaasa, Toura Matias Timo Mikael Vaasa, Wikström Jesper Andreas Kaskinen KERSANTTI Ahvenniemi Asko Tapio Lappajärvi, Hakala Petri Antero Kurikka, Hautanen Arttu Tapani Laihia, Hirvelä Timo Olavi Ilmajoki, Kurki Ari Juhani Seinäjoki, Lammi Veli-Pekka Soini, Latvala Kari Juhani Seinäjoki, Niemi Mika Kristian Seinäjoki, Pohjanmaan KOTU päällikkö ja Vaasan Reserviläisten uusi puheenjohtaja Juha Ala-aho ylennettiin luutnantiksi Pikkumäki Jussi Antero Vaasa, Salmenkangas Pekka Jaakko Mikael Seinäjoki, Savolainen Pekka Tapio Lapua, Suksi Ilkka Matti Samuel Ilmajoki, Takala Arto Uolevi Lappajärvi ALIKERSANTTI Kalliomaa Turo Hannu Matti Alajärvi, Keski-Liikala Jani Ilmari Jalasjärvi, Riihola Martti Juhani Vaasa, Rinnasto Timo Juhani Laihia, Saukko Mikko Leo Allan Seinäjoki, Yli-Kesäniemi Juha Väinämö Alajärvi KORPRAALI Ala-Honkola Heino Kalevi Kauhava, Mannila Pekka Johannes Vimpeli, Metsomäki Mika Johannes Seinäjoki, Niemi Simo Kalevi Vimpeli, Palm Tomi Sakari Vaasa, Peltola Jaakko Paavo Oskari Alajärvi, Puikkonen Sami Arto Laihia, Rannanjärvi Antti Juhani Kauhava, Roos Jani Kristian Olavi Seinäjoki, Saari Sami Ville Lapua, Salin Heikki Antero Seinäjoki, Sillanpää Heikki Juhani Ilmajoki, Sironen Jani Petteri Alajärvi, Sivula Jari Pekka Jalasjärvi, Suoranta Simo-Veikko Santeri Mustasaari, Syynimaa Esa Eemeli Kauhava, Uusi- Pohjola Jarkko Tapani Seinäjoki, Yli-Kesäniemi Ari Matti Alajärvi YLIMATRUUSI Kauppi Tapani Johannes Kauhava, Mäki-Teppo Jari Juhani Seinäjoki Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Kari Ratavaara ylennettiin majuriksi Kolme ylennettyä reserviupseerikerhon aktiivitoimijaa Kurikasta. Majuri Kari Ratavaara (keskellä), kapteeni Pekka Rinta-Hoiska ja yliluutnantti Urpo Lintala. Teksti ja kuva: Rauno Yli-Hynnilä Vapaussodan ja Itsenäisyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys puheenjohtaja Tasavallan presidentti on itsenäisyyspäivänä ylentänyt kurikkalaisen piirin puheenjohtajan Kari Ratavaaran reservin majuriksi. Kurikassa toimivan Ohjelmaviisarin toimitusjohtajana toimiva Ratavaara on 55 aktiivinen reserviupseeri. Ratavaara on suorittanut asepalveluksen Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa Keuruulla 1976-1977.Reserviupseerikoulutuksen hän on saanut RUK:ssa Haminassa kurssilla 153. Vuodesta 1980 lähtien hän on toiminut Kurikan reserviupseerikerhon jäsenenä aktiivisesti sen eri toiminnoissa, toimien aikanaan myös kerhon puheenjohtajana, ollen edelleen kerhon hallituksen jäsen. Useita vuosia hän on kuulunut RUL:n liittovaltuustoon ja nykyinen tehtävä liitossa on liiton hallituksen jäsenyys. Järjestötoiminnan lisäksi uusi majuri on innokas reserviläisurheilun harrastaja. Saamastaan ylennyksestä Ratavaara toteaa, koen saamani ylennyksen miellyttävänä huomionosoituksena ja tuntuu tosi hyvältä saada ylennys, kun olen saanut osallistua kertausharjoituksiin sadan päivän verran. Iloitsen myös siitä, että minulla on Sa-sijoitus. Ratavaara on lisäksi osallistunut aktiivisesti vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen niin kurssilaisena kuin kouluttajana. Reserviläisille ovat kertausharjoitukset tärkeitä tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi. Nyt huolestuttaa, kun kertausharjoitusten määrää jatkuvasti vähennetään ja näin koulutusvaje kasvaa. Mielestäni rauhanturvaamistehtäviä voitaisiin vähentää ja käyttää niihin varatut rahat reservin koulutukseen. Suomi tarvitsee asevelvollisuusarmeijan ja näin ollen jokaisen terveen suomalaisen miehen pitäisi kunnolla suorittaa asevelvollisuus. Tuore majuri on iloinen, kun poikansa Miko on valinnut sotilasuran ja on nyt kouluttautumassa Maanpuolustuskorkeakoulussa upseerin uralle. Kurikan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Pekka Rinta-Hoiska ylennettiin kapteeniksi Kurikan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Pekka Rinta-Hoiska sai ennen itsenäisyyspäivää miellyttävän tiedon, josta ilmeni, että hänet ylennetään kapteeniksi eversti Jorma Jokisalonn johdolla selviytyi suururakasta kunnialla. Laurilan verikoira -kirjan julkistaminen Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museolla sekä tarinailta talvisodan syttymisen päivänä Seinäjoen kaupungintalolla oli menestys. Salin täyteinen yleisö nautti. Heikki Koivisto tuttuun tyyliinsä juonsi ja laulatti väkeä. Sillanpään marssilaulu raikui ja kuortanelaisen Klemetin Vilppulan urhojen muistoksi sykähdytti. Ei ole aikaakaan siitä, kun nuo laulut olivat vielä kiellettyjä. Tekijä Kimmo Sorko kiitteli työryhmäänsä, pohjalaisia tulevan itsenäisyyspäivänä. Syntyjään kurikkalainen markkinointipäällikkö on suorittanut asepalveluksen 1973 1974 Porin Prikaatissa Säkylässä. Reserviupseerikurssin hän on suorittanut RUK:ssa Haminassa kurssilla 140. Rinta-Hoiska on toiminut Kurikan reserviupseerikerhon jäsenenä 1980 luvulta lähtien sen eri tehtävissä. Nykyisin hän toimii kerhon puheenjohtajana. Hän on reserviupseeripiirin hallituksen jäsen ja RUL:n liittovaltuuston varajäsen. Kertausharjoituksia aktiiviselle reserviupseerille on kertynyt 72 vuorokautta. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen eri kursseilla kurssilaisena ja kouluttajana. Ihminen tarvitsee toimintaa, jossa joukko koostuu erilaisissa työtehtävissä toimivista ihmisistä. Tämä reserviläistoiminta on juuri sellaista. Tässä toiminnassa työtehtävät jäävät syrjään. Näissä joukoissa porukan henki on hyvä, toteaa kaulukseensa kolmannen ruusukkeen saanut kerhon puheenjohtaja. Rinta-Hoiska on ollut SA: n sijoitettuna kaikkiaan neljässä eri organisaatiossa. Ne ovat olleet näkyviä ja haasteellisia paikkoja, niissä on nähnyt, miten oikeasti homma toimii eri organisaatioissa. Niinpä saamani ylennys on osoituksena siitä, että on ylennetty sijoituksessa kuuluvaan tehtävään. Saamani ylennys lämmittää mieltä, koska arvostetaan sitä työtä mitä on reserviupseerina tehnyt. Meillä Kurikassa on hyvät aktiivisesti toimivat reserviläisjärjestöt upseerit, reserviläiset ja naisjärjestöt. Kotikaupungin ja seurakunnan kanssa meillä on mutkaton suhde. Ei tietenkään voi unohtaa eri veteraanijärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja avunantoa heitä kohtaan. Yhteistyö meillä on voimaa, uusi kapteeni sanoo pontevasti. kertojia ja avustajia. Nimikirjoituksin varustettuja teoksia häipyi satoja kiloja. Laurilan verikoirat oli ryssän sotapropakandan aikaansaannos - tarkoitettu herjaukseksi, mutta taistelujen vanhetessa nimestä tuli kunnia-asia. Kirjassa on sujuvana kerrontana Taipaleen, Vuosalmen, Äyräpään taistelijoiden muistelmia. Kosolti on laadukkaita, osaksi raakojakin kuvia mutta niin vaan on, että kirja on luettava ja se todella tempaa mukaansa. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy

4 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 / 2011 70 V U O S I J U H L I A TUOMAS KOTKANIEMI Seinäjoen Reserviupseerikerviupseeripiirin kunniapu- Etelä-Pohjanmaan Reserho vietti 70-vuotisjuhlaa heenjohtaja Jorma Virkajärvi totesi Seinäjoen ker- sunnuntaina 9.10. Kerho on perustettu välirauhan holle langenneen monesti aikana juuri jatkosodan piirin yhteisien tapahtumien kynnyksellä 12.3.1941. järjestelyvastuu. Päätteeksi Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä Seinäjoen päivä on itsenäisyyspäivä, Virkajärvi muistutti: -Joka kerho on kolmanneksi vanhin Ähtärin ja Alajärven tänäänkin. jälkeen ja jäsenmäärältään suurin. Juhlapäivä alkoi Lakeuden Ristissä messulla, jonka päätteeksi lähetettiin seppelpartio sotiemme ylipäällikön marsalkka Mannerheimin patsaalle. Lähetyssanat lausui kappalainen Mauri Pitkäranta. Juhlaan kaupungintalon valtuustosaliin oli kutsuttuna kerhon jäsenet puolisoineen, maanpuolustustyötä tekeviä veljes- ja sisarjärjestöjä, yhteistyökumppanit kaupunki ja seurakunta. Puheenjohtaja Marko Kaappola:. -Suurin haaste tulee olemaan nuorten reserviupseereiden aktivoiminen ja kiinnostututtaminen vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Kerhon jäsenmäärä on pysynyt kuitenkin hyvällä tasolla kertoen voimakkaasta maanpuolustustahdosta ja arvostuksesta reserviupseeriutta kohtaan. Nuoria yritetään saada koko ajan enemmän kerhon aktiivisiksi toimijoiksi. Vapaa-ajan puute ei välttämättä ole ollut ainoa syy jäseniemme passiivisuuteen. Kauhavan lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg totesi juhlapuheessaan kerhon alkuvaiheen merkityksen olleen erityisesti maanpuolustustaitojen ja aatteen vaaliminen samanmielisessä joukossa. Samalla varmaan varustauduttiin mahdollisesti uuteen sotaan. ja kerhon toiminta valmisti tulevaan, mutta antoi kanavan juontaja Pentti Kangas. purkaa talvisodan kokemuksia vertaisten upseerien rinnalla. Tämän päivän reserviläistoiminnan merkitys on erityisesti maanpuolustustahdon sekä kunnon ylläpidossa niin ampumajuoksun kuin ampumahiihdon merkeissä. Suomen puolustus on koko Suomen kansan, meidän kaikkien yhteinen asia. Puolustusmäärärahojen supistuessa, johtaa se kertausharjoitusvuorokausien vähenemiseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Puolustusvoimauudistus korjaa tilannetta vuosikymmenen puolivälissä. Kun koulutuksesta joudutaan tinkimään, motivoituneisuus ja sielunpalo kantaa yli vaikean ajan. Tässä muuttuvassa tilanteessa myös Seinäjoen Reserviupseerikerholla tulee olemaan suuri rooli, totesi eversti Jukka Ahlberg ja päätti sanoihin Onnittelen ja kiitän - jatkakaa samaan malliin! Seinäjoen kaupungin tervehdyksessä apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula totesi järjestötoiminnan olevan erittäin tärkeässä asemassa tämän ajan Suomessa kolmannen sektorin toimijana ja palvelujen tuottajana. -Erityisesti reserviläistoiminnan merkitys korostuu maanpuolustushengen ylläpitäjänä, johtamiskoulutuksen, sotilaallisten sekä psykologisten valmiuksien antajana. Reserviläistoiminta antaa valmiuksia toimia joukossa yksilönä, totesi Maunula. Seinäjoen kerho Veteraani, majuri res Mauno Vehkaoja (kuvan keskellä) on kannustanut ajan saatossa nuoria esimerkillään. Vasemmalta: Tuomas Kotkaniemi, Seinäjoen Reserviupseerikerhon pj. Marko Kaappola, Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula, Kauhavan Lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg, Vapaussodan E-P:n Perinneyhdistyksen pj. eversti evp Jorma Jokisalo, kerhon kunniapuheenjohtaja Seppo Takala ja rva sekä juhlan Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Jorma Jokisalo tervehti 70-vuotista kerhoa. -Suomen sodan ajan puolustusvoimat perustuu koulutetun reservin taidoissa ja tahdossa. Oleellinen osa tahdon muodostumisessa on, kuinka läheisessä yhteydessä suomalaiset perheet tulevaisuudessa ovat Puolustusvoimiin. Sitä yhteyttä on ylläpitänyt ja tahtotilaa ruokkinut laaja asevelvollisuus, reservin kouluttaminen, vapaaehtoinen maanpuolustustyö kaikkine eri muotoineen sekä sotiemme veteraanien ja koko sodan ajan sukupolven pyhä esimerkki. Jokisalo varoittaa tämän perustan murenevan tulevien vuosien saatossa, kun sotiemme veteraanien elävä esimerkki himmenee. Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpano ja toiminta supistuu, koulutettu reservi pienenee ja sen keskuudessa tehtävä yhdistystoiminta joutuu sopeutumaan. Meidän, sodan ajan jälkeen syntyneiden, nykyajan aktiivisten toimijoiden täytyy kyetä vaikuttamaan tulevaisuuden vastuunkantajiin niin, että he sisäistävät mitä maanpuolustus, isänmaallisuus, vapaaehtoinen maanpuolustus, vastuun aulius ja edeltävien sukupolvien esimerkki merkitsevät tässä ajassa ja tulevassa. Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Ville Sointula kantoi huolta varuskuntien lakkauttamisen seuraamuksista. Tervehdyksessään hän kertoi omakohtaisia kokemuksia jatkosodan ajoilta ja totesi luottamuksen merkitysksen johtajan ja alaisen välillä. Seurakunnan tervehdyksessä seurakuntapastori Jani Latva-Nikkola totesi, että jokaisella on annettavanaan oma panoksensa, rakastamalla lähimmäistämme, kotiamme, Isänmaatamme, näin samalla tuoden siunasta tälle Isänmaallemme. Tehtävä on yhteinen ja Seurakunta haluaa tukea kerhoa tässä tehtävässä. Kerhon kunniapuheenjohtaja Seppo Takala lausui kiitokset kaikille yhteistyötahoille. Juhlassa huomioitiin : Jukka Sysilampi majuri res Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkillä, Seppo Yli- Panula kapteeni res Suomen Leijonan ritarimerkillä, Antero Maunula (eversti evp) Reserviläisurheiluliiton kultaisella ansiomitalilla ja Jussi Harjunpää vänrikki res Reserviupseeriliiton pronssisella ansiomitalilla. Musiikkiesityksistä vastasi perinteikkäästi Rautatieläisten soittokunta johtajanaan musiikkimajuri res Antti Vainio. Yhteislauluina esitettiin Vala sekä Maamme -laulu. Oi kallis Suomenmaa sekä Sankarimarssi Heroes Pugnates juhlistivat tapahtumaa. Nurmon Jymyn jumppareiden menestyksekäs Blexia esitti todella näyttävän voimisteluesityksen. Seinäjoen Reserviupseerikerhon hallitus:tuomas Kotkaniemi, Seppo Yli-Panula, Jukka Sysilampi, Mika Lammila, Mikko Kanto, Esko Sippola, pj. Marko Kaappola ja Jussi Harjunpää. Kuvasta puuttuvat: Mika Karjanlahti, Heikki Vehkaoja sekä Vesa Toppinen. Säästötoimet huolestuttavat Kauhajoen kerho Reserviupseeriliiton mitaleilla palkittiin ansioituneita reserviupseereita ja kiitettiin hyvästä yhteistytöstä Reserviläisyhdistyksen johtohenkilöitä. Vas. kultaisen ansiomitalin saaneet Tuomo Tuuri ja Antti Mäkynen. Kauhajoen Reserviupseerikerho juhli 70 toiminnan vuottaan arvokkaissa merkeissä entiseen Kokon kouluun rakennetussa Toron Kievarissa. Tervehdyspuheessaan kerhon puheenjohtaja Tuomo Tuuri kehui Kauhajoella olevaa maanpuolustusjärjestöjen hyvää yhteistyötä ja paikkakunnan maanpuolustustahtoa ja -henkeä. Kerhon historiaa selvitti Mikko Kamila, joka yhtyi Tuurin näkemykseen hyvän maanpuolustushengen pitkiin perinteisiin Kauhajoella. Onhan Kauhajoella ollut kaksi Mannerheimristin ritariakin: karijokelaissyntyinen, sodan jälkeen Kauhajoelle muuttanut Aarne Ahola ja Lauri Äijö. Yhteistyö veteraani- ja reserviläisjärjestöjen kesken on ollut mutkatonta. Se on mahdollistanut suurienkin maanpuolustustapahtumien järjestämisen. Näistä merkittävimpiä 2000-luvulla ovat olleet Talvisotanäytös ja Asekätkentäseminaari. Juhlapuheen piti teuvalainen Aulis Ranta-Muotio, jolla on eduskuntavuosiltaan vankka kokemus maanpuolustusasioista. Ranta- Aulis Ranta-Muotio Muotio oli pitkään myös puolustusvaliokunnan jäsen. Hän kantoi huolta erittäin mittavista säästötoimista, jotka ovat viime aikoina herättäneet vilkasta keskustelua. Ranta-Muotion mielestä tiukoissakin säästötoimissa pitäisi turvata maanpuolustushengen säilyminen. Ikäluokkien pienentyessä tarkastelu ja säästöt pitäisi ensisijaisesti kohdentaa varuskuntien määriin. Juhlavieraat saivat kuulla myös laadukasta sellomusiikkia, jota esitti lukiolainen Juuso Nieminen, säestäjänä Katalin Berkiné Kothencz. Piirin tervendyksen esitti toiminnanjohtaja Ulla Muurimäki ja päätössanat kerhon varapuheenjohtaja Jarmo Mäki-Ketola.

4 / 2011 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 5 Lapuan kerhon aktiivisia jäseniä eri vuosikymmeniltä oli saapunut juhlistamaan kerhon 60-vuotisjuhlaa Vanhan Paukun juhlasaliin 23.10. Kerho perustettiin 13.6.1941, joskaan toimintaa ei edes ehditty aloittaa ennen Jatkosodan syttymistä. Sodasta palattuaan reserviupseerit käynnistivät toiminnan joulukuussa 1944. Alun perin Lapuan Reserviupseerikerho oli maakunnan suurin aluekerho. Siihen liittyivät Lapuan lisäksi Alahärmän, Kauhavan, Kuortaneen, Ylihärmän ja Ylistaron reserviupseerit. Melko pian Ylistaro perusti oman kerhonsa ja 1950 luvulla myös Kauhava. Alahärmä ja Ylihärmä perustivat yhteisen kerhon ja Kuortane liittyi 50-luvun puolivälissä perustettuun Alavuden kerhoon. Kerhon toiminta on perinteisesti ollut aatteellista ja urheilutoimintaa. Lapuan Reserviupseerikerholla on oma ampumarata Simpsiöllä, joskin se jouduttaneen sieltä lähiaikoina siirtämään jonnekin muualle. Kuivalaisen kukkulan taistelu OLAVI KOSKINEN Jatkosodan alkaessa oli 19 D. ryhmittynyt Kiteelle. Eversti Into Salmion komentama JR 37:n 2. pataljoona, komentajanaan kapteeni Viljo Ratia, oli sijoitettuna Välivaaran maastoon. Kapt. Ratia sai hyökkäyskäskyn,tehtävän ään vallata heti rajan takana sijaitseva Kuivalaisen kukkula eli Pätsinmäki. 12. heinäkuuta suoritettiin hyökkäys 5. komppanian voimin. Hyökkäys epäonnistui vihollisen torjuntatuleen ja komppania kärsi runsaat miestappiot. Seuraavana päivänä 13. heinäkuuta oli 4. komppanian vuoro suorittaa hyökkäys ja vallata Pätsinmäki. Tämäkin hyökkäys Juhlapuheen piti eversti Jorma Jokisalo, joka käsitteli puolustusvoimia uhkaavaa ankaraa säästökuuria. Säästöt tulevat vaikuttamaan kaikkeen puolustusvoimien toimintaan; varuskuntia joudutaan lakkauttamaan, koulutus- ja valvontatehtäviä sekä kertausharjoituksia joudutaan vähentämään ja lyhentämään, henkilökuntaa vähennetään, samoin kuin sijoitetun reservin määrää jouduttaneen vähentämään. Eversti Jokisalo totesi kuitenkin, että pienenevät ikäluokat helpottavat säästötoimien toteuttamista, mutta ratkaisut on tehtävä harkiten, ettei puolustuskykymme ja tahtomme kärsisi kohtuuttomasti. Yleisö sai kuulla myös Laura Sippolan kauniin laulu- ja musiikkiesityksen. Puolustusvoimien tervehdyksen esitti Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö komentaja Jukka Ranta. epäonnistui ja miestappiot kohosivat korkeiksi. Tämän jälkeen ei, suureksi kohonneiden miestappioiden takia, hyökkäykseen enää lähdetty. Kaikkiaan tässä taistelussa kaatui kyrönmaalaisia 49 miestä ja haavoittui 115 miestä. Muistomerkki paljastettiin Kiteellä Lähiomaisten seppeleen lasku Vasemmalta: Anneli Laulainen, Pirkko Nyysti, Erkki Rinta Päätöspuheessaan Jorma Kallio korosti sekä Reserviupseeriliiton, että Lapuan kerhon arvoja, jotka ovat: Isänmaallisuus, hyvä johtajuus, veteraanien perintö ja yleinen asevelvollisuus. Näin Kallio: - Isänmaallisuus on halu kehittää maatamme ja tarpeen vaatiessa puolustaa sitä myös aseellisesti - Hyvä johtajuus. Puolustusvoimien vähentäessä kutsumiaan kertausharjoituksia, astuu jokaisen reserviläisen, reserviupseerin omaehtoinen hakeutuminen koulutuksiin entistä tärkeämmälle sijalle. Olkoon meidän jokaisen tavoitteena osallistua vuosittain vähintään yhdelle MPK: n kurssille. - Veteraaniperintö. Kunnioitamme veteraanisukupolven taisteluja itsenäisyytemme turvaamiseksi. Jumalanpalveluksen jälkeinen käynti sankarihaudalla on pieni ja eleetön. Sen takana on suuri kiitos ja kunnianosoitus. Lapuan Reserviupseerikerho ei lähde viettämään vuosijuh- Kuivalaisen kukkulan muistomerkin luovutus: luovuttajana Laihian kh. puheenjohtaja Tapio Nyysti Kiteen Välivaarassa paljastettiin heinäkuun 10 päivä sunnuntaina, Kuivalaisen kukkulan kyrönmaalaisten taistelijoiden kunniaksi tehty muistomerkki. Kyrönmaan alueella kansalaiskeräyksellä rahoitetun muistomerkkihankkeen alullepanijoina toimivat kaikki kyrönmaan reserviläisjärjestöt. Muistomerkin laatan valmistamisesta ja kiinnityksestä vastasi Tervajoen Kiviveistämö Oy. Myös Kyrönmaan kunnat sekä Kiteen kaupunki suhtautuivat hankkeeseen myötämielisesti. Kiteellä hankkeen yhteistyökumppanit sekä reserviläisjärjestöt hoitivat kiitettävällä tavalla kaikki muistomerkkiin siellä liittyvät toimenpiteet. Marssi kohti Kuivalaisen kukkulaa Kuivalaisen kukkulan etukomennuskunta lähti kyrönmaalta jo perjantaina valmistelemaan sunnuntain muistomerkin paljastustilaisuutta. Lisäksi osa etukomennuskuntalaisista valmistautui seuraavan päivän historialliselle vierailulle Kuivalaisen kukkulalle. Venäjän valtio oli antanut luvan tuohon historialliseen vierailuun. Käynti suoritettiinkin lauantaina aamupäivällä, Venäjän korkea-arvoisten rajaviranomaisten avustuksella sekä valvonnassa. Kukkulalla tutustuttiin osaan alueen bunkkereista ja taistelumaastoon. Kukkulalla suoritettiin myös seppeleen lasku sodan uhrien muistoa kunnioittaen, jonka jälkeen palattiin Suomen puolelle, yhdessä Venäjän Kuva HEIKKI RINTANEN laansa, ellei ensin ole käyty sankarihaudalla kunnioittamassa kaikkensa, oman henkensä maamme itsenäisyyden puolesta antaneiden muisto. Tai unohtuneet eivät ole meille vapauden hankkineiden vapaussoturien työt. rajaviranomaisten kanssa. Yhteinen juhlahetki jatkui valtakunnanrajan läheisyydessä sijaitsevassa Kaalimaan talossa, perinteisine maljoineen ja puheineen. Kotiaskareet jäädä saa Lauantaina heinäkuun 9 päivä starttasi kyrönmaalta väkeä kolme linja-auto lastillista muistomerkin paljastukseen matkaavia lähiomaisia, sekä muita tapahtumaan osallistujia, päämääränään Kiteen kaupunki. Menomatka oli reititetty ja tauotettu jo etukäteen matkavastaavien yhteistyönä, joten matkat sujuivat hyvin eikä haavereita sattunut. Kiteellä tapahtuman osallistujat jaettiin etukäteen varattuihin majoituspaikkoihin, sillä olihan jo busseissa liki 150 henkilöä majoitettavana! Ei siis ollut ihme, että Kiteen kokoisessa paikassa alkoi olla majoituskapasiteetista pulaa tuona viikonloppuna. Muistomerkin paljastusjuhla Heinäkuun 10. päivä valkeni Kiteellä aurinkoisena ja kuumana. Aamulla kokoonnuimme Kiteen kirkkoon, jossa hartauden toimitti Lapuan kerho Kerhomme kunnianpäivänä 16. maaliskuuta syttyy vapaussodan sankaripaaden ympäristöön soihdut. Kunnioitamme sillä länkipohjan taistelua ja sen suuria lapualaisia uhrauksia. rovasti Sakari Takala. Hartauden jälkeen siirryimme hautamaalle, eteläpohjalaisten sotien aikaiselle väliaikaiselle hautausmaalle ja sen muistomerkille. Tilaisuudessa esitelmöi ja alueen historiasta kertoi teol. tri Heikki Pirinen. Tilaisuus päättyi seppeleen laskuun muistomerkille. Siirryttyämme Välivaaraan, alkoi varsinainen muistomerkin paljastusjuhla lippulinnan muodostamisella. Muistomerkin paljastamisen jälkeen lähiomaisten edustajat suorittivat seppeleen laskun Narvan marssin soidessa. Seppeleen laskijoina toimivat Pirkko Nyysti, Anneli Laulainen ja Erkki Rinta. Kyrönmaan kuntien puolesta muistomerkin luovutuksen Kiteen kaupungille suoritti Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Nyysti. Lisäksi juhlassa esitti Isänmaallisia runoja Matti Potka. Sää suosi tilaisuutta erinomaisesti ja varsinkin lippulinnassa olevat saivat tuntea kyllä nahoissaan sään vaikutukset ja juhlan pituuden! Kiteeläiset olivat huolehtineet juhlaan juotavaa koko tapahtuman ajaksi, joten he kyllä ansaitsevat siitäkin erityskiitokset! Tapahtuma - Yleinen asevelvollisuus. Käsityksemme mukaan koko Suomea voidaan puolustaa vain ja ainoastaan laajalla, yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvalla omalla armeijalla. U.M. kokosi Välivaaraan juhlayleisöä n. 400 henkilöä, joista lähiomaisia oli runsaasti. Myös Rajavartiolaitos tuki monin eri tavoin juhlaa ja tapahtumaa. Muistomerkin Kiteen Välivaaraan mahdollisti monen eri tahon, ja jopa valtioidenkin välinen yhteistyö. Ilman kansalaiskeräystä ja yksityisten tahojen aktiivisuutta hanketta ei olisi pystytty viemään eteenpäin eikä toteuttamaan. Muistomerkkitoimikunta haluaa kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita ja siihen lahjoittaneita. Muistomerkille tullaan vuosittain laskemaan seppele Kyrönmaan seutukunnan maanpuolustusyhdistyksien ja muiden asian läheiseksi kokevien tahojen toimesta. Muistomerkin laatta

6 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 / 2011 Yksikön päällikön palsta Itsenäisyyspäivän jälkeiset terveiset täältä Impivaarasta. Muistan miten noin kymmenen vuotta sitten vietin Suomen itsenäisyyspäivää Egyptissä Suomen suurlähetystön järjestämällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Juhlatilana toimi suuri teltta tammisen taivaan alla joka oli pystytetty jonnekin Kairon keskustaan konsulaatin takapihalle. Me suomalaiset rauhanturvaajat herätimme palvelusasuissamme ansaittua huomiota ja erityisesti me naispuoliset rauhanturvaajat olimme yleisen ihmettelyn kohde. Juhla oli vaikuttava ja mieleenpainuva; erilainen Itsenäisyyspäivä. Onpa siitä kuviakin muistona missä poseeraamme porukalla suurlähettilään kainalossa. Tänä vuonna juhlimme itsenäisyyspäivää Vietnamissa. Itsenäisyyspäivän aikaan olimme Hoi Anissa Keski-Vietnamissa, kuulimme tarinoita Vietnamin sodasta ja nautimme paikallisista herkuista maailmalopun ravintolassa. Vietnamin sodan veteraaneista tarinoita kuunnellessa tuli mieleen omat veteraanimme; kunniakansalaiset, joille ansiot maamme itsenäisyydestä kuuluu! Mukava on käydä maailmalla mutta aina on yhtä hienoa palata tuttuun ja turvalliseen Suomeen. Kyllä Suomi on paras!! Toiminnan täyteinen vuosi alkaa olla päätöksessä. MPK:ssa on nyt kohta vuoden päivät totuteltu uuteen organisaatioon. Eipä se muutos ole kentän toimijoihin juurikaan näkynyt; eikä se kyllä meidänkään töihin täällä toimistolla ole liiemmin vaikuttanut. Samoja töitä täällä tehdään edelleen kuin vuosi sitten eikä siihen töiden uudelleenorganisointiinkaan ole suuremmin täälläkään törmännyt! Valtakunnallista KOTU päivää vietettiin lokakuun lopulla Lahdessa. Meiltä Etelä-Pohjanmaalta oli maksimiedustus eli kolme henkeä paikalla kertomassa omia kokemuksia ja kuulemassa muualla toteutettavia hyviä käytäntöjä. Teemana oli naisten aktivointi MPK:n toimintaan. Nyt on pakko nostaa itse omaa häntää; Etelä-Pohjanmaa edustaa valtakunnan kärkeä naisten osallistumisessa toimintaamme. Osallistujistamme reilu neljännes on naisia! Hienoa; sillä jo nyt olemme saavuttaneet MPK:n vuosien päähän asettaman tavoitteen naisten osallistujamäärissä. Kiitos Lahden keikasta Sakke Koivulalle ja Saken enkeleille eli Helena Hannulle ja Hanna-Mari Hakojärvelle. Helena piti vauhdikkaan alustuksen naisten sitoutumisesta MPK:n toimintaan ja siitä miten se täällä Etelä-Pohjanmaalla menee! Tämän vuoden toimintaluvut näyttävät varsin mukavilta. 65 kurssia ja koulutustapahtumaa tälle vuodelle on juuri se keskiarvo joka on kiitettävä tulos tällä alueella. Tuo kurssimäärä sitten tarkoittaa reilua 1900 osallistujaa ja reilua 3000 koulutusvuorokautta. Hyviä lukuja ja kiitos näistä kuuluu Teille! Vain yhdessä tekemällä onnistumme! Juuri sinä olet tärkeä; olet sitten kurssin toimihenkilö, kurssilainen tai taustatuki siellä kotirintamalla että perheen äiti, isä, veli, sisko, lapsi, puoliso jne pääsee harrastamaan. Viimeaikoina on monesta tuutista julistettu Puolustusvoimien yhä kasvavia säästötavoitteita. Karua kuultavaa eikä ne säästöpaineet jätä MPK:kaan rauhaan. Valtiovallan määrärahoja ollaan supistamassa meidänkin toiminnasta mutta elämällä suu säkkiä myöden uskotaan että selvitään. Ja toisaalta varsin todennäköistä on sekin, että PV:n määrärahojen pudotessa MPK:n rooli tulee korostumaan reservin kouluttajana sillä pystymme tarjoamaan laadukasta koulutusta kustannustehokkaasti! Tässä on tiiviimmän ja laajentuvan yhteistyön mahdollisuus! Näin uskon! Ahkerimmat ovat jo kovasti ehtineet kysellä ensi vuoden kurssien perään ja osaa alkuvuoden koulutuksista jo meidän nettisivuilla näkyykin. Koko vuoden kurssitarjonta ilmestyy ihailtavaksi ennen joulua ja ilmoittautuminen kursseille alkaa välittömästi. Parhaimmat kiitokseni KOTU yksikön väelle aktiivisuudesta ilmoittautua ensivuoden kurssien toimijoiksi. Hienoa, että on innostunutta ja osaavaa väkeä ympärillä; yhdessä yrittäen eteenpäin! Parhaimmat onnitteluni Itsenäisyyspäivänä ylennyksen saaneille sekä kaikille huomionosoituksilla palkituille! Nyt haluan toivottaa Teille kaikille Siunattua ja Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Sisulla ja sydämellä Maija Haanpää Yksikön päällikkö Nuijamiesten kierros 2012 Maanpuolustuspiirin kuntourheilutapahtuma reserviläisille NUIJAMIESTEN KIERROS 2012 on Länsi- Suomen maanpuolustuspiirin pohjalaisyksiköiden järjestämistä koulutustapahtumista koostuva kuntourheilutapahtuma. Tapahtuman päämääränä on kannustaa reserviläisiä oman fyysisen kunnon ja sotilaallisten taitojen ylläpitoon sekä kehittämiseen. Tapahtuma koostuu seitsemästä koulutustapahtumasta ja kuntotestistä. Koulutustapahtumat kuuluvat sotilaallisia valmiuksia palvelevaan sekä varautumisen ja turvallisuuden koulutukseen. Osasta koulutustapahtumista osallistujat saavat rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia. Kolme koulutustapahtumaa ja juoksutesti Kierroksen suorittamiseen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä- Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön perinteistä vuosijuhlaa vietettiin Törnävän ammattioppilaitoksella 11.12.2011. Maakunnan aktiivinen maanpuolustusväki oli kokoontunut päättämään työntäyteistä toimintavuotta tutun kaavan mukaan. KUNTOURHEILU HAASTE RESERVILÄISILLE vaaditaan osallistumista 12 minuutin juoksutestiin ja vähintään kolmeen tapahtumaan, jotka ovat vähintään kahden eri koulutus- ja tukiyksikön järjestämiä. Juoksutestin osallistuja voi suorittaa oman alueensa koulutusja tukiyksikön järjestämässä kuntotestissä. Kierroksen suorittaneet palkitaan Kaikkia kierroksen suorittaneita osallistuja pyydetään ilmoittamaan tietonsa Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin sähköpostiin lansisuomi@mpk.fi. Jokainen kierroksen suorittanut osallistuja palkitaan oman alueensa koulutus- ja tukiyksikön vuosijuhlassa vuoden 2012 lopussa. Kierrokseen kuuluvat koulutustapahtumat Etelä-Pohjanmaa: Jääkärihiihto, Vesterö, 25.2.2012 Haanenjotoksella Härmänmaan läpisoutu tajanaan Vesa Viitasaari. Juhlapuheen piti Pohjanmaan Aluetoiston päällikkö komentaja Jukka Ranta. Ranta valotti puheessaan kuulijoille aluetoiston roolia koulutuksen tilaajana MPK:lta ja sitä yhteistyötä mitä Puolustusvoimat tällä alueella tekee maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Eikä ne paljon puhutut Puolustusvoimien säästötalkootkaan jääneet mainintaa vaille. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtakunnallisen tervehdyksen juhlaan toi MPK:n puheenjohtaja Harri Kainulainen joka on jättämässä puheenjohtajan tehtävät vuodenvaihteessa ja halusi vielä käydä kiittämässä etelä-pohjalaistakin maanpuolustusväkeä aktiivisesta toiminnasta ja toimintaa sitoutumisesta. Härmänmaan läpisoutu, Lapua, 1.5.2012 Reserviläispyöräily, Kauhava, 11.8.2012 Keski-Pohjanmaa: Talvisodan muistohiihto, Kälviä, 10.3.2012 Ristinevan rääkki, Kälviä, 12.5.2012 Haanen jotos, Perho, 10.- 13.8.2012 Pohjanmaa: Vaasan marssi, Vaasa, 10.8.2012 Koulutustapahtumiin voi ilmoittautua MPK:n kotisivujen www.mpk.fi koulutuskalenterin kautta. Koulutuskalenterista löytyvät myös vuoden 2012 aikana järjestettävät kuntotestit. Lisätietoja kotisivuilta NUIJAMIESTEN KIERROS 2012 tapahtumalle on luotu Internetiin omat sivut Länsi- Suomen maanpuolustuspiirin Juhlassa palkittiin Etelä- Pohjanmaan alueen aktiivisia MPK:n toimijoita. MPK:n hopeinen ansiomitali luovutettiin pitkästä MPK:n hyväksi tehdystä työstä edelliselle piiripäällikölle Jaakko Rengolle Kauhavalta. Rautaisella ansiomitalilla palkittiin Kari Latvala Peräseinäjoelta, Markku Laitteenmäki Jurvasta, Jari Ojala Nurmosta ja Pentti Korpimäki Kauhavalta. Jaakoon paasi Paikallispäällikkö lähti tällä kertaa Kujalan Velin matkassa Alavudelle. Jaakoon paasi Kouluttaja lähti Kuoppalan Heikin matkassa Lappajärvelle Piiripäällikön pytty, vai pitäisikö nimi nykyään muuttaa Yksikön päällikön pytyksi, matkaa vuodeksi Kauhavan Muonituskeskukseen kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä. Tervehdyssanoissaan yksikön päällikkö Maija Haanpää valotti kuluneen vuoden tapahtumia ja oli erityisen ilahtunut koulujen ja oppilaitosten innostuneisuudesta tilata nuorille suunnattuja turva- ja tapahtumapäiviä MPK:lta. Meille on haaste tarjota nuorille sellainen elämys, että he kiinnostuu toiminnastamme jatkossakin muistutti Haanpää. Musiikista juhlassa vastasi Kauhajoen soittokunta johkotisivuille. Osallistumisohjeiden lisäksi sivuilta löytyvät pikalinkit jokaisen kierroksen koulutustapahtuman perustietoihin ja ilmoittautumisiin. Kun on kerran lähtenyt Pohjan mies, seis voitto pois! (V.A. Koskenniemi) Jukka Torppa. Piiripäällikkö Jääkärihiihto, Vesterö MPK:n kurssikalenteri tammi-huhtikuu 2012 28.01-28.01. PV:n materiaalikoulutus KAUHAVA 04.02-04.02. Seremonia- / protokollakurssi SEINÄJOKI 11.02-12.02. Winter Sniper NIINISALO 11.02-12.02. Ensiapu 1 SEINÄJOKI 18.02-19.02. Sotilaskoulutuskurssi KAUHAVA 25.02-26.02. Jääkärihiihto VESTERÖ 10.03-11.03. Tarkka-ammunnan perusteet KAUHAVA 17.03-18.03. Taistelijan viestiliikennetaidot KAUHAVA 24.03-25.03. Kohteensuojaus 1 peruskurssi KAUHAVA 24.03-24.03. PV:n ajolupakoulutus KAUHAVA 31.03-01.04. Kenttälääkintä KAUHAVA 31.03-31.03. Johtamisen teemaseminaari KAUHAVA 13.04-15.04. PAUHA /Sovellettu kohteensuojausharjoitus LOHTAJA 13.04-15.04. PAUHA Nuorten tutustuminen Puolustusvoimiin KURIKKA-LOHTAJA 13.04-15.04. PAUHA Nuorten tutustuminen Puolustusvoimiin KAUHAVA-LOHTAJA 13.04-15.04. PAUHA Esikunta LOHTAJA 13.04-15.04. PAUHA / Alueturvallisuus ja vartiointi LOHTAJA 13.04-15.04. PAUHA Joukkomuonitus LOHTAJA 14.04-15.04. PAUHA /Kenttälääkintä 1 LOHTAJA 20.04-22.04. SRA turvakurssi ILMAJOKI 28.04-29.04. Sissikurssi KAUHAVA 01.05-01.05. Härmänmaan läpisoutu LAPUA MPK / Etelä-Pohjanmaan KOTU yksikön vuosijuhla 11.12.2011 Seinäjoella Yllätysohjelma oli tänäkin vuonna täydellinen yllätys. Tänä vuonna lavalle liihotti teuvalaisten raavaitten miesten Pienen pienet joutsenet esittäen katkelman iki-ihanasta baletista Joutsenlampi sekä vauhdikkaan version Can Can tanssista. Mene ja tiedä, eikö maanpuolustusväki sitten ymmärtänyt näin korkea-arvoisen taiteenlajin estetiikkaa sillä naurua salissa ainakin piisasin miesten tehdessä piruetteja ja oikoessaan sulokkaita sääriään tyllihameitten kiristäessä vyötäröllä. Virallisen osuuden jälkeen tilaisuus jatkuin vapaalla seurustelulla ja kahvipöydän antimilla missä huomion keskipisteenä oli jälleen ammattioppilaitoksen väen loihtima MPK:n logolla varustettu MPK:laisen kakku! MH

4 / 2011 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 7 MilFight on itsepuolustustaitojen opintopolku MilFight on rekisteröity aikuisille suunnattu järjestelmä, jonka tavoitteena on fyysisen kunnon kohentaminen kamppailun avulla. Laji syntyi tarpeesta luoda kamppailuhybridi, missä ei todeta ei näin voi tehdä, koska metodi ei kuulu systeemiin. Akrobatiaa ei harrasteta eikä mitään itsepuolustuksen, kamppailun tai voimankäytön osa-aluetta väheksytä. Kehitysprosessiin on vaikuttanut lukuisat kamppailulajit, jolloin järjestelmä muistuttaa hyvin paljon kansainvälisiä vertaislajejaan kuten jet kune do, defendo, combat sambo tai urban combatives. Nivellukko Siviilissä potilas on tehtävä Taistelussa on sekä potilas, että tehtävä MilFight -harjoittelussa toimivaksi koetut tekniikat hyväksytään ja epäkelvoista luovutaan. Tehokkuuden mittarina toimii vain se, miten opittu saadaan harjoitteluparin kesken toimimaan. Vaikutteita haetaan jatkuvasti nykymetodeista, jolloin hyväksi koetut tekniikat otetaan koekäytön jälkeen pysyvästi mukaan. Näin varmennetaan kamppailun kehityksen aalloilla pysyminen. Perustekniikat pohjautuvat karaten, judon, taekwondon, potkunyrkkeilyn, ju-jutsun, budotaijutsun, kalin, escriman, kyusho-jitsun, taijin sekä aikidon liikkeisiin. Taustalajit ovat satojen vuosien tietämystä mutta tapa miten niitä yhdistellään, tekee MilFight-järjestelmästä erityisen. Fyysisen tehokas harjoittelu juurruttaa takuuvarmasti jokaiselle todellisen kamppailu- ja itsepuolustusosaamisen mutta kehityskaari on kullakin yksilöllinen. Nämä yksilöerot huomioidaan aina MilFight -harjoittelussa. Vaikka harjoittelu on fyysistä, kilpailu-uralle valmentaminen ei ole olennaista. Treeni sujuu aina rennossa ilmapiirissä omia tahtotekijöitä vahvistaen. Toimivuuden mittareina käytetään tilanneharjoituksia, joissa vastapuoli laittaa kunnolla hanttiin. MilFight -harjoittelu on aina luova prosessi, jolloin tiukassa tilanteessa on löydettävä kykyä improvisointiin. Tämä perustuu siihen, että työkalupakista löydetään luonteva ratkaisu tilanteeseen. Egokamppailulle ei ole sijaa, vaan kaikki ovat tasavertaisia. Saliotteluissa ei korosteta häviäjää eikä voittajaa, vaan opitaan oikeasti learning by doing. MilFight -yhteisössä vallitsee aina rento tunnelma ja halu hikoilla. Viikkotreeneihin pääsee osallistumalla viikonlopun mittaiselle perustekniikkaleirille. Kamppailu- ja itsepuolustustaidot kehittyvät takuuvarmasti samassa suhteessa kuin treenipaita kostuu ja ylimääräinen rasva palaa! Taistelussa joukolla on aina tehtävä, joka sen tulee suorittaa. Sodan valitettava mutta kiistämätön tosiasia on että tappioita syntyy niin kaatuneina kuin haavoittuneinakin, joista joukon on huolehdittava. Vaakakupissa on siis toisaalta joukon taistelukyky ja toisaalta haavoittuneen henki. Suunta mihin vaaka kallistuu, on aina tilannekohtainen. Viholliskosketuksessa on käytettävä tulta, liikettä ja suojaa, temmattava aloite, johdettava edestä. Tämä on itse kullakin kristallinkirkkaana mielessä. Yleensä kaikki tämä kuitenkin unohtuu kun aletaan harjoitella ensiapua, koska toiminnan keskiössä on tällöin yleensä haavoittunut ja hänen hoitamisensa. Hoito täytyy kuitenkin kyetä antamaan ilman että tehtävä ja muu joukko vaarantuu, joten keskiössä pitäisikin olla tehtävä ja joukko, ei haavoittuneen hoito. Tulikaste ei myöskään saisi olla ensimmäinen kerta, kun joukko joutuu kohtaamaan haavoittumisia tehtävää suorittaessaan. Laskelmien mukaan noin 15% hengenvaarallisesti haavoittuneista on pelastettavissa muutaman minuutin sisään annetulla oikeaoppisella ensiavulla. Tuon muutaman minuutin sisällä joukkueen lääkintämies ei yksinkertaisesti voi olla kaikkialla yhtä aikaa, haavoittuneita kun tulee yleensä enemmän kuin yksi kerrallaan. On myös muistettava, ettei lääkintämieskään ole kuolematon. Näin ollen etenkin välittömän, hengenpelastavan ensiavun antaja onkin tosiasiassa tavallinen taistelija. Kyvyttömyys avunantoon tarkoittaa omaa tai vieruskaverin kuolemaa, pahimmillaan molempien. Yhtäältä täytyy tunnustaa se tosiasia, että oikeaoppisesta taistelutoiminnasta huolimatta haavoittumisia ei voi täysin välttää. Toisaalta on huomioitava, etteivät kaikki haavoittumiset suinkaan ole hengenvaarallisia. On siis kyettävä tunnistamaan haavoittuneista ne, jotka selviävät ilman välitöntä hoitoa - ja toisaalta ne, jotka kuolevat hoidosta huolimatta. Hoidon väärä kohdistaminen tarkoittaa lievimmässä tapauksessa sitä, että hoidon antajan tulivoima on poissa joukon käytöstä - pahimmassa tapauksessa hoidon antaja asettaa itsensä turhaan hengenvaaraan, ja haavoittuneita voikin pian olla kaksi. Ilahduttavan monet ovat saaneet siviilipuolen EA -koulutusta, mutta sen taustalla ovat siviilimaailman realiteetit: potilaita on usein vain yksi, korkeatasoista apua on saatavilla nopeasti ja laajassa mitassa kontrolloiduissa ja steriileissä olosuhteissa. Taistelukentällä potilaita on lähes aina useita, korkeatasoista apua on saatavilla vasta toisinaan pitkänkin evakuointiajan jälkeen, käytettävissä olevien varusteiden määrä on rajallinen, on märkää/kylmää/pimeää - ja ennen kaikkea vihollinen yrittää tappaa avunantajan. Myös tyypillisimmät vammat ovat (onneksi) hyvin erilaisia: taistelukentällä estettävistä olevista kuolinsyistä tavallisimmat ovat massiivinen verenvuoto, hengityksen akuutti romahdus paineilmanrinnan johdosta ja muut hengitysvaikeudet. Näin ollen taistelukentällä suositus on käyttää akuutin raajaverenvuodon pysäyttämiseen ensisijassa siviilimaailmassa kammoksuttua kiristyssidettä - (paine)ilmarinnan hoitoa tai nenänieluputken asettamista ei tavallisilla siviilipuolen EA -kursseilla edes harjoitella. Samoja periaatteita käytetään nykyisin laajalti eri maiden asevoimissa, mm. Yhdysvaltain armeijassa (Tactical Combat Casualty Care; TCCC). Näillä autetaan suorittamaan osaston saama tehtävä ja toisaalta mahdollisimman tehokkaasti turvaamaan vammautuneen taistelijan henki. Tämä osaaminen kuuluu taistelijan Erinomaista kuntoilua myös naisille Laji sopii niin miehille kuin naisille, kamppailulajeja aiemmin harrastaneille sekä täysin niitä kokemattomillekin. Tule ja totea se itse! Lisäksi MilFight -harrastus on edullista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimiessa järjestävänä tahona. Ilmoittautuminen seuraavalle perustekniikkaleirille 14.-15.1.2012 www.mpk.fi (Länsi-Suomi, Pohjanmaa) Lisätietoa lajista www.milfight.fi Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön kursseja alkuvuonna MilFight -jatkokurssi (kevätkausi) aloitus 2.1. Maakuntajoukkojen taistelijan voimankäyttö 8.1. MilFight - PERUSTEKNIIKKALEIRI ALOITTELIJOILLE 14. - 15.1. Kouluttamisen perusteet 21. - 22.1. KOTU yksikön hätäensiapukurssi 1 4.2. Ampumakorttikoulutus 1 13.2. Taistelijan viestitekninen peruskurssi 18. - 19.2. Kouluttamisen jatkokurssi 17. - 18.3. TTEA 1 24. - 25.3. Ampumakorttikoulutus 2.4. IDPA-ammunnan 1. peruskurssi 6. - 7.4. IDPA-ammunnan 2. peruskurssi 8. - 9.4. TA 5 (Pauha, omin asein) 13. 15.4. Taistelijan viestitaktinen kurssi (Pauha) 14. - 15.4. Taktinen kivääri 1 21. - 22.4. Ampumaratatalkoot 9.5. Taktinen kivääri 2 12. 13.5. Tarkka-ammunta pienoiskiväärillä 1 19. - 20.5. MilFight -reserviläisen voimankäyttö (kesäkausi) 4.6-30.8. Eloonjäämiskoulutus 1 27. - 29.7. Köysilaskeutuminen 18. - 19.8. Kurssimme päivittyvät koko ajan. Tarkkaile koulutuskalenteria! perustaitoihin, joten nyt Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön kurssilla Taktinen Taistelukentän EnsiApu 1 harjoitellaan aihetta. (TTEA 1; 24. - 25.3.2012, Kurssinumero: 1900 12 12035.) TTEA 1 -kurssilla opetellaan tarvittavat lääkinnälliset tiedot ja taidot taistelukentän olosuhteisiin ja olosuhteissa, sekä periaatteet haavoittuneiden hoitoon osana ryhmän toimintaa (=tehtävän suorittaminen!). Kokonaisuutta harjoitellaan myös käytännön soveltavissa case-tilanteissa. Kurssi on tarkoitettu kaikille reserviläisille, jotka haluavat oppia perusteet taistelukentän ensiavusta ja / tai taistelukentän ensiavun annon taktiikasta. Kurssi ei edellytä aiempaa tietämystä ensiavusta.

8 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 / 2011 Reserviläispiirin hallitus uudistuu Reserviläispiirin syyskokous pidettiin Peräseinäjoen Osuuspankin erinomaisissa kokoustiloissa. Nykyinen puheenjohtaja Tapani Kaistila jatkaa tehtävässään myös ensi vuonna. Piirihallitus kuitenkin uudistui melko paljon, sillä hallitukseen valittiin kahdeksan uutta jäsentä. Uutena valittiin (suluissa henkilökohtainen varamies): Pekka Harjula (Antti Iso-Oja) Ilmajoelta, Jarmo Koskela (Jorma Ala- Hiiro) Seinäjoelta, Arto Mähönen ( Tapio Myllymäki) Kurikasta, Petri Myllykoski (Jukka Koskela) Lapualta, Timo Nyrhinen (Raimo Korkiavuori) Ylistarosta, Vesa Seppälä (Jukka Kangasniemi) Suupohjan yhdistyksestä, Heikki Tarkkanen (Tomi Honka) Laihialta ja Jarkko Tuisku (Veli-Pekka Mäntylä) Teuvalta. Näiden lisäksi melko isokokoisessa hallituksessa jatkavat: Yli-Rahnasto Harri (Risikko Jouni) Alahärmän Reserviläiset, Nygård Jouko (Hautanen Pekka) Alajärven Reserviläiset, Mäki-Neste Esa (Vilmilä Keijo) Alavuden Seudun Reserviläiset, Sysilampi Pirkko (Norrbacka Kaisu) E-P:n Reserviläisnaiset, Arkkola Juhani (Rinta Jarmo) Isonkyrön Reserviläiset, Leppä Esko (Ala-Kanto Tommi) Jalasjärven Reserviläiset, Saarela Kari (Heinonen Matti) Jalasjärven Reserviläiset, Liinamaa Jaakko (Laiteenmäki Markku) Jurvan Reserviläiset, Lappalainen Leo (Yli-Teevahainen Ville) Kauhajoen Reserviläiset, Ristaniemi Hannu (Isosalo Antti) Kauhavan Reserviläiset, Wörlund Håkan (Johansson Christer) Korsholmnejdens Reservister, Vähämäki Jukka (Viitanen Mika) Kuortaneen Reserviläiset, Säntti Mikko (Piirto Tomi) Kurikan Reserviläiset, Rajala Valio (Kanto Mikko) Peräseinäjoen Reserviläiset, Ilolakso Hannu (Ojaluoma Timo) Seinäjoen Reserviläiset, Halmesmäki Ville (Koukku Timo) Vaasan Reserviläiset, Oksanen Jukka (Koukku Timo) Vaasan Reserviläiset Tapio Kari (Ollila Pasi) Vähänkyrön Reserviläiset, Mäki-Haapoja Mikko (Kallio Erkki) Ylihärmän Reserviläiset, Makkonen Tapio (Oikari Tapio) Ähtärin Reservinaliupseerit. Piirin sääntöjen mukaan jokainen yhdistys saa halutessaan piirihallituksen yhden edustajan jokaista alkavaa 200 jäsentä kohden. Hallituspaikkansa jätti käyttämättä Isojoen, Karijoen, Lappajärven, Vaasan Meri ja Vimpelin Reserviläiset. Tulevan vuoden teema Kenttäkelpoinen reservi mukailee myös Reserviläisliiton vuoden teemaa, joka on Reservi maanpuolustuksen perustana. Kumpikin teema sisältää tavoitteen hyväkuntoisesta jäsenistöstä. Painopistealueena on liikunnan lisäksi veteraanityö. Reserviupseeripiiri valmistautuu juhlavuoteen Kurikan kaupunki www.kurikka.fi KURIKAN UIMAHALLI PUH. 06-4513 553 / WWW.KURIKKA FI Hallikatu 2, 61300 KURIKKA p.(06) 4506 700 f:(06) 4506 750 www.kurikan.com 06 4503 135, 0500-363 865 - ASUNTOJEN VUOKRAUS -TALOYHTIÖIDEN ISÄNNÖINTI -KIINTEISTÖN HOITO RAUTIA KURIKKA Laurintie 3 06-4207660 HINAUSPALVELU T. VÄHÄMAA KURIKKA puh. 0400-429 294 24h/vrk Kahvio - Ruokala Pirkko Ojajärvi Keskuspuistikko 33, KURIKA Puh. T (06)4503 545 K (06)4503 445 M (0500)666 475 Siltalantie 5 K U R I K K A Puh. 06-415 6860, FAX 06-450 2840 MAASTOPUVUT JA TUULIPUVUT AIKUISILLE JA LAPSILLE * VAIHTOMATTOPALVELU * MATTOJEN PESU TEHTAANMYMÄLÄ ARK. 9-15 WANHA ASEMA LOUNASRAVINTOLA Laurintie 28 PUH06-450 1523 KURIKKA Reserviupseeripiirin syyskokouksessa Ilmajoen Lääkintävarikon Opistoupseerikerholla saatiin runsaasti tietoa Lääkintävarikon toiminnasta ja tehtävästä sekä kenttälääkinnän kalustosta. Mielenkiintoisen ja vilkasta keskustelua herättäneen esitelmän piti ylil Tuomo Tammela. Tulevan vuoden toimintaa sävyttää piirin 60-vuotis juhlavuosi. Vuosijuhla on Seinäjoella 12.10. Juhlavuoden merkeissä tehdään myös retki Reserviupseerikoululle ja Salpalinjalle syyskuussa. Vuosi 2012 on tapahtumiltaan liikuntapainotteinen, tavoitteena reserviupseerien kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Kokous valitsi piirin puheen- Uutena piirin puheenjohtajistoon valittiin Tuomas Taivalmaa Ilmajoelta. johtajaksi Kari Ratavaaran Kurikasta ja varapuheenjohtajiksi Seppo Yli-Panulan Seinäjoelta ja Tuomas Taivalmaan Ilmajoelta. K U N T O L A N K I V I V E I S T Ä M Ö Kuntolantie 52 KURIKKA puh. 06-4502397 040-737 2983 TAMMELAN KULJETUS OY 0400 364 590 Tectyl_2palstaa_Lak_maanpuo_convl.indd 1 30.11.2011 10.

4 / 2011 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 9 Eskarilaisille ruoka maistuu ulkona. Tarjoilemassa koulun keittäjä Anita Kasi Koulun sähkötön päivä Laihialla OLAVI KOSKINEN Isonkylän koululla vietettiin EURONET 50/50 hankkeeseen kuuluvaa sähkötöntä päivää, sopivasti ennen koulun syysloman alkua. Koulu on yksi niistä viidestä koulusta, jotka aikanaan valittiin hankkeeseen mukaan. Koulun rehtori Jyrki Leppilahti otti yhteyttä reserviläisiin kysyen, olisi yhteistyö mahdollista ja totta kait se oli! Päivää oli avustamassa sekä tukemassa Laihian Reserviläisten soppatykkiporukka. Kaikki ruokatarpeet tuli koulun puolesta ja ruuanlaitto hoidettiin kokonaan soppatykin avulla, joten vajaa 90 henkilöä tuli muonitetuksi. Pekka Linnolahti tykkiasemassa Koulun keittiöhenkilökunnalle soppatykki oli outo kapistus, mutta yhteistyöllä homma hoitui hyvin! Nokipannukahvia keiteltiin soppatykin käytön ohessa ja hyvää oli! Eskarilaisille ja koululaisille tapahtuma toi vaihtelua arkipäivän puurtamiseen, sillä ei nyt ihan joka päivä kyllä koulun pihalla näe soppatykkiä varusteineen. Oli se päivä mielenkiintoinen meillekin: kysymyksiä sateli laidasta laitaan ja niihin myös vastattiin. Kiinnostusta herätti varsinkin soppatykki sekä nokipannukahvin keitto. Meille ihan tavallinen asia ei välttämättä olekaan enää nykypäivänä niin ihan tavallista, joten hyvä kun on mahdollisuus nähdä omin silmin, että kyllä sen kaffeen voi noinkin tehdä! Sen verran täytyy vielä todeta, että ulkona syöminen kyllä lisää ruokahalua, perusteena se että kaikki soppa meni, mitä koulun keittäjä Anita Kasi tykillämme valmisti! Yhteistyöllä asiat hoituvat! Kokemuksena tapahtuma oli tosi mielenkiintoinen ja mukava. Meidän mielestämme tämä oli parasta yhteistyötä, saimme olla mukana tukemassa koulun tapahtumapäivää ja miksi emme olisi olleet. Soppatykki + soppatykkiporukka, Pekka Linnolahti ja jutun tekijä lähtivät mielellään tähän mukaan. Sehän on valtava voimavara ja reservi, kun paikkakunnan yhdistyksillä on tuollaistakin kalustoa, mahdollisen ongelmatilanteen aikana esim. koululta voidaan pyytää heti tukea res yhdistykseltä, jos vaikka koulun oma ruuanvalmistuslaitteisto äkillisesti sanoo sopimuksensa irti! AJANKOHTAISTA: EURONET 50/50 - KOU- LUT ALOITTANEET ENER- GIANSÄÄSTÖTOIMET Maistuvaa oli ja käyttäytyminen mallikelpoista. Vaasan Energiainstituutti on yksi yhdeksästä partnerista toteuttamassa hanketta EURONET 50/50 - European Network of Education Centres. Hanke alkoi kesällä 2009 ja sitä rahoittavat EU (Intelligent Energy Europe - ohjelma, 75 %) sekä yritykset (Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy ja Seinäjoen Energia Oy, yhteensä 25 %). Projektin toteuttajat ovat Espanjasta, Suomesta, Italiasta, Unkarista, Portugalista, Kreikasta, Sloveniasta, Saksasta ja Puolasta. EURONET 50/50 - hankkeen tavoitteena on soveltaa 50/50 - metodia 50 oppilaitoksessa ja muodostaa eurooppalainen koulujen verkosto, joka tähtää energian säästöön ja taistelee ilmastonmuutosta vastaan. Hankkeeseen on nyt valittu viisi pilottikoulua Suomesta, jotka ovat aloittaneet energiansäästötoimet keväällä 2010 yhdessä kuntiensa teknisen toimen ja opetustoimen kanssa: VEI:n edustajana hanketta toteuttaa Vaasan yliopiston Vaasa EMG - tutkimusryhmä. ELSA KOPONEN Tulkoon Joka vuosi se pimeys ja talvi tulevat ja yrittävät aiheuttaa katkoksen reserviläistoimintaan. Näin myös Ylihärmässä. Reserviläisten perustaitoihin kuuluvat ammunnat ja liikkuminen tahtovat pimeyden ja lumen takia jäävän talviajaksi kokonaan pois. Kulunut kesä oli taas ylihärmäläisille reserviläisille innostava kausi ammunnassa, suunnistuksessa ja muissakin liikuntatapahtumissa. Ammuntaa harrastettiin joka viikko kiväärillä ja pistoolilla vuorokeskiviikkoisin johdettuina ammuntoina. Välikeskiviikot olivat taas vapaan harjoituksen vuoroja. Nämä ammunnat mahdollistivat hyvät suhteet ja vastavuoroisuus ratojen omistajien Ylihärmän Metsästysyhdistyksen ja Härmän Seudun Ampujien kanssa. Yhteistoiminta on jatkunut jo yli kymmenen vuoden ajan. Metsästysyhdistyksen 300 m:n radan taululaitteet Helkkykää, oi joulun laulelot, rinnoista niin riemurikkahista! Soikoon sävel, leikki leiskukoon, rinnan riemusta se kertokoon mieltä viihtäen kuin muinen lasna. SUUTARI JA AVAINPALVELU ESA SAUKKO Asematie 1 61300 Kurikka - 06-4503 155 ovat reserviläisten rakentamia josta vastavuoroisesti saa yhdistys käyttää kiväärirataa korvauksetta. Härmän Seudun Ampujien kanssa on taas yhteisesti hankittu aggregaatti. Liikunnassa suunnistusharjoitukset jatkuivat koko kesän ajan säännöllisesti. Lisäksi reserviläisten kuntoa pyrittiin kohottamaan pyöräilytempauksilla. Kaiken kaikkiaan kulunut sulanveden kausi oli kattavaa reserviläistaitojen, kuntoilun, suunnistuksen kuin myös ampumisenkin kannalta. Tuli pimeys ja talvi. Ammunnat ulkoradoilla jouduttiin päättämään, suunnistus ei enää onnistunut iltaisin eikä polkupyöräilyjäkään enää järjestetty. Tuli aukko harrastusmahdollisuuksiin. Näitä aukkoja Ylihärmän Reserviläiset ry ryhtyi paikkaamaan tositoimin. Jo toisena talvena yhteistoiminta HSA:n sisäampumaradalla toimii siten, KURIKKA ja pimeys - sopeutumisesimerkki muuttuviin olosuhteisiin että ampumaseura varaa joka perjantai-illan reserviläisten käyttöön sekä ilmapistooli-, että kivääriradat. Yhdistys on maksanut myös ampujien käyttömaksut koko kauden ajalta. Kun ulkona liikkuminen pimeyden takia myös vaikeutui, niin kuntoliikuntaa alettiin harrastaa sisätiloissa Anssin Jussin Areenalla. Ylihärmän Reserviläiset ry teki yhteistoimintasopimuksen yhdessä urheiluseuran kanssa juoksuradan ja yhden kenttäkolmanneksen vuokraamisen jäsenilleen. Rata tässä muodossa on jo kolmatta talvea käytössä, mutta nyt vuokratukijoihin liittyi myös reserviläisyhdistys. Juoksuradan käyttö on saanut hyvän vastaanoton enimmillään käyttäjiä on ollut hiukan alle sata. Yhden kolmanneksien kentästä vuokrattiin siksi, että sydäntalvella kuntoilijoita on niin paljon, että osan pitää siirtää permannolle. Ylihärmäläiset korvasivat kesän suunnistukset ja pystykorva-ammunnat vuokraamalla Anssin Jussin Areenan juoksuradan ja kenttäkolmanneksen, sekä ammunnan kustantamalla HSA:n ampumaradan reserviläisten käyttöön perjantai-iltaisin koko talven ajaksi. Teksti ja kuvat Erkki Kallio Hautaustoimisto ja kukkakauppa A. & W. WIECZOREK KURIKKA, Keskuspuistikko 7, 06-450 1482 Kaiken kaikkiaan Kauhavan ylihärmäläisillä ja kaikilla kauhavalaisilla on ammuntamahdollisuudet ja liikuntamahdollisuudet hyvässä mallissa koko vuoden ajalla. Huomioitavaa on, että kummatkin talviharrastusmahdollisuudet ovat myös muidenkin yhdistysten ja kerhojen käytössä maksuttomasti. Tervetuloa! Impivaara hiljenee Jouluun! Piiritoimisto ja MPK:n toimisto ovat suljettu 19.12.2011 8.1.2012. Joulun rauhaa ja Onnellista vuotta 2012

10 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 / 2011 Kiitämme jäsenkuntaamme ja yhteistyökumppaneitamme. Toivotamme Rauhaisaa Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta! Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry Alahärmän Reserviupseerikerho ry Alajärven Reserviupseerikerho ry Alavuden Reserviupseerikerho ry Evijärven Reserviupseerikerho ry Ilmajoen Reserviupseerikerho ry Isojoen-Karijoen Reserviupseerikerho ry Isonkyrön Reserviupseerikerho ry Jalasjärven Reserviupseerikerho ry Kauhajoen Reserviupseerikerho ry Kauhavan Reserviupseerikerho ry Kortesjärven Reserviupseerikerho ry Kuortaneen Reserviupseerikerho ry Kurikan Reserviupseerikerho ry Lappajärven Reserviupseerikerho ry Lapuan Reserviupseerikerho ry Seinäjoen Reserviupseerikerho ry Teuvan Reserviupseerikerho ry Töysän Reserviupseerikerho ry Ylihärmän Reserviupseerikerho ry Ylistaron Reserviupseerikerho ry Ähtärin Reserviupseerikerho ry Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry Alahärmän Reserviläiset ry Alajärven Reserviläiset ry Alavuden Seudun Reserviläiset ry Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry Ilmajoen Reserviläiset ry Isojoen Reserviläiset ry Isonkyrön Reserviläiset ry Jalasjärven Reserviläiset ry Jurvan Reserviläiset ry Karijoen Reservinaliupseerit ry Kauhajoen Reserviläiset ry Kauhavan Reserviläiset ry Korsholmsnejdens Reservister rf Kuortaneen Reserviläiset ry Kurikan Reserviläiset ry Laihian Reserviläiset ry Lappajärven Reservinaliupseerit ry Lapuan Reserviläiset ry Peräseinäjoen Reserviläiset ry Seinäjoen Reserviläiset ry Suupohjan Reserviläiset ry Teuvan Reserviläiset ry Vaasan Merireserviläiset ry Vaasan Reserviläiset ry Vimpelin Reserviläiset ry Vähänkyrön Reserviläiset ry Ylihärmän Reserviläiset ry Ylistaron Reserviläiset ry Ähtärin Reservinaliupseerit ry Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry Urheilukalenteri 2012 Kuntourheilutapahtumat reservin ampumataitopäivä paikkakunnittain 9.-10.6. Reserviläismarssi Kauhajoki - Isojoki Cooperin testit paikkakunnittain 28.7. Sotatien triathlon Kauhava-Lapua 11.8. Reserviläispyöräily, pyörämarssi Kauhava Perheliikuntapäivä RES paikkakunnittain Kilpailut 10.3. Ampumahiihto pistoolilla Seinäjoki Ampumahiihto kiväärillä Sjk Ylistaro 4.5. Ammunta kaksoishirvi Jalasjärvi Perinnekiv.150m, 3-as. ja m. Vaasa 5.5. SRA Ilmajoki 14.5. Pudotusammunta Kurikka 19.5. Ammunta, kiv. 300 m Kauhava Ammunta perinnekivääri 300m Kauhava 5.6. Palvelusaseammunta kiv. Kauhava 18.6. Ammunta kenttä ja kiik.kenttä Kauhava Palvelusaseammunnat 3 ja 4 (pist) Ilmajoki 24.7. Kolmiottelu Kauhavan Ylihärmä Puoliautomaattikiv. 3-asent. Vaasa Puoliautomaattikiv. 150 RA7 Vaasa Ammunnat perinnekivääri 100m Ilmajoki Ammunnat perinnepistooli Ilmajoki Ampumakilpailut pist Jalasjärvi Ampumakilpailut pien.kiv Jalasjärvi Ampumajuoksu kiväärillä Kurikka 3.9. Ampumajuoksu pistoolilla Seinäjoki 5.9. Ampumasuunnistus pistoolilla Seinäjoki Ilma-ase Alavus RESUL:n kisat piirin alueella 14.-16.9. Valtakunnallinen Syysjotos Kurikan Jurva Maakunnallinen Tammisunnuntai Teuvalla 29.1. Jumalanpalvelus klo 10. Ruokailu ja pääjuhla koulukeskuksessa. Linja-auto Kauhavan Härmästä Lapuan, Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan kautta Soita T. Kotkaniemelle 0400-985 183 ja varaa kyyti. Ota sähköinen kuntokortti käyttöön! www.resul.fi/kuntokortti JALASJÄRVI 040-1547820 KURIKKA - 06-450 1950 * 044-360 0280 Ammattitaitoa ja luotettavaa palvelua Tervetuloa asioimaan! M. Isoniemi, julkinen kaupanvahvistaja, LKV, ITS Seurapuist.6, KURIKKA, p. 450 11 23, 0400-155 123 KURIKAN APTEEKKI Toimintakalenteri 1.1. 31.12. TAMMIKUU 29.1. Tammisunnuntain juhla 17.1. mennessä RUL:n ansiomitaliesitykset piiriin 17.1. mennessä valtakunnallisten huomionosoitusten (SVR, SLR) esitykset piiriin 25.1. Res.piirin hallituksen kokous ja piiri-info vko 4 Res.ups.piirin hallituksen kokous HELMIKUU 20.2. mennessä materiaali LMP-lehteen 1/2012 MAALISKUU 10. tai 17.3. Veteraanikeräyksen tempauspäivä 13.3. Talvisodan päättymisen muistotilaisuus, Seinäjoki Piirihallitusten kokoukset 3/2012 31.3. Piiriseminaarit Seinäjoki 31.3. Reserviläispiirin kevätkokous, Seinäjoki 31.3. Reserviupseeripiirin kevätkokous, Seinäjoki HUHTIKUU 27.4. Kansallinen veteraanipäivä 27.4. Valtakunnallisen veteraanikeräyksen tempauspäivä Reserviläispiirin hallituksen kokous 3/2012 TOUKOKUU Reservin ampumataitopäivä 2.5. mennessä materiaali LMP lehteen 2/12 KESÄ-HEINÄKUU 9.-10.6. Reserviläismarssi, Lauhan laskeutuminen, Kauhajoki 12.6.- 22.7. Piiritoimisto suljettu 28.7. Sotatien triathlon, Kauhava ELOKUU Perheliikuntapäivä 7.8. Kesäillan kirkko, Jalasjärvi 11.8. Reserviläispyöräily, Kauhava Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 3/2012 20.8. mennessä materiaali LMP lehteen 3/12 SYYSKUU 5.9. Jatkosodan päättymisen muistohetki, Isokyrö Reserviläispiirin hallituksen kokous 4/2012 Reserviupseeripiirin 60-vuotisretki Salpalinjalle ja Reserviupseerikouluun Haminaan 27-29.9. Valtakunnalliset maanpuolustusmessut, Lahti LOKAKUU Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 4/2012 12.10. Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhla, Seinäjoki vko 43 Reserviläispiirin syyskokous, Kauhavan Alahärmässä MARRASKUU Vko 48 Reserviupseeripiirin syyskokous, Kauhajoki 20.11. mennessä materiaali LMP lehteen 4/12 JOULUKUU 5.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto, Seinäjoki 6.12. Itsenäisyyspäivän kunniavartiot ja juhlat, Koko maa J o u l u t u l e t, Koko maa 24.12. Jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla, Koko maa LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA E-P:n Reserviläispiirien ja tukijain tiedotuslehti Maanpuolustusjuhlan vastaanotto Maaherrantalolla. Vaasan uusi kaupunginjohtaja Tomas Häyry halusi ensi töikseen tuoda julki perinteiden kunnioittamisen - arvostetut maanpuolustushenkiset henkilöt täyttivät kauniiksi entisöidyn maaherrantalon. KUVA TUOMO KOTKANIEMI SAHANKYLÄN PUUTYÖ Ky 61301 PANTTILA Puh.06-453 5148, fax 06-453 5404 URHEILU- JA KONELIIKE MAUNO VILPONEN KY JALASJÄRVI (06)4563200) JALASTARVIKE OY Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraaniit ovat jälleen kerran tehneet historiaa. Suur urakka on kansissa. 200 sivuinen Joulujulkaisu lienee Suomen ennätys lajissaan. Meidän jokaisen tehtävä on hankkia joululehti koteihimme muistuttamaan veteraanien perinnöstä. Ilman heidän sitkeyttään ja uhraavaisuuttaan emme popsisi tänä jouluna kinkkua eikä kalkkunaa. Joululehtiä on saatavissa piiritoimistolta 0400-985183/ Kotkaniemi tai email tuomo.kotkaniemi@luukku. com Impivaarantie 25 60420 SEINÄJOKI p. 423 3816, fax 423 3814 Sähköposti: ep.reservilaispiirit@netikka.fi LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA Päätoimittaja: E-P:n Reserviläispiirien Ulla Muurimäki ja P.423 tukijain 3816, tiedotuslehti 050-328 5264 Impivaarantie 25 60420 Toimituskunta SEINÄJOKI Matti 06-423 Heinonen 3816 Antti Sähköposti Isosalo ep.reservilaispiirit@netikka.fi Kai Kaistila Timo Keski-Valkama Olavi Päätoimittaja Koskinen Tuomo Ulla Muurimäki Kotkaniemi 06-423 Jaakko 3816, Liinamaa 050-328 5264 Heikki Makkonen Toimituskunta Rauno Yli-Hynnilä Antti Isosalo Kai Kaistila Timo Keskivalkama Olavi Julkaisija: Koskinen Tuomo Kotkaniemi Etelä-Pohjanmaan Heikki Makkinen Rauno reserviläispiirit Yli-Hynnilä ja Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit Lakeuden ja Maanpuolustajain Lakeuden Tuki Maanpuolustajain Painopaikka: I-Print Tuki ry Painopaikka: I-Print

4 / 2011 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 11 Isänmaa ensin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin viisi vuosikymmentä 1960 2010 Toimittanut Simo Perämäki Kirja on myynnissä piiritoimistolla hintaan 30 euroa. Huoltokorjaamo J. Koivukoski Ky Hallitie 1 61600 JALASJÄRVI IMPIVAARA / KAI KAIS- TILA Reserviläispiirien jäsenistöstä koostunut Urheiluparlamentti kokoontui marraskuun alussa päättämään vuoden 2012 urheilutoiminnasta ja kilpailuista. Ajankohtaisten RESULasioiden ja ampumakoulutus/ aselakiuudistusten lisäksi esiteltiin eri paikkkunnilla suosittuja Urheiluparlamentti koolla lajeja: härmäläisten kolmi-ottelu-, kurikkalaisten pudotusammunta-, seinäjokelaisten ampumajuoksu/-hiihto ja ilmajokelaisten SRA-lajit. JALASJÄRVI 06-4575 600-0500 664 022 ISOKYRÖ Nuoret / kivääri 40_ls 1. Marianne Palo 380, Isonkyrön res. 2. Jussi Palo 374, Isokyrön res. H / kivääri 60_ls 1. Markku Haukkala 561, Ylihärmän res. H / pistooli 60_ls 1. Markku Haukkala 500, Ylihärmän res. 2. Jari Palo 423, Isonkyrön res. H50 / kivääri 40_ls 1. Ilmo Eerola 172, Vähänkyrön res. H50 / pistooli 40_ls 1. Ilmo Eerola 204, Vähänkyrön res. H60 / kivääri 40_ls 1. Matti J Mikkola 370, Alavuden Seudun res. 2. Jorma Nyrhinen 359, Ilmajoen res. H60 / pistooli 40_ls 1. Seppo Paakki 357, Kauhavan res. 2. Jarmo Nyrhinen 345, Ilmajoen res. 3. Timo Suvanto 335, Alavuden res. ups 4. Raimo Piirien kolmiottelu 28.7. Y 1. Unkuri Kimmo, Kurikan Reserviläiset 1505 pist 2. Säilä Pekka, Ylihärmän Reserviupseerikerho 809 pist. Y50 1. Ratavaara Kari, Kurikan Reseerviupseerikerho 1872 pist. 2. Sippola Juha, Ylihärmän Reserviläiset 429 pist. Ilma-aseet pm-kilpailu Suhonen 268, Isonkyrön res. H70 / kivääri 40_ls 1. Erkki Perälä 375, Alavuden Seudun res., 2. Kalevi Suomu 341, Ilmajoen res. H70 / pistooli 40_ls 1. Timo Suvanto 334, Alavuden res. ups. 2. Matti Tulimäki Kurikan 319 res., 3. Matti Nikula 313, Isokyrön res.ups., 4. Aarno Ala-Honkola 243, Alavuden res.ups. Kurikan Kaukolämpö Oy Ilmajoen Lämpö Oy Puh. 450 9700 Aika vaihtuu aate säilyy Lakeuden Maanpuolustaja 5/1971 Alavuden Reserviläisjärjestöjen yhteistoiminta sujuu hyvin Viime aikoina on yleisön keskuudessa ollut voimakkaasti esillä kysymys Reservin Upseeriliiton ja Reservin Aliupseeriliiton yhdistämisestä. Lehdistön välityksellä tämä, niin kuin moni muukin asia saatettiin julkisuuteen. Tätä ennen kuitenkin suoritettiin kysely niin upseerien kuin aliupseerienkin keskuudessa, jolloin tutkimuksen tuloksista voitin lukea, että suurin osa maanpuolustusväestä oli yhdistämisen kannalla. Alavudella on yhteistoimintaa harjoitettu upseerien ja aliupseerien kesken vuosikausien ajan. tiedustelimme sekä upseerien edustajalta vänr. Rauno Yli-Hynnilältä, että aliupseerien edustajalta vääp. Matti Laitalalta millä aloilla yhteistoiminta liikkuu ja miten se on sujunut. Ensinnäkin todettiin kummankin puheenvuorossa, että Varolan maja muodostaa keskeisen sijan toiminnassa. Kilpailutoiminta keskittyy kokonaisuudessaan sinne ja osa kerhotoiminnastakin. Toiminta kokonaisuudessaankin nivoutuu suurimmaksi osaksi edellä selitettyjen toimintamuotojen ympärille. Aika vaihtuu aate säilyy Varolan maja on reserviläisten käytössä ollut vuodesta -66 lähtien. Maapohjan lahjoitti Arvo Tusa ja sille ryhdyttiin rakentamaan saunamajaa. Työtä tehtiin paljolta talkoilla, mutta myöskin ammattityövoimaa on käytetty apuna. viime kesän aikana majaa laajennettiin, jolloin siihen saatiin lisää oleskelu- ja toimintatiloja. Maja sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Alavuden kirkolta. Kesällä sinne johtaa kävelypolku ja talvella hiihtolatu. Myöskin autolla pääsee majan tuntumaan, mutta tällöin matkaa kertyy huomattavasti enemmän. Reserviläisten lisäksi majaa voivat talvisaikaan käyttää muutkin hiihtäjät, sillä ovet ovat auki niin kuntourheilijoille kuin kilpaurheilijoillekin. Runsaasti nimiä joka talvi kertyykin majan vieraskirjaan. Kysymykseen miten yhteistoiminta on sujunut, vastasi Rauno Yli-Hynnilä seuraavaa: Joukkoa on voimakkaasti ollut kokoamassa kerhojen välinen kilpailu Matin-Maljasta. Yhteistoiminta on sujunut täysin kitkattomasti. Meidän puolelta toivotaankin, että aliupseereja tulisi lisää mukaan, sillä heitä on suhteellisesti vähemmän. Matti Laitala sanoi seuraavaa: Yhteistoiminta on kerhojemme välillä ollut aitoa ja kitkatonta. Yhteistoiminta on omalta osaltaan ollut kokoamassa koko maanpuolustusväkeä yhdenmuotoiseen harrastustoimintaan. Upseerien suhtautuminen on ollut todella esimerkillistä meitä kohtaan, josta haluaisinkin esittää heille vilpittömät kiitokset yhdistyksemme puolesta, mutta myöskin jäsenillemme kiitos siitä, että he ovat olleet edesauttamassa ja jatkamassa toimintaa. 1 9 7 1 Hannu Levelä Taustatietoa: Artikkelia edelsi liittojen tekemä kysely yhdistymisestä. Kyselyyn vastasi 256 reserviupseeriyhdistystä ja kaikki 20 piiriä. Reservin aliupseeriyhdistyksistä vastasi 231 yhdistystä. Tiedusteluun tulisiko liitot yhdistää vastasi kyllä 244 RUL:n kerhoa ja 220 RAuL:n yhdistystä. Piirien yhdistymistä kannatti 242 RUL:n kerhoa ja 212 RAuL:n yhdistystä. Yhdistysten yhdistämistä kannatti kuitenkin vain 124 RU-kerhoa ja 168 Au yhdistystä. Piireistä kielteisesti asennoitui vain Pohjois-Hämeen Reserviupseeripiiri ja Helsingin piiri epäröi. RAuL: n piirien kantaa tilastossa ei kerrottu. Mahdollisesti sitä ei ollut kysyttykään. Seinäjoki Nurmo Prismakeskus PR BOTNIA RAKENNUS OY KURIKKA 0400-666 274 Pappilantie 52-61300 KURIKKA p.06-4501 549-040-5626 949 TERÄSTUOTE O. HAKA-RISKU KY -rakennusten teräsrakenteet M I E T O 453 7849, 0400-366 090

12 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4/ 2011 Toimintamme tukikomppania Veljekset Ala-Talkkari Oy Asianajotoimisto Lepistö & Mäkinen Oy Asianajotoimisto Ristikangas & Kinnunen Oy KUORTANEEN OSUUSPANKKI Kuortaneen urheiluopisto 64700 TEUVA, puh. 06-267 2700 Timo Aukia Oy Kyrönmaa K U R I K K A Kyrönmaan Osuuspankki ETELÄ-POHJANMAAN OSUUSPANKKI REIKÄLEVY Oy P. Rotola-Pukkila Oy www.timantti.com www.harmanliikenne.fi Ikkunatehdas Hautanen Oy PL 17, 62375 YLIHÄRMÄ, Tel +358 (0)6 482 20 00 Fax +358 (0)6 484 69 50, www.skaala.com SUUPOHJAN OSUUSPANKKI Liikenneopetus MSROy LAKEUDEN lähivakuutus TAMSIN PUUTARHAT Teuva T:mi Jukka Kivineva Lähivakuutusyhdistys POHJANMAA Komatsu Forest Oy WWW.VOLTINVARI.fi Kiitämme tukijoitamme ja toivotammetukikomppaniayrityksille Rauhaisaa Joulua ja Đ 12