TAPATURMAKATSAUS 2017 Oulu-Koillismaan pelastusalue
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 24% 3% 7% 7% 32% 12% 12% 4% 283 930 Hailuoto 15% 2% 3% 3% 26% 18% 27% 7% 995 Ii 28% 2% 4% 5% 30% 13% 13% 5% 9 664 Kempele 29% 3% 4% 5% 35% 10% 11% 2% 16 976 Kuusamo 19% 2% 4% 4% 29% 18% 17% 6% 15 756 Liminka 40% 2% 3% 4% 34% 7% 7% 2% 9 838 Lumijoki 34% 3% 4% 4% 27% 13% 11% 4% 2 075 Muhos 30% 2% 4% 5% 31% 13% 11% 4% 9 024 Oulu 23% 3% 9% 8% 33% 11% 11% 3% 197 409 Pudasjärvi 20% 2% 4% 4% 25% 18% 20% 7% 8 328 Taivalkoski 20% 3% 5% 4% 26% 18% 19% 6% 4 215 Tyrnävä 38% 2% 4% 5% 30% 10% 9% 3% 6 764 Utajärvi 20% 2% 4% 4% 26% 18% 18% 8% 2 884 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Ei kirjattu Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 296 Liikenne 6 745 Kotitapaturma 21 672 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 033 Muu vapaa-ajan tapaturma 15 810 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 114 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 571 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 770 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 10 937
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 7 10 9 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 10 7 19 18 41 21 10 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 40 55 107 219 Hukkuminen 5 <5 <5 5 19 18 14 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 5 6 12 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 6 <5 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 7 15 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 6 <5 103 62 20 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 19 15 79 15 7 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 15 15 16 18 Yhteensä 30 10 50 50 330 220 210 260 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 20 16 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 102 28 130 - Kaatuminen ja putoaminen 256 167 420 - Hukkuminen 47 19 70 - Tukehtuminen 22 8 30 - Tulipalo 13 7 20 - Paleltuminen 27 11 40 - Alkoholimyrkytys 166 29 200 - Muu myrkytys 114 29 140 - Muut tapaturmat 59 11 70 - Yhteensä 830 330 1 150-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 140 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Veteen vajoaminen 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Alkoholimyrkytys Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 299 18 65 47 320 127 173 54 1 100 Liikenne, moottoriajoneuvot 403 125 258 221 710 151 155 43 2 070 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 006 187 488 552 3 451 1 838 2 473 1 906 12 900 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 6 <5 6 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 68 <5 <5 <5 23 10 19 <5 130 Tulipalo 18 <5 15 13 50 21 16 11 150 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 37 21 11 <5 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 81 5 18 17 73 23 23 11 250 Alkoholimyrkytys 56 <5 <5 6 26 15 <5 <5 110 Muu tapaturma 1 584 314 868 901 4 783 2 157 2 378 719 13 700 Yhteensä 4 530 660 1 720 1 760 9 480 4 370 5 260 2 750 30 510 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 157 16 29 29 224 147 212 90 900 Liikenne, moottoriajoneuvot 148 45 87 66 258 61 97 20 780 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 345 76 223 221 2 090 1 758 3 880 5 555 15 150 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 40 <5 <5 <5 13 <5 8 7 80 Tulipalo <5 <5 <5 <5 12 13 25 12 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 <5 <5 11 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 97 <5 17 12 49 21 24 32 260 Alkoholimyrkytys 41 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 889 116 319 367 3 126 1 755 2 502 1 295 10 370 Yhteensä 2 730 260 680 700 5 780 3 760 6 750 7 020 27 680 Yhteensä 7 250 920 2 400 2 460 15 260 8 130 12 010 9 770 58 190 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 72 Hailuoto 139 Ii 244 Kempele 305 Kuusamo 425 Liminka 436 Lumijoki 494 Muhos 564 Oulu 615 Pudasjärvi 832 Taivalkoski 859 Tyrnävä 889 Utajärvi
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 211 13 58 37 264 111 111 44 840 Liikenne, moottoriajoneuvot 302 104 198 155 479 105 93 27 1 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 414 172 411 476 2 493 1 219 1 422 1 047 8 440 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 6 <5 5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 62 <5 <5 <5 22 10 13 <5 110 Tulipalo 14 <5 9 12 37 17 13 9 110 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 21 14 7 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 79 5 18 16 64 21 22 11 230 Alkoholimyrkytys 55 <5 <5 6 21 11 <5 <5 100 Muu tapaturma 1 200 264 723 755 3 623 1 527 1 512 457 9 810 Yhteensä 3 140 540 1 330 1 340 6 270 2 730 2 790 1 390 18 730 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 116 13 27 28 187 119 160 69 720 Liikenne, moottoriajoneuvot 118 37 66 51 194 43 65 16 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 968 69 192 198 1 655 1 228 2 202 2 757 8 990 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 36 <5 <5 <5 13 <5 7 6 70 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 10 13 10 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 88 <5 11 8 47 17 22 31 230 Alkoholimyrkytys 40 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 718 108 269 305 2 360 1 258 1 540 830 7 210 Yhteensä 2 000 220 540 560 4 090 2 440 3 470 3 210 15 860 Yhteensä 5 140 760 1 870 1 900 10 350 5 160 6 260 4 600 34 590 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 795 96 164 233 1 652 597 1 381 477 5 400 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 472 560 1 895 2 053 5 719 2 041 1 274 304 15 320 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 094 422 1 209 1 900 14 923 12 942 23 186 24 006 81 680 Veteen vajoaminen 15 <5 <5 5 52 15 22 <5 110 Hengitystä estävät tapaturmat 77 <5 <5 <5 122 15 103 <5 320 Tulipalo 109 26 74 49 350 170 105 119 1 000 Paleltuminen 5 6 6 <5 387 142 111 <5 660 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 114 9 42 41 291 51 72 48 670 Alkoholimyrkytys 60 <5 <5 7 50 26 22 16 190 Muu tapaturma 3 566 556 2 321 2 338 15 011 10 901 18 684 9 810 63 190 Yhteensä 9 310 1 680 5 720 6 630 38 560 26 900 44 960 34 780 168 530 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 357 27 89 81 936 768 1 770 1 063 5 090 Liikenne, moottoriajoneuvot 387 311 467 272 1 318 467 811 108 4 140 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 929 147 813 638 6 840 8 562 39 914 85 062 143 910 Veteen vajoaminen 16 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 112 <5 <5 <5 20 6 14 26 180 Tulipalo 16 <5 <5 21 114 129 203 70 560 Paleltuminen <5 <5 <5 26 21 <5 6 88 140 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 137 11 41 42 93 73 79 135 610 Alkoholimyrkytys 49 <5 <5 <5 <5 85 <5 <5 140 Muu tapaturma 1 819 282 807 995 11 601 9 438 19 320 12 212 56 470 Yhteensä 4 820 780 2 220 2 080 20 960 19 530 62 120 98 770 211 270 Yhteensä 14 130 2 460 7 940 8 700 59 510 46 430 107 080 133 550 379 800 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 861 836 310 2 007 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 211 1 062 575 2 848 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 10 194 11 846 6 009 28 049 48 Veteen vajoaminen 24 12 4 40 0 Hengitystä estävät tapaturmat 149 38 14 201 0 Tulipalo 58 91 67 216 0 Paleltuminen 28 44 25 97 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 319 159 29 507 1 Alkoholimyrkytys 127 24 5 156 0 Muu tapaturma 11 631 8 439 4 003 24 073 41 Yhteensä 24 602 22 551 11 041 58 194 100
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 4 332 3 513 14 776 3,4 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 708 673 842 1,2 90390 - Oulun terveyskeskus 781 668 11 593 14,8 90286 - Kuusamon terveyskeskus 247 212 1 372 5,6 90750 - Oulunkaaren kuntayhtymä - Terveydenhuolto 246 186 2 390 9,5 60823 - (nimi ei tiedossa) 130 118 1 855 14,3 90323 - Limingan terveyskeskus 83 65 1 548 18,7 90357 - Muhoksen terveyskeskus 125 63 787 6,3 90236 - Kempeleen terveyskeskus 73 60 1 022 14,0 90527 - Taivalkosken terveyskeskus 76 56 481 6,3 30305 - Kuusamon sosiaalitoimisto 27 27 0 0,0 60816 - (nimi ei tiedossa) 26 23 373 14,3 40311 - Lapin keskussairaala 22 22 37 1,7 40424 - Oulaskankaan sairaala 23 21 25 1,1 40310 - Länsi-Pohjan keskussairaala 19 17 27 1,4 60675 - Sairaala Botnia Oy 18 15 18 1,0 40316 - Kainuun keskussairaala 12 12 24 2,0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 11 11 64 5,8
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 34 920 +10% 21 790 +8% 210 410-4% 5,9 770 - Hailuoto 140-84 - 902 * 6,5 9 * Ii 1 280-791 +9% 8 743-6,7 26 - Kempele 1 750-1 181-8 768-14% 5,0 17-59% Kuusamo 2 940 +36% 1 785 +37% 13 111-24% 4,4 46 - Liminka 920-593 - 6 576-7,1 6-71% Lumijoki 240-150 - 1 022-42% 4,3 <5 * Muhos 1 330 +27% 719 +10% 6 899-5,1 26 - Oulu 22 830 +6% 14 569 +6% 144 458-6,2 544 - Pudasjärvi 1 420 +14% 805 +9% 8 714-19% 6,0 45 - Taivalkoski 850 +45% 457 +29% 4 678-5,4 27 +70% Tyrnävä 700-432 - 3 572-20% 5,1 11 - Utajärvi 540 +28% 331 +32% 2 964-20% 5,4 13-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 270-6% 14 230-1 910 +35% 15 330 +30% 1 180-44% 34 920 +10% Hailuoto 15 * 73 - <5 * 44 - <5 * 140 - Ii 87-595 - 40-532 +27% 28-1 280 - Kempele 126-702 - 54-827 +26% 36-58% 1 750 - Kuusamo 169-1 142-106 +53% 1 452 +90% 71-33% 2 940 +36% Liminka 60-342 - 33-465 +34% 18-37% 920 - Lumijoki 10 * 85-8 * 129 +82% <5 * 240 - Muhos 109 +84% 598 +23% 35-571 +50% 16-51% 1 330 +27% Oulu 1 451-13% 9 009-4% 1 485 +46% 9 920 +23% 960-35% 22 830 +6% Pudasjärvi 112 +52% 661-67 * 559 +32% 18-45% 1 420 +14% Taivalkoski 52 +76% 453 +62% 40 * 290 +39% 13 * 850 +45% Tyrnävä 49-301 - 24-313 - 10-700 - Utajärvi 29 +86% 269 +30% 12 * 226 +60% 6 * 540 +28% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 630 +42% 8 410-15% 510-1 400 +20% 1 980 +58% 13 930 - Hailuoto 6 * 43 - <5 * <5 * 20 * 70 - Ii 59 +69% 388-17 * 63 +90% 56-580 - Kempele 85 +46% 398-14% 26 * 81 +41% 90 +50% 680 - Kuusamo 148 +100% 747-40 - 97 +53% 99-1 130 - Liminka 56 +104% 182-20% 16 * 47-31 - 330 - Lumijoki 11 * 42-39% 5 * 17 * 9 * 80-24% Muhos 52 +91% 369-22 * 76 * 59 +76% 580 +20% Oulu 1 056 +37% 5 046-22% 356-910 +16% 1 440 +73% 8 810-4% Pudasjärvi 63 +73% 476-9 * 30-77 +56% 660 - Taivalkoski 35 +167% 366 +80% 11 * 13 * 25 * 450 +61% Tyrnävä 31 * 164-8 * 44 * 47 +137% 290 - Utajärvi 26 * 189 - <5 * 19 * 25 +85% 260 +24% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 490 +12% 1 220-20% 5 240-17% 1 070-11% 18 260 +27% 630-22% 34 920 +10% Hailuoto 51 - <5 * 17 - <5 * 64 - <5 * 140 - Ii 437 +43% 26-191 -16% 51-558 - 19-1 280 - Kempele 408-90 - 259-28% 72-884 +12% 32-1 750 - Kuusamo 611-81 - 479 +17% 120 +74% 1 596 +67% 53-2 940 +36% Liminka 176-43 - 163-26 - 494 +22% 16-920 - Lumijoki 63 - <5 * 36-14 * 115-5 * 240 - Muhos 415 +56% 35-141 -26% 38-685 +47% 15-1 330 +27% Oulu 5 118 +4% 877-18% 3 530-18% 640-25% 12 218 +24% 442-19% 22 830 +6% Pudasjärvi 509 +42% 26-170 -25% 41-651 +21% 20-1 420 +14% Taivalkoski 303 +95% 14 * 80-23% 22-420 +63% 9 * 850 +45% Tyrnävä 173-14 - 109-31 - 361-9 * 700 - Utajärvi 226 +85% 10 * 69-17 * 213-7 * 540 +28% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 290-390 - 1 140-1 200-5 870 +7% 2 690 +10% 3 060 +13% 1 670-18 300 +6% Hailuoto <5 * <5 * <5 * <5 * 9-49% 13-27 - 12 * 70 - Ii 115 +29% 14-37 - 34-196 - 84-98 - 72-650 - Kempele 161-28 - 43-45 - 347-116 - 180-74 - 990 - Kuusamo 123-38 - 47-70 +61% 476 +54% 284 +34% 358 +47% 169-1 570 +38% Liminka 123-10 - 16-15 - 157-18% 82-47 - 55-510 - Lumijoki 23 * 6 * 7 * 7 * 51-19 - 23 * <5 * 140 - Muhos 102-16 * 31-28 - 243 +40% 136 +61% 80-79 - 720 +25% Oulu 1 418-246 - 889-903 - 3 949-1 635-1 809-965 - 11 810 - Pudasjärvi 61-14 * 30-44 +95% 171-121 - 177-98 - 720 - Taivalkoski 31 - <5 * 11-20 * 118 +54% 81-120 +60% 66-450 +39% Tyrnävä 99-8 * 18 * 20-91 -27% 50-77 - 31-390 - Utajärvi 27 - <5 * 14 * 12 * 63-66 - 64-43 - 290 +31% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 490-190 -22% 560-540 - 3 760 +21% 2 270 +25% 3 780 +21% 4 040 +8% 16 62 +14% 0 Hailuoto <5 * <5 * <5 * <5 * 7 * 8 * 27 * 25-70 - Ii 74 - <5 * 11 * 17 * 144-52 - 143-189 - 630 +20% Kempele 109-6 -57% 16-18 - 210-93 - 186-113 - 750 - Kuusamo 73-14 - 15-28 - 261 +48% 254 +84% 397 +50% 333-1 380 +35% Liminka 72 - <5 * 11 * 8-94 - 56-83 - 87-410 - Lumijoki 22 - <5 * <5 * <5 * 15-6 * 17-34 - 100 - Muhos 63 - <5 * 10 * 21 * 117-94 - 141 +46% 168-610 +30% Oulu 961-156 - 475-421 - 2 625 +21% 1 462 +19% 2 335 +14% 2 576-11 01 +11% 0 Pudasjärvi 30-5 * 8 * 11 * 102-105 +47% 231 +45% 209-700 +20% Taivalkoski 22 - <5 * 8 * <5 * 76 +85% 61 +64% 92-134 +80% 400 +56% Tyrnävä 45 - <5 * 5 * 5 * 71-34 - 59-80 - 300 - Utajärvi 13 * <5 * 5 * <5 * 36-40 * 67-89 - 250 +26% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 26 804 Hailuoto 69 Ii 867 Kempele 1 115 Kuusamo 2 347 Liminka 1 560 Lumijoki 202 Muhos 696 Oulu 17 862 Pudasjärvi 843 Taivalkoski 493 Tyrnävä 472 Utajärvi 279 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802.
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.