Yhteenveto sosiaali- ja terveydenhuollon kokonais- ja osaulkoistuksiin liittyvistä eräistä kysymyksistä

Hyvinvointialan liitto 22.2.2017 Luonnos Yhteenveto sosiaali- ja terveydenhuollon kokonais- ja osaulkoistuksiin liittyvistä eräistä kysymyksistä Sopimusten määrä ja volyymi helmikuussa 2017 Kokonaisulkoistukset (väestövastuulla olevat): Kunta Asukkaita sopimuksen piirissä Sopimuksen arvo/vuosi, milj. ) Alavus 12 000 90,000 (Kuusiokunnat yhteensä) Juupajoki (osa Mänttä- Vilppulan ytaluetta) Sopimusaika 1 900-1.1.2018-2030 Jämsä 21 300 67,000 1.9.2015-31.8.2024 Kihniö (osa 2 000-1.5.2015-2025 Parkanon ytaluetta) Onko optioita? Pituus? 2016-2030 Optiot käytössä +5 v optiot Kuortane 3 700 Kuusiokunta 2016-2025 Optiot käytössä Kärsämäki 2 700 0,940 2015-2022 +5 v optiot Mänttä-Vilppula 10 500 n. 50,000 1.8.2016- Optiot käytössä 31.7.2030 Parkano 6 700 30,000 2015-2025 +5 v optio Posio 3 500 17,500 1.6.2016-5+7 v Puolanka 2 700 13,941 2013-2019 Optiot käytössä Pyhtää 5 300 16,069 2015-2024 Ei optioita Rantasalmi 3 700 16,000 2015-2020 ei optioita Rääkkylä 2 300 10,282 2020 Optiot käytössä Siikalatva 5 800 23,200 2017-2026 10v, ei optioita Soini 2 200 Kuusiokunta 2017-2025 Sulkava 2 700 11,570 2017-2026 Optiot käytössä Sysmä 4 000 16,200 2036 Optiot käytössä Tervola 3 100 12,900 1.7.2016-2025 +5 v. optio Tohmajärvi 4 700 20,357 2013-2018 Optiot käytössä Ähtäri 6 000 Kuusiokunta 2016-2030 Optiot käytössä Yhteensä 106 800 395 959 000

Osaulkoistukset (väestövastuulla): Kunta Asukkaita sopimuksen piirissä Sopimuksen arvo/vuosi, milj. Sopimusaika Espoo (2 aluetta) 36 500 3,500 sopimukset päättyvät 2018 aikana Onko optioita? Pituus? mahdollisuus osin 2 v optioon Eurajoki 5 600 1,600 2020 Hanko 8 700 1,130 1.12.2016-2019 +3v optiot Hartola 3 100 0,720 4/2019 optiot käytössä Jyväskylä (kolme aluetta) 13 600 2,300 päättyy 2019 ja 2020 aikana Keituri 11 600 1,200 2021 +2v optiot Kouvola 33 000 1,500 9/2016 Kuusamo 15 000 2,000 2015-2020 (Perustason esh) Lahti 78 000 4,300 päättyy 2018 +1 v optio Lohja 9 200 0,600 päättyy 2017 aikana Lumijoki 2 100 0,370 toistaiseksi voimassa Luvia 3 360 0,880 2020 Orimattila 16 300 3,400 4/2018 +1v optio Pihtipudas (suun th) 4 200 0,545 1.9.2016-31.12.2018 optio 1 v (mikäli maakunta ei ole aloittanut) Rovaniemi 10 000 1,600 2017 Optiot käytössä Siuntio (TK) 6 200 2,000 Turku 6 400 0,700 päättyy 2019 +1 v optio aikana Virolahti- 5 400 1,060 2019 Optiot käytössä Miehikkälä 268 260 29,405 Tämä taulukko sisältää valtaosan meneillään olevista osaulkoistuksista. Taulukossa ei kuitenkaan ole mukana sellaista toimintaa, jossa ei sovelleta väestövastuuperiaatetta tai kyse on esim. tehostetun asumispalvelun tai lastensuojelun puitesopimuksesta. Mukana ei ole myöskään palvelusetelitoimintaa.

Toimijoiden näkemyksiä eräistä ulkoistuksiin liittyvistä kysymyksistä. Näkemykset on poimittu suoraan vastaajien kommenteista. Sopimuksien irtisanomisehdoista Sopimuksessa on huomioitu lakimuutokset. Uudella palvelun järjestäjällä on oikeus irtisanoa sopimus loppumaan vaikka heti 1.1.2019 alkaen. Muut sopimukset tehty ennen nyt suunniteltavan lainsäädännön valmistelua. Sopimuksissa on huomioitu lainsäädäntömuutokset. Mikäli sopimus siirtyy kokonaan tai osittain tilaajan sijaan tulleelle uudelle tilaajataholle (esimerkiksi maakunnalle), siirtyy myös sopimukseen kirjatut, tilaajalle kuuluneet oikeudet ja velvollisuudet, tällaiselle uudelle taholle. Samaten palveluntuottajan vastuut ja velvoitteet kohdistuvat siirron jälkeen uuteen tilaajaan. Lainsäädäntömuutokset on huomioitu sopimuksissa myös siten, että mikäli lainsäädännöllisistä syistä syntyy uusia palveluita tai muutoksia olemassa oleviin palveluihin (=uudet sisältövaatimukset palveluihin ja velvoitteet palvelun tuottamistapaan), niin nämä lakiin perustuvat palvelutuotantomuutokset otetaan huomioon palveluiden tuottamistavassa sekä hinnassa. Sopimuksen siirtyminen maakunnalle (uusi tilaajataho) kokonaan tai osittain on mahdollistettu. Sopimus ennakoi hyvin valmistelussa olevan kuntien tehtävien siirron. Sopimus on solmittu kiinteäksi määräajaksi ja yksipuolinen irtisanominen /purkaminen on lähtökohtaisesti mahdotonta (pl. vakavat sopimusrikkomukset). Mahdollisella kunnan sotejärjestämisvastuun saamalla maakunnalla ei ole yksipuolista irtisanomisoikeutta sopimukseen, mikäli sopimus siirtyy maakunnalle. Kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoa sopimus päättymään 31.12.2018 tai 31.12.2019 ilmoittamalla tästä toiselle sopijapuolelle kirjallisesti vähintään 12 kuukautta aiemmin. Mahdollisten lainsäädäntö- tai viranomaismääräysten muutoksista ja suuronnettomuuksista aiheutuvat todelliset ylimääräiset kustannukset, joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon tarjousta tehtäessä, voidaan veloittaa erikseen tuottajan antaman ja tilaajan hyväksymän selvityksen perusteella. Mikäli lainsäädännön tai viranomaismääräysten muutoksista aiheutuu säästöjä, tulee ne hyvittää tilaajalle. Palvelusisällön poiketessa tarjouksessa luvatusta palvelutasosta (mm. hoitoonpääsyajat), maksetaan sopimusrikkomuksista sopimussakko. Muutoin hinta on kiinteä eikä riipu palvelutasosta. Useimmat kokonaisulkoistussopimuksia koskevat hankintapäätökset sekä niihin liittyvät hankintasopimukset on tehty ennen ns. rajoittamislain (Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa)

voimaantuloa. Näin ollen kyseisissä sopimuksessa ei ole ehtoa siitä, että maakunnalla olisi oikeus irtisanoa sopimus 12 kk irtisanomisajalla vuoden 2019 aikana. Millä periaatteella palvelusisältö ja maksettavat korvaukset on linkitetty toisiinsa? Lähtökohtaisesti kapitaatioperiaate. Kokonaisulkoistussopimuksessa vaikuttaa lisäksi väestön ikärakenteen muutos ja erityisesti yli 85 -vuotiaiden määrä. Lähtökohta on kunnan asukkaiden lukumäärä, sopimuksessa palveluntuottajan vastuulle sovitut palvelut ja kiinteä hinta. Sopimuksissa on sanktioitu se, mikäli palveluntuottaja alittaa sopimuksessa, tarjouspyynnössä tai tarjouksessa määritellyn palvelutason. Sopimuksissa on myös ns. yleislausekkeet siitä, että hankinnan kohteena olevien palveluiden palvelutasot ja tuotettavat palvelut voivat muuttua perustuen uusiin lakeihin tai viranomaismääräyksiin. Nämä lakiin tai viranomaismääräyksiin perustuvat palvelutuotantomuutokset otetaan huomioon palveluiden tuottamistavassa sekä hinnassa. Sopimuksissa on myös erilaisia hinnantarkistuslausekkeita, jotka perustuvat väestömäärän muutokseen, yli 75-vuotiaiden määrän kasvamiseen, tai lakisääteisten velvoitteiden lisääntymiseen tai vähentymiseen. sopimuksissa on myös viittaukset JYSE -ehtoihin, joissa on omat kohtansa mm. hinnankorotuksista lainsäädäntömuutosten osalta. Sopimushintaa tarkistetaan kahden vuoden kiinteän hintakauden jälkeen kaavalla, joka huomioi väestön ikääntymisen, hoidossa olevan väestöpohjan sekä yleisen kustannustason nousun. Tuottaja vastaa nykyisessä sopimuksessa kustannuksista, joita syntyy sitä kautta, jos kunnan asukkaat listautuvat nykyisen sote -palveluiden valinnanvapauden julkisten palveluntuotantoyksiköiden piirissä muiden kuntien / toimipisteiden palveluiden käyttäjiksi. Muutoksista voidaan sopia molempien sopimusosapuolten välillä keskinäisessä yhteisymmärryksessä joustavasti. Yksipuoleisia muutoksia palvelusisältöön tai maksettaviin korvauksiin ei sallita. Miten kokonaisulkoistusalueella on varmistettu kilpailun toteutuminen nyt ja mitä muutoksia odotatte tulevaksi valinnanvapauslainsäädännön astuessa mahdollisesti voimaan 1.1.2019? Nyt yritys vastaa kaikista kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista. Yksityistä toimintaa ei ole rajoitettu. Pieneen kuntaan tuskin tulee toista sote-keskusta. Isommilla paikkakunnilla sote-keskuksia syntyy varmuudella useita.

Kokonaisulkoistusalueella on keskitytty kilpailutuksen jälkeen kuntalaisten peruspalveluiden laadukkaaseen tuottamiseen. Kilpailun toteutuminen on varmistettu kokonaisulkoistusta koskevassa hankintakilpailussa. Kokonaisulkoistussopimuksissa hinta on kiinteä, jolla kunta on voinut useaksi vuodeksi varmistaa itselleen erittäin laadukkaat ja edulliset palvelut hilliten menojensa kasvua. Oletettavaa myös on, että valinnanvapauslainsäädännön myötä kilpailu kokonaisulkoistusalueilla kasvaa aivan samalla tavalla, kuin muillakin alueilla. Kokonaisulkoistus ei siten vaikuta kilpailun toteutumiseen. Mikäli sopimus siirtyy maakunnille ja valinnanvapaus todella astuu voimaan, olemme valmistautuneet sopimaan sopimuksen mahdollistamalla tavalla palveluiden sisällöstä, laadusta ja korvauksista sekä niiden muutoksista maakunnan kanssa. Nämä muutokset eivät saa olla sellaisia, jotka estävät sopimuksen alkuperäisen tarkoituksen toteuttamisen (laadukkaat ja saavutettavat sote-palvelut kuntalaisille). Asiasta ei ole erikseen sovittu. Pienellä paikkakunnalla ei juurikaan ole kilpailua. Voidaanko mahdolliset lainsäädäntömuutosten voimaan tulosta johtuvat sopimusmuutokset hoitaa palveluntuottajan ja maakunnan keskinäisin neuvotteluin? Mikä olisi käsityksenne mukaan paras aikataulu mahdollisille palveluntuottajan ja maakunnan / maakunnan väliaikaishallinnon neuvotteluille? Voidaan hoitaa. Neuvottelujen tulisi olla valmiita viimeistään 1.3. 2018 mennessä Lainsäädännönmuutoksista johtuvat sopimusmuutokset voidaan sopia maakunnan kanssa samoilla ehdoilla kuin kunnan kanssa, mutta näissä neuvotteluissa tulee olla mukana kunnan kanta asiasta. Neuvottelut voitaisiin aloittaa 1.1.2018 alkaen koskien vuotta 1.1.2019. Voidaan tuottaa palveluntuottajan ja maakunnan keskinäisin neuvotteluin, mutta kunnan edustajien tulisi olla myös mukana aiemman yhteistyön ja paikallistuntemuksensa vuoksi. Jos molempien sopijaosapuolten vapaaehtoisesti hyväksymää sopimusta ei neuvotteluista huolimatta olisi olemassa 31.12.2018 mennessä niin katsotteko, että silloin voitaisiin tulkita, että nyt voimassa oleva sopimus tulee jommankumman sopijaosapuolen irtisanoa ja päättää 31.12.2018 mennessä? Mikä muu ratkaisu voisi käsityksenne mukaan tulla kyseeseen mikäli maakunnan ja palveluntuottajan yhteistä näkemystä jatkosta 1.1.2019 lähtien ei olisi olemassa? Riippuu sopimuksesta. Yhden kunnan kohdalla se on irtisanottavissa. Muut yrityksemme sopimukset eivät sisällä ko. irtisanomispykälää ja sopimusjuridiikkaa on noudatettava.

Tietysti lähtökohta on se, että mahdollisista muutoksista mikäli siis ylipäänsä sopimusta tarvitsee miltään osin muuttaa - päästään yhteisymmärrykseen maakunnan kanssa. Katsomme myös, että itse sopimuksen siirrosta ei erityisesti tarvitse sopia, koska sopimus siirtyy sellaisenaan uudelle taholle. Sopimuksen irtisanominen tai päättäminen on luonnollisesti aina yksi vaihtoehto kulloinkin kyseessä olevan sopimuksen irtisanomis- tai päättämisehtoja noudattaen, mutta neuvottelun kautta tapahtuvat muutokset ovat varmasti helpommin hallittavissa palvelun turvaamisen näkökulmasta. Tilanne ei eroa miltään osin kuntaliitoksista tai tilanteista, joissa palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt kunnalta kuntayhtymälle. Mikäli muutoksista ei sovita, ei yksipuolinen irtisanominen ole mahdollista. Tuottaja vastaa nykyisessä sopimuksessa kustannuksista, joita syntyy sitä kautta, jos kunnan asukkaat listautuvat nykyisen sote-palveluiden valinnanvapauden julkisten palveluntuotantoyksiköiden piirissä muiden kuntien / toimipisteiden palveluiden käyttäjiksi. Käsityksemme mukaan maakunta ei voi sanoa sopimusta irti ilman kunnan suostumusta, vaikka sopimus siirtyy maakunnalle, on sen alkuperäinen sopimuskumppani ollut kunta, ja kunnan suostumuksella sopimus voidaan irtisanoa päättymään aiemmin kuin sopimuskausi loppuu. Käsityksemme mukaan muuta ratkaisua ei voi olla, kuin palveluntuottajan tai kunnan ratkaisu, jos sopimus halutaan irtisanoa. Eli vain alkuperäiset sopimuskumppanit voivat sen irtisanoa. Riippuu nykyisestä voimassaolevasta sopimuksesta. Lainsäädäntömuutosten johdosta tapahtuvat muutokset voidaan ja tulisi sopia maakunnan kanssa syksyllä 2018. Jos lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslainsäädäntö hyväksytään kesäkuussa 2017 ja astuu voimaan 1.1.2019 onko pyrkimyksenne siirtyä 1.1.2019 oma-aloitteisesti ns. suoran valinnan sotekeskukseksi samoin ehdoin kuin muutkin toimijat maakuntanne alueella? Kyllä Pyrimme nyt ja jatkossa tuottamaan kokonaisulkoistetuissa kunnissa laadukkaita julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja voimassaolevaa lainsäädäntöä kunnioittaen. Tämän tarkemmin emme voi vastata ennen kuin lait saavat lopullisen muotonsa ja ne hyväksytään.

Yrityksemme tulee avaamaan tällaisessa tilanteessa todennäköisesti monia sotekeskuksia eri puolille maata, mutta päätöksiä tästä tehdään vasta lainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Kyllä, aiomme siirtyä ns. suoran valinnan sote-keskukseksi Yrityksemme tulee olemaan mukana ns. suoran valinnan sote-keskuksina. Sisältääkö tilaajan ja tuottajan välinen sopimus tällä hetkellä muita kuin lakisääteisiä palveluita? Onko sopimuksessanne lueteltu ne lait, joiden mukaiset palvelut kuuluvat sopimuksen piiriin? (luettelo liitteeksi) Ei sisällä muuta Ei sisällä muita kuin lakisääteisiä palveluita. Sopimuksissa (tai sen liitteissä) on aina lueteltu hankintaan ja palveluihin liittyvä lainsäädäntö. Nykyinen sopimus pitää sisällään vain lakisääteiset palvelut. Mutta sen piiriin voidaan lisätä myös ei lakisääteisiä palveluita, ns. lisäpalveluina Esimerkki lakiluettelosta / toiminnassa noudatettavia säädöksiä ja ohjeita ovat sopimuskauden alkaessa: Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Kansanterveyslaki 66/1972 Laki yksityisestä terveydenhuollosta 9.2.1990/152 Asetus yksityisestä terveydenhuollosta 24.8.1990/744 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Mielenterveyslaki 1116/1990 Päihdehuoltolaki 41/1986 Tartuntatautiasetus 786/1986 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (Vanhuspalvelulaki) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen hallinnassa ja käsittelyssä sovellettavat määräykset Lakien perusteella annetut asetukset ja valvontaviranomaisten antamat määräykset ja suositukset Muu lainsäädäntö, joka sisältää kunnan ja/tai tilaajan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle määrättyjä tehtäviä Sopimus sisältää lakisääteiset palvelut. Sopimukseen on kirjattu: Tuottajan tulee vähimmillään mahdollistaa potilaan valinnanvapaus siten kuin siitä on säädetty terveydenhuoltolain (1326/2010) 47-49 :ssä. Suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy on vähimmillään

järjestettävä siten, että se täyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :n asettamat vaatimukset. Ulkoistussopimustuottajan vastuu erittäin kalliiden potilaiden hoidossa? Miten erittäin kallis potilas on määritelty? Jos euromääräinen raja on määritelty niin mikä se on? Vastataan myös kalliista hoidosta ja SHP kalliiden hoitojen tasausrahastosta (tulot ja menot tuottajan vastuulla). Erittäin kallista potilasta ei ole määritelty sopimuksissa. Yritys vastaa kiinteään hintaan kaikista sopimuksessa sovituista palveluista. On kuitenkin huomioitava, että ns. kalliin hoidon tasausta sovelletaan myös kokonaisulkoistettuihin kuntiin. Tuottajalla, mutta mukana sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasauksen piirissä. Maksamme vakuus- ja rahastomaksut. Ulkoistussopimus sisältää vain perustason suun terveydenhuollon potilaiden hoidon, ei esimerkiksi sairaalatason suu- ja leukakirurgiaa. Vaihtoehtojen pohdintaa / valinnanvapauslakiin kirjataan viranomaisen toimesta siirtymäsäännökset sopimusten lakkaamisesta eli nyt voimassa olevat ulkoistamissopimukset jatkuvat korkeintaan siihen saakka kunnes valinnanvapauslaki on kokonaisuutenaan voimassa. Jos lakiin kirjataan siirtymäsäännökset tulisi muutos tapahtumaan esimerkiksi viimeistään 31.12.2020 mennessä. Siirtymäsäännökset voivat olla myös tätä lyhyemmät tai pidemmät.) Sopimuksia on kunnioitettava eli en pidä hyvänä vaihtoehtona. Tämä tulisi olla mahdollista vain, jos voidaan osoittaa että sopimus on kohtuuton. Näin ei voitaisi toimia. Kyseessä on sopimusoikeuteen johtaviin periaatteisiin kuuluva sääntö, jonka mukaan sopimukset on pidettävä. Kokonaisulkoistuksissa on sitouduttu pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja tämä on edellyttänyt palveluntuottajalta miljoonien eurojen arvoisia investointeja sekä kehitystyötä. Palveluntuottajat ovat aina voineet luottaa siihen, että allekirjoitetut ja kilpailutetut sopimukset pitää. Asiaanhan uusien sopimusten ja sopimusmuutosten osalta on jo otettu kantaa ns. rajoittamislaissa, joka mahdollistaa laissa määriteltyjen sopimusten irtisanomisen maakunnan toimesta vuoden 2019 aikana. Länsimaiseen oikeuskäsitykseen nähden tuntuisi hyvin vieraalta, että valtio puuttuisi takautuvasti yksityisten toimijoiden ja kuntien välisiin sopimuksiin sillä tavoin, että valtio yksipuolisesti päättäisi sopimusten päättymisestä tiettynä ajankohtana. Tämä johtaisi käytännössä suurelta osin edellä mainittujen miljoonien eurojen investointien menettämiseen ja korvaamiseen. Lakiin kirjattu sopimuksen päättäminen ei ole oikeudenmukainen ratkaisu. Sopimusten tulee olla voimassa koko niiden sopimuskauden, ellei toinen alkuperäinen osapuoli irtisano sopimusta. Näin ei voida menetellä.

Vaihtoehtojen pohdintaa / kokonaisulkoistustuottajan vastuu jatkuu siten, että sopimuksen toiseksi osapuoleksi tulee liikkeenluovutuksen kautta kunnan sijasta maakunta. Sopimuksen hinnat ja hintojen muutosperiaatteet jatkuvat sopimuksessa sovitun mukaisina sopimuskauden loppuun. (Kokonaisulkoistustuottajalle maksettava korvaus voi muodostua tässä vaihtoehdossa myös alemmaksi kuin ns. suoran valinnan palveluntuottajille maksettava korvaus vaikka palvelusisällöt olisivat toisiinsa verrattavat. Tietoa siitä milloin maakunnat pystyvät päättämään korvaustasonsa, ei ole tällä hetkellä käytettävissä.) Tämä on ok. Näin voidaan menetellä mutta neuvotellen muutoksista, joilla hinta muuttuu (jos kuntalaisia listautuu muualle tai jos muista kunnista tulevia listautuu meille). Kokonaisulkoistustuottajan kustannusvastuu on tyystin erilainen kuin suoran valinnan tuottajan kustannusvastuu, koska jälkimmäinen käsittää vain perustason palvelut sekä maksusetelipalvelut. Kokonaisulkoistustuottaja vastaa erikoissairaanhoidon laskuja myöten koko hoitoketjusta, joten palvelusisällöt eivät ole millään tavalla verrattavat. Yrityksemme ei näe mahdollisena, että maakunnalle syntyisi ns. tuplalaskutusta. Kokonaisulkoistuksen palveluntuottaja on kustannusvelvollinen myös niiden kuntalaisten osalta, jotka päättävät valita toisen palveluntuottajan palvelut. Jotta kansalaiset saavat kaikkialla samat oikeudet samaan aikaan ja erillinen säädös katsottaisiin tämän johdosta kuitenkin tarpeelliseksi tulisi sen sisällöllisesti olla seuraava: Ne kokonaisulkoistettujen kuntien suoran valinnan tekijät ja asiakassetelin käyttäjät, jotka ovat valinneet saada palvelut muulta tuottajalta kuin palveluiden kokonaisulkoistuksen tuottajalta eivät ole 1.1.2019 alkaen kokonaisulkoistuksen laskutus- ja kustannusvastuun piirissä. Maakunnalla ei siten olisi kustannusvastuuta näiden asiakkaiden osalta kokonaisulkoistuksen palveluntuottajalle ja voisi vähentää edellä mainittujen asiakkaiden palveluiden tuottamisen keskimääräiset kustannukset sopimushinnasta maakunnan ja palveluntuottajan välillä. Näkemyksemme mukaan kokonaisulkoistustuottajan vastuu jatkuu siten, että sopimuksen toiseksi osapuoleksi tulee liikkeenluovutuksen kautta kunnan sijasta maakunta. Sopimuksen hinnat ja hintojen muutosperiaatteet jatkuvat sopimuksessa sovitun mukaisina sopimuskauden loppuun.

Muutoksista olemassa oleviin sopimuksiin neuvoteltaisiin sen jälkeen kun maakuntalaki, järjestämislaki ja valinnanvapauslaki on hyväksytty eduskunnassa ja maakuntien väliaikaishallinnot on saatu toimiviksi. Neuvottelut käytäisiin tällöin maakunnan väliaikaishallinnon ja palveluntuottajien välillä. Vaikuttaako maakunnan korvaustaso asiaan ja miten? Lopullinen tieto oman maakunnan korvaustasosta saataneen vasta sitten kun maakuntavaltuustojen työ on voitu aloittaa vuonna 2018. Neuvottelut ovat aina mahdollisia. Olemme valmiit ja halukkaat käymään asiaa neuvottelemalla läpi maakunnan kanssa ja vakuuttuneita siitä, että tämä on kokonaisuudessaan paras vaihtoehto. Neuvotteluiden kannalta ensisijaisen tärkeää toki on, että kaikki tarvittava tieto on molempien osapuolien saatavilla. Kyllä voidaan neuvotella Katsomme, että kokonaisulkoistustuottajan vastuu jatkuu siten, että sopimuksen toiseksi osapuoleksi tulee liikkeenluovutuksen kautta kunnan sijasta maakunta. Sopimuksen hinnat ja hintojen muutosperiaatteet jatkuvat sopimuksessa sovitun mukaisina sopimuskauden loppuun. Miten tulisitte menettelemään 1.1.2019 jälkeen palvelujenne piiriin listautuvien uusien asiakkaiden osalta; katsotteko heidän kuuluvan sopimuksen piiriin sopimuksen päättymiseen saakka vai katsotteko, että kyseiset asiakkaat tulevat suoraan maakunnassa käytössä olevan kaikille yhtenäisen hinnoittelun piiriin? Sopimuksessa on huomioitu uudet listautuvat asiakkaat, joten he kuuluvat mukaan nykyisillä sopimusehdoilla. Kuten edellä kohdassa b) on mainittu, ne kokonaisulkoistettujen kuntien suoran valinnan tekijät ja asiakassetelin käyttäjät, jotka ovat valinneet saada palvelut muulta tuottajalta kuin palveluiden kokonaisulkoistuksen tuottajalta eivät olisi 1.1.2019 alkaen kokonaisulkoistuksen laskutus- ja kustannusvastuun piirissä. Näkemyksemme mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat asiakkaat kuuluvat sopimuksen piiriin sopimuksen päättymiseen saakka. Sama pätee toki toisinkin päin. Eli jos kokonaisulkoistuksen palveluntuottajalla on tuolloin kykyä ottaa vastaan toisista kunnista tulevia asiakkaita, tulisi heitä luonnollisesti kohdella kuten kaikkia muitakin suoran valinnan käyttäjiä. Näin ollen he eivät olisi kokonaisulkoistuksen laskuperustan sisällä. Uudet asiakkaat tulisivat uusina hinnoiteltavina asiakkaina ja tästä sovittaisiin maakunnan kanssa

Suun terveydenhuollon osalta kaavaillaan siirtymistä suoraan vapaaseen valinnanvapauteen. Onko teillä erityisiä kommentteja suun terveydenhuollon osalta? Mielestäni sopimuksen piiriin kuuluvat asiakkaat kuuluvat sopimuksen piiriin sopimuksen päättymiseen saakka. Suun terveydenhuollossa siirtyminen suoraan valinnanvapauteen on hyvä asia. Raha seuraa asiakasta ja hoitoon pääsy todennäköisesti paranee asiakkaiden jakautuessa tasaisemmin. Asiakasmaksuihin liittyvät menettelyt Asiakasmaksujen tulisi ohjautua palveluntuottajalle, ei maakunnalle eikä kunnalle. Lisätiedot johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki, 0400 436438