Lausunto 1 (5) 25.10.2011 Dnro 3270/90/2011 Sivistysvaliokunta EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 19.10.2011 HE 60/2011 VP EDUSKUNNALLE LAEIKSI KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA AN- NETUN LAIN MUUTTAMISESTA SEKÄ OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA VÄLIAIKAISESTA MUUTTAMISESTA Hallituksen esityksessä 60/2011 ehdotetut muutokset liittyvät pääosin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen. Lisäksi osa muutoksista on teknisluonteisia. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallituksen esityksen 60/2011 vaikutukset voidaan jakaa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeviin ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista valtionosuutta ja muuta rahoitusta koskeviin muutoksiin seuraavasti: Vaikutus kuntien rahoitukseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden (1704/2009) kautta 1. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti 31,42 Muutos -2,69 prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna; sisältää hallitusohjelman mukaisen valtionosuuteen tehtävän 631 milj. euron menosäästön, jonka vaikutus valtionosuusprosenttiin -2,70 prosenttiyksikköä, ja kunnille säädettyjen uusien ja laajentuvien tehtävien vaikutuksen, jonka vaikutus valtionosuusprosenttiin +0,01 prosenttiyksikköä. Opetus- ja kulttuuritoimessa valtionosuusprosentin tilapäinen muutos 31,42 prosenttiin koskee esi- ja perusopetusta, yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta. 2. Kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta Kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali muutos, jonka vaikutus jakautuu kuntiin erittäin epätasaisesti [-115, +600 ]. 3. Muutokset valtionosuuteen tehtävissä vähennyksissä ja lisäyksissä Sisältää mm. vuoden 2012 kunnallisverotuksen verovähennysten täysimääräisen kompensaation valtionosuusjärjestelmän kautta. Vaikutus kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien rahoitukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen rahoituksen kautta 4. Ylläpitäjärahoituksen valtionosuusprosentti 41,89 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) perusteella valtionosuus ylläpitäjämallissa määräytyy lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Hallituksen esityksessä edellä mainittujen koulutusmuotojen osalta valtionosuusprosentti esitetään säilytettäväksi nykyisellään 41,89 prosenttina. Vuoden 2102 talousarvioesityksessä ei esitetä menosäästöjä lukiokoulutukseen eikä ammatilliseen koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen osalta menojen leikkaus on 2 miljoonaa euroa. 5. Hallitusohjelman mukaisten menosäästöjen toteutus museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuusrahoituksessa Vaikutus yksikköhintarahoituksen alentamisen kautta Lisäksi teknisluonteiset muutokset 6. Valtionapuviranomainen perustamishankeasioissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2012 nimenmuutokseen liittyvä terminologian tarkistus. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puhelin 09 7711 Telefax 09 771 2291 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net Finlands Kommunförbund Andra linjen 14 00530 Helsingfors PB 200, 00101 Helsingfors Telefon 09 7711 Telefax 09 771 2291 fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi www.kommunerna.net
2 (5) Muutokset lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnille myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettava esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti Hallituksen esityksessä ehdotetaan alennettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia vuoden 2011 tasosta 34,11 yhteensä 2,69 prosenttiyksiköllä 31,42 prosenttiin vuodelle 2012. Valtionosuusprosentin muutos sisältää pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävän 631 milj. euron menosäästön (-2,70 prosenttiyksikköä) ja valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutoksen vaikutuksen (+0,01 prosenttiyksikköä). Vuodelle 2012 tehtävällä kustannustenjaon tarkistuksella ei esitetä olevan muutosvaikutusta valtionosuusprosenttiin. Valtionosuusprosentin alentaminen kasvattaa kuntien itse rahoittamaa osuutta. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu on kaikissa kunnissa yhtä suuri, noin 118 euroa asukasta kohden. Hallitusohjelman menosäästöistä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot ja kulttuuripalvelut) kohdistuva leikkaus on hallitusohjelman leikkauksista suurin. Se toteutetaan kokonaisuudessaan jo hallituskauden ensimmäisenä vuotena 2012 pienentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 2,70 prosenttiyksikköä. Valtionosuusleikkaus vähentää kuntien tuloja vuonna 2012 yhteensä 118 euroa asukasta kohden, mikä lisää kunnissa painetta veronkorotuksiin. Valtion rahoituksesta opetus- ja kulttuuritoimeen suurin osa, noin 1,4 miljardia euroa maksetaan osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuritoimessa suurin menoerä on perusopetus. Esi- ja perusopetuksen laskennallinen osuus peruspalvelujen valtionosuusleikkauksesta on vuositasolla noin viidennes. Valtionosuusmäärärahojen menetykset koskevat myös yleisiä kirjastoja ja kulttuuritoimea sekä asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Kuntaliitto on huolestunut valtionosuusleikkauksista ja niiden vaikutuksista opetus- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen. Perusopetuspalvelujen järjestäminen on jäämässä yhä suuremassa määrin kuntien vastuulle. Valtionosuusmäärärahojen menetykset edellyttävät kunnissa merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä, jotka eivät voi olla vaikuttamatta palvelujen heikkenemiseen. Valtionosuusmenetykset pakottavat kuntia kunnallisveron nostoon ja lisäämään omaa velanottoaan. Valtionosuuden leikkauksen kuntien tuloja vähentävä vaikutus koko hallituskaudella vuosina 2012-2015 on 2,6 mrd. euroa (4 * 631 milj. + indeksikorotusten vaikutus). Kuntaliitto kannan mukaisesti valtionosuusleikkauksen jaksottaminen neljälle vuodelle olisi ollut kuntatalouden kannalta siedettävämpi vaihtoehto leikkauksen toteuttamiseksi. Jaksottaminen olisi antanut kunnille aikaa sopeuttaa toimintoja pieneneviin tuloihin, vaikkakin myös jaksottaminen tasaisesti hallituskaudelle olisi merkinnyt yhteensä 1,5 mrd. euron tulonmenetyksiä.
3 (5) Hallitusohjelmassa, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksessa on useita linjauksia, jotka toteutuessaan laajentaisivat kuntien tehtäviä ja lisäisivät niiden menoja. Molemmissa edellä mainituissa kehittämissuunnitelmaluonnoksissa on puutteena, että niissä ei ole käsitelty ehdotuksista aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Kuntaliitto huomauttaa, että hallitusohjelman mukaan uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Uusiin tehtäviin tai nykyisten tehtävien laajentamiseen ei ole jatkossa mahdollisuuksia ilman merkittäviä veron korotuksia. Vallitsevassa taloustilanteessa kunnille ei tule asettaa uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä. 2. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu kahdesta toisiinsa kytkeytyneestä osasta, kustannuserojen tasauksesta ja tulopohjaerojen tasauksesta. Kaksiosaisen valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset lakisääteiset palvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla. Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi kunnan laskennallisiin verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta. Tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, johon nykylainsäädännön mukaan otetaan huomioon kunnan yhteisöverotuoton lisäksi kunnallisvero ja kiinteistövero siten, että laskennassa käytetään kunnan omien veroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteja. Kiinteistöveron tasauksesta poiston tarkoitukseksi on hallituksen esityksessä mainittu kiinteistöveron osuuden lisääminen kuntien tulopohjassa. Muutoksen tarkoitusta on havainnollistettu hallituksen esityksen yleisperusteluissa taulukoilla kuntien kiinteistöverotuksen ylä- ja alarajojen sekä veroprosenttien kehityksestä. Tasauksen muutos on esitetty tehtävän siten, että jatkossa kunnan laskennallista kiinteistöveroa ei enää otettaisi huomioon tasauksen perusteena olevassa laskennallisessa verotulossa. Kiinteistöveron poistoa tasauksesta on useissa yhteyksissä virheellisesti perusteltu sillä, että tasauksesta poiston myötä kunnat saisivat suuremman osan kiinteistöveron tuloista itselleen. Kuntaliitto haluaa korjata väärinkäsityksen ja korostaa, että tasausjärjestelmän laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan veroprosentin asetannalla ei ole käytännössä merkitystä kunnan tasausjärjestelmässä saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. Tasausjärjestelmän laskennallisuudesta johtuen hallituksen esityksen perustelut kiinteistöveron tasauksesta poistolle eivät ole johdonmukaisia ja selkeitä. Tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään koko maan keskimääräisiä veroprosentteja, ei kunnan omia veroprosentteja. Täten kunnan omissa veroprosenteissa tapahtuvat muutosten myötä kunta saa koko veronlisäyksen itselleen, eikä muutos veroprosenteissa juurikaan vaikuta kunnan tasauksessa saaman tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään. Kuntaliitto on julkaissut 8.10.2010 muistion Veroprosentin korotus ei vaikuta valtionosuuksien tasaukseen (liite 1), jossa laskentaesimerkin avulla havainnollistetaan kunnan veroprosentin muutoksen vaikutusta kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali. Muutoksen vaikutus kuitenkin jakautuu kuntien välillä erittäin epätasaisesti (liite 2). Suurin asukaskohtainen valtionosuuden menetys on yli 100 euroa (Liminka) ja suurin asukaskohtai-
4 (5) nen valtionosuuden lisäys puolestaan noin 600 euroa (Kustavi). Muutoksesta hyötyvät erityisesti sellaiset kunnat, joiden kiinteistöveron osuus kokonaisverotulosta on suuri (erit. mökkija voimalaitoskunnat). Muutoksen vaikutus jakautuu kuntien välillä erittäin epätasaisesti. Koskaan aikaisemmin ei ole tehty muutoksia, joiden vaikutus kuntien tuloihin olisi ollut yhtä suuri ilman, että muutosvaikutuksia olisi vähennetty siirtymä-, järjestelmämuutos- tai muilla tasauksilla. Valtionosuustuloissa tapahtuvat vähennykset pienentävät kunnan kokonaistuloja, mikä lisää kunnallisverotukseen kiristämispainetta. Kuntaliitto on 14.10.2011 julkaissut laskelman (liite 3), jossa on esitetty hallitusohjelman linjausten aiheuttama vaikutus kunnan tuloveroprosentin nostotarpeeseen tai alentamisvaraan. Laskelman mukaan verotuloihin suhteutettuna kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on kunnissa äärimmillään niin suuri, että muutoksen myötä kunnan saama valtionosuuden lisäys vastaa lähes viiden (4,9) prosenttiyksikön alennusta kunnallisveroprosentissa (Kustavi). Vastaavasti muutoksessa eniten menettävien kuntien valtionosuuden vähennys vastaa 1,2- prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroprosentissa (Merijärvi). Kiinteistöveron tasauksen poiston vaikutus on 234 kunnalle negatiivinen. Vain 86 kuntaa hyötyisi hallituksen esityksestä. 3. Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Hallituksen esityksessä ehdotetaan veroperustemuutoksista johtuvat kunnallisveromenetykset korvattavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisäämällä 49,18 eurolla asukas kohden. Kompensaatiolaskelmissa ei ole huomioitu vakuutettujen sosiaaliturvamaksujen korotuksia. Myös sairausvakuutuksen päivärahamaksu voi kohota. Nämä muutokset pitää ottaa huomioon, jotta kompensointi on hallitusohjelman mukaisesti täysimääräistä. Lopullinen kompensoitava euromäärä tulee tarkistaa verovuoden 2010 verotuksen valmistuttua lopullisten verotietojen mukaiseksi. Hallitusohjelman mukaan kunnallisverotuksen verovähennykset pyritään kompensoimaan kunnille pääasiassa verojärjestelmän kautta. Kuntaliitto pitää tätä kannatettavana ja edellyttää, että näin myös jatkossa valtion tulevissa talousarvioissa menetellään. Vuodelle 2012 esitettävät kompensaatiot toteutetaan vielä pääosin (4/5-osaa) valtionosuusjärjestelmän kautta. Vain yhteisöveron muutokset kompensoidaan verojärjestelmän sisällä. Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseksi valtionosuudesta tehtävää vähennystä ehdotetaan jatkettavaksi yhdellä vuodelle vuoteen 2015 saakka. Samalla poistetaan eräät määräaikaiset säännökset, joilla ei ole enää vaikutusta valtionosuuteen. Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennettiin lain perusteella 0,23 euroa asukasta kohden Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamisen sekä toiminnan rahoittamisen vuoksi. IT-palvelukeskusta ei kuitenkaan perustettu, joten vähennykseen ei ole enää perusteita. Kuntaliitto pitää kannatettavana vähennyksen poistoa. Lisäksi vuonna 2011 kuntien valtionosuudesta vähennetty 1,25 milj. euroa tulisi palauttaa kunnille, koska IT-palvelukeskusta ei perustettu. Kuntaliitto on esittänyt vähennyksen poistoa jo syksyllä 2010 mm. lausunnossaan hallintovaliokunnalle (KL lausunto 18.10.2010). Muutokset lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa annetussa laissa säädetään koulutuksen ylläpitäjille myönnettävästä yksikköhintarahoituksesta lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppi-
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen hyödyn kertyvinä verotuloina eikä kunnan asema heikkene mitenkään valtionosuuksien tasauksessa olipa kunta tasauslisän saaja tai tasausvähennyksen maksaja. Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin Kunnalle maksettava tulovero lasketaan seuraavasti: Ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset, jolloin saadaan verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa. Tämä kerrotaan kunnan tuloveroprosentilla, jolloin saadaan vero tulon perusteella. Tästä vähennetään veroista tehtävät vähennykset, jolloin saadaan maksettava kunnallisvero. MAKSETTAVAN KUNNALISVERON LASKENTA Esim. Ansiotulot 20 000 Vähennykset ansiotuloista 4 000 Ansiotulot vähennykset 16 000 Tuloveroprosentti 20 % Kunnallisvero (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä) 3 200 Vähennykset verosta -700 Maksettava kunnallisvero 2 500 Eduskunta säätää tuloverotuksessa tehtävistä vähennyksistä verolaeilla. Viime vuosina eduskunta on hallituksen esityksen mukaisesti päättänyt kasvattaa verovähennysten määrää vuosittain. Verovähennyksiä on luonnollisten henkilöiden tuloverotuksessa kahden tyyppisiä. Osa vähennyksistä tehdään tuloista ja osa veroista. Tuloista tehtävät vähennykset pienentävät verotettavan tulon määrää ja vähentävät siten henkilön veroja hänen marginaaliveroprosenttinsa verran. Verosta tehtävät vähennykset puolestaan vaikuttavat euromääräisesti suoraan veron määrään vähennyksen verran. Kunnan tuloveroprosentilla ei ole minkäänlaista vaikutusta ansiotuloista tehtäviin vähennyksiin, koska tuloista tehtävien vähennysten määrä riippuu ainoastaan tulolajista ja henkilön tulotasosta. Palkansaajan merkittävimmät tuloista tehtävät vähennykset ovat ansiotulovähennys, tulonhankkimisvähennys sekä pakolliset vakuutusmaksut. Eläketuloista vähennetään varsin suuri eläketulovähennys. Kaikkein pienituloisimmat puolestaan saavat perusvähennyksen. Esimerkiksi vuonna 2010 kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määrä on 51 % ansiotulon 2 500 euroa ylittävästä osasta 7 230 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vä-
hennyksen määrä pienenee 4,5 %:lla mainitun määrän ylittävältä osalta. Ansiotulovähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 570 euroa. Kunnan tuloveroprosentilla ei ole myöskään käytännössä minkäänlaista vaikutusta veroista tehtäviin vähennyksiin. Esimerkiksi työtulovähennyksen määrä vuonna 2010 on 5,2 % ansiotulon 2 500 euroa ylittävältä osalta. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa pienenee vähennyksen määrä. Myös asuntolainojen korot saa vähentää alijäämähyvityksen kautta ansiotuloista menevästä verosta. Alijäämähyvitys on verosta tehtävä euromääräinen vähennys, joka on samansuuruinen riippumatta kunnan tuloveroprosentista. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Kunnanvaltuustojen päättämä kunnallisveroprosentti vuonna 2010 on keskimäärin noin 19 %, mutta kuntalaisten ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on noin 14 %. Kunnan nostaessa veroprosenttia 1 prosenttiyksiköllä, nousevat kunnan asukkaiden maksettavat kunnallisverot reilulla 0,7 prosenttiyksiköllä ansiotuloista laskettuna. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että nimellisveroprosentin korotuksen tuomat lisätulot menevät täysimääräisesti kunnalle. Valtio tai toiset kunnat eivät välittömästi hyödy millään tavoin kunnan veroprosentin nostosta. Julkisissa keskusteluissa on esiintynyt virheellisiä väitteitä kunnan tuloveroprosentin noston vaikutuksista. Esimerkiksi on jopa väitetty, että kunta saa vain yhden prosenttiyksikön hyödyn, vaikka kunta nostaisi veroprosenttiaan neljällä prosenttiyksiköllä Jos esimerkiksi kuvitteellinen kunta X nostaisi kunnallisveroprosenttia 4 prosenttiyksiköllä vuodelle 2011, kasvaisivat verotulot reilulla 18 miljoonalla eurolla. Jokainen prosenttiyksikön korotus lisäisi verotuloja noin 4,5 miljoonaa euroa ja vastaava summa olisi pois asukkaiden käytettävistä tuloista (ks. liite 1). Veroperustemuutosten kompensaation laskentapohjana käytetään kunnassa toteutuneita ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä ja veroista tehtäviä vähennyksiä. Kunta ei siis voi veroprosenttia muuttamalla vaikuttaa veroperustemuutosten kompensaatioon. Kunnallisveroprosentin noston vaikutus valtionosuuksien tasauksen määrään Tuloveroprosentin korottaminen tai alentaminen ei vaikuta olennaisesti tasausjärjestelmän tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään. Useimmissa tapauksissa vaikutusta ei ole laisinkaan. Veroprosentin korotus hyödyttää kuntaa aina enemmän verotulojen lisäyksenä kuin sen mahdollinen laskennallinen negatiivinen tai positiivinen vaikutus tasausjärjestelmässä. Verotuloihin perustuvalla tasauksella tasataan valtionosuuksia kuntien kesken. Tasauslisä lisää valtionosuuksia ja tasausvähennys vähentää. Tasauslisä = tasausrajan (91,86 %) ja kunnan laskennallisten verotulojen erotus täysimääräisesti rajan alapuolella oleville kunnille. Tasausvähennys = rajan ylittäville kunnille 37 % rajan ylittävistä laskennallista verotuloista. Laskennassa käytetään koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia oman veroprosentin sijasta. Kunnallisveroa ei siirretä kunnasta toiseen.
Lisäksi mahdollinen vähäinen vaikutus tasauksessa on kaksi vuotta viiveellinen, kun taas veroprosentin korotus alkaa tuottaa kunnalle verotuloja välittömästi heti korotuspäätöstä seuraavan vuoden alusta. Tuloveroprosentin korottamisesta luopuminen tasausjärjestelmän takia aiheuttaa siten kunnalle suuremmat verotulojen menetykset kuin tasausjärjestelmän kautta saatava mahdollinen hyöty. Näin ollen veroprosentin korottamatta jättämiseksi esitetyt perustelut, joissa tasausjärjestelmän väitetään korvaavan korotusta vastaavat verotulot, eivät pidä paikkaansa ja aiheuttavat kunnalle tulonmenetyksiä. Kuntakohtaista tasausta laskettaessa pohjana käytetään laskennallisia (ei todellisia) verotuloja ja koko maan keskimääräistä painotettua tuloveroprosenttia (ei omaa päätettyä veroprosenttia). Tämän vuoksi kunnan omalla tuloveroprosentin muutoksella ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään. Pieniä muutoksia tasaukseen tulee vain ja ainoastaan silloin, jos keskimääräinen tuloveroprosentti muuttuu. Matemaattisesti voidaan todistaa, että yhden pienehkön kunnan tuloveroprosentin korotus ei vaikuta keskimääräiseen tuloveroprosenttiin eikä tasauksen määrään millään tavalla. Asukasluvultaan suuren kunnan tapauksessa veroprosentin korotus voi nostaa keskimääräistä veroprosenttia. Silloinkin vaikutus on vähäinen enintään vain noin parin prosentin luokkaa yhden prosenttiyksikön tuottamasta verotulon lisäyksestä. Muilla kunnilla vaikutus on vaihteluvälillä 0-2 prosenttia. Kunnan oma veroprosentti ei vaikuta yhdenkään kunnan tasauksen laskennassa. Seuraava matemaattinen kaava todistaa oman veroprosentin vaikutuksen poistumisen laskennassa: Kunnan x laskennallinen kunnallisvero (verontilityslaki 3 a ) = P P x x MV x = P x P x x VT x = P x VT x P x Laskennallinen kunnallisvero saadaan kertomalla koko maan (P) ja kunnan tuloveroprosentin (Px) suhteella kunnan maksettava kunnallisvero (MVx). Koska maksettava kunnallisvero saadaan kertomalla kunnan tuloveroprosentilla kunnan maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot (VTx), eliminoituu kunnan oman tuloveroprosentin vaikutus laskennalliseen kunnallisveroon. Jos esimerkiksi kunta X nostaa veroprosenttiaan neljällä prosenttiyksiköllä, se tuottaa kunnalle viimeisiin v. 2009 verotuksen ennakkotietoihin (verohallitus 30.8.2010) perustuen 16,6 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Vaikutus vuoden 2011 tasaukseen on häviävän pieni. Tasausraja nousee keskimääräisen veroprosentin 0,03 prosenttiyksikön nousun johdosta 4,20 euroa/asukas. Kunnan laskennalliset verotulot kasvavat 4,33 euroa/asukas. Koko tasauslisä (valtionosuus) pienenee vain noin 3 612 euroa. Vaikutus tasaukseen on siis mitätön eikä sillä ole merkitystä veroprosentin korotuksen kannalta (liite 2).
Liite 1. Laskelma kunta X:n kunnallisveroista KUNTA X:N TULOT, VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA KUNNALISVERO VUONNA 2011* 1 000 Ansiotulot 588 442 Vähennykset ansiotuloista -137 378 Ansiotulot vähennykset 451 064 Tuloveroprosentti 21,00 % Kunnallisvero (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä) 94 723 Vähennykset verosta -4 345 Maksettava kunnallisvero 90 378 yksi kunnallisveroprosentti tuottaa keskimäärin 4 303 000. Keskimääräinen yhden veroprosentin tuotto on hieman alhaisempi kuin yhden veroprosentin marginaaliverotuotto, koska vähennykset verosta syövät ensimmäisen reilun prosenttiyksikön tuoton kokonaan. KUNTA X:N TULOT, VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VUONNA 2011* 1 000 Ansiotulot 588 442 Vähennykset ansiotuloista -137 378 Ansiotulot vähennykset 451 064 Tuloveroprosentti 25,00 % Kunnallisvero (ennen verosta tehtäviä vähennyksiä) 112 766 Vähennykset verosta -4 345 Maksettava kunnallisvero 108 421 kunnallisveroprosentin nosto 21 %:sta 25 %:iin lisää kunta X:n verotuloja 18 043 000. jokainen prosenttiyksikön korotus lisää verotuloja 4 510 000. vastaavasti yhden prosenttiyksikön alennus vähentää verotuloja 4 510 000. * arvio vuodelle 2011 perustuu Kuntaliiton veroennustekehikkoon.
Liite 2 Veroprosentin vaikutus kunta X:n tasauksessa Kunta X:n kunnallisveroprosentti 20 % 24 % Keskimääräinen kunnallisveroprosentti 18,59 % 18,62 % Kunta X:n laskennallinen vero (laskettu keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla) 77 281 590 77 406 305 Kunta X:n laskennallinen vero/as. nousee 4,33 Koko maan laskennallinen vero/as. nousee 4,57 Tasausrajan muutos/as. (91,86 %) 4,20 Kunta X:n tasauksen vähennys/as. 0,13 (laskennallisen veron nousu 4,33 - tasausrajan muutos 4,20 ) Kunta X:n tasaus vähenee yhteensä 3 612
10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012) Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Yhteensä 5 347 269-49 -118 70 1 73-23 -124 280 Yhteensä, 1000-260 000-631 000 375 519 5 170 388 031 Akaa 17 012-25 -118 77-82 113-35 -591 Alajärvi 10 487-37 -118 103-58 111 1 15 Alavieska 2 770-17 -118 98-105 30-112 -310 Alavus 9 287-25 -118 98-51 117 21 196 Asikkala 8 552-38 -118 82 34 88 48 413 Askola 4 864-29 -118 59-85 50-123 -598 Aura 3 911-22 -118 65-82 67-90 -352 Enonkoski 1 615-51 -118 102-5 106 33 54 Enontekiö 1 876-30 -118 104 84 83 123 231 Espoo 247 970-92 -118 46 60 33-71 -17 647 Eura 12 507-39 -118 88-58 108-19 -237 Eurajoki 5 923-49 -118 76 205 215 329 1 946 Evijärvi 2 755-25 -118 98-42 30-57 -158 Forssa 17 904-38 -118 83-10 134 51 908 Haapajärvi 7 639-29 -118 100-75 57-65 -496 Haapavesi 7 418-30 -118 101-71 105-12 -93 Hailuoto 1 004-16 -118 119-25 16-25 -25 Halsua 1 289-46 -118 102-49 35-76 -98 Hamina 21 400-34 -118 76-11 91 5 112 Hankasalmi 5 542-24 -118 100-51 165 73 405 Hanko 9 462-63 -118 73-7 1-114 -1 078 Harjavalta 7 540-68 -118 83-0 249 146 1 101 Hartola 3 355-53 -118 93 92 46 59 199 Hattula 9 657-22 -118 58-2 -7-90 -870 Haukipudas 18 872-12 -118 72-87 105-40 -758 Hausjärvi 8 815-24 -118 70-70 130-12 -102 Heinola 20 258-28 -118 82 12 98 46 927 Heinävesi 3 912-81 -118 121-5 -7-90 -352 Helsinki 588 549-94 -118 47 57 24-84 -49 155 Hirvensalmi 2 439-47 -118 110 202 10 157 384 Hollola 21 962-25 -118 63-51 51-80 -1 758 Honkajoki 1 878-52 -118 94-45 -4-126 -236 Huittinen 10 663-32 -118 85-46 82-28 -296 Humppila 2 506-28 -118 90-67 153 29 73 Hyrynsalmi 2 736-47 -118 127-37 82 8 21 Hyvinkää 45 489-48 -118 62-11 70-45 -2 049
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Hämeenkoski 2 144-25 -118 84-61 151 31 67 Hämeenkyrö 10 489-18 -118 83-73 146 19 202 Hämeenlinna 66 829-40 -118 75 5 65-12 -821 Ii 9 382-22 -118 99-42 139 56 527 Iisalmi 22 095-40 -118 84-31 92-13 -278 Iitti 7 005-35 -118 82 25 105 59 411 Ikaalinen 7 428-36 -118 83 35 74 37 278 Ilmajoki 11 841-20 -118 83-72 146 19 223 Ilomantsi 5 883-73 -118 139-32 -18-101 -595 Imatra 28 540-38 -118 83-13 83-2 -66 Inari 6 778-56 -118 101 140 30 96 654 Inkoo 5 546-74 -118 68 38 46-39 -216 Isojoki 2 400-44 -118 133-65 109 14 34 Isokyrö 4 965-21 -118 89-91 126-15 -72 Jalasjärvi 8 214-34 -118 89-74 65-72 -591 Janakkala 16 892-25 -118 72-48 89-30 -501 Joensuu 73 305-39 -118 64-18 95-16 -1 163 Jokioinen 5 720-35 -118 71-79 106-56 -318 Joroinen 5 394-33 -118 85-58 113-11 -59 Joutsa 5 053-40 -118 99 12 110 63 317 Juankoski 5 170-23 -118 93-49 81-16 -84 Juuka 5 589-50 -118 119-40 152 62 348 Juupajoki 2 094-34 -118 93-19 39-38 -80 Juva 6 962-53 -118 94-30 109 2 17 Jyväskylä 130 816-29 -118 57-1 74-17 -2 230 Jämijärvi 2 041-27 -118 100-47 93 1 3 Jämsä 22 691-32 -118 89-13 154 80 1 825 Järvenpää 38 680-21 -118 46-7 29-71 -2 751 Kaarina 30 911-33 -118 60-13 96-7 -230 Kaavi 3 377-43 -118 134-48 134 60 201 Kajaani 38 157-24 -118 75-39 144 38 1 465 Kalajoki 12 562-33 -118 81-46 28-89 -1 114 Kangasala 29 675-23 -118 64-7 59-25 -753 Kangasniemi 5 964-61 -118 116 29 52 19 116 Kankaanpää 12 135-36 -118 71-33 80-36 -436 Kannonkoski 1 577-57 -118 146 11 113 95 150 Kannus 5 737-36 -118 90-63 127-0 -1 Karijoki 1 521-39 -118 102-87 154 12 18 Karjalohja 1 493-21 -118 83 257-13 187 280 Karkkila 9 209-30 -118 73-52 110-17 -158 Karstula 4 507-47 -118 112-27 113 33 149 Karvia 2 643-40 -118 107-58 162 53 141 Kaskinen 1 429-67 -118 58 84 472 429 613 Kauhajoki 14 269-47 -118 87-46 66-60 -850 Kauhava 17 308-32 -118 93-47 33-72 -1 238
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Kauniainen 8 689-23 -118 72 84 6 21 181 Kaustinen 4 302-25 -118 68-55 13-117 -505 Keitele 2 542-45 -118 114-13 -23-86 -218 Kemi 22 537-22 -118 89-8 160 101 2 268 Kemijärvi 8 418-26 -118 116 59 81 112 941 Keminmaa 8 573-21 -118 77-1 60-3 -22 Kemiönsaari 7 191-26 -118 101 87 69 113 812 Kempele 15 864-20 -118 64-19 131 38 601 Kerava 34 282-48 -118 46-3 27-95 -3 274 Kerimäki 5 641-34 -118 87-25 90 0 0 Kesälahti 2 403-53 -118 117-4 97 39 93 Keuruu 10 666-41 -118 97-24 92 6 63 Kihniö 2 226-46 -118 100-32 197 101 225 Kiikoinen 1 269-25 -118 92-60 -133-244 -309 Kiiminki 13 088-8 -118 71-84 127-12 -159 Kinnula 1 821-44 -118 123-69 136 28 51 Kirkkonummi 36 942-44 -118 55 14-8 -102-3 759 Kitee 9 263-35 -118 83-34 244 138 1 283 Kittilä 6 183-50 -118 109 347 107 394 2 437 Kiuruvesi 9 157-40 -118 108-72 71-51 -468 Kivijärvi 1 364-63 -118 143 15 4-20 -27 Kokemäki 7 987-46 -118 92-18 91 2 18 Kokkola 46 260-54 -118 77-8 113 9 435 Kolari 3 839-32 -118 95 496-129 313 1 201 Konnevesi 2 963-40 -118 96-33 85-10 -30 Kontiolahti 13 722-19 -118 65-63 65-69 -954 Korsnäs 2 260-60 -118 105 22-66 -117-264 Koski Tl 2 436-31 -118 93-40 58-38 -93 Kotka 54 824-33 -118 78-16 88-1 -51 Kouvola 88 072-37 -118 75-13 94 2 180 Kristiinankaupunki 7 157-31 -118 93-5 151 90 643 Kruunupyy 6 731-38 -118 96-45 122 18 119 Kuhmo 9 492-52 -118 106-53 283 166 1 578 Kuhmoinen 2 554-50 -118 133 172 17 154 394 Kuopio 96 793-30 -118 67-7 77-12 -1 166 Kuortane 3 943-27 -118 96-31 102 22 87 Kurikka 14 597-38 -118 90-76 58-85 -1 236 Kustavi 874-30 -118 119 602-7 566 495 Kuusamo 16 492-39 -118 100 86 62 91 1 501 Kyyjärvi 1508-67 -118 122-51 -47-161 -243 Kärkölä 4 882-19 -118 72-56 30-91 -446 Kärsämäki 2 872-27 -118 115-97 81-46 -132 Köyliö 2 824-30 -118 84-54 97-20 -56 Lahti 101 588-37 -118 67 1 89 3 272 Laihia 7 870-27 -118 80-95 199 40 311
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Laitila 8 440-49 -118 84-14 110 13 109 Lapinjärvi 2 872-27 -118 88-74 67-64 -184 Lapinlahti 10 412-26 -118 101-59 104 1 14 Lappajärvi 3 440-27 -118 96-13 93 31 108 Lappeenranta 71 982-35 -118 68-5 83-7 -480 Lapua 14 428-33 -118 89-63 103-22 -314 Laukaa 18 142-19 -118 73-49 119 6 101 Lavia 1 994-39 -118 113-46 98 8 16 Lemi 3 064-20 -118 73-32 -3-100 -306 Lempäälä 20 588-25 -118 65-1 110 30 627 Leppävirta 10 556-33 -118 92-37 72-24 -253 Lestijärvi 853-70 -118 127 23-3 -40-34 Lieksa 12 687-51 -118 106-14 83 7 86 Lieto 16 260-31 -118 61-18 49-58 -942 Liminka 9 037-9 -118 101-107 190 56 509 Liperi 12271-16 -118 75-68 46-81 -993 Lohja 39 714-25 -118 64-1 91 12 460 Loimaa 16 916-33 -118 94-39 51-44 -741 Loppi 8 273-26 -118 76-8 97 20 168 Loviisa 15 595-96 -118 83 18 72-41 -634 Luhanka 831-50 -118 147 113 210 302 251 Lumijoki 1 994-9 -118 97-102 180 47 94 Luoto 4 816-14 -118 90-50 159 67 321 Luumäki 5 147-51 -118 91 24 107 54 277 Luvia 3322-18 -118 68 1 54-14 -46 Länsi-Turunmaa 15 501-40 -118 83 37 73 35 549 Maalahti 5 605-27 -118 102-12 106 51 284 Maaninka 3 833-22 -118 93-79 23-103 -394 Marttila 1 994-32 -118 85-72 -35-171 -340 Masku 9 455-28 -118 59-12 30-69 -656 Merijärvi 1 202-15 -118 112-109 133 3 3 Merikarvia 3 347-31 -118 121 40 101 113 378 Miehikkälä 2 210-47 -118 118-64 140 30 65 Mikkeli 48 751-31 -118 74-15 76-13 -649 Muhos 8 857-29 -118 98-15 130 66 583 Multia 1 890-81 -118 135-53 67-51 -96 Muonio 2 401-42 -118 103 97 173 213 512 Mustasaari 18 637-24 -118 75-18 109 23 427 Muurame 9 256-30 -118 57-23 7-106 -983 Mynämäki 8 041-20 -118 80-58 109-6 -48 Myrskylä 2 006-32 -118 83-73 33-107 -215 Mäntsälä 19 975-20 -118 66-9 80-2 -33 Mänttä-Vilppula 11 413-34 -118 93-27 108 21 235 Mäntyharju 6 456-50 -118 101 85 51 69 446 Naantali 18 807-56 -118 61 11 83-18 -340
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Nakkila 5 788-25 -118 79-55 124 6 32 Nastola 14 994-29 -118 62-30 82-34 -507 Nilsiä 6 540-30 -118 94 116 126 188 1 227 Nivala 11 025-17 -118 96-71 163 52 573 Nokia 31 647-29 -118 67-9 89 0 4 Nousiainen 4 865-15 -118 68-75 86-53 -259 Nummi-Pusula 6 134-25 -118 78 16 63 14 88 Nurmes 8 508-43 -118 111-52 159 57 481 Nurmijärvi 39 937-25 -118 54-6 36-60 -2 408 Närpiö 9 435-38 -118 95 1 26-34 -323 Orimattila 16 309-28 -118 81-50 78-37 -609 Oripää 1 414-39 -118 91-29 236 142 201 Orivesi 9 617-28 -118 91-10 125 61 585 Oulainen 7 889-29 -118 101-67 73-40 -316 Oulu 141 671-47 -118 57 3 93-13 -1 840 Oulunsalo 9 599-15 -118 70-69 93-38 -369 Outokumpu 7 411-36 -118 92-53 102-13 -99 Padasjoki 3 423-51 -118 104 103 32 71 243 Paimio 10 402-27 -118 63-17 122 23 241 Paltamo 3 884-28 -118 101-20 121 56 219 Parikkala 5 787-32 -118 97-36 55-35 -201 Parkano 6 978-50 -118 89-20 124 25 171 Pedersören kunta 10 893-33 -118 91-72 122-10 -109 Pelkosenniemi 1 008-57 -118 129 408-16 347 349 Pello 3 980-41 -118 139-42 38-24 -95 Perho 2 934-35 -118 123-95 74-51 -150 Pertunmaa 1 936-53 -118 116 62 94 100 194 Petäjävesi 4 022-28 -118 89-81 135-3 -12 Pieksämäki 19 869-38 -118 95-54 92-23 -449 Pielavesi 5 087-46 -118 122-43 86 1 6 Pietarsaari 19 656-37 -118 89-5 90 19 372 Pihtipudas 4 563-51 -118 117-65 175 59 268 Pirkkala 17 237-23 -118 54-7 74-21 -356 Polvijärvi 4 804-30 -118 97-63 108-6 -30 Pomarkku 2 460-26 -118 115-36 181 117 287 Pori 83 032-31 -118 75-14 83-6 -464 Pornainen 5 107-11 -118 65-65 -2-130 -664 Porvoo 48 768-53 -118 62-2 85-26 -1 283 Posio 3 874-33 -118 111 6 24-10 -38 Pudasjärvi 8 827-50 -118 135-16 126 77 681 Pukkila 2 024-40 -118 74-86 -36-206 -417 Punkaharju 3 733-37 -118 94 85 40 63 236 Punkalaidun 3 281-25 -118 103-87 127-1 -2 Puolanka 3 063-66 -118 150-21 -11-66 -202 Puumala 2 477-81 -118 118 316-41 194 480
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Pyhtää 5 355-17 -118 81-9 123 61 326 Pyhäjoki 3 393-20 -118 97-86 136 9 29 Pyhäjärvi 5 946-95 -118 128-71 190 34 201 Pyhäntä 1 633-41 -118 128-49 95 15 24 Pyhäranta 2 236-26 -118 68-34 57-52 -117 Pälkäne 6 950-26 -118 88 37 104 86 596 Pöytyä 8 494-29 -118 91-56 111-1 -10 Raahe 22 562-86 -118 72-16 51-98 -2 219 Raasepori 29 065-24 -118 81 10 70 20 577 Raisio 24 427-44 -118 63 4 88-6 -149 Rantasalmi 3 996-38 -118 109 5 135 94 376 Ranua 4 337-24 -118 154-72 153 93 405 Rauma 39 715-67 -118 71-11 93-33 -1 310 Rautalampi 3 475-35 -118 119-20 195 141 491 Rautavaara 1 872-102 -118 152-67 71-64 -120 Rautjärvi 3 937-28 -118 109-51 175 86 340 Reisjärvi 2 973-20 -118 103-88 127 3 9 Riihimäki 28 803-38 -118 67-2 55-36 -1 032 Ristiina 4 900-49 -118 89 87 115 125 614 Ristijärvi 1 513-49 -118 143 33 196 205 311 Rovaniemi 60 090-25 -118 66 21 50-5 -298 Ruokolahti 5 668-43 -118 99 18 157 113 638 Ruovesi 5 038-42 -118 104 33 78 54 273 Rusko 5 816-31 -118 63-22 6-102 -592 Rääkkylä 2 554-27 -118 115-28 212 153 390 Saarijärvi 10 580-37 -118 97-44 131 29 312 Salla 4 162-44 -118 147-41 122 66 277 Salo 55 235-100 -118 76-7 65-85 -4 668 Sastamala 24 495-27 -118 87-41 92-7 -176 Sauvo 3 045-17 -118 78-6 69 6 17 Savitaipale 3 863-42 -118 103 64 39 46 179 Savonlinna 27 685-35 -118 80-4 114 37 1 018 Savukoski 1 179-135 -118 115-0 -160-298 -351 Seinäjoki 57 811-47 -118 65 1 78-22 -1 250 Sievi 5 310-57 -118 111-83 27-119 -634 Siikainen 1 654-61 -118 111 14 69 15 25 Siikajoki 5 682-27 -118 103-77 43-77 -435 Siikalatva 6 179-36 -118 118-68 85-19 -120 Siilinjärvi 21 010-38 -118 64-44 -38-174 -3 650 Simo 3 489-15 -118 106-73 143 43 149 Sipoo 18 253-51 -118 64 1 141 37 683 Siuntio 6 104-15 -118 58 3 11-61 -371 Sodankylä 8 779-40 -118 96 105 34 77 673 Soini 2 391-43 -118 112-62 138 28 66 Somero 9 330-20 -118 94-40 143 60 556
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Sonkajärvi 4 671-56 -118 104-56 76-49 -230 Sotkamo 10 702-45 -118 84-3 8-74 -794 Sulkava 2 938-59 -118 103 50 38 15 45 Suomenniemi 804-89 -118 115 287 91 287 231 Suomussalmi 9 156-52 -118 119-40 42-50 -454 Suonenjoki 7 598-36 -118 114-73 150 37 282 Sysmä 4 305-45 -118 109 140 40 126 542 Säkylä 4 703-57 -118 69 5 69-32 -150 Taipalsaari 4 911-21 -118 68 44 42 16 76 Taivalkoski 4 459-41 -118 128-53 50-35 -154 Taivassalo 1 700-22 -118 91 223-17 158 268 Tammela 6 591-33 -118 84-10 108 31 202 Tampere 213 217-51 -118 53 3 66-47 -9 956 Tarvasjoki 1 945-24 -118 87-84 148 9 17 Tervo 1 706-35 -118 112-30 295 224 382 Tervola 3 444-26 -118 126 100 148 229 789 Teuva 5 923-28 -118 103-83 168 42 250 Tohmajärvi 5 008-27 -118 88-82 21-119 -595 Toholampi 3 480-30 -118 92-59 111-4 -12 Toivakka 2 418-28 -118 87-34 228 136 328 Tornio 22 513-21 -118 75 31 109 75 1 688 Turku 177 326-71 -118 65 8 67-50 -8 781 Tuusniemi 2 864-41 -118 115-1 217 172 492 Tuusula 37 214-35 -118 52 4 29-68 -2 542 Tyrnävä 6 416-12 -118 98-113 164 20 128 Töysä 3 152-35 -118 91 22 74 34 107 Ulvila 13 606-18 -118 69-78 87-58 -792 Urjala 5 335-48 -118 90-24 81-19 -104 Utajärvi 2 998-56 -118 134 145 39 144 431 Utsjoki 1 297-14 -118 119 21 299 307 398 Uurainen 3 455-25 -118 89-72 117-10 -33 Uusikaarlepyy 7 458-37 -118 91-1 90 25 187 Uusikaupunki 15 833-44 -118 71 3 35-52 -829 Vaala 3370-36 -118 135 133 136 250 843 Vaasa 59 587-125 -118 65 3 42-134 -7 956 Valkeakoski 20 844-28 -118 74-15 121 33 683 Valtimo 2 458-64 -118 131-79 92-38 -92 Vantaa 200 055-52 -118 46 31 49-44 -8 739 Varkaus 22 777-27 -118 86-47 146 40 917 Vehmaa 2 378-21 -118 89-13 31-32 -76 Vesanto 2 426-32 -118 139-53 209 145 353 Vesilahti 4 345-14 -118 88-44 126 38 165 Veteli 3 466-24 -118 88-54 84-23 -79 Vieremä 3 982-59 -118 93-37 116-5 -18 Vihanti 3 094-17 -118 112-105 74-54 -167
Kunta Asukas- Yhteisö- Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Muutokset luku veron Valtion- Kustannusten Kiinteistö- Indeksikorotukset, yhteensä 31.12. 5 %-yks. osuuksien jaon veron poisto määräytymistekijät 2010 lasku leikkaus tarkistus tasauksesta ym. muutokset 1) /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1 000 Vihti 28 311-26 -118 53-4 46-50 -1 423 Viitasaari 7 174-48 -118 115 6 105 61 435 Vimpeli 3 255-63 -118 96-60 0-145 -472 Virolahti 3 516-42 -118 92 9-12 -71-249 Virrat 7 514-45 -118 98-2 148 80 600 Vähäkyrö 4 758-13 -118 81-92 209 68 322 Vöyri 6 689-52 -118 100-13 -141-223 -1 493 Yli-Ii 2 189-26 -118 121 194 69 241 527 Ylitornio 4 731-33 -118 133-40 154 96 456 Ylivieska 14 067-40 -118 80-34 100-12 -162 Ylöjärvi 30 500-27 -118 64-6 18-69 -2 096 Ypäjä 2 565-16 -118 81-89 79-63 -163 Ähtäri 6 482-35 -118 93-15 30-44 -287 Äänekoski 20 244-29 -118 82-54 160 40 814 Kuntakoon mukaan: - 2 000 50 937-47 -118 112 17 91 55 2 776 2 001-6 000 476 009-37 -118 100-17 89 17 8 097 6 001-10 000 479 726-34 -118 91-13 97 23 11 217 10 001-20 000 682 396-33 -118 80-34 90-15 -10 123 20 001-40 000 900 181-34 -118 68-11 76-18 -16 491 40 001-100 000 956 828-47 -118 70-6 78-23 -21 680 100 001-1 801 192-70 -118 52 32 50-54 -98 076 Maakunnittain: Uusimaa 1 532 309-70 -118 51 35 38-64 -97 329 Varsinais-Suomi 465 183-56 -118 70-2 72-34 -15 960 Satakunta 227 031-40 -118 78-18 96-2 -385 Kanta-Häme 174 555-35 -118 74-13 78-14 -2 456 Pirkanmaa 487 923-38 -118 66-9 80-19 -9 470 Päijät-Häme 201 772-34 -118 72-4 81-3 -659 Kymenlaakso 182 382-35 -118 78-12 92 4 794 Etelä-Karjala 133 703-36 -118 77-2 84 5 688 Etelä-Savo 154 668-40 -118 88 3 83 16 2 471 Pohjois-Savo 247 943-34 -118 83-27 85-10 -2 515 Pohjois-Karjala 165 866-38 -118 82-35 98-11 -1 839 Keski-Suomi 273 637-32 -118 76-16 99 8 2 208 Etelä-Pohjanmaa 193 504-38 -118 85-38 82-27 -5 295 Pohjanmaa 177 946-63 -118 81-18 82-37 -6 618 Keski-Pohjanmaa 68 321-47 -118 82-25 102-7 -445 Pohjois-Pohjanmaa 394 965-38 -118 80-28 97-8 -3 080 Kainuu 82 073-36 -118 94-26 123 36 2 985 Lappi 183 488-29 -118 90 45 81 69 12 624
14.10.2011 Arviolaskelma kunnan tuloveroprosentin nostotarpeesta/alentamisvarasta Laskelmassa mukana yhteisöveron jako-osuuden alentaminen 5 %-yksikköä, valtionosuuksien leikkaus (118 /as.) sekä kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasausjärjestelmästä Lähde: VM/Kuntaliitto. Laskelmassa on käytetty vuoden 2010 ennakollisia verotietoja. Kunnat aakkosjärjestyksessä Kunta Asukas- Tulo- Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Muutokset yhteensä luku vero-% 5 %-yksikön lasku leikkaus poisto tasauksesta 31.12. 2011 Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n 2010 nosto- nosto- nostotarve/ nostotarve/ 1 000 tarve 1 000 tarve 1 000 alentamisvara 1 000 alentamisvara Yhteensä 5 347 269 19,18-260 000 0,32-631 000 0,77 5 170-0,01-885 830 1,08 minimi 804 16,50 0,05 0,37-4,87-3,68 maksimi 588 549 21,50 1,24 1,36 1,21 3,10 Akaa 17 012 19,75-427 0,19-2 007 0,89-1 387 0,62-3 821 1,70 Alajärvi 10 487 20,50-386 0,36-1 238 1,15-609 0,56-2 232 2,07 Alavieska 2 770 21,00-47 0,17-327 1,15-290 1,02-664 2,34 Alavus 9 287 19,75-232 0,23-1 096 1,09-474 0,47-1 801 1,79 Asikkala 8 552 20,00-328 0,30-1 009 0,91 292-0,26-1 046 0,95 Askola 4 864 19,00-141 0,20-574 0,83-413 0,60-1 128 1,63 Aura 3 911 20,25-87 0,17-462 0,87-319 0,60-868 1,64 Enonkoski 1 615 19,75-82 0,50-191 1,16-9 0,05-282 1,71 Enontekiö 1 876 20,50-55 0,28-221 1,13 158-0,81-118 0,61 Espoo 247 970 17,75-22 937 0,41-29 261 0,53 14 989-0,27-37 209 0,67 Eura 12 507 19,50-488 0,28-1 476 0,85-727 0,42-2 691 1,55 Eurajoki 5 923 18,00-292 0,25-699 0,59 1 215-1,03 224-0,19 Evijärvi 2 755 21,00-68 0,23-325 1,09-116 0,39-509 1,70 Forssa 17 904 19,50-685 0,29-2 113 0,90-185 0,08-2 982 1,27 Haapajärvi 7 639 21,00-225 0,27-901 1,09-572 0,69-1 699 2,05 Haapavesi 7 418 20,75-221 0,28-875 1,10-523 0,66-1 620 2,04 Hailuoto 1 004 19,25-16 0,13-118 0,92-25 0,20-160 1,25 Halsua 1 289 20,50-59 0,42-152 1,07-63 0,44-274 1,93 Hamina 21 400 20,00-719 0,23-2 525 0,81-230 0,07-3 474 1,11 Hankasalmi 5 542 20,00-131 0,24-654 1,18-282 0,51-1 067 1,92 Hanko 9 462 20,75-594 0,37-1 117 0,70-70 0,04-1 781 1,12 Harjavalta 7 540 18,75-509 0,46-890 0,81-2 0,00-1 401 1,27 Hartola 3 355 20,50-177 0,51-396 1,13 307-0,88-266 0,76 Hattula 9 657 19,25-209 0,14-1 140 0,78-15 0,01-1 364 0,93 Haukipudas 18 872 19,75-228 0,09-2 227 0,87-1 643 0,64-4 098 1,60 Hausjärvi 8 815 20,00-216 0,18-1 040 0,86-614 0,51-1 870 1,54 Heinola 20 258 20,50-573 0,20-2 391 0,83 250-0,09-2 714 0,95 Heinävesi 3 912 20,50-317 0,79-462 1,15-19 0,05-798 1,99 Helsinki 588 549 18,50-55 160 0,47-69 451 0,60 33 256-0,28-91 356 0,78 Hirvensalmi 2 439 19,50-114 0,46-288 1,15 493-1,97 90-0,36 Hollola 21 962 19,75-545 0,17-2 592 0,80-1 131 0,35-4 268 1,32 Honkajoki 1 878 20,25-98 0,48-222 1,08-84 0,41-404 1,98 Huittinen 10 663 19,75-336 0,26-1 258 0,98-489 0,38-2 083 1,62 Humppila 2 506 20,50-71 0,26-296 1,07-168 0,61-535 1,94 Hyrynsalmi 2 736 20,25-128 0,46-323 1,16-101 0,36-552 1,99
Kunta Asukas- Tulo- Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Muutokset yhteensä luku vero-% 5 %-yksikön lasku leikkaus poisto tasauksesta 31.12. 2011 Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n 2010 nosto- nosto- nostotarve/ nostotarve/ 1 000 tarve 1 000 tarve 1 000 alentamisvara 1 000 alentamisvara Hyvinkää 45 489 19,25-2 194 0,29-5 368 0,71-511 0,07-8 073 1,07 Hämeenkoski 2 144 20,50-54 0,22-253 1,02-132 0,53-438 1,76 Hämeenkyrö 10 489 20,00-194 0,14-1 238 0,91-768 0,57-2 200 1,63 Hämeenlinna 66 829 19,00-2 681 0,27-7 886 0,78 354-0,04-10 213 1,02 Ii 9 382 20,50-206 0,19-1 107 1,04-391 0,37-1 704 1,60 Iisalmi 22 095 19,50-875 0,30-2 607 0,91-677 0,24-4 160 1,45 Iitti 7 005 18,50-247 0,28-827 0,93 173-0,20-900 1,02 Ikaalinen 7 428 19,75-268 0,30-877 0,99 258-0,29-886 1,00 Ilmajoki 11 841 19,50-240 0,16-1 397 0,95-853 0,58-2 491 1,69 Ilomantsi 5 883 19,75-427 0,67-694 1,09-187 0,29-1 309 2,05 Imatra 28 540 19,50-1 070 0,25-3 368 0,78-377 0,09-4 815 1,12 Inari 6 778 19,00-383 0,43-800 0,91 946-1,07-237 0,27 Inkoo 5 546 20,75-408 0,45-654 0,71 212-0,23-850 0,93 Isojoki 2 400 20,50-106 0,45-283 1,20-156 0,66-545 2,32 Isokyrö 4 965 20,25-102 0,17-586 1,00-451 0,77-1 139 1,94 Jalasjärvi 8 214 20,50-276 0,30-969 1,05-611 0,66-1 856 2,00 Janakkala 16 892 19,50-428 0,18-1 993 0,82-802 0,33-3 224 1,33 Joensuu 73 305 19,50-2 872 0,31-8 650 0,92-1 342 0,14-12 864 1,37 Jokioinen 5 720 20,50-202 0,26-675 0,87-455 0,59-1 332 1,73 Joroinen 5 394 19,25-178 0,27-637 0,95-313 0,47-1 127 1,69 Joutsa 5 053 19,50-204 0,38-596 1,11 62-0,11-739 1,38 Juankoski 5 170 21,00-120 0,20-610 1,03-252 0,43-983 1,66 Juuka 5 589 19,75-277 0,50-660 1,19-226 0,41-1 162 2,10 Juupajoki 2 094 19,00-72 0,29-247 0,98-39 0,16-358 1,42 Juva 6 962 19,75-370 0,51-822 1,12-208 0,28-1 399 1,91 Jyväskylä 130 816 19,00-3 792 0,20-15 437 0,81-191 0,01-19 420 1,02 Jämijärvi 2 041 19,75-55 0,26-241 1,15-95 0,45-392 1,86 Jämsä 22 691 21,00-721 0,22-2 678 0,83-290 0,09-3 689 1,15 Järvenpää 38 680 19,00-796 0,11-4 564 0,65-278 0,04-5 638 0,80 Kaarina 30 911 18,50-1 020 0,19-3 648 0,69-389 0,07-5 057 0,95 Kaavi 3 377 20,00-145 0,45-399 1,25-161 0,50-704 2,20 Kajaani 38 157 20,00-904 0,17-4 503 0,85-1 481 0,28-6 888 1,30 Kalajoki 12 562 19,00-409 0,28-1 482 1,02-582 0,40-2 474 1,70 Kangasala 29 675 20,00-684 0,15-3 502 0,77-219 0,05-4 405 0,97 Kangasniemi 5 964 19,50-361 0,60-704 1,17 175-0,29-889 1,47 Kankaanpää 12 135 20,00-440 0,29-1 432 0,96-395 0,26-2 267 1,52 Kannonkoski 1 577 19,50-90 0,60-186 1,24 17-0,12-259 1,72 Kannus 5 737 19,50-206 0,30-677 0,98-363 0,53-1 246 1,81 Karijoki 1 521 20,00-59 0,38-179 1,16-133 0,85-371 2,39 Karjalohja 1 493 19,75-31 0,16-176 0,89 383-1,94 176-0,89 Karkkila 9 209 20,25-281 0,22-1 087 0,86-479 0,38-1 846 1,46 Karstula 4 507 18,50-211 0,44-532 1,12-124 0,26-866 1,83 Karvia 2 643 19,00-105 0,41-312 1,22-153 0,60-570 2,23 Kaskinen 1 429 20,00-96 0,42-169 0,74 120-0,53-144 0,63 Kauhajoki 14 269 21,00-676 0,42-1 684 1,05-664 0,41-3 023 1,88
Kunta Asukas- Tulo- Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Muutokset yhteensä luku vero-% 5 %-yksikön lasku leikkaus poisto tasauksesta 31.12. 2011 Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n Tulovero-%:n 2010 nosto- nosto- nostotarve/ nostotarve/ 1 000 tarve 1 000 tarve 1 000 alentamisvara 1 000 alentamisvara Kauhava 17 308 19,75-553 0,27-2 042 0,99-814 0,39-3 410 1,65 Kauniainen 8 689 16,50-203 0,07-1 025 0,37 729-0,26-500 0,18 Kaustinen 4 302 20,50-107 0,20-508 0,97-237 0,45-852 1,63 Keitele 2 542 18,50-115 0,40-300 1,05-34 0,12-449 1,58 Kemi 22 537 20,75-499 0,15-2 659 0,82-186 0,06-3 344 1,04 Kemijärvi 8 418 20,00-219 0,20-993 0,93 497-0,46-715 0,67 Keminmaa 8 573 20,50-181 0,14-1 012 0,79-8 0,01-1 201 0,94 Kemiönsaari 7 191 19,75-186 0,21-849 0,94 626-0,70-409 0,45 Kempele 15 864 19,50-318 0,13-1 872 0,78-301 0,13-2 492 1,04 Kerava 34 282 18,75-1 641 0,26-4 045 0,65-97 0,02-5 783 0,93 Kerimäki 5 641 21,00-191 0,30-666 1,04-141 0,22-998 1,56 Kesälahti 2 403 21,00-129 0,50-284 1,10-10 0,04-422 1,64 Keuruu 10 666 19,75-436 0,33-1 259 0,94-255 0,19-1 949 1,45 Kihniö 2 226 19,75-102 0,44-263 1,14-71 0,31-436 1,89 Kiikoinen 1 269 19,00-32 0,25-150 1,18-76 0,60-258 2,03 Kiiminki 13 088 20,00-101 0,05-1 544 0,83-1 104 0,60-2 749 1,48 Kinnula 1 821 19,50-80 0,48-215 1,30-126 0,76-420 2,54 Kirkkonummi 36 942 19,00-1 615 0,22-4 359 0,60 503-0,07-5 472 0,76 Kitee 9 263 21,25-328 0,31-1 093 1,04-320 0,31-1 741 1,66 Kittilä 6 183 19,00-311 0,40-730 0,95 2 144-2,79 1 104-1,44 Kiuruvesi 9 157 19,75-362 0,38-1 081 1,13-661 0,69-2 104 2,21 Kivijärvi 1 364 19,50-87 0,73-161 1,36 20-0,17-227 1,91 Kokemäki 7 987 19,75-365 0,36-942 0,94-140 0,14-1 448 1,44 Kokkola 46 260 19,75-2 492 0,39-5 459 0,86-384 0,06-8 335 1,32 Kolari 3 839 20,00-122 0,27-453 0,99 1 905-4,17 1 330-2,91 Konnevesi 2 963 19,50-120 0,40-350 1,16-97 0,32-566 1,87 Kontiolahti 13 722 19,25-260 0,14-1 619 0,89-868 0,48-2 748 1,51 Korsnäs 2 260 19,75-135 0,54-267 1,07 50-0,20-352 1,41 Koski Tl 2 436 19,00-76 0,28-287 1,05-97 0,35-461 1,68 Kotka 54 824 19,50-1 826 0,22-6 469 0,77-851 0,10-9 146 1,09 Kouvola 88 072 20,00-3 244 0,25-10 393 0,79-1 114 0,09-14 751 1,13 Kristiinankaupunk 7 157 20,00-221 0,25-845 0,96-38 0,04-1 104 1,26 Kruunupyy 6 731 19,50-258 0,33-794 1,01-300 0,38-1 352 1,72 Kuhmo 9 492 20,25-490 0,46-1 120 1,06-505 0,48-2 115 2,00 Kuhmoinen 2 554 19,75-128 0,47-301 1,09 440-1,60 10-0,04 Kuopio 96 793 19,50-2 939 0,21-11 422 0,80-717 0,05-15 078 1,06 Kuortane 3 943 19,50-107 0,25-465 1,07-121 0,28-693 1,59 Kurikka 14 597 18,00-561 0,34-1 723 1,03-1 113 0,67-3 397 2,04 Kustavi 874 19,25-26 0,24-103 0,96 526-4,87 397-3,68 Kuusamo 16 492 19,50-645 0,33-1 946 0,99 1 421-0,72-1 170 0,60 Kyyjärvi 1508 19,00-102 0,64-178 1,12-77 0,48-357 2,24 Kärkölä 4 882 20,25-93 0,15-576 0,94-273 0,44-943 1,53 Kärsämäki 2 872 20,75-77 0,28-339 1,23-278 1,01-694 2,52 Köyliö 2 824 20,00-85 0,23-333 0,92-151 0,42-569 1,57 Lahti 101 588 19,50-3 751 0,25-11 988 0,81 125-0,01-15 614 1,06