TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2017 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat

2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 18% 2% 6% 6% 28% 16% 17% 6% 168 612 Heinävesi 15% 1% 2% 2% 25% 19% 25% 10% 3 606 Ilomantsi 13% 1% 3% 3% 24% 22% 24% 10% 5 420 Joensuu 18% 3% 10% 8% 28% 14% 14% 5% 75 278 Juuka 14% 2% 2% 3% 26% 20% 23% 9% 5 087 Kitee 15% 2% 4% 3% 26% 20% 21% 8% 10 909 Kontiolahti 27% 2% 4% 4% 35% 13% 11% 3% 14 754 Lieksa 14% 2% 3% 3% 25% 21% 23% 8% 11 944 Liperi 23% 2% 4% 5% 33% 15% 15% 5% 12 337 Nurmes 15% 2% 4% 4% 25% 19% 22% 9% 8 039 Outokumpu 17% 2% 5% 5% 26% 18% 20% 7% 7 156 Polvijärvi 17% 2% 3% 4% 27% 20% 20% 7% 4 582 Rääkkylä 14% 1% 3% 3% 26% 21% 24% 9% 2 392 Tohmajärvi 17% 2% 3% 3% 28% 19% 21% 7% 4 766 Valtimo 16% 1% 2% 4% 25% 21% 22% 9% 2 342 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 16 674 Liikenne 4 511 Kotitapaturma 14 695 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 088 Muu vapaa-ajan tapaturma 6 518 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 248 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 700 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 210 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 4 279

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 7 <5 14 5 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 9 13 5 30 13 30 10 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 21 42 105 244 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 18 19 14 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 10 13 5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 8 7 13 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 9 <5 9 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 6 80 63 24 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 10 8 48 20 13 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 20 23 39 20 Yhteensä 20 10 30 20 260 210 260 300 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 24 9 30 +73% Liikenne, moottoriajoneuvot 95 22 120 +47% Kaatuminen ja putoaminen 226 188 410 - Hukkuminen 55 5 60 +38% Tukehtuminen 14 15 30 +69% Tulipalo 25 8 30 +66% Paleltuminen 29 8 40 +104% Alkoholimyrkytys 139 36 180 +24% Muu myrkytys 76 28 100 - Muut tapaturmat 81 25 110 +48% Yhteensä 760 340 1 110 +13% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 140 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Paleltuminen Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 97 5 30 20 169 128 87 45 580 Liikenne, moottoriajoneuvot 245 75 144 116 541 182 161 47 1 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 501 72 207 195 1 997 1 825 2 610 1 921 9 330 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 6 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 13 6 9 12 60 Tulipalo 7 <5 <5 5 26 18 17 11 90 Paleltuminen <5 <5 6 5 19 22 15 11 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 <5 13 13 78 41 19 13 220 Alkoholimyrkytys 19 <5 7 <5 41 10 <5 <5 90 Muu tapaturma 523 217 504 472 2 870 1 569 1 334 306 7 800 Yhteensä 1 450 380 920 840 5 760 3 810 4 260 2 370 19 770 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 37 16 26 17 116 81 152 62 510 Liikenne, moottoriajoneuvot 87 39 46 28 203 60 84 38 590 Kaatumis- ja putoamistapaturma 373 42 116 96 1 149 1 350 3 609 6 389 13 120 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 14 <5 <5 <5 9 10 11 9 60 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 5 12 8 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 5 12 9 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 33 <5 17 10 60 32 38 27 220 Alkoholimyrkytys 22 <5 7 <5 6 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 266 81 140 164 1 498 890 1 199 719 4 960 Yhteensä 830 180 360 320 3 060 2 440 5 120 7 260 19 580 Yhteensä 2 280 560 1 280 1 160 8 820 6 250 9 380 9 630 39 350 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 90 Heinävesi 146 Ilomantsi 167 Joensuu 176 Juuka 260 Kitee 276 Kontiolahti 422 Lieksa 426 Liperi 541 Nurmes 309 Outokumpu 607 Polvijärvi 707 Rääkkylä 848 Tohmajärvi 911 Valtimo

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 83 5 24 18 127 91 63 27 440 Liikenne, moottoriajoneuvot 202 65 114 75 365 112 99 32 1 040 Kaatumis- ja putoamistapaturma 453 63 191 174 1 369 1 113 1 468 996 5 660 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 6 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 13 6 8 11 50 Tulipalo 5 <5 <5 <5 15 14 13 9 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 17 16 13 8 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 36 <5 11 13 64 37 19 12 200 Alkoholimyrkytys 19 <5 6 <5 35 10 <5 <5 80 Muu tapaturma 456 188 419 397 2 210 1 203 960 237 5 900 Yhteensä 1 210 310 740 660 3 770 2 350 2 380 1 220 12 100 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 34 12 23 15 96 59 117 45 400 Liikenne, moottoriajoneuvot 70 36 43 25 158 43 58 25 460 Kaatumis- ja putoamistapaturma 323 39 101 87 876 937 1 967 3 010 7 100 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 14 <5 <5 <5 9 10 11 9 60 Tulipalo <5 <5 <5 <5 8 <5 10 8 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 5 6 6 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 32 <5 16 9 54 29 33 23 200 Alkoholimyrkytys 22 <5 7 <5 5 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 241 76 129 136 1 229 699 854 504 3 790 Yhteensä 710 160 320 270 2 240 1 640 2 780 3 310 10 980 Yhteensä 1 920 470 1 050 930 6 000 3 990 5 160 4 530 23 080 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 326 11 97 42 578 588 567 437 2 650 Liikenne, moottoriajoneuvot 625 250 813 817 5 492 1 576 1 195 454 11 220 Kaatumis- ja putoamistapaturma 766 218 373 480 11 893 13 938 27 828 30 152 85 650 Veteen vajoaminen 8 <5 6 <5 6 21 22 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 20 <5 <5 8 18 12 321 23 400 Tulipalo 81 <5 <5 57 479 138 220 48 1 030 Paleltuminen <5 <5 59 50 73 217 238 90 730 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 50 <5 19 23 155 143 49 30 470 Alkoholimyrkytys 21 <5 8 <5 70 26 6 9 150 Muu tapaturma 979 403 865 744 8 984 5 942 8 825 4 695 31 440 Yhteensä 2 880 890 2 240 2 230 27 750 22 600 39 270 35 940 133 790 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 50 39 40 23 631 365 1 098 807 3 050 Liikenne, moottoriajoneuvot 161 116 76 93 2 979 278 581 1 374 5 660 Kaatumis- ja putoamistapaturma 551 61 301 215 4 181 8 729 42 817 105 898 162 750 Veteen vajoaminen <5 <5 8 <5 17 15 25 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 20 10 16 31 100 Tulipalo <5 <5 <5 <5 20 54 121 25 230 Paleltuminen <5 <5 <5 22 14 60 123 58 280 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 41 <5 34 10 139 66 300 98 690 Alkoholimyrkytys 23 <5 59 <5 6 5 <5 <5 100 Muu tapaturma 404 103 264 313 3 887 3 551 7 283 6 702 22 510 Yhteensä 1 260 330 790 680 11 890 13 130 52 360 114 990 195 430 Yhteensä 4 130 1 220 3 030 2 910 39 640 35 730 91 640 150 930 329 230 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.

Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 506 427 155 1 088 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 029 730 337 2 096 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 331 9 398 5 723 22 452 57 Veteen vajoaminen 17 12 6 35 0 Hengitystä estävät tapaturmat 80 29 4 113 0 Tulipalo 54 35 38 127 0 Paleltuminen 41 40 35 116 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 308 110 25 443 1 Alkoholimyrkytys 100 25 4 129 0 Muu tapaturma 7 585 3 772 1 395 12 752 32 Yhteensä 17 051 14 578 7 722 39 351 100

Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40304 - Pohjois-Karjalan keskussairaala 3 684 2 961 13 085 3,5 90181 - Joensuun terveyskeskus/ peruspalveluvirasto 602 463 13 822 22,7 60712 - Itä-Suomen Lääkärikeskus/Lääkärikeskus Ite 404 360 404 1,0 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 193 165 1 125 5,8 90612 - Lieksan terveyskeskus 160 139 2 492 15,6 90617 - Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskus 180 138 2 400 13,3 60765 - Suomen terveystalo Joensuu Tikkarinne 138 136 138 1,0 90324 - Liperin terveyskeskus 100 82 1 455 14,6 90251 - Kiteen terveyskeskus ja vuodeosasto 96 71 1 080 11,2 90170 - Ilomantsin terveyskeskus 92 65 1 632 17,5 90422 - Polvijärven terveyskeskus 59 46 347 5,9 90151 - Heinäveden terveyskeskus 57 43 1 084 19,0 90189 - Juuan terveyskeskus 51 42 591 11,6 60804 - Tohmajärven terveyskeskus 48 41 564 11,8 60792 - Rääkkylän terveysasema ja vuodeosasto 36 32 748 20,8 60816 - (nimi ei tiedossa) 24 19 467 19,5 40305 - Savonlinnan keskussairaala 17 15 26 1,5 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 17 14 124 7,3 60791 - Ite-Lasaretti 13 13 13 1,0 60689 - Vetrea Terveys Oy / Iisalmen yksikkö 13 12 126 9,7 60648 - Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron 17 10 91 5,4

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 27 440 +19% 16 410 +18% 210 140 +10% 7,5 700 +14% Heinävesi 730 +20% 395 +13% 6 249-8,4 23 - Ilomantsi 1 250 +33% 660 +24% 11 065-8,6 39 +49% Joensuu 11 160 +18% 7 005 +20% 91 844 +26% 8,0 278 - Juuka 900-525 +10% 5 029-34% 5,5 23 - Kitee 2 130 +25% 1 154 +16% 15 750-7,2 47 - Kontiolahti 1 640-1 118 +8% 9 748-5,8 20-51% Lieksa 2 300 +19% 1 353 +19% 19 392-8,2 60 - Liperi 1 800 +18% 1 148 +21% 10 624-5,8 43 - Nurmes 1 590 +25% 895 +20% 12 519-7,7 54 +55% Outokumpu 1 370 +30% 790 +26% 9 105-6,5 42 +48% Polvijärvi 860 +27% 501 +23% 4 524-22% 5,2 20 - Rääkkylä 400-248 - 3 459-8,5 11 - Tohmajärvi 900 +25% 518 +22% 7 166-7,8 28 - Valtimo 420-265 +19% 3 661-8,4 13-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 630 +9% 11 400-970 +19% 7 400-8% 6 050 +333% 27 440 +19% Heinävesi 47 * 274-15% 6 * 180-221 +580% 730 +20% Ilomantsi 69 +61% 597 +22% 40 * 299-240 +397% 1 250 +33% Joensuu 676-4 122-7% 505 +31% 3 263-2 590 +331% 11 160 +18% Juuka 46-368 - 32 * 214-21% 235 +416% 900 - Kitee 123-992 +13% 76 +74% 534-400 +314% 2 130 +25% Kontiolahti 101-645 - 40-510 -15% 344 +220% 1 640 - Lieksa 115-1 156 +14% 77 +54% 622-332 +214% 2 300 +19% Liperi 134 +34% 652-59 - 548-410 +327% 1 800 +18% Nurmes 73-861 +29% 29-300 -28% 327 +361% 1 590 +25% Outokumpu 89 +73% 649 +21% 35-303 -13% 294 +392% 1 370 +30% Polvijärvi 53 +83% 299-24 * 218-270 +609% 860 +27% Rääkkylä 34 * 159-21% 10 * 85-27% 111 +447% 400 - Tohmajärvi 56-414 - 27 +101% 224-178 +336% 900 +25% Valtimo 13 * 216-7 * 95-21% 93 +425% 420-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 790-8 410-400 - 810 +12% 800-14% 11 210 - Heinävesi 26-193 -20% 8 * 27 * 17-270 -16% Ilomantsi 45 +69% 447-23 * 33 +76% 44-590 +18% Joensuu 338-2 964-8% 150-287 - 307-16% 4 050-8% Juuka 32-254 -21% 6 * 29-39 - 360-16% Kitee 56-766 +18% 29-76 +89% 51-980 +12% Kontiolahti 44-462 - 22-52 - 55-640 - Lieksa 67-884 +17% 50 +72% 61-76 - 1 140 +13% Liperi 40-502 - 17 * 45-39 - 640 - Nurmes 37-688 +37% 17 * 66 +123% 38-850 +28% Outokumpu 36-508 +28% 24 * 45 +101% 29-640 +21% Polvijärvi 20-208 -17% 8 * 30 * 30-300 - Rääkkylä 9 * 100-36% 11 * 8 * 25 * 150-26% Tohmajärvi 31 +105% 273-25 * 36 * 34-400 - Valtimo 12 * 163-9 * 12 * 16 * 210-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 6 450-490 -41% 4 260-1 020 +36% 12 050 +19% 3 170 +428% 27 440 +19% Heinävesi 122-33% 6 * 103-24 * 359 +40% 114 +676% 730 +20% Ilomantsi 328-16 * 172-36 +73% 544 +39% 149 +521% 1 250 +33% Joensuu 2 176-12% 244-37% 2 036 +13% 440 +35% 4 981 +18% 1 279 +421% 11 160 +18% Juuka 205-10 * 111-29 - 435 +23% 105 +417% 900 - Kitee 603 +18% 39-251 -18% 78 +62% 885 +21% 269 +521% 2 130 +25% Kontiolahti 338-48 -23% 314-80 +38% 687-173 +330% 1 640 - Lieksa 731 +25% 30-352 - 65-878 - 246 +405% 2 300 +19% Liperi 441-37 - 268-84 +60% 802 +17% 171 +346% 1 800 +18% Nurmes 503 +30% 17-193 -15% 53 +55% 644 +18% 180 +450% 1 590 +25% Outokumpu 398 +29% 15-166 - 44-570 +25% 177 +556% 1 370 +30% Polvijärvi 161-11 * 105-32 +65% 462 +57% 93 +447% 860 +27% Rääkkylä 86-28% <5 * 40-29% 10 * 208 +23% 54 * 400 - Tohmajärvi 226-12 * 108-34 * 417 +34% 102 +473% 900 +25% Valtimo 127 - <5 * 41-15 * 177-60 * 420-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 090-270 +19% 700 +12% 630 +13% 3 990 +31% 2 690 +26% 3 060 +23% 1 660-14 090 +20% Heinävesi 23-6 * 7 * <5 * 73-82 - 141 +72% 41-33% 380 +24% Ilomantsi 25-8 * 15 * 8-172 +87% 144 +46% 149-78 - 600 +32% Joensuu 492 +12% 131-418 - 359-1 799 +38% 937 +21% 967 +13% 626-5 730 +19% Juuka 34-11 * 20 * 14 * 105-111 - 130-63 - 490 +17% Kitee 74-11 - 36-52 +111 % 276 +43% 217 +31% 287 +34% 160-1 110 +32% Kontiolahti 133-8 -59% 37-31 - 300-178 - 146-67 - 900 - Lieksa 52-19 - 36-21 - 267 +27% 278 +38% 339 +35% 158-1 170 +22% Liperi 95-18 - 39-42 - 288-151 - 215 +35% 73-920 +12% Nurmes 31-34% 23 * 31-29 - 164-137 - 210 +34% 141-770 +23% Outokumpu 44-13 * 30-31 - 195 +60% 137 +33% 128-97 - 680 +31% Polvijärvi 29-11 * 17 * 14-128 +48% 117 +56% 107-47 - 470 +36% Rääkkylä 11 - <5 * 5 * 5 * 61-38 - 50-26 -35% 200 - Tohmajärvi 30-8 * 10 * 18 * 116-114 +53% 135 +43% 57-490 +31% Valtimo 12 - <5 * <5 * 7 * 42-46 - 60-29 - 200-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 680-150 - 340 +16% 280 +17% 2 310 +30% 1 820 +25% 3 090 +12% 4 680 +18% 13 35 +18% 0 Heinävesi 16 - <5 * <5 * <5 * 59 +67% 49-77 - 146-350 +18% Ilomantsi 8-56% 5 * 9 * <5 * 74-87 +52% 170 +34% 289 +34% 650 +34% Joensuu 323-87 - 240-177 +23% 1 069 +37% 767 +30% 1 088-1 676 +14% 5 430 +17% Juuka 10-46% 6 * <5 * <5 * 65-69 - 106-144 - 410 - Kitee 52-5 * 14 * 9 * 139-105 - 243-445 +37% 1 010 +19% Kontiolahti 72-6 * 12-13 - 195-105 - 138-199 +30% 740 - Lieksa 29 - <5 * 18 * 18 * 125-137 - 329 +26% 472 +22% 1 130 +18% Liperi 76-13 * 10-23 - 184 +26% 117-242 +49% 217-880 +24% Nurmes 24-6 * 10 * 7 * 126 +59% 113 +41% 193-345 +28% 820 +27% Outokumpu 21-9 * 8 * 17 * 92-90 - 191 +39% 267 +28% 700 +30% Polvijärvi 24 - <5 * <5 * <5 * 64-58 - 104-135 - 390 +20% Rääkkylä 5 * <5 * <5 * <5 * 28-31 - 53-84 - 200 - Tohmajärvi 18 - <5 * <5 * <5 * 65-66 +47% 92-163 - 410 +19% Valtimo 5 * <5 * <5 * <5 * 29-29 - 62-93 - 220-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 20 672 Heinävesi 731 Ilomantsi 1 088 Joensuu 8 953 Juuka 551 Kitee 1 432 Kontiolahti 1 107 Lieksa 1 831 Liperi 1 399 Nurmes 966 Outokumpu 936 Polvijärvi 517 Rääkkylä 273 Tohmajärvi 577 Valtimo 310 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 350 Hoitopäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802.

Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.