ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa. Huomattavan korkeiden entsyymiaktiivisuuksien ansiosta Polartop soveltuu erittäin hyvin entsyymimallasohraksi sekä beta-amylaasin tuotantoon. Polartopin viljely onnistuu hyvin myös sellaisilla peltolohkoilla, joilla panimomallasohran tuottaminen ei yleensä onnistu sadon korkean proteiinipitoisuuden vuoksi. Kaksitahoisiin mallasohriin verrattuna Polartop on lähes viikkoa aikaisempi. Tiedä mitä kylvät.
BOR KYLVÖ Kylvötiheys itämisolosuhteiltaan hyvillä peltolohkoilla on 500 kpl itävää siementä/m 2. Erittäin hyvissä kylvöolosuhteissa hikevillä mailla voidaan kylvötiheytenä käyttää 450 kpl itävää siementä/m 2. Epäedullisissa, esimerkiksi kuivissa, olosuhteissa kylvösiemenen käyttömäärää lisätään siten, että kylvötiheys on 550-600 kpl itävää siementä/m 2. Kylvötiheyttä voidaan lisätä myös kylvön viivästyessä huomattavasti. Lopullinen määrä riippuu siemenerän itävyydestä ja jyväkoosta. Sertifioitu siemen on viljelijälle taloudellisesti kannattava tapa varmistaa kylvösiemenen laatu. Siemenlaskuri osoitteessa www.sertifioitusiemen.fi kertoo hyödyn euroina. LANNOITUS Entsyymimallas- ja entsyymiohran tuotannossa tavoitteena on sadon korkea proteiinipitoisuus ja entsyymiaktiivisuus. Tällöin Polartopin typpilannoitus voi olla hieman korkeampi, kuin mitä muuten käytettäisiin monitahoisella ohralla. Polartopin viljely onnistuu hyvin myös sellaisilla peltolohkoilla, joilla panimomallasohran tuottaminen ei yleensä onnistu sadon korkean proteiinipitoisuuden vuoksi. NÄIN LASKET KYLVÖSIEMENEN KÄYTTÖMÄÄRÄN kpl/m2 x tjp,g = kg/ha itävyys-% Kasvustoon tehtävällä lisätyppiruiskutuksilla voidaan nostaa Polartopin sadon proteiinipitoisuutta ja entsyymiaktiivisuutta (Kuva 1). Oikea ruiskutusaika lisätypelle on tähkälletulovaihe. Rikkakasviruiskutusten yhteydessä tehdyt ruiskutukset eivät ole nostaneet sadon valkuaispitoisuutta. Lisätyppeä pitää käyttää vähintään 20 kg/ha, tätä alhaisempi 10 kg/ha lisätyppimäärä ei vielä nostanut sadon valkuaispitoisuutta. Borealin viljelyteknisessä kokeessa Laihialla lisätyppeä annettiin 20 kg/ha ureana tähkälletulovaiheessa. Polartopin valkuaispitoisuus nousi tällöin 1,1 %-yksikköä. Typpilannoituksen määrää suunniteltaessa on huomioitava lohkon multavuus ja maalaji sekä esikasvi. Ympäristötuen sallimat typpilannoituksen enimmäismäärät ohralle eri viljelyalueilla ja maalajeilla ovat taulukossa 1. Lohkon korkea multavuus ja esikasvi voivat vähentää huomattavasti typpilannoitustarvetta sekä savi- ja hiesumailla että karkeilla kivennäismailla. Esimerkiksi runsasmultaisilla (rm) hienoilla hiedoilla voi maasta vapautua 40-50 kg typpeä kasvukauden aikana. Erittäin runsasmultaisilla (erm) ja eloperäisillä multa- ja turvemailla typen vapautuminen on vieläkin suurempaa. Myös karjanlannan pitkäaikaisesta käytön jälkeen peltoon tulleesta eloperäisestä aineksesta, nurmesta ja typensitojakasveista vapautuu typpeä, joka on huomioitava typen käyttömääriä suunniteltaessa. Kuva 1. Lisätyppiruiskutuksen vaikutus Polartop-ohran valkuaispitoisuuteen Laihialla vuonna 2007. Borealin viljelytekniset kokeet 2004-2007. Fosforilannoitus tehdään ympäristötuen ehtojen mukaisesti lohkokohtaiseen viljavuusanalyysiin perustuen. Kaliumlannoitus tehdään myös lohkokohtaisen viljavuusanalyysiin perusteella. ETELÄ- JA KESKI-SUOMI Satotaso Savi- ja Karkeat kiv. Eloperäiset hiesumaat maat maat 4000 100 90 60 4500 110 100 70 5000 120 110 80 5500 130 120 90 Taulukko 1. Polartopin suurin mahdollinen typpilannoitus (kg N/ha) eri maalajeilla ympäristötuen satotasokorjaukset huomioiden. POHJOIS-SUOMI Satotaso Savi- ja Karkeat kiv. Eloperäiset hiesumaat maat maat 4000 90 80 60 4500 100 90 70 5000 110 100 80 5500 120 110 90
BOR POLARTOP BOR KASVINSUOJELU RIKKAKASVINTORJUNTA Rikkakasvien torjunta Polartop-ohralla tehdään tarpeen mukaan pellolla olevien rikkakasvilajien mukaan. Rikkakasvientorjuntaan voidaan käyttää normaaleja viljoilla käytettäviä aineita ao. aineiden edustajien suositusten mukaisesti (siirry taulukkoon 2). KASVITAUTIEN TORJUNTA Verkkolaikun kestävyydeltään Polartop on keskimääräistä parempi muihin monitahoisiin ohriin verrattaessa. Rengaslaikun kestävyydeltään Polartop on keskimääräistä parempi ja härmänkestävyydeltään tyydyttävä. Sekä ohran verkko- että rengaslaikun tärkeimmät torjuntakeinot ovat terveen peitatun kylvösiemenen käyttö (sertifioitu siemen) ja kunnollinen viljelykierto. Lehtilaikkutautien esiintymistä tulee Polartopilla tarkkailla taudille edullisten sääolosuhteiden vallitessa tai mikäli esikasvina on ollut ohra. Tarvittaessa verkko- ja rengaslaikku voidaan torjua tautiruiskutuksella. Mikäli kasvuston alalehdillä havaitaan verkkolaikkua korrenkasvun lopulla (kolmannella kasvulehdellä > 5% lehtialasta) tehdään tautiruiskutus. Tautiruiskutukset voidaan tehdä aina korrenkasvun alusta (BBHC 30-33) korrenkasvun lopulle (BBHC 37-39) asti. Tautiaineiden käyttömäärien, mahdollisten seosten teon sekä mahdollisten käytön rajoituksien osalta huomioidaan aineiden edustajien suositukset (siirry taulukkoon 3). Kuva 2. Kasvuasteet. Lähde: Syngenta. LAONTORJUNTA Polartopin korsi on melko pitkä. Pitkästä korresta huolimatta lakoutuminen ei ole Polartopilla ongelma kohtuullisilla typpilannoitustasoilla. Sekä entsyymimallasettä entsyymiohran tuotannossa pyritään korkeisiin proteiinipitoisuuksiin. Viljelylle luontaisimpia peltoja ovat sellaiset lohkot, jotka eivät typen vapautumisen takia sovi panimomallasohran tuottamiseen. Vähämultaisilla lohkoilla normaalia korkeammalla typpilannoituksella varmistetaan sadon korkea proteiinipitoisuus ja entsyymiaktiivisuus. Tällöin asianmukaisella laontorjunnalla voidaan varmistaa sadon laatu (tähkäidännän estäminen, korkea hehtolitrapaino ja suuri lajitteluaste) ja korjuun onnistuminen. Yhdellä käsittelyllä kasvunsääteen oikea käyttöaika on korrenkasvun alusta (BBCH 30-33) korrenkasvun lopulle (BBCH 37-39). Esimerkiksi Moddus M valmistetta voidaan käyttää 0,2 0,4 l/ha kasvuston rehevyyden ja olosuhteiden mukaan. Kuva 3. Kasvunsääteen käytön vaikutus Polartop-ohran lakoutumiseen. Boreal jalostajankokeet.
BOR KASVITAUTITORJUNNAN HYÖDYT Vuosina jolloin tautipaine on ollut kova, Polartopilla on tautientorjunnalla saatu merkittäviä sadonlisäyksiä Borealin omissa viljelyteknisissä kokeissa (kuva 4). Keskimäärin tautientorjunta on lisännyt satoa 640 kg/ha (kuva 5). Borealin kokeissa parhaimmat tulokset on saatu korrenkasvun lopulla (BBHC 37-39) tehdyillä ruiskutuksilla. Tarpeenmukaisella tautientorjunnalla on pystytty myös parantamaan sadon laatua. Hehtolitrapaino on noussut 2,3 kg (Kuva 6) ja tuhannen jyvän paino 2,4 g (Kuva 7). Tautientorjunta on lisännyt myös hieman sadon valkuaispitoisuutta, taudintorjuntaa käytettäessä valkuaispitoisuus on noussut 0,2 %-yksikköä (Kuva 8). Ero valkuaispitoisuudessa ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuva 6: Tautitorjunnan keskimääräinen vaikutus Polartop-ohran hehtolitrapainoon. Borealin viljelytekniset kokeet 2004-2007. Kuva 4: Tautitorjunnan vaikutus Polartop-ohran satoon. Borealin viljelytekniset kokeet 2004-2007. Kuva 7: Tautitorjunnan keskimääräinen vaikutus Polartop-ohran tuhannen jyvän painoon. Borealin viljelytekniset kokeet 2005-2007. Kuva 5: Tautitorjunnan keskimääräinen vaikutus Polartop-ohran satoon. Borealin viljelytekniset kokeet 2004-2007. Kuva 8: Tautitorjunnan keskimääräinen vaikutus Polartop-ohran valkuaispitoisuuteen. Borealin viljelytekniset kokeet 2004-2007. Boreal Kasvinjalostus Oy puh. 0400 200 710 www.boreal.fi www.farmit.net
BOR POLARTOP BOR Taulukko 2: Eri rikkakasvintorjunta-aineiden teho yleisimpiin siemenrikkakasveihin. TAKAISIN Taulukko 3: Eri fungisidien teho ohran tauteihin. TAKAISIN Tiedä mitä kylvät.