TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2018 Dnro ESAELY/359/2018 ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 2.5.2018. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Yhteyshenkilö Mikkelin kaupunki PL 33 50101 Mikkeli Sari Hämäläinen Puh: 040 794 3290 email: sari.m.hamalainen@mikkeli.fi TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Raatihuoneenkatu 2, 50100 Mikkeli Kiinteistötunnus: 491-1-8-1025 Kiinteistön omistaja Mikkelin kaupunki Kunnanmäki 7 50600 Mikkeli ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 024 178 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli

Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Tutkimusalueella on ollut rakennuksia 1800-luvulta lähtien. Kohteessa on harjoitettu viljan varastointia ja jauhatusta. Alueella toiminut valssimylly on rakennettu 1920- luvulla. Myllyn toiminta käsitti jauhamattoman viljan varasto- ja puhdistusosaston sekä jauhatus- ja sihtausosaston. Kohteessa on edelleen jauhatus- ja sihtausosaston rakennus sekä vuonna 1963 rakennettu viljasiilo. Myllyn toiminta on loppunut 1970-luvulla ja muut kuin edellä mainitut rakennukset on purettu (viimeisimmät 1980-90 luvun vaihteessa). Tutkittu alue on asemakaavoitettu, ja sitä käytetään nykyisin pysäköinti- ja puistoalueena. Rakennusten (jauhatus/sihtausosaston rakennus sekä viljasiilo) sekä niiden länsipuolisen luiskan kaavamerkintä vuodelta 1991 on K-2 (Liikerakennusten korttelialue). Muilta osin tutkitulla alueella on voimassa vuonna 2011 lainvoimaiseksi tullut kaavamerkintä C (Keskustatoimintojen korttelialue). Tutkimusalueen maankäyttöön on suunnitteilla muutoksia, jotka vaativat toimenpiteitä kohteen pilaantuneen maa-aineksen ja jätetäytön osalta. Kiinteistön omistaa Mikkelin kaupunki. Kohteen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on liikeja asuinkerrostaloja. Itäpuolella on Mikkelin matkakeskuksen paikoitus- ja ratapiha-alue. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tutkimusalueen perusmaa koostuu pääasiassa hiekasta ja silttisestä hiekasta. Osassa tutkimuspisteitä havaittiin perusmaassa myös silttiä, savista silttiä ja soraista hiekkaa. Kohdealue on suurimmaksi osaksi päällystämätön. Asfalttipinnoitetta on ainoastaan kaakkoisosan pysäköintialueella. Muilta osiltaan tutkimusalueen pintakerros on soraa (keski- ja pohjoisosan pysäköintialue) sekä nurmea (rinnealueet). Lähes koko tutkimusalueella todettiin maan sisältävän rakennusjätetäyttöä (betoni, tiili, metalli, lasi, puu, vaneri, muovi, kivi ym.) tai jätteensekaista maata. Eniten jätetäyttöä havaittiin purettujen rakennusten alueella ja vähiten tai ei ollenkaan purettujen rakennusten ulkopuolisilla alueilla. Syvyyssuunnassa jätetäyttö alkaa lähes kaikissa tutkimuspisteissä, missä sitä havaittiin, heti maan pintakerroksen (puistoalueilla Hm, pysäköintialueilla ohut rakennekerros) alapuolelta. Syvimmillään jätetäytön ja perusmaan raja havaittiin syvyydellä 4,3 m (kairapiste PP25). Kallion pinta havaittiin pisteeseen PP28 pohjavesiputkea no 130 asennettaessa syvyydellä 8,8 m. Muissa tutkimuspisteissä ei kalliota havaittu. Maanpinta tutkimusalueella on tasolla n. +79,5 87 viettäen lännestä itään (keski-/pohjoisosan sekä kaakkoisosan pysäköintialueilla maanpinta on tasainen). Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Pursiala, 0649151). Kohdealueella ei ole kaivoja, eikä lähialueen kaivoista ole tietoa. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan itään, kohti Satamanlahtea. Tutkimuksen yhteydessä (4.1.2017) asennettiin pohjavesiputki tutkimusalueen kaakkoisosaan pisteeseen PP28. Asennuksen yhteydessä mitattu pohjaveden pinnan taso oli +76,35 (3,42 m maan pinnasta), joka on lähes sama pohjavesinäytteenoton yhteydessä 23.1.2017 mitatun tason +76,34 kanssa. Kohdetta lähin pintavesistö on Satamanlahti n. 220 m:n etäisyydellä idässä. Tutkimusalueen pintavedet imeytyvät maahan sekä kulkeutuvat maaston muotojen mukaisesti itään Mannerheimintien katualueelle. Tutkimuspisteiden alueella ei ole sadevesiviemäröintiä.

Puhdistussuunnitelma Tutkimukset Ramboll Finland Oy on tehnyt alueella kaksi maaperätutkimusta vuosina 2015 (työnro 1510023449-002, raportti päivätty 20.1.2016) ja 2016 (työnro 1510023752, raportti päivätty 22.2.2016). Vuoden 2015 tutkimus tehtiin kairakoneella 17.-18.12.2015 kohteessa olevan rakennuksen länsi-, itä- ja sisäpuolisella alueella. Lisäksi rakennuksesta otettiin betoni- ja tiilinäytteitä. Vuoden 2016 tutkimus suoritettiin 25.1.2016 kaivinkoneella tehtynä koekuoppatutkimuksena rakennuksen länsipuolisella alueella. Tutkimuksissa todettiin kohonneita PAH-, metalli- ja öljypitoisuuksia sekä rakennusjätetäyttöä rakennuksen ja viljasiilon länsipuolisella alueella. Rakennuksesta otetuissa betoni- ja tiilinäytteissä ei havaittu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tutkimus suoritettiin 3.-4.1.2017. Näytteenotto tehtiin keskiraskaalla (GM 75) ja raskaalla (GM 100) kairakalustolla kymmenestä tutkimuspisteestä sekä kaivinkoneella kaivetuista koekuopista kahdestatoista tutkimuspisteestä. Maanäytteitä otettiin yhteensä 89 kpl. Kairanäytteet otettiin putkinäytteenottimella jatkuvana näytesarjana 0,2 1 m:n kerroksina. Koekuopista näytteet otettiin 0,5 1 m:n paksuisista maakerroksista. Näytteet otettiin kaasutiiviisiin Rilsan-näytepusseihin, joiden läpi öljyhiilivedyt eivät haihdu. Kaikissa kairapisteissä näytteenotto ulotettiin viiteen metriin. Kairatut tutkimuspisteet täytettiin näytteenoton jälkeen. Koekuoppien syvyys vaihteli välillä 1,8 4 m. Tutkimuksen yhteydessä pisteeseen PP28 asennettiin pohjavesiputki (no 130), josta otettiin vesinäyte 23.1.2017. Vesinäytteenottoa ennen pohjavettä pumpattiin 40 minuutin ajan, jonka jälkeen näyte otettiin pumppausta keskeyttämättä. Näytteet toimitettiin laboratorioon viileässä ja valolta suojattuna. Laboratorioanalyysit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa. Tulokset Kenttämittauksilla (XRF, PetroFLAG) ei todettu suuria haitta-ainepitoisuuksia. XRFmittauksissa todettiin kuparin (5 kpl), lyijyn (2 kpl) ja sinkin (3 kpl) osalta vna:n 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Laboratoriotuloksiin verrattuna XRF-mittarilla saadut tulokset näyttävät olevan tässä kohteessa etenkin kuparin osalta suuremmat kuin todellinen pitoisuus (yhtään kuparin kynnysarvoylitystä ei laboratorioanalyyseissä todettu). PetroFLAG kenttäanalyysillä saadut kokonaisöljyhiilivetypitoisuudet vaihtelivat välillä 233 561 mg/kg ja laboratorioanalyysien tulokset välillä <40 540 mg/kg. PetroFlagkenttäanalyysi reagoi öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin maa-aineksessa normaalisti esiintyviin hiilivetyihin (mm. humus). Laboratoriossa todetut öljyhiilivetypitoisuudet analysoiduissa näytteissä olivat pieniä; keskiraskaiden (C10-C21) jakeiden pitoisuus oli välillä <20 120 mg/kg, raskaiden (C21- C40) jakeiden välillä <20 430 mg/kg ja öljyhiilivetyjen summan (C10-C40) välillä <40 540 mg/kg. Suurin öljyhiilivetypitoisuus (summa C10-C40: 540 mg/kg) todettiin näytteessä KK45/0-1 m. Myöskään metallien osalta ei laboratorioanalyyseissä todettu korkeita pitoisuuksia. Yksittäisten metallien suurimmat todetut pitoisuudet olivat seuraavat: Sb: 4 mg/kg (PP21/1-2 m), As: 3,4 mg/kg (KK50/0-1 m), Hg: 0,5 mg/kg (KK50/0-1 m), Cd: 1,5 mg/kg (KK50/0-1 m), Co: 15,6 mg/kg (PP20/0-1 m), Cr: 110,3 mg/kg (PP20/0-1 m), Cu: 41,7 mg/kg (KK50/0-1 m), Pb: 68,8 mg/kg (PP23/3-4 m), Ni: 37,9 mg/kg (PP20/0-1 m), Zn: 236,2 mg/kg (KK50/0-1 m) ja V: 81 mg/kg (PP23/3-4 m).

PAH-yhdisteitä todettiin laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina 14 näytteessä (PAH-analyysi tehtiin 20 näytteelle). Suurimmat PAH-yhdisteiden summapitoisuudet todettiin näytteissä PP23/1-2 m (150 mg/kg), KK45/0-1 m (140 mg/kg), PP26/2-3 m (41 mg/kg), PP25/2-3 m (14 mg/kg) ja KK49/0-1 m (14 mg/kg). Rakennusjätetäytön mahdollista asbestipitoisuutta selvitettiin laajalta alueelta rakennusjätteestä koostetun kokoomanäytteen avulla. Kokoomanäyte oli koostettu näytteistä PP20/2-3 m, PP22/0-1 m, PP23/2-3 m, PP25/2-3 m, PP26/2-3 m, PP27/1-2 m, KK41/2-2,5 m, KK43/1-2 m, KK44/0-1 m, KK48/2-2,5 m, KK49/1-2 m ja KK50/0-1 m. Laboratoriossa ei todettu asbestia kyseisessä näytteessä. Riskinarviointi Kunnostustarpeen arvioinnin perusteella ei kohteessa todettu ympäristö-, terveys- tai ekologista riskiperustaista kunnostustarvetta nykytilanteessa. Kohteeseen on suunnitteilla rakentaa uudisrakennuksia, jonka johdosta on tarkoitus poistaa jätepitoiset maat koko tontin alueelta huomioiden myös tulevan rakentamisen vaatima laajuus (suunniteltu alin lattiataso +79,4). Tässä jätejakeiden poiston yhteydessä haittaainepitoisuuksia sisältävät maat (alemman ohjearvotason ylittävät pitoisuudet) tulevat poistetuksi pääosin joka tapauksessa. Esitys kunnostuksen tavoitteiksi Kunnostuksen tavoitteena on poistaa alueelta kaikki alemmat ohjearvotasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältävä maa-aines, Kiinteistöltä poistetaan jätettä sisältävä maa huomioiden suunnitellun uudisrakentamisen vaatima laajuus (suunniteltu alin lattiataso +79,4). Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Maaperän kunnostus toteutetaan poistamalla jätejakeita sisältävät maat seulakauhalla kaivamalla. Kaivutyön yhteydessä pilaantunut maa ja jätejakeet poistetaan. Kaivutyö sisältää välppäystä, koska osa jätejakeista on suurikokoista. Pilaantuneet ja jätejakeita sisältävät maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Tarvittaessa maat peitetään varastoinnin ajaksi tai maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Kohteessa sijaitsevat rakennukset puretaan kunnostustyön toteuttamisen jälkeen ja maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan tältä osin tässä vaiheessa. Haitta-ainepitoinen vesi poistetaan kaivannoista pumppaamalla tarvittaessa esikäsittelyn (esim. suodatusrakenne tai öljynerotin) kautta viemäriin. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Pilaantuneen maaperän kaivutöitä ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Kenttäanalyyseillä alle tavoitetason todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Mikkelin kaupungin jättämän, Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön 491-1-8-1025 (Raatihuoneenkatu 2,) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen Jätteen käsittely ja kuljetus 1. Kiinteistöltä tulee poistaa jätteet ja VNa 214/2007 alemman ohjearvon ylittävät massat. Kiinteistöltä kaivettuja, pilaantumattomaksi todettuja kaivumassoja sekä haitta-aineita alle alemman ohjearvotasopitoisuuden sisältäviä kaivumassoja voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen alustäytöissä. Puhdistettavien alueiden maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 7, 16, 133 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 172, 209 ) 4. Poistettava pilaantunut maa-aines voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 52, 136 ) 5. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko.

Puhdistushankkeen seuranta pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 52 ) 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana sekä pölyäminen estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Mikäli poistettuja massoja joudutaan välivarastoimaan, tulee välivarastoalueiden maaperän puhtaus varmistaa ja tarvittaessa kunnostaa maaperä välivarastojen purun jälkeen. (YSL 7, 52 ) 7. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaaine-pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 209 ) 8. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 52, 62 ) 9. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 10. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 11. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 12. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä

lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) (YSL 172 ) 13. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 133, 134 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätyillä alueilla. Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainepitoisuuksista ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle (Määräykset 2-6). Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. JÄTTEENKULJETTAJIEN REKISTERÖINTI Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus muistuttaa, että jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. Rekisteriote on saatavissa Etelä-Savon ELY - keskukselta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) MAKSU 660 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 12 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Mikkelin kaupunki laskutetaan myöhemmin Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla.

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 29.5.2018 Dnro ESAELY/359/2018 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 29.5.2018. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 28.6.2018. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, 65101 Vaasa Telefax: 029 56 42760 Puhelin: 029 56 42611 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.

Tämä asiakirja ESAELY/359/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAELY/359/2018 har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Kilpeläinen Marjukka 24.05.2018 13:44 Esittelijä Hämäläinen Jyrki 24.05.2018 13:40