Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail mikkeli@mikkeli.fi Aloitusaika 11.4.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 1 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kaupunginjohtaja Nimi - Kimmo Mikander Sähköposti - kimmo.mikander@mikkeli.fi Puhelin - o447942000 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Ari Liikanen Sähköposti - ari.liikanen@mikkeli.fi Puhelin - 0447942031 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Etelä-Savon maakunta on vuodesta 1960 menettänyt väestöään 22%.Arvio on, että väestökato jatkuu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Arvioidaan myös ettei maakunnasta yksikään kunta kasvata väestöään tarkasteluperiodilla. Mikkelin kaupungissa tilanne on kuitenkin valoisampi aktiivisten toimien vuoksi. Kaupunki on onnistunut kääntämään 15 vuotta jatkuneen negatiivisen muuttoliikkeen positiiviseksi, ja vuonna 2011 tuo muuttovoitto oli jo 150 henkilöä Mikkelin eduksi. Maakunnan asemaa se ei kuitenkaan riittänyt parantamaan, koska iso osa muuttoliikkeestä tapahtui maakunnan ja seudun sisällä. Etelä-Savon maakunnan vähenevä väestö on keski-iältään kirkkaasti vanhinta koko Suomessa. Ero keski-iässä Etelä-Karjalaan on jo yli vuosi ja Pohjois-Pohjanmaahan lähes kahdeksan vuotta. Muuttotappion ja ikääntymisen vuoksi huoltosuhde kääntyy Etelä-Savossa maakunnista kaikista heikoimmaksi jo vuonna 2020. Ikärakenteen vinoutuessa palvelutarpeiden kysyntä kasvaa erittäin merkittävästi. Myös sairastavuusindeksillä mitaten Etelä-Savo on, Mikkeliä lukuun ottamatta, kiistattomasti heikoimpien maakuntien joukossa. Valtiontalouden tasapainottaminen on suomalaisten kannalta nyt keskeistä. Tulevien vuosien peruspalveluiden rahoitus on kyettävä ratkaisemaan valtion näkökulmasta kestävästi. Talouskasvun aikaansaaminen olisi kaikkien suomalaisten kannalta paras ratkaisu, mutta menojen leikkaukselta ja verojen korottamiselta ei kuitenkaan voida välttyä. Kun otetaan huomioon vaikeudet kasvavan palvelutarpeen rahoittamisessa ja käytettävissä oleva keinovalikoima Mikkelin kaupunki kannattaa merkittävien rakenteellisten uudistusten tekemistä kuntauudistus mukaan lukien. Myös vireillä olevan Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin
kuntaliitosratkaisun pohjatiedot osoittavat kuntauudistusmateriaalin väittämät tulevista vakavista rahoitusongelmista oikeaksi ja mainittu valtionosuusriski on joka tapauksessa käsillä. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämät tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat tärkeitä Mikkelin kannalta. Ehdotettu kuntarakenne ei ole seudun kunnille uusi eikä yllättävä, sillä alue muodostaa selkeän työssäkäynti- ja asiointialueen keskuskaupungin ympärillä. Myös monet palvelut on järjestetty ja tuotettu yhteisesti ehdotetulla alueella, keskeisimpinä niistä sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2012 alusta lähtien. Kuntalain mukaan kunta hallinnollisena yksikkönä pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Perustehtävän täyttämiseksi kunnan tulee siten omata riittävät taloudelliset voimavarat palveluiden järjestämiseksi, mutta sillä tulee olla lisäksi myös todelliset mahdollisuudet kestävän elinvoiman kasvattamiseen alueellaan. Väestön vähenemisen vuoksi ehdotetun alueen ongelmista merkittävimpiä eivät ole maankäytön, asumisen ja liikenteen aiheuttamat ongelmat etenkään keskuskaupungista kauimpana olevissa kuntataajamissa. On kuitenkin todettava, että ei ole mieltä jos kilpailua käydään niiden vetovoimaa lisäävien palveluiden rahoittamisesta jotka luontaisesti kuuluvat keskuskaupungille. Keskuskaupungilla on myös keskeisin rooli yhteisten seudullisten palveluiden rahoittamisessa. Ehdotetun alueen kuntien kyky vastata kunnan perustehtävästä vaihtelee. Vaikka koko maan vertailussa kaikki Mikkelin seudun kunnat Mikkelin kaupunkia lukuun ottamatta ovat taloudelliselta kantokyvyltään heikkoja vastaanottamaan tulevat valtion taloudelliset sopeutustoimet ja palvelutarpeen kysynnän, on kuitenkin otettava huomioon kuntien erilainen asema sekä Mikkelin seudun maantieteellinen laajuus että vesistöjen rikkomat alueet. Työryhmän ehdottama alue olisi laajudeltaan noin 9500 km2, ja arvioidulla väestömäärällä väestön tiheys olisi noin 9 asukasta/km2. Mikkelissä nykyinen väestötiheys on noin 28 asukasta/km2. Onkin syytä kysyä, voidaanko maantieteellisesti näin laajalla, ikärakenteeltaan varsin vinoutuneella ja negatiivisen muuttoliikkeen uudella kuntarakenteella täyttää kuntalain asettama perustehtävä ja luoda sitä elinvoimaa jota kunnat tarvitsevat menestyäkseen.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Kuntademokratian ja erityisesti lähidemokratian toimivuus ovat tärkeitä kriteerejä kuntaliitoksien toteutuksessa. On tärkeää että kuntarakenteen muuttuessa huomioidaan asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa oman lähiympäristönsä ja paikallisyhteisönsä asioihin sekä alueiden elinvoimaan ja kehittymiseen. Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista edistävät mekanismit tulee selvittää ja valita omaan kuntarakenteeseen sopivimmat. Tärkeä kriteeri ja tarkastelunäkökulma on se miten kuntalaiset alueella liikkuvat mitkä ovat luontaiset asiointi- ja työssäkäynnin suunnat. Kuntarakennetta uudistettaessa kuntalaisten hyvän ja sujuvan arjen tulee olla tärkeä kriteeri ja muutoksessa huomioitava näkökohta. Uudistetun kuntarakenteen tulisi tukea kuntalaisten hyvää ja sujuvaa arkea. Maakunta tulisi säilyttää yhtenä kokonaisuutena alueen kokonaiskehittämisen ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?
0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? - Mikkelin kaupunki pitää erittäin tärkeänä nyt vireillä olevan kuntakokonaisuuden muodostamista Ristiinan ja Suomenniemen kanssa, mutta Mikkeli on valmis myös neuvottelemaan muistakin kuntaliitoksista niiden kuntien omien aloitteiden pohjalta, jotka ovat kiinteimmässä yhteistyössä kaupungin kanssa. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Mikkeli on valmis neuvottelemaan ehdotetun alueen kuntajakoselvityksestä kuntien omien aloitteiden pohjalta, mutta erityistä hyötyä ehdotetusta alueesta ei nykyarviolla olisi. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - - Mahdolliset seuraavat kuntaliitokset kaupungin kanssa kiinteimmässä yhteistyössä olevien kuntien kanssa on mahdollista toteuttaa nopeasti ja joustavasti tulevina vuosina, mutta ehdotettu kokonaisuus, mikäli sellaiseen päädytään, olisi syytä tehdä 2017 alusta. Mikkelin kaupunki katsoo, että vahvimmat maaseutukunnat voisivat tukeutua raskaimmissa palveluissa keskuskaupunkiin vastuukuntamallilla seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tapaan myös jatkossa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uusia kuntaliitoksia tulee Mikkelin kaupungin näkemyksen mukaan valtion suunnalta edistää valtionosuusjärjestelmän muuttamisella kuntaliitoksiin kannustavammaksi ja palveluiden järjestämistä kokevien kriteerien avulla. Epäoikeudenmukaista olisi jatkaa porkkanarahojen linjalla, koska niiden maksaminen on jo kertaalleen lopetettu. Myöskään eheän ja toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen yksistään rakennelailla ei edistä alueellista yhteenkuuluvuutta eikä luo kuntien menestymiseen tarvittavaa nostetta. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle - Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin yhdistyminen esitetään tapahtuvaksi 2013 alusta. Mahdolliset seuraavat kuntaliitokset kaupungin kanssa kiinteimmässä yhteistyössä olevien kuntien kanssa on mahdollista toteuttaa nopeasti ja joustavasti tulevina vuosina, mutta ehdotettu kokonaisuus, mikäli sellaiseen päädytään, olisi syytä tehdä 2017 alusta. Mahdolliset muut kuntaliitokset tulee valmistella huolella ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Kuntarakenneuudistuksen läpivienti edellyttää myös lakimuutoksia. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Mikkelin kaupunki katsoo, että toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tärkeysjärjestyksessä ja siitä syystä rahoitusjärjestelmä tulisi korjata ensin. Järjestämis-, rahoitus- ja päätösvastuun tulee olla samalla taholla. Mikkelin kaupunki kannattaa kuntapohjaisen järjestelmän säilyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman lähellä käyttäjää ja vastuunkantajaa. Selkeän polun viitoittaminen näissä uudistuksissa on tärkein muutostuki. Tämä on huomioitava erityisesti kun valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen järjestämislakia. Vahvan peruskunnan ja oikeudellista statusta vailla olevan erityisvastuualueen välinen yhteys on rakennettava yhteensopivaksi. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Mikkelin kaupunki katsoo, että toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tärkeysjärjestyksessä ja siitä syystä rahoitusjärjestelmä tulisi korjata ensin. Järjestämis-, rahoitus- ja päätösvastuun tulee olla samalla taholla. Mikkelin kaupunki kannattaa kuntapohjaisen järjestelmän säilyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman lähellä käyttäjää ja vastuunkantajaa. Tämä on huomioitava erityisesti kun valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen järjestämislakia. Vahvan peruskunnan ja oikeudellista statusta vailla olevan erityisvastuualueen välinen yhteys on rakennettava yhteensopivaksi. Kaikkien tekeillä olevien uudistusten tulisi mahdollistaa yritysten työvoiman saanti, sillä menestyvät yritykset ovat avainasemassa kestävän elinvoiman luomisessa alueille. Hallinnon nykyrakenteilla kaikki uudet työntekijät tullisi rekrytoida kuntiin ja valtiolle, eikä se ole mahdollista. Mikkelin kaupunki pitää tärkeänä että myös valtionhallinnon uudistustyötä tehdään määrätietoisesti mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä karsien. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvalvonnassa on useita samoja tai samankaltaisia tehtäviä hoitavia organisaatioita.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lähidemokratian vahvistaminen on tärkeä osa kuntalain uudistamista. Kuntalakia uudistettaessa on selvitettävä mitkä mekanismit ovat toimivimpia kuntalaisten osallisuusmahdollisuuksien parantamisessa. Osallisuuden vahvistamisessa harkittavina tulisivat olla kunnanosahallinnon erilaiset vaihtoehdot, aluetoimikuntien ja lautakuntien variaatiot, sekä mahdollisuudet edistää käyttäjädemokratiaa. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus. Valtion ja kuntien tehtävänjako - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Osana kuntauudistusta on tärkeää selvittää niitä toimintamalleja ja mekanismeja, joilla kuntademokratiaa sekä kuntalaisten ja asukkaiden osallisuutta voidaan vahvistaa.