Jos ootte hiljaa hetkisen, niin tahdon kertoa mä kylätoimikunnasta, joll ei oo vertoa. Se nimittäin on kaatamo, niin ssuuri, kauniskin on suuret sillä vainiot ja suuret metsätkin. KAATAMON SEUDUN Kaatamon, Ristin, Korpivaaran ja Huistinvaaran Kyläsuunnitelma 2006
Siis tuuppas käymään täälläpäin, näät talot komeat. On miehet täällä salskeat ja naiset nauravat. Ne töitä paiskii talkoissa ja kokouksissa ja kotikylänpuolesta panevat parhaansa. Laulusta Kotikylän puolesta (säv. Rospo Roope) E.L. 2
SISÄLLYSLUETTELO 4 Johdanto 5 Kaatamon seudusta lyhyesti 5 Kaatamon seudun kehittäminen 6 Ihmisten innostaminen ja sitouttaminen kylätoimintaan 6 Kylälehden toimittaminen 7 Harrastusryhmien aloittaminen 7 Kylä- ja Teatteritalon kunnostaminen 7 Korpijärven ja Atsinlammen saunojen kunnostaminen 8 Kinttumäen reitin kunnostus 8 Asuntotonttien markkinoiminen 8 Kesäkioski 9 Kaatamon seudun analyysi 9 Yhdistyksiä seudulla 9 Perinteisiä tapahtumia ja tempauksia 9 Yrityksiä kylillä 10 Kylän kartoitus 10 Ammattiosaamista 10 Harrastusosaaminen 10 Rakennukset, paikat ja luontokohteet 10 Palvelut 10 Kylän omat 10 Kuntakeskus 10 Kaupunki 11 Kaatamon seudun synkistely 11 Kirjatut ongelmat 12 Nelikenttäanalyysi 13 Kaatamon seudun ideointi ja irrottelu 13-14 Kylän unelmat 14-15 Kirjatut ideat 16 Kyläsuunnitelmatyössä mukana 3
JOHDANTO Liperin kunnan Kaatamon seudun kyläsuunnitelma ja sen laatiminen toteutettiin osana Joensuun seudun kyläsuunnitelmat hanketta. Hankkeessa tehdään seutukunnan kylien voimin kyläsuunnitelmat omille kylille. Tavoitteena on työstää kyläsuunnitelmat yhteensä kahdellekymmenellekolmelle kylälle. Kaatamon seudun kyläsuunnitelma on kyläläisten tuottama konkreettinen toimenpidesuunnitelma siitä, mitä kylällä suunnitellaan tehtävän seuraavien vuosien aikana. Kyläsuunnitelma on kooste kyläiltojen työstä ja se on myös yhteistyön ja yhteissuunnittelun tulos. Kyläsuunnitelma on työstetty kuudessa kyläillassa, joiden tavoitteena oli koota kyläläisiä yhteen miettimään oman kylän kehittämistä. Ensimmäinen kokoontuminen oli 6.2.2006 ja työtä jatkettiin helmi huhtikuun aikana. Kokoontumispaikkana oli Ristin koulu. Kylän väki kutsuttiin kyläiltoihin joka talouteen menevillä kirjeillä sekä ilmoituksilla sanomalehti Karjalaisen Minne mennä palstalla sekä P-K:n radion ääniaalloilla menovinkeissä. Kyläiltoihin osallistui kerrallaan viidestätoista kahteenkymmeneenviiteen kyläläistä. Menetelmänä käytettiin Tulevaisuuden verstas nimistä työskentelytapaa, jossa jokaiselle kyläillalle oli oma teemansa. Kyläsuunnitelma työstettiin käyttäen Tulevaisuuden Verstas menetelmää. Tämä on työskentelymalli, missä ihmiset ja tässä tapauksessa kyläläiset pääsevät vaikuttamaan omalla kylällä tehtävien kehittämistoimien suunnitteluun. Verstasiltojen aikana osallistujat työskentelivät vetäjän johdolla ryhmissä ja tuotoksia kirjattiin seinille levitetyille papereille tai työskentelypapereille. Tulevaisuuden Verstaissa taotaan kylän kehittämisen kuumia rautoja ; arvioidaan oman kylän tilaa, synkistellään kylän ongelmia sekä irrotellaan ideoita kylän kehittämiseksi. Näistä aineksista kootaan toimenpidesuunnitelmat kylän kehittämiseksi ja viimein pohditaan missä aikataulussa ja millä voimavaroilla suunnitelmia toteutetaan. Kyläillat pidettiin seuraavasti: 6.2. Kylän analyysi 16.2. Synkistely 23.2. Ideointi ja irrottelu 16.3. Kylän kehittämisohjelmat ja toivesuunnitelmat 23.3. Kylän kehittämisohjelmia jatketaan 13.4. Kyläsuunnitelman tarkistaminen 4
KAATAMON SEUDUSTA LYHYESTI Kaatamon seutu koostuu Kaatamon, Ristin, Korpivaaran ja Huistinvaaran kylistä. Alue sijaitsee Liperin kunnan länsiosassa. Liperin kuntakeskukseen on matkaa noin 30 km. Seudun suurimmat vesistöt ovat Suurijärvi, Korpijärvi, Juojärvi ja Heposelkä. Vesistöjen ohella alueen maisemaan kuuluvat suoalueet Karpanrimpi ja Helvetinsuo. Kaatamon seudulla on talouksia 225. Uusia asukkaita toivottaisiin kylälle kovasti. Tälle tosin nähdään olevan haasteena palveluiden parantaminen ja koulun säilyminen kylällä. Koulun jatkumisen puolesta kylällä ollaan huolissaan. Kaatamon nykyinen koulurakennus, missä kyläsuunnitelmaa työstettiin, on rakennettu vuonna 1984. Kaatamon kylällä on pitkät perinteet koulunkäynnistä. Liperin kolmas kansakoulu aloitti toimintansa Kaatamossa. Se syntyi talonpoikien omasta aloitteesta. Vanha koulu, mikä toimii nykyisellään Kylä- ja Teatteritalona, on rakennettu vuonna 1897. Kaatamon seudulla kylätoiminta on ollut vireää ja yhteisvoimin on saatu paljon aikaa. Nykyisellään alueelta tunnetaan hyvin Ristin kesäteatteri. Kylätoiminta on tosin välillä kokenut hieman hiljaisempia aikoja ja sitä ollaan käynnistelemässä uudelleen ja uusin voimin. KAATAMON SEUDUN KEHITTÄMINEN Toivesuunnitelmailloissa 16.3. ja 23.3. valittiin joukko ideoita ja kehittämisajatuksia, joita lähdettäisiin kehittämään edelleen. Näissä todentamisvaiheen illoissa työstettiin kehittämisohjelmia kylällä tulevaisuudessa tehtävistä toimista. Kehittämisohjelmissa määriteltiin tulevat kylän toimenpiteet ja niiden toteuttamisen mahdolliset ongelmakohdat, vastuuhenkilöt sekä aikataulu. Näistä toimista valittiin ne, jotka kirjataan tähän kyläsuunnitelmaan. 1. Ihmisten innostaminen ja sitouttaminen kylätoimintaan 2. Kylälehden toimittaminen 3. Harrastusryhmien aloittaminen 4. Kylä- ja Teatteritalon talon kunnostaminen 5. Korpijärven ja Atsinlammen saunojen kunnostaminen nostaminen 6. Kinttumäen reitin kunnostus 7. Asuntotonttien markkinoiminen 8. Kesäkioski 5
Ihmisten innostaminen ja sitouttaminen kylätoimintaan Tausta: Kaatamon seudulla sekä Kyläyhdistyksen toiminta että kylätoiminta yleensä ovat viime vuosina hieman uinuneet aktiivisen ja toiminnallisen vaiheen jälkeen. Kylillä on halua ja tahtotila vireämpään kylätoimintaan sekä yhdistysten väliseen yhteistyöhön. Haasteeksi on koettu jäsenten saaminen Kyläyhdistykseen ja sitoutuminen sen toimintaan. Kyläyhdistystä vaivaa tuttu tilanne työt ja ideointi tahtovat jäädä muutaman aktiivisen toimijan varaan. Syyksi kiinnostuksen puutteeseen työmäärän ja ajan lisäksi on nähty mm. toiminnasta aiheutuvat kustannukset yhdistyksen puheenjohtajalle ja sihteerille. Tavoite: Tavoitteena on Kyläyhdistyksen toiminnan saaminen vireämmäksi ja sitä kautta kylätoiminnan elävöittäminen. Toimenpiteet: Kyläyhdistyksen toiminta pyritään saamaan houkuttelevammaksi ja sitä kautta lisätä kiinnostusta sitä kohtaan. Kyläilloissa nousi käytännön toimenpiteiksi puheenjohtajalle ja sihteerille määriteltävä kulukorvaus tehtävien hoitamisesta. Tässä yhteydessä otettiin esille ajatus matkapuhelimen hankkiminen yhdistyksen nimiin pj:lle ja sihteerille. Toimenpiteet otetaan esille seuraavassa kyläyhdistyksen kokouksessa ja etenemisestä päätetään siinä yhteydessä. Tarkoituksena on nimetä kyläyhdistyksen jäsenet uudelleen uusin voimin seuraavassa kyläkokouksessa. Kylälehden toimittaminen Tausta: Kyläsuunnitelman tekemisen yhteydessä ideoitiin kylälehti, jonka tarkoituksena on saada kuntoon kylän ikuinen ongelma tiedonkulku. Lehdessä on kaikilla kylillä toimivilla yhdistyksillä, yhteisöillä sekä erilaisilla kerhoilla ja piireillä mahdollisuus ilmoittaa toiminnastaan. Lehden tekemisestä aiheutuvia kustannuksia on tarkoitus kattaa lehdessä olevilla mainoksilla. Toimiakseen alueen tiedottajana, lehden tekeminen edellyttää sitoutumista sekä tekijöiltä että ilmoittajilta. Onnistuessaan lehti palvelee hyvin kyläläisiä. Tavoite: Lehtisen on ajateltu ilmestyvän kaksi kertaa vuodessa; kesällä Juhannukseen mennessä ja talvella Jouluun mennessä. Toimenpiteet: Lehden toimittamisen käynnistää Kyläyhdistys. Jatkossa lehden tekemisestä vastaa siihen nimitettävä toimituskunta. Lehti on tarkoitus jakaa joka kotiin laatikkojakeluna. 6
Harrastusryhmien aloittaminen Tausta: Kaatamon seudun alueella asuu aktiivisia ja monitaitoisia ihmisiä, jotka mielellään harrastaisivat omalla kylällä. Tällä hetkellä oman kylän tarjonta on kuitenkin melko rajallista ja harrastusten pariin on lähdettävä kauemmaksi. Tarvetta on tuntunut olevan ainakin liikuntaryhmästä ja kankaankudonta mahdollisuudesta. Tiloja kylältä löytyy liikkumiseen koululta ja esim. käsityötarpeisiin kylätalolta. Kunta on myös tarjoutunut osallistumaan mm. liikunnanohjaajan palkkakuluihin omalta osaltaan. Näiden lisäksi kyläilloissa nousi esille ideat kuorolauluryhmästä, karaokelaulusta ja puutyöverstaasta. Innostusta peräänkuulutettiin myös teatteritoimintaan. Kesäteatteriin kaivataan väriä myös omilta kyliltä. Tavoite: Tavoitteena on muutaman harrasteryhmän organisoiminen ja aloittaminen Kaatamon seudulla. Toimenpiteet: Kylätoimikunta nimettiin aloitteentekijäksi ja nimeämään tahon, mikä ryhtyy viemään asiaa eteenpäin. Tarpeellista on varmaan alkuun vielä kartoittaa kyläläisten kiinnostusta ja tarpeita. Kylä- ja Teatteritalon talon kunnostaminen Tausta: Liperin Harrastajateatteriyhdistys omistaa Ristin Kylä- ja Teatteritalon. Talo on aktiivisessa käytössä ja palvelee monia kylien ja useiden yhdistysten tarpeita. Taloa on kunnostettu ja ehostettu vastaamaan tämän päivän tarpeita. Työtä on tehty talkoovoimin ja kunnostukseen on saatu mm. Leader -hankerahoitusta. Nykyisellään edelleen kunnostettavia kohtia on useita. Kunnostusta kaipaavat ainakin varasto, liiteri ja wc:t. Kokonaan uusia rakennuskohteita olisivat teatterikatsomon kattaminen ja kioskirakennuksen tekeminen. Ajatuksena on myös tanssipaikan tekeminen entiseen puuliiteriin. Toimenpiteet: Teatteriyhdistys kartoittaa rahoitusmahdollisuuksia ja tekee tarvittavat avustus- ja hankehakemukset sekä organisoi käytännön työn. Korpijärven ja Atsinlammen saunojen kunnostaminen Tausta: Kyläyhdistyksellä on omistuksessa saunat Korpijärven ja Atsinlammen rannalla. Molemmat saunat ovat myös kyläläisten ja muiden yhdistysten käytettävissä. Molemmat saunat kaipaavat kunnostamista ja ympäristöt siistimistä. Saunojen kunnostamiseksi on järjestetty aikaisemminkin talkoita ja niistä kyläläisillä on hyvät muistot. Toimenpiteet: Atsinlammen sauna on kiireellisemmän kunnostuksen tarpeessa. Saunan lauteet, tuplaikkunat sekä kiuas ja vesisäiliö ovat kunnostettava ensin. Kyläyhdistys tekee kunnostustöistä tarvittavat kartoitukset ja vetää kunnostustoimenpiteitä. Varsinainen työ tehdään kyläläisten voimin talkoilla. 7
Kinttumäen reitin kunnostaminen Tausta: Kylän alueella kulkee Kinttumäen Reitiksi kutsuttu metsäpolku. Kyläläiset muistelivat, että reitti on ollut aikoinaan pyykkireitti mitä pitkin naiset ovat kulkeneet pitkiäkin matkoja pyykille. Myöhemmin polku on kuuleman mukaan tunnettu myös ns. riiuureittinä. Reitin varrella, Pöllänmäellä on museokohteeksi valittu Alpo Suonisen omistama talo. Hän on luvannut näyttää ja esitellä taloa sopimuksesta. Reitti olisi ihanteellinen ulkoilu- ja kuntoilupolku. Tavoite: Tavoitteena on raivata osittain pusikoitunut ja metsittynyt reitti niin, että se olisi patikoitavassa kunnossa. Toimenpiteet: Reitin varrella olevista maaomistuksista tehdään kartoitus ja selvitys sekä pyydetään luvat kunnostamista varten. Kunnostamistyötä tehdään kyläläisten voimin talkoilla. Asiasta vastaavaksi tahoksi kirjattiin metsästysseurat, mitkä organisoivat toiminnan. Asuntotonttien markkinoiminen Tausta: Kaatamon seudulla lähestulkoon kaikki talot ovat tätä nykyä asuttuja. Tilaa seudulla riittäisi ja hyviä rakennuspaikkoja on runsaasti uusille tulijoille. Kylien tonttitarjonta on kuitenkin heikkoa ja tietoa mahdollisesti myytävistä tonteista ei ole keskitetysti olemassa. Tavoite: Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kylillä olevista tonteista. Toimenpiteet: Kylän tonttitarjontaa lisätään selvittämällä ketkä maanomistajista ovat mahdollisesti tarjoamassa tontteja uudisrakentajille. Kylän tonttitarjonta liitetään osaksi Liperin muuta tonttitarjontaa ja edellytetään myös kunnan markkinoivan alueen tontteja. Kyläyhdistys on tässä työssä aktiivinen käynnistäjä ja valitsee työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Kesäkioski Tausta: Kaatamon seudulla ei ole tällä hetkellä toimivaa kyläkauppaa. Kaupan puuttuminen korostuu erityisesti kesäaikana, jolloin ihmisiä ja myös lomalaisia on liikkeellä enemmän. Alue vilkastuu osaltaan myös kesäteatteritoiminnan myötä. Kioskitoiminnan aloittaminen koetaan kuitenkin melko haasteellisena monimutkaisen paperisodan ja elintarvikelain mukanaan tuomien määräysten vuoksi. Tavoite: Tavoitteena on löytää mahdollinen yrittäjä tai muu toimija, joka ryhtyisi pyörittämään kesäisin kioskitoimintaa. Toimenpiteet: Kyläsuunnitelmailloissa oli esillä useampiakin ajatuksia kioskin toteuttamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona toimintaa mietittiin järjestettäväksi kesäteatterin yhteydessä hoidettavan kahvituksen lisätoiminnaksi. 8
Kyläsuunnitelman tekeminen aloitettiin 6.2. perehtymällä kyläsuunnittelun periaatteisiin ja Tulevaisuuden Verstas työskentelymenetelmään. Ensimmäisessä illassa tarkasteltiin kylän nykyistä tilannetta ja kylän osaamista. Analyysi-illassa pohdittiin kylän ilmapiiriä, perinteisiä tapahtumia ja seudun yrityksiä ja yhdistyksiä. Tulevaisuuden verstaassa kerättiin tietoa kylien ammatti- ja harrastusosaajista sekä etsittiin kyläläisille tärkeitä rakennuksia, luontokohteita ja paikkoja. Yhdistyksiä seudulla Korpivaaran kalastuskunta Korpivaaran metsästysseura Ristin kalastuskunta Ristinpohjan metsästysseura Kaatamon Erä Kaatamon kalastuskunta Kaatamon Martat Ristinpohjan maamiesseura Ristin Martat Multi Martat Kaatamon kyläyhdistys Kaatamon lentopallo Liperin harrastajateatteriyhdistys 4H kerho partiolaiset Pykälän Erä Perinteisiä tapahtumia ja tempauksia Kesäteatteri Joulujuhlat Äitienpäiväjuhlat Hirvipeijaiset Kansalaisopistojen opintopiirit Onkikisat koulun oppilaiden ja vanhempien yhteinen talvitapahtuma teatteriretket avantouinti rakennusprojektit kyläyhdistyksen toimesta uuden vuoden vastaanotto järjestöjen viestihiihto jalkapallo tanssikurssit Yrityksiä kylillä Maidontuottajatilat (n. 20) Korjaamo Romppanen Leipomo Liperin Tähkä RTV-liike VIPT Ky Vipuveräjä Tilasiemen Paavo Koponen Takomo Ikonen Puutavaraliike Asikainen Junnisten saha ja höyläämö, Autoilijat J. Ikonen, K. Rummukainen, P. Kasurinen ja P. Miinalainen Keramiikkapaja Tiainen Parturiliike A. Mutanen Ottiviehe Hoitokoti Kaivinkoneurakoitsija O-P Ikonen Metsäpalvelu Burman Metsäkoneurakointi Kiiski Lihantuottajatilat (n. 5) Riistataloustila ja remonttireiska Lintutila J. Asikainen Viljatiloja Pitopalvelu Silja Juvonen 9
Kylän kartoitus metallialan ammatt. panostaja kirvesmies leipuri viikateseppä RTV-korjaaja kalastaja Ammattiosaamista maanviljelijä autonkuljettaja kaivinkoneenkulj. kokki terveydenhoitaja opettajat autonasentaja veneentekijä keramiikkataiteilija metsäalan ammattilaiset sirkkelisahuri automaalari puuseppä Harrastusosaamista sta ruoanlaitto- ja askartelukurssit, metsästys, kalastus, käsityöt, puutyöt, urheiluampuminen, lentopallo, avantouinti, hiihto, monimuotoinen liikunta, moottorikelkkailu, luistelu, kesäteatteri Rakennuksia: Pöllänmäki Kylätalo Savolaisten kotimuseo Kaatamon Erän maja Ristinpohjan metsästysseuran maja Paikat: Täyssinän rauhan rajakivi Desanttien Muistomerkki (Korpivaara) saarimerkit: Venäjän kaita, Ruotsin kaita Palvelut Rakennukset, paikat ja luontokohteet Luontokohteet: vesireitti Heposelkään - Ristinlampi-Rikinlampi-Pukinlahti Pirttivuori Karpanrimpi Helvetinsuo Korpioja - Korpijärvi-Ristinlampi Kytöoja - Juojärvi Kylän omat korjaamot: takomo, RTV, traktorihuolto leipomot ja pitopalvelut: Liperin Tähkä ja Silja Juvonen kuljetus: puutavara, sora ja taksit parturi kirvesmies kirjastoauto koulu sähkömies keramiikkapaja vieheentekijä metsäpalvelu koneurakointi Kuntakeskus alko ruokakaupat pankki posti terveydenhuolto lupa-asiat rautakauppa kukka- ja hautauspalvelu apteekki palo- ja pelastustoimi eläinlääkäri seurakunta ravintola Kaupunki verotoimisto poliisi erikoisliikkeet lääninhallitus 10
Toisessa illassa 16.2. tavoitteena oli etsiä ja kaivaa esille Kaatamon seudun kehittämisen esteet ja ongelmat. Tulevaisuuden Verstaan synkistelyillan tavoitteena on pureutua niihin kyläläisiä harmittaviin epäkohtiin, jotka eivät ehkä muuten pääsisi kuuluville. Illan aikana työstettiin myös kylän nelikenttäanalyysi eli kirjattiin ylös vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhkatekijät. KIRJATUT ONGELMAT Asukasluku 20-30 -vuotiaat nuoret kaikonneet Elinkeinot työpaikat kaukana maatalouden rakennemuutos omaishoitajien asema Harrastukset nuorten harrastusmahdollisuudet vähäiset metsästysrajoitukset Infra jätevesiongelmat ei laajakaistaa Kylätoiminta kateus kylähulluus leimataan haihatteluksi eli köyhät kyykkyyn kyläyhdistyksen kokousten osanottajapula Kylätoiminta jatkuu kylätoiminta muutaman hengen varassa yrittäjäkateus kyläläisten kastijako kylätoiminta pyörii liikaa maanviljelyksen ympärillä mielistely neljä eri kylää ukkoutuminen/mummoutuminen Palvelut kioski puuttuu odottava koulukuolema ei kesäkuppilaa ampumarata kelkkareitit yritystoiminnan kapea-alaosuus kunnan suhtautuminen ikäihmisiin Ympäristö ankarat pakkaset 11
NELIKENTTÄANALYYSI VAHVUUDET: - monipuolinen väestöpohja - sijainti - valtaväylä =>kulkuyhteydet - rauhallisuus - luonnon puhtaus - vesistörikkaus - hyvät viljely- ja metsästysmaat - virkistysmahdollisuudet (metsästys, kalastus) - naapuriapua saatavilla - kyläkoulu - monipuolinen osaaminen, paljon yrittäjiä - toiminta (yhdistykset) - hyvät marja- ja sienimaastot MAHDOLLISUUDET: - ympäristön monimuotoisuus - urheilu-/luontoharrastukset - EU-tukirahastot - matkailu, virkistys (kyläpolku, laavut) - Varkaudentien hyödyntäminen - poikamiesten avioliitot - erikoisosaaminen =>yhteisyrittäjyys - sijainti - kesämökit ympärivuotiseen asumiseen - Internet-yhteydet - liikenneyhteyksien kehittäminen - kaikki mukaan toimintaan, uudet asukkaat sisään - erikoisviljely HEIKKOUDET: - alhainen järjestäytymisaste - passiivisuus - kaupan puute - ikärakenne - huono tiedonkulku - työkiireet - palveluiden väheneminen - huonot liikenneyhteydet, liian pitkät matkat vanhuksille - työttömyys - sisäänlämpiäviä seuroja - huonot tietoliikenneyhteydet - emäntien puute - vesistöjen rantautumispaikat UHKATEKIJÄT: - koulun lakkauttaminen 2008? - poliittiset tahot - passivoituminen, yhteydenpidon väheneminen - taajamiin muuttaminen =>väkimäärän väheneminen - lintuinfluenssa - liiallinen byrokratia =>haittaa uuden luomista - ikärakenteen vääristyminen =>vanheneminen - nuoriso työn perässä maailmalle - ei vanhuspalveluiden tarjoajia 12
Verstaan kolmannessa kyläillassa 23.3. työstettiin kylän unelmaa. Tavoitteena oli hahmottaa kylän tavoitteita ja päämääriä, työstää kuvaa kylästä kymmenen vuoden päästä sekä arvioida maailman menon vaikutusta omalle kylälle. Irrotteluvaiheen alussa viriteltiin mielikuvitusta mm. harjoituksin ja tuotettiin Ideariihi tuottamaan mahdollisia ja mahdottomia ideoita ja ajatuksia kylän kehittämiseksi. Tarkoituksena oli luoda mahdollisimman suuri määrä ideoita, joista valittiin keskeisimmät äänestämällä. KYLÄN UNELMAT Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot: t: (visio 5-10 v. päästä) koulun jatkuvuus ellei kylää kehitetä, on vaara, että se taantuu ikärakenne eläkeläisvoittoinen, nuoret vähissä maataloudessa 1-2 tilaa, erityisviljely (marjatila) loma-asutusta toimiva kotiapu yritystoimintaa =>positiivinen väestönkehitys energiaomavaraisuus =>biovoimala tähtitorni turistinähtävyys kesäkahvio lepikoita, pajukoita, pusikoita =>metsureita helikopterikenttä Kylän unelmat; päämäärämme ja tavoitteemme - väestönkasvun unelma 50%, tavoite 25% - kaupan tai kioski saaminen ja sen toimintaedellytysten turvaaminen - entisten elinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen - luontomatkailun kehittäminen - eksoottisten eläinten karjatila =>matkailueuroja - isot tilat työllistävät kylän työikäiset, liha ja maito jalostetaan omalla tilalla, ne menevät kylän kouluihin, päiväkotiin, vanhainkotiin ja matkailuyrityksille =>elintarvikeomavaraisuus - monipalvelutalo, jossa kauppa, terveyspiste, kuljetuspalvelut, palveluasuminen, ruokapalvelu ja puhtaanapito vanhuksille sekä päivähoito lapsille ja vanhuksille 13
Kylän unelmat jatkuvat - yrittäjien tuotteiden markkinointi - suoramyynti maatiloilta - kaikki kyläläiset puhaltavat yhteen hiileen - mylly Korpiojaan = vesiratas =Myllyoja - olutpanimo - erotiikkamessut - teatterilla katettu katsomo, kylän yhteinen kokoontumispaikka - junaradan varteen yrityksiä =>lastaus- ja sivuraiteita Maailmanmenon vaikutus kyläämme - maatalous tulee vähentymään =>muutama iso tila, koska niin vaaditaan - puhtaana säilynyt luonto lisää kesäasutusta, virkistysmahdollisuuksia (marjastus, sienestys, metsästys, kalastus) ja voimistaa maataloutta - kuntaliitokset =>palvelut kauempana, olemme kaupunkilaisia - maahanmuuttajat? - kiinteistövero - EU:n mukanaan tuomat vaikutukset KIRJATUT IDEAT Elinkeinot biovoimalaitos suoramyyntikauppa elementti- ja hirsitalotehdas ylämaannauta-/biisonitarha tyrnimarjatarha autoliike kasino klapikauppa mattokutomo Myllypuron voimalaitos rapujen kasvatusta tryffelisienten kasvatusta ilotalo jokihelmisimpukan kasvatusta kalliomurskaamo mylly olutpanimo sukkatehdas Kyläillassa syntynyt biovoimalaitoksen suunnitelma 14
Harrastukset kuntosali suurpetojen metsästysluvat paikallistasolle kuoro retkeily-/vaellusreitti golf-kenttä käsityötupa/-paja monitoimitalo uimahalli hyppyrimäki jäähalli kirpputori lasten teatterikoulu moottorirata ohjaskelkkarata urheilukisahalli Infra kevyen liikenteen väyliä moottorikelkkareitti (Valamo- Joensuu-Outokumpu) Kulttuuri synagoga Kylätoiminta teatteriretkiä Vapaapalokunta hiihtoretki laskiaisena Pykäläsärkkään missikisat taiteilijatalo kylän juhannusjuhla kylän vahvin mies/nainen kisat nukketeatteri työnäytöksiä urheilukisat vaimojenvaihtoviikot Palvelut baari/kioski/kauppa kallioluolasto Pirttivuoreen matkailurysäksi monipalvelutalo lastentarha leipomo ravitsemusliike veikkauspiste perhepäivähoitoa pesula retkeilymaja Ympäristö 10 teollisuustonttia 100 omakotitalotonttia lintutorni näkötorni Huistinvaaralle kerrostalo tähtitorni 15
Kyläsuunnitelmatyössä yössä mukana: Maaseudun Sivistysliitto Itä-Suomen aluekeskus www. msl.fi Pohjois-Karjalan Kylät ry www.kylat.fi Joensuun seudun LEADER ry www.joensuu-leader.net 16