BUNKKERI 4 2011 UUT SET SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION 1920 2011 Toro Greensmaster TriFlex The leader in golf. Vuosikymmenestä toiseen Toro on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä golfkoneissa. Markkinajohtaja niin maailmalla kuin meillä Suomessakin! Oy Hako Ground & Garden Ab - Sienitie 50-00760 Helsinki - www.hako.fi - Petri Aaltonen, puh. 040 587 4045
BUNKKERI UUT SET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys Finnish Greenkeepers Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus puheenjohtaja Ora Paloheimo.................................................. 4 Päätoimittajan terveiset..................................................................... 6 FGA:n mestikset 2011....................................................................... 8 Kastelujärjestelmän peruskorjaus case Nurmijärvi golf....................................... 11 Ympäristöjärjestelmän luominen - osa 3..................................................... 14 FGA 25 vuotta............................................................................ 16 Työsuojelu golfkentällä.................................................................... 26 Hallituksen päätöksiä..................................................................... 29 Ajankohtaista............................................................................ 22 Jäsensihteerin palsta....................................................................... 31 Mukana kuvioissa........................................................................ 32 Tuoteuutisia.............................................................................. 36 Kolumni................................................................................. 38 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhteystiedot Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri: Rahastonhoitaja: Jäsenet: Ora Paloheimo Vammala 040 716 2364 ora.paloheimo@lakesidegolf.fi Tuukka Mönttinen Vihti 040 766 4394 tuukka.m@gmail.com Pasi Sallinen Siilinjärvi 020 187 8709 pasi.sallinen@tarinagolf.fi Timo Puusaari Vantaa 040 705 6372 timo.puusaari@keimolagolf.com Tapio Mäkinen Oulu 0440 581 292 tapio.makinen@oulugolf.fi Peter Gilbert Kuusankoski 050 564 8152 peter.gilbert@koskigolf.fi Tommi Turunen Nurmijärvi 045 7731 3141 tommi2.turunen@gmail.com Pasi Voutilainen Oulu 050 521 86 29 jasensihteeri@fga.fi Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski Kansainvälisten asioiden toimikunta: Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen Lehtitoimikunta: Tuukka Mönttinen Ora Paloheimo Tiina Kotajärvi Tommi Turunen Jean Johansson Simo Kairus Pirjo Hotti Bunkkeriuutisten päätoimittaja: Pirjo Hotti Kajaani 044 7970 866 tai 050 5271 571 pirjo.hotti@kao.fi Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen 040 766 4394 tuukka.m@gmail.com Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1 4 lehti 1 26.1.2012 14.2.2012 lehti 2 2.5.2012 22.5.2012 lehti 3 28.6.2012 17.7.2012 lehti 4 10.10.2012 30.10.2012 Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina pirjo.hotti@kao.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas taittopalvelu@forssaprint.fi 03 41 551
JACOBSEN R-311 Uuden taitettavan turvakaaren ansiosta pääset helposti myös mataliin paikkoihin. Leikkaaminen matalalla roikkuvien oksien alta sujuu helpommin. Ohjaamo on ergonomisesti suunniteltu maksimoiden käyttäjämukavuutta. Tämä taas lisää työtehokkuutta Ilma-jousitettu istuin lisää mukavuutta ja on sijoitettu niin että kuljettajalla on parempi näkyvyys. Penkin säädettävyys on entistä helpompaa. Uuden innovatiivisen etuakselin ja suuremman ajopumpun ansiosta koneen nousukyky on erinomainen. Vaikeissa olosuhteissa ajaminen on entistä turvallisempaa ja helpompaa. Nämä innovaatiot ovat myös parantaneet polttoainetaloudellisuutta. Hallintalaitteet ja ajopolkimet ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä Uudelleenmuotoiltujen terien hydraulisen ja mekaanisen ajojärjestelmän hiottu yhteentoimivuus, vähentävät polttoainekulutusta ja melutasoa, antaen kuitenkin huomattavaa leikkuutehoa. Etuleikkuupöytä on nostettavissa pystyyn, helpottaen puhdistusta, rasvausta sekä terien tarkistusta Jacobsen R-311 vaakatasoleikkuri, uusi kuningas on saapunut! Järeät hydrauliset pyöritysmoottorit terillä vähentävät huollon tarvetta. Ei katkeavia tai säätöä vaativia hihnoja. www.j-trading.fi
Final countdown Kausi golfkentillä lähenee loppuaan ja talveen valmistautuminen on täydessä vauhdissa koko maassa. Pitkään jatkuneet sateet eivät ole tehneet hommista kovinkaan helppoja. Onneksi syystöitä on päästy tekemään sateiden välissä. Syksy on ollut taas jokseenkin poikkeuksellinen - ensimmäinen pakkasaamukin on ollut vasta nyt juttua kirjoittaessani. Tilanne on omalla kentälläni se, että pakkanen on ainoa, joka kuivaa paikat. Totta kai, haihduntaa on yritetty tehostaa hiekoittamalla karkeata hiekkaa kaikkein märimpiin paikkoihin. On ollut myös mukava huomata, kuinka kaudella tehdyt holkitukset tuottavat nyt tulosta. Kuitu on hajonnut kohtuullisen mukavasti ja vesi ei viivy kauan. Näin myös mahdollinen levän tuleminen on saatu kuriin. Kaikesta huolimatta kenttää on hoidettava aivan pakkasiin asti. Nytkin on ollut vielä aika lämmintä ja heinä on kasvanut. Ravinteista on huolehdittava talven tuloon asti. Kun heinä voi hyvin, niin tautiriski pienenee oleellisesti. Näin syksyllä tehtävissä leikkuissa täytyy huomioida, että terät ovat teräviä. Leikkuuhaavan korjautuminen kestää pitkään ja tylsillä terillä tehty leikkuu avaa taudille ovet. Tämän vuotiset mestaruuskilpailut Pickalassa olivat FGA:n historian isoimmat. Haluankin tässä kiittää Pickalaa tästä mahdollisuudesta. Suuri kiitos kuuluu myös Tommille kilpailujen järjestelyistä. Oli ilo katsella, kun kaikilla oli iloinen ilme ja muutenkin meininki oli hyvä. Tästä on hyvä jatkaa kauden koulutusristeilylle. Saadaan taas varmasti hyvä meininki. Tämä on tällä haavaa viimeinen pääkirjoitukseni, sillä puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna. Kiitokset FGA:n hallitukselle yhteistyöstä ja yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista. Ensi vuonna on sitten uudet kujeet ja toivon tiikerinvoimaa uudelle puheenjohtajalle! Sastamala vaikenee, Ora 4 Bunkkeriuutiset 4-2011
Kuinka kauan säädät leikkuuyksiköitäsi? Nyt erittäin helppo ja ennen kaikkea nopea säätöiset John Deere -leikkuuyksiköt. Kysythän lisää! Parhaat vaihtogolfkoneet löydät osoitteesta: www.agrimarket.fi > vaihtokonepörssi Varaosamyynti Agrimarketit kautta maan! Golfkonemyynti: Jorma Nikolajew puh. 010 76 83421 John Deere Keskus Peltokuumolantie 4, HYVINKÄÄ www.deere.fi Bunkkeriuutiset 4-2011 5
Vuosi elämästäni Olen kuluneen vuoden aikana saanut ilon ja kunnian olla Bunkkeri Uutisten päätoimittaja. Vuosi on ollut mielenkiintoinen ja lehteä toimittaessa on usein tullut mieleen, että kaikenlaista sitä ehtii tapahtua golfkentillä yhdessä lyhyessä ja hektisessä kasvukaudessa. Täytyy myöntää, että päätoimittajan pesti on ollut mukava ja haasteellinen, mutta sen myötä on tullut myös uusia näkökulmia golfkenttien rakentamiseen ja hoitoon. Tuntuu, että tässä hommassa on saanut seurata aitiopaikalta maamme kentänhoidon ammattilaisten työtä eri näkökulmista. Yksin ei minun ole tarvinnut toimittajan pestiä hoitaa, vaan FGA:n hallitus on ollut mukana puuhaamassa jokaista lehteä. Lehtitoimikunta on myös kantanut kortensa kekoon ja erityisesti haluan kiittää yhteistyöstä Mönttisen Tuukkaa, Turusen Tommia ja Kairuksen Simoa. He ovat ahkeroineet lehden hyväksi paljon kuluneen vuoden aikana. Kiitoksia lähetän myös Forssan Print:in taittopalveluun, erityisesti Päiville, jonka kädenjälki näkyy Bunkkeri Uutisten uudistuneena ilmeenä. Tietoa levittämään FGA ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta, joten lämpimät onnittelut ovat paikallaan. Mahtava juttu, että golfkentänhoidolla on oma yhdistys, jonka pääasiallinen tehtävä on edistää golfkentänhoidon asiaa mm. tiedottamisen kautta. Sitä tehdään niin FGA:n nettisivuilla kuin Bunkkeri Uutisten kautta. Lehteen on saatu sen olemassaolon aikana paljon juttuja golfkentänhoitajilta ja -mestareilta, joten hyvät ideat, kokemukset ja toimintatavat on saatu levitettyä laajalle kätevästi yksissä kansissa neljä kertaa vuodessa. Tällainen toiminta viestii siitä, että golfkentänhoidon ammattikunta on maassamme avoin ja tietojen välittämisen ymmärretään hyödyttävän koko alaa ja viime kädessä kenttää ja pelaajia. Kiitos kaunis niille innokkaille ja alan parasta ajatteleville kirjoittajille, jotka ovat jaksaneet kirjoitella lehteen vuosi toisensa jälkeen juttuja ja ottaa kuvia. Pelkän tekstin lukeminen olisi aika puuduttavaa ja kuva kertoo joskus enemmän kuin 1000 sanaa. FGAn hallitus, Bunkkeri Uutisten lehtitoimikunta ja uusi päätoimittaja ottavat mielellään vastaa juttuja ja ideoita juttujen aiheiksi. Mikään aihe tai artikkeli ei ole liian vähäinen, koska niistä pienistä puroista syntyvät ne suuret joet. Pieni asia tai idea voi olla merkittävä kentänhoidon asian eteenpäin viemiseksi, joten ei muuta kuin kirjoittelemaan edes muutama rivi asiasta ja lähettämään se FGA:n suuntaan. Kesälaitumille talvirenkailla Talvirengaspakko ja kesäloma tulla tupsahtavat yleensä yhtä matkaa suomalaisille golfkentänhoitajille. Tosin golfkentänhoidon väkeä ei lomakausi yllätä, niin kuin ensilumi yllättää autoilijat joka ikinen vuosi. Jaksan ihmetellä tätä, koska suurin osa autojen kuljettajista on syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat eläneet tässä hemiboreaalisessa ilmastossa ainakin 18 vuotta. Luulisi nyt tuossa ajassa oppivan, että se ensilumi taitaa sataa joka talvi. Kilometrien mittaisissa ketjukolareissa on huomattavasti enemmän dramatiikkaa iltapäivälehtien lööppeihin kuin golfkentänhoitajien vetäytymisessä talven ja lomien viettoon. Toivon siis leppoisia lomapäiviä golfkentänhoitajille ja -mestareille koko talveksi. Talvehtikoot kenttänne ja ruohonne hyvin tulevana talvena, jotta voitte pitää taukoa työstä rauhallisin mielin! Tämätäältätähän, Pirjo Hotti 6 Bunkkeriuutiset 4-2011
VEITSI-ILMASTIN - jaetut ja jousitetut teräyksiköt - veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen - jyrkät käännökset mahdollisia - kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen Carrier Turf 175 Työleveys: 1,75 m Paino: 549-769 kg Suositus: 30 40 hv Carrier Turf 225 Työleveys: 2,25 m Paino: 636-919 kg Suositus: 30 40 hv Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi ClubCar Turf 252-48 volttia - IQ Plus System 8 kpl 6V akkuja - enemmän tehoa - yhdellä latauksella jopa 130 km! - kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus _säädettävissä - ruostumaton alumiinipalkkirunko - jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana - 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot - CE-hyväksytty Myös bensakäyttöisenä 350cc GOLDEN PRO OY Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi Bunkkeriuutiset 4-2011 7
FGA:N MESTIKSET TEKSTI JA KUVAT ESA HUKKANEN Suomen golfkentänhoitajat ja FGA:n yhteistyökumppanit mittelivät golftaidoistaan tänä vuonna Siuntiossa Pickala Golfin Park- ja Forest-kentillä 28. 29. syyskuuta. Kilpailu jaettiin kahdelle kentälle runsaan osallistujamäärän vuoksi. Kaikkiaan yksilökilpailuista saatiin 126 tulosta ja joukkuekilpailusta 58. Hyväkuntoinen Pickala Parhaasta tasoituksettomasta lyöntipeli- eli scratch-tuloksesta kamppailtiin Pickala Golfin Forestilla. Parkilla puolestaan pelattiin ensimmäisenä päivänä henkilökohtaista pistebogeya ja toisena pari-greensomea. Pickalan kenttämestarit Pekka Karttunen ja Jesse Kaan yhdessä kentänhoitotiiminsä kanssa olivat saaneet molemmat kentät erinomaiseen kuntoon kisoja edeltäneestä sadejaksosta huolimatta. Forestin stimp-arvoksi oli saatu kisojen alla 3,25 leikkuukorkeuden ollessa vuodenaikaan nähden matala 2,5 millimetriä. Parkilla 2,7 millin leikkuulla oli stimpiksi saatu 2,90. Viheriöiden nopeus yllättikin varmasti useamman pelaajan. Hyvän kentän lisäksi pelaajia hellittiin myös hyvällä säällä, sillä sadetta saatiin vain muutama pisara ja aurinkokin näyttäytyi. Kilpailun jälkeen siirryttiin Siuntion Hyvinvointikeskukseen nauttimaan hyvästä yhteishengestä ja ruoasta sekä jännittämään palkintojenjakoa. Tasaista kilpailua Scratch-sarjassa voittajaksi selviytyi Golf Talman kentänhoitaja Eero Malinen tuloksella 74 (+2). Toiseksi ylsi samalla tuloksella Aulanko Gol- Vuoden 2011 FGA:n parhaat pelaajat selvitettiin syksyn värittämässä Pickala Golfissa. 8 Bunkkeriuutiset 4-2011
2011 Putit kannatti mitata tarkasti Pickalan nopeilla viheriöillä. Scratch-sarjan voittaja Eero Malinen (GT). Lyöntipelissä toiseksi tulleen Juha Englundin (AGK) puhe nauratti ja kosketti. Bunkkeriuutiset 4-2011 9
Jäsensihteeri Pasi Voutilainen kertaa kierroksen tapahtumia Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Alkuruokapöytä notkui täynnä herkkuja. fin kenttämestari Juha Englund, joka peräänkuulutti nöyryyttä raikuvat aplodit saaneessa kiitospuheessaan muistuttaen FGA:n olevan etuoikeutetussa asemassa saadessaan pelata mestaruuskilpailunsa joka vuosi upeissa puitteissa. Kolmanneksi parhaan tuloksen 76 lyöntiä (+4) pelasi yhdysvaltalainen Brad Hennier. Naisten pistebogey-kilpailun voitti Vääksyn Kanava Golfin Marju Kokkonen 30 pisteellä. Toiseksi tuli vuoden 2009 mestari Taru Putro (Vierumäki) tasapisteillä voittajan kanssa. Kolmanneksi selvisi tiukan taiston jälkeen Muuramen Golfseuran Piritta Poutiainen 29 pisteellä. Miesten pistebogey-kilpailun voitti Scheteligiä edustava Mika Nurminen huimalla 39 pisteen tuloksella. Toiseksi tuli Master Golfin apulaiskenttämestari Pekka Nieminen (38 pistettä) ja hyväksi kolmanneksi pistebogey-sarjassa selvisi Imatran Golfin huoltopäällikkö Ari Piikki 37 pisteellä. Joukkuekilpailussa pelimuotona oli pistebogeyna pelattu greensome. Tässä kahden hengen joukkuein pelattavassa pelissä jokaisella väylällä valitaan parempaan paikkaan päätyvä avaus, minkä jälkeen palloa pelataan vuorotellen. Voittajaksi selvisi Janne Westerbackin ja Eetu Rantasen (Sarfvik Golf) joukkue 39 pisteellä, toiseksi tuli Sami Lahti ja Sami Sarkki (Aura Golf) 38 pisteellä ja viimeiselle palkintosijalle kolmanneksi yl- MAANRAKENNUS Isoja ja pieniä koneita SALAOJITUS Isoja ja pieniä koneita MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ VÄYLÄHIEKOITUS MASIINERI OY A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302 asko.leino@masiineri.fi www.masiineri.fi si Markku Joronen ja Pekka Rissanen (Tahko Golf) 36 pisteellä. Kaikki taistot olivat tiukkoja eikä yhdessäkään sarjassa nähty täysin selvää voittajaa. Voittajan ja toiseksi tulleen ero ei missään sarjassa ollut yli yhtä lyöntiä, eikä väliin mahtunut aina sitäkään. Onnittelut voittajille ja muille palkituille! Kiitos kaikille kilpailun järjestelyyn osallistuneille! Yksilökilpailussa jokaisella oli mahdollisuus oman golfauton voittoon, kun Golden Pro lupasi lahjoittaa Club Car -sähköauton hole in onen tekijälle. Valitettavasti kukaan ei ässässä onnistunut ja autot jäivät jakamatta. Lisäkilpailuna kisattiin myös molemmilla kentillä yhteisesti lähimmäs lippua lyömisestä, jossa parhaaksi osoittautui Hangon Golfin Tauno Lahtinen, joka palkittiin Golden Pron lahjoittamalla sähkökärryllä. Yksilökisan aikana saatiin nauttia myös Nina Piipon (Sibelco Nordic), Petri Aaltosen (Hako Ground & Garden), Risto Asikaisen (Berner) ja Erkki Hakamäen (S.G. Nieminen) ylläpitämän makkarateltan antimista. Joukkuekisassa väliaikatarjoilusta vastasi J-Tradingin Ulf Juslin ja kisalounaan klubilla tarjosi Hankkija-Maatalous Oy:n Jorma Nikolajew. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille hienosti sujuneista kilpailupäivistä! 10 Bunkkeriuutiset 4-2011
Kastelujärjestelmän peruskorjaus - case Nurmijärvi golf Lupasin kirjoittaa pienen jutun meneillään olevaan remonttiimme liittyen. Jutussa mainitut mittausarvot tai putkikoot eivät saata kaikilta osin kestää tieteellistä tutkimusta, pahoittelut. Lähtötilanne Kentän vanha kastelujärjestelmä valmistui 1990-1991 sen ajanjakson tietotaidon mukaisesti. Järjestelmän ohjaus ollut alun perin satelliitti-pohjainen (kaappeja ympäri kenttää), joka muutettu vuonna 2000 dekooderi-systeemiksi. Kooderit asennettiin vanhoihin satelliittikaappeihin. Kentän koko: 27 reikää + 9 reiän par3 -rata. Viheriöitä yhteensä 39 ja sadetettavia lyöntipaikkoja yhteensä 76 kpl. Sadetus kattaa kaikki väylät. Putkikoot kentällä: Runkoputki 140, 90, 75 mm riippuen paikasta Teealueille 50 mm, joka lopussa supistettu 32 mm Viheriöt lenkkinä 50 mm, joka lopussa supistettu 32 mm väylät 50 mm Sadettimista sen verran, että suurin osa väylä- ja viheriösadettimista hyvillä paikoilla, mutta lyöntipaikoilla sadetin tai sadettimet ovat keskellä lyöntipaikkoja. Osa sadettimista on vaihdettu uusiin, mutta seassa vielä alkuperäisiäkin. Sadettimien totoksi on mitattu 10 minuutin sadanta viheriöille 1,8 mm/10 min ja lyöntipaikoille 0,8 mm/10min. Sadettimet on sijoitettu ryhmiksi magneettiventtiilien taakse. Vanha kastelujärjestelmä Pumppaamo Yksi 45 Kw toimiva vaakapumppu periaatteessa pyörittää koko systeemiä. Taajuusmuunnin löytyy myös pumppukopista. Peruskorjauksen suunnittelijan ensimmäinen ehto oli, että pumppaamo uusitaan. Ongelmat Kuten mitatuista sadannoista voi päätellä, kasteluteho on aika olematon. Alkukesän kovan haihdunnan, ei kasteluaikaan riitä vuorokaudessa enää tunnit. Osa vanhoista kaapelivedoista on niin pitkiä, että jännite Bunkkeriuutiset 4-2011 11
ei riitä. Kastelukoneen virheilmoituksiin ei ole voinut luottaa pätkääkään. Pätevä rainman ja yleismittari oli ainut mahdollinen pelastaja. Vanhat sadettimet niin kuluneet ja epävarmat, että ne olisi kaikki pitänyt vaihtaa joka tapauksessa. Melkein kaikki sulkuventtiilit olivat käyttökelvottomassa kunnossa eli vuodon ilmetessä laitettiin pumppu seis. Tässä muutamia keskeisiä ongelmia, mutta esimerkkejä riittäisi vielä usean sivun verran. Kuinka kastelujärjestelmä muuttuu? Poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta, suurin osa vanhasta runkoputkistosta jäi käyttöön. Tähän olivat syynä tietysti kustannukset ja suurimpana syynä runkoputkiston säilyttämiseen ovat remontin aiheuttamat ongelmat pelille ja aikataulun pitkittyminen. Pumppaamo uusitaan täysin sisältäen virtausmittarin, pumpmanagerin ja myös kolme kappaletta uusia pumppuja. Sadetusjärjestelmän ohjauskaapelointi, sadettimet, sulkuventtiilit ja tietenkin kaikki liitokset runkolinjaan uusitaan. Putkikokoa kasvatetaan siten, että viheriöillä tulee olemaan 63 putki, jossa suoraan kiinni Swingjointit. Tähän voisin kertoa pienen esimerkin, mitä tuollainenkin putkikoon muutos merkitsee. Vanhassa systeemissä viheriön viimeinen pätkä oli 32:sta, josta menee vettä 10 kilon paineella vettä läpi 2,92 m3/h ja uudesta 63:sta samalla paineella 14 m3/h! Muutos on moninkertainen! Putkiliitokset on pääsääntöisesti tehty hitsaamalla. Lyöntipaikkojen putkikoko kasvatettiin 32:sta 40:iin ja uudet sadettimet siirrettiin lyöntipaikan reunoille toimimaan sektorisadettimilla. Samalla lyöntipaikkojen sadettimien määrä melkein kolminkertaistui. Kaikki uudet putket sekä kaapelit on aurattu kaapeliauralla paikalleen, jolloin näkyvää jälkeä ei juuri jää viivaa ja kohoumaa lukuun ottamatta. Jos aura osuu isoon kiveen, niin jälkiä jää sitten hieman enemmän. Kohoumat painetaan takaisin alas täryvalssijyrällä. Järjestelmän ohjaukseksi Nurmijärvi golf valitsi Rainbird IC:n, josta lisää toisessa artikkelissa. Kaikki sadettimet tulevat olemaan yksilöohjattuja lukuun ottamatta lyöntipaikkoja, jotka ovat magneettiventtiilin takana. Syy tähän oli asennuksen helppous sekä todella helppo laajennusmahdollisuus. Uusi kastelujärjestelmä 12 Bunkkeriuutiset 4-2011
Ammattilaisen valinta Putkenveto Remontti aloitettiin heinäkuun 2011 alussa lyöntipaikkojen sadetuksista, josta siirryttiin par3-radalle. Tätä kirjoittaessa 16.10 valmiusaste: Lyöntipaikat valmiit Viheriöt valmiit, vain sähköliitoksien kytkentä puuttuu osasta Väylistä tehty 11 ja jäljellä 16 Vanhan pumppaamon purku ja uuden rakentaminen alkanee viikolla 43. Tarkoitus olisi saada kaikki valmiiksi ennen talvea. Tiukkaa tekee, mutta kyllä me ehditään. Hauskaa syksyä kaikille! Tommi Turunen, NGK LAAJASTA VALIKOIMASTA LÖYDÄT SOPIVAN VAIHTOEHDON KYLVÖKSIISI Vakioseokset viheriöille, väylille ja karheikoille Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93 Nurmiröllit Bardot ja Jorvik Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja Villa I Kylänurmikat pussi ja Juurtonurmikka Supranova Englanninraiheinä Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata Spartan Kulutusta kestävät, nopeasti taimettuvat Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo Väylä- ja kasvualustahiekat VS-hiekka 0,2-2 mm Kasvualustahiekka Turvehiekka Bunkkerihiekka Kiviaines Etelä-Suomi Palvelukeskus 020 447 7400, myynti 020 447 7266 Tampere 020 447 6803 Lappeenranta 020 447 6003 Oulu 020 447 5015 Imatra 020 447 6021 GRIINO-LANNOITTEET GOLFKENTILLE Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet mahdollistavat siirtyä kayttämään lannoitteiden huipputeknologiaa aikaisempaa kustannustehokkaammin. Griino Form viheriölannoitteet Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet Griino Sport syysja -täydennyslannoite Griino Sol-kastelulannoite www.rudus.fi S.G. Nieminen Oy Puh. 030 650 50 www.sgnieminen.fi Bunkkeriuutiset 4-2011 13
Y M P Ä R I S T Ö A S I A T Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu. Ympäristöjärjestelmän käyttö arjessa osa 3/4 Aikaisemmissa artikkeleissa olen käsitellyt miksi ympäristöjärjestelmä kannattaa tehdä ja miten sen voisi tehdä. Mutta hyvät suunnitelmat ja ajatukset pitää muuttaa arjen toiminnaksi, muutoin ne ovat kuin kännykän käyttökielto ajaessa hyvä sääntö, mutta ei se puhumista haittaa. Arjessa ympäristöjärjestelmällä on useita erilaisia käyttöjä; muistin virkistys, dokumentaation varmistaminen, perehdytys, markkinointi ja hätätilanteissa toimintaohje. Melkoinen lista asioita, ei toinen toistaan vähäisempiä, vain melkoisen erilaisia. Muistin virkistäjänä ympäristöjärjestelmä on hyvä apuväline. Kentän hoito on kausittaista ja osan aikaa melkoisen hektistä. Kevään korvalla, kun vielä murehditaan mitä lumen alta paljastuu, kannattaa aina viettää muutama tovi kerraten sovittuja pelisääntöjä, suunniteltuja kehittämiskuvioita ja toteutuneiden ratkaisujen vaikutusta kenttään. Erityisesti olisi hyvä käydä läpi aikaisemmat hoitotoimenpiteet, kentän kunnon kehittyminen ja miettiä, mitä tästä olisi opiksi otettavaa? Näistä saadaan myös siemenet uusille kehitysprojekteille tai apuja vaikkapa toteutukseen tuleville rakennus-/ muutostöille. Dokumentaation varmistajana ympäristöjärjestelmä on hyvä hallinnollinen työkalu. Sen avulla tulee pidettyä mielessä ne asiat, jotka pitää kirjata sekä se, milloin on aika kulloisellekin mittaukselle. Olen nähnyt dokumentaation ihan päiväkirjatasolla, joka on ollut erittäin hyvä apuväline tautien torjunnan suunnittelussa, budjetoinnissa ja viestinnässä. Valtakunnallisella tasolla vastuu ennakoivasta työstä ja raportoinnista tulee lankeamaan yhä enemmän jokaiselle toimijalle. Hyvä ja vuosia jatkunut dokumentointi varmistaa sen, etteivät ulkopuolisten negatiiviset asenteet, huhut ja juorut pääse valtaamaan mediaa ja sen myötä vaikeuttamaan negatiivisesti kentän toimintaan! Dokumentaation avulla voidaan myös säästää selvää rahaa. Kun nähdään mm. ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden toteutunut käyttö ja peilataan sitä suunnitelmiin, niin voidaan hankinnat tehdä siten, ettei kauden jälkeen jää ylijäämää varastoon. Isommilla kentillä voidaan jopa rytmittää toimituksia niin, että varasto (ja siihen sitoutuneet varat) ovat pidempään tavaran toimittajalla! Perehdytyksessä ympäristöjärjestelmä on loistava apuväline. Sen avulla saa erityisesti uusille kausityöntekijöille hyvät perustelut mo- 14 Bunkkeriuutiset 4-2011
niin asioihin. He saavat myös sen kautta tietoa siitä, millaisia erityispiirteitä (suojeltavat kohteet) kentällä on, miten toimia poikkeustilanteessa (vaikkapa öljyvuoto kentällä) ja miksi jotkin asiat on tehtävä määräysten mukaisesti. Henkilökohtaisesti, jos olisin ottamassa kausityöntekijöitä kesäksi, pistäisin heille luettavaksi kenttämme ympäristökäsikirjan etukäteen. Sitten työsuhteen alkaessa käytäisiin läpi, että onhan käsikirja oikeasti luettu, vastattaisiin siitä nousseisiin kysymyksiin. Näin olisi merkittävä osa opittavista asioista saatu itämään jo ennen kentälle tuloa! Ympäristöjärjestelmän läpikäynti ja ymmärtämisen varmistaminen on yksi selkeä tapa A) hoitaa työnantajan perehdytys- ja työturvallisuusvastuuta ja B) osoittaa erityisesti uudelle henkilöstölle, että he tulevat työhön ja työyhteisöön, jossa työhön kuuluu vastuuta ja työ on sen vuoksi syytä tehdä laadukkaasti. Markkinointi, viestintä ja imagon rakentaminen on jokaisen kentällä töissä olevan vastuulla. Vaikka kentän johto vastaa mediaan ja muualle yleiseen julkisuuteen menevästä viestinnästä, niin jokaisen kentällä työskentelevän on hyvä pystyä antamaan perustietoa kentällä liikkuville pelaajille. Avaintekijöitä markkinointiviestintään dokumentaation kautta ovat: vahvistettavat kehitysprojektit, toiminnan laadussa tapahtuvat ympäristön kuormitusta tukevat tekijät ja suunnitelmat tulevista parannusprojekteista. Imagon rakentuminen on uskottavien viestin kertomista, joka ainakin meillä Suomessa perustuu siihen, että hyvä kertomus saa tukea luvuista. Kentän ympäristöpolitiikka on siis sitä, johon jokainen pelaaja törmää kentän kotisivuilla. Hätätilanteiden toimintaohjeena ympäristöjärjestelmä on lähes välttämätön. Useimpiin kiinteistö- ja kalusto-onnettomuuksiin liittyy aina ympäristöriski ja joskus jopa ympäristövahinko. Ympäristöjärjestelmässä on kuvattu tavat varautua vahinkoihin ja toimia itse tilanteissa. Ohjeet antavat eväitä vahinkojen minimoimiseen ja lisäksi merkittävästi paremmat valmiudet ihmisille toimia. Kun tilanne on päällä, ei aikaa tarvitse käyttää pohtimiseen, kun on ohjeet valmiina. Näissä tilanteissa usein myös viestintä ulkopuolisille on avainasemassa. Hyvin tehdyssä järjestelmässä on myös tämä mietitty, jolloin vastuut, menetelmät ja aikataulut ovat paremmin hallinnassa. Seuraavassa numerossa sitten kokoan tämän ja aikaisemmat artikkelit yhteen auditoinnin näkökulmasta. Terkuin Yours Sincerely Kari I. Mattila P. +358 400 428 950 Email. kari.i.mattila@gmail.com Bunkkeriuutiset 4-2011 15
FGA 25 VUOTTA KOONNUT ESA HUKKANEN Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys FGA viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Bunkkeri Uutiset haastatteli muiden muassa yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana toimineita golfkentänhoidon ammattilaisia. Tässä heidän mietteitään FGA:sta ja golfkentänhoidosta yleisesti. Puheenjohtajia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä työskentelet? 2. Miten päädyit golfkentänhoidon alalle? 3. Miten tulit mukaan FGA:n toimintaan? 4. Milloin toimit FGA:n puheenjohtajana? 5. Miksi halusit olla FGA:n toiminnassa mukana ja mitä se sinulle antoi? 6. Mitkä asiat tai tapahtumat ovat olleet mieleenpainuvimpia puheenjohtajuuskaudellasi FGA:ssa? 7. Miten golfkentänhoito on maassamme mielestäsi muuttunut? 8. Terveisiä tuleville FGA:n puheenjohtajille ja hallituksille. Puheenjohtajat aikajärjestyksessä: 1. Jorma Eriksson 1986-1988 1. Backtee Oy 2. Aloitin golfin pelaamisen vuonna 1967 SHG:n Luukin kuusireikäisellä kentällä ja leikkasin ruohoa omalla autolla vetäen perässävedettävää leikkuria. 3. Ensimmäinen J-Trading Cup pelattiin SHG:n Luukin kentällä 1986. Olin pyytänyt mukana olevia kenttätyöntekijöitä jäämään Korpilammen hotellille kokoukseen. Tässä kokouksessa perustettiin Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys ry. ja minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. 4. 1986-1988 5. Halusin ammattikunnallemme yhteisen järjestön, joka kehittää ammatin taitoja jakaen tietoa kursseilla ja kokoontumisissa. FGA on antanut kaiken sen, mistä silloin haaveiltiin, eli kentänhoidon ammatillinen hoitotaso ja -tieto on kehittynyt aivan uskomattoman hienoihin saavutuksiin. 6. Koko yhdistyksen perustaminen sekä kaiken koulutuksen järjestäminen. Unohtamatta samanhenkisten kavereiden tapaamisia. 7. Ennen tehtiin hevosilla ja auroilla nykyään voimme ylpeänä huomata, ettei oppi ole ojaan kaatanut. 8. Kiitos etukäteen antamastanne työpanoksesta yhdistyksemme ja koko suomen golfaavan porukan eteen 2. Mikko Larvio 1989-1993 3. Jaakko Joutsenlahti 1994 Jukka Silventoinen 1994 Jaakko Joutsenlahden siirryttyä muihin tehtäviin varapuheenjohtajana silloin toiminut Jukka Silventoinen otti puheenjohtajan tehtävät haltuunsa loppukaudeksi. 1. Hirsala Golf Oy, kenttämestari 2. 80-luvun golfbuumin aiheuttamana. Tarvittiin lisää väkeä ensin golfkenttien rakentamiseen, sitten perään hoitamaan niitä 3. Kaikki golfkentänhoitajat tulivat ennen vanhaan aina yhdistykseensä mukaan! 4. En halua muistaa! 5. Kehittyäkseni tässä ammatissa ja ehkä kehityin tässä ammatissa. FGA:n aikajana 1986 2011 1986 FGA aloittaa toimintansa ja Jorma Eriksson aloittaa puheenjohtajana 1987 Ensimmäinen golfkentänhoidon ja rakentamisen seminaari Vierumäellä 1988 FGA rekisteröidään viralliseksi yhdistykseksi 16 Bunkkeriuutiset 4-2011
FGA:n alullepanija Jorma Jore Eriksson lyömässä avauslyöntiä suunnittelemansa Hill Side Golfin Valley Coursen uudella ykköstiillä kesällä 2011. 1988 Ulf Juslin J-Tradingiltä järjesti kentänhoitajille ja toiminnanjohtajille koulutusja messumatkan Lontooseen 1988 Yhdistyksen ensimmäinen tiedotuslehtinen ilmestyi joulutervehdyksenä nimellä Greenkeepers News 1989 Mikko Larviosta tulee FGA:n hallituksen toinen puheenjohtaja Bunkkeriuutiset 4-2011 17
6. Hyvät kollegat vierellä tiukoissakin tilanteissa! 7. Ollaan kuin eri planeetalla 8. Kiitos!!! Tosi hienoa työtä teette, eikun samalla tavoin eteenpäin. 4. Elise Järvinen 1995-1998 1. Tällä hetkellä vastaavana mestarina Himos Patalahti Golfkentän rakentamisessa Jämsässä. Teen töitä oman toiminimen (Tmi Green Consulting GC) kautta, tällä kertaa Maarakennus M.Laivola yhtiöille. 2. Sattumalta viherrakennustöistä, silloinen pomoni Raimo Pitkäniitty määräsi Imatran golftyömaan työnjohtajaksi kesäkuun alussa 1986. Vuosi oli vähintään yhtä sateinen kuin tämä kuluvakin Jämsässä ja savi silloinkin yhtä notkeaa. Molempia on jatkunut rinnatusten tasatahtiin; sekä kenttärakentamista että nurmien hoitoa eikä edes lääkitystä muuttamalla minua enää saa irti savesta/nurmikoista. 3. Tietoa tarvittiin - tekijöitä tarvittiin olimme kaikki samassa lirissä Pohjolan kasvuoloissa, yhteisen tietotaidon ja työkokemusten jakaminen osoittautui lähestulkoon elämää tärkeämmäksi. 4. Auts, ihan kuin eilispäivää lauletaan laulussakin. 1990-luku tuli kokonaan elettyä FGA:lle, siitä on vaikea erottaa oliko hallituksessa, puheenjohtajana, työrukkasena muuten tai FEGGA:ssa - veikkaan 1994-98. 5. Suomenkielistä materiaalia oli alettava tehdä, kun sitä ei ollut olemassakaan, tietoa janottiin. Kentille tarvittiin työntekijöitä, jonkun oli mentävä maailmalle kertomaan, että tällainenkin ammatti on olemassa - ja mehän mentiin ammattikouluille ympäri Suomea FGA:n lippu hulmuten! FGA oli silloin vielä yksi iso rakastava perhe, jossa kaikki autoimme toinen toisiamme ja saimme apuja niin ammatillisesti kuin hyvien ystävienkin muodossa. 6. FEGGA:n perustamiskokous 1996 Hollannissa Barenbrug:lla herkistää edelleen ja sen kautta Suomen vieminen Eurooppaan golfkentänhoitomaana. Lumen ja jään maassa kasvavat nurmikot saivat monien kenttämestareiden silmät selälleen. Elämäni karhunpaini Opetushallituksen kanssa saada golfalalle ensimmäinen ammattitutkinto hyväksytyksi omaksi tutkinnokseen luonnonvara-alalle. Kapuloita oli rattaissa silloin, kuten tänäkin päivänä ja olenkin erityisen ylpeä alan koulutuksesta ja tutkinnoista siitä, että omaa alaa arvostetaan kouluttautumalla ja tietoa päivittämällä. Suomalaisen golfnurmitutkimuksen ja ensimmäisen Urheilunurmien perustamis- ja hoitokirjan valmistumiset. Nurmitutkimuksen peruina mm. rakastetun luhtaröllin palautuminen maailman viheriönurmi- Elise Järvinen pitämässä luentoa nurmitutkimuksesta. lajien joukkoon. Samassa yhteydessä kunnia tehdä yhteistyötä edesmenneen professori Juhani Paatelan kanssa, jota intohimoisempaa nurmikkomiestä en ole kuunaan tavannutkaan! 7. Koneet ja kalusto on monipuolistunut, melkein mitä vain keksit haluta, niin kohta kauppiaat tuovat sinulle juuri sellaisen koneen! Kun Viljasen Jorma ajoi ensimmäisen näkemäni 3-pyöräisen Cussen ja Sisiksen J-Tradingin autosta Imatralle 1987, olisin ajanut sillä vaikka Suomen ympäri olo oli kuin kuninkaalla! Ainoat lisälaitteet Sisiksen kylvökoneen lisäksi olivat jäykkä holkitusrumpu ja Cussen pieni hiekoituslava, johon taisi mennä 50 litraa hiekkaa. Lannoitteet ovat nykyisin niin hienoja, monipuolisia ja viheriöille rakeistettuja silloin vasta tuli markkinoille ensimmäisiä tuotteita, joiden levitys ei ollut mitenkään ongelmatonta. Todella syvällistä ja tutkittua tietoa on saatavissa, kun vain jaksaa etsiä. Oma kestosuosikkini on mikrobien salattu elämä ja merkitys nurmikon hyvinvoinnille niiden merkitys on ymmärretty maailmanlaajuisesti ja on upeaa voida lukea tietoa aiheesta. 8. Ryhtiä yhdistyksen toimintaan! Ryhtiä esiintymiseen ja asioiden jämäkkään hoitoon. Syventykää syys- ja kevätkokouksiin järjestämällä ne ryhdikkäästi, sisällöllisesti ja edustavasti. Tehty tai tekemätön työ näkyy pelaajamäärinä viheriöllä mutta myös kokousten suosiossa. Miten olisi jos ajoissa järjestelisi asiat, olisi aktiivisemmin yhteydessä kulloisenkin lähialueen kenttiin, järjestäisi vaikka konehallikierroksen, kenttäkierroksen, kenttämestarin kenttäesittelyn. Voisiko olla koulutusiltapäivä yöpyminen ja kokous aamupäivällä? Mitään ei tapahdu ilman ideointia ja kokeilua. Ensisijaisesti ainakin kaikki hallituksen jäsenet ovat paikalla kevät- ja syyskokouksissa. Mistä muuten lähtee arvostus omaa ammattialaa kohtaan? Esitykset ovat kunnossa, ne on ajoissa valmisteltu, eikä kenen- 1989 1989 1990 1990 Tiedotuslehtinen ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Bunkkeri-Uutiset Ulf Juslin järjestää toisen koulutus- ja messumatkan, nyt Orlandoon (USA) Suomen ensimmäiset golfkenttäalan messut järjestetään Suomen golfkenttien toimitusja toiminnanjohtajien yhdistys FGMA perustetaan 18 Bunkkeriuutiset 4-2011
Pohjoismaisten kentänhoitajayhdistysten vertailua. Eri yhdistykset laskevat jäsenmääränsä eri tavoin, joten luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta ainakaan Suomelta, Ruotsilta ja Norjalta mukaan ei ole laskettu yritys- ja sponsorijäseniä. Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Yhdistys FGA SGA NGA DGA - Perustettu 1986 1978 1988 1963 - Jäseniä 200 1020 100 372-1994 Jäseniä 545 1705 304 560 100 2011 kään tarvitse kakoa niitä jäsenistölle esittäessään. On loistojuttu, että hallitukseen vielä löytyy tekijöitä. Päivän trendi on oma aika ja vapaa-aika, mikä puree pahasti muutoinkin ylityöllistettyjen kenttämestareiden ajankäyttöä ja voimainrippeitä. Miten vastuita saisi laajemmin jaettua ja vastuunottajia enemmän mukaan? Siinäpä pähkinää purtavaksi meille kaikille. Edustakaa kuitenkin Suomen Golfkentänhoitajia, olkaatten viisaasti ylpeitä ammatistanne ja pyrkikää kehittämään yhteistyötä ja kokoamaan golfkenttiä ammatikseen hoitavat henkilöt yhteen! Itä-Uudellamaalla pelataan jo yli 20 vuoden ajan perinteinen mestaruuskilpailu naapurikenttien kentänhoitajien kesken se on yhteishenkeä ja rakkautta alaan! FGA:n lippu korkeimpaan salkoon, se on meidän kaikkien tehtävänä. 5. Matti Höglund 1999-2000 1. Aura Golf (kenttämestari). 2. Lepaan puutarhakoulun harjoittelupaikan kautta 1990. 3. Sääntöjen mukaan oltuani pari vuotta kentällä töissä. 4. Vuosituhannen vaihteessa. 5. Hallitustyöskentelyyn silloisen puheenjohtajan Elisen kutsumana. Halusin kantaa korteni kekoon yhteisen asian puolesta ja tutustua kollegoihin. 6. Yleinen varovaisuus rahojen käytön suhteen. Bunkkeri-Uutisten mainosten myyntisopimus Jussi Liemolan kanssa. Henkilökohtaisesti FEGGA:n kokouksissa mukana olo. 7. Yleinen kentänhoidon vaatimustason nousu, joka konkretisoitui Kytäjän mukaantulon myötä. 8. Mielestäni tärkein asia on säilyttää Bunkkeri-Uutiset laadukkaana ammattilehtenä. 6. Pekka Nieminen 2001 1. Apulaiskenttämestari Master Golf. 2. Puutarhaopiston aikana FGA:n porukoita oli kierroksella kouluissa puhumassa alasta ja tällöin kiinnostuin hommasta. Karttunen houkutteli rakentumassa olevalle Hyvinkään kentälle töihin ja sillä savotalla ollaan edelleen. 3. Liityin jäseneksi heti, kun vuonna 1990 tulin Taliin kentänhoitohommiin, ja taisi olla 1994 kun tulin hallitukseen, jossa sitten toimin kaikissa mahdollisissa hommissa rivijäsenestä puheenjohtajaan, taisi olla 2002 kauden jälkeen kun sitten vihdoin viimein jäin eläkkeelle. Alalla ei silloin ollut ihan hirveästi porukkaa, joten me samat vanhat parrat oltiin hommissa pidempäänkin. Sehän ei aina ole välttämättä hyvä jos ei toisaalta huonokaan asia. Taitaa olla tämä iänikuinen äiti-tytär-dilemma. 4. 2001 5. Taisi olla aluksi nuoruuden intoa ja uuden oppimisen himoa. Hallituksessa työskentelyssä tutustui erilaisiin ja erimaalaisiin ihmisiin. Kyseisiä henkilöitä on ollut mukava nähdä vuosien saatossa myöhemminkin ja huomata että ei ne naamat mihinkään ole unohtuneet. Fakta ole rohkea ja tutustu on erittäin kannattavaa. 6. Kentänhoitajien koulutus nytkähti kunnolla eteenpäin 7. Erilaisia hoitotöitä tehdään nykyään enemmän tieteellisiin seikkoihin ja erilaisiin tutkimuksiin pohjautuen. Joskus alkuaikoinani hommia tehtiin enemmän ns. perstuntumalta. Tästä voikin heittää ilmaan leijumaan kysymyksen, mikä on se oikea tapa? Itse sanoisin, että vaikka tiede väittää, että kun teet näin, se on hyvä, niin väännäpä minulle rautalangasta, miksi se ei kuitenkaan näy selkeästi kentän kunnossa. Aikaisemmin, jos ei ollut kunnossa niin tehtiin jotain toisella tavalla jotta se parantaisi tilannetta; kokeiltiin ja varioitiin. Uskallettiin olla rohkea ja luottaa ITSEENSÄ. Tänä päivänä kentänhoito keskittyy minun mielestäni liikaa pelaajien miellyttämiseen; ruoho jää toiseksi. Pelaaja eli palkanmaksaja on tietenkin tärkeä isäntä mutta mielestäni se ei saa olla syy pilata ruohon kasvuedellytyksiä. 8. Olkaa aktiivisia, jäsenläheisiä. Innovatiivisuus on päivän sana, ei tarvitse noudattaa samoja kaavoja kun ennen; raja-aitoja saa ja pitää kaataa tai ainakin siirtää. Nimimerkillä naapurin puolelle rakentanut. 7. Tapio Lehto 2002-2004 Olen Tapio Lehto, Nurmijärvi Golfin kenttämestari. Olen työskennellyt tällä samalla kentällä jo viime vuosituhannella. Aloitin työt golfin parissa vuonna 1990. Satuin asumaan Nurmijärven Röykässä ja lähistölle rakennettiin golfkenttää. Kävin kysymässä silloiselta 1990 Golfkenttämestareiden kouluttaminen alkaa ammattikasvatushallituksen alaisuudessa 1991 FGA mukana perustamassa Viherympäristöliitto ry:tä (VYL) 1994 Jaakko Joutsenlahti aloittaa kautensa FGA:n puheenjohtajana Bunkkeriuutiset 4-2011 19
kenttämestarilta Erkki Mattilalta työmahdollisuuksista ja kuukauden päästä puutarhurin hommat kuntasektorilla saivat jäädä. Silloinen erittäin hyvä työtoverini Petteri Lehmuskoski houkutteli minut mukaan FGA:n toimintaan ja ei aikaakaan, kun huomasin olevani syvällä yhdistystoiminnassa. Lopulta päädyin puheenjohtajaksi. Toimin muistaakseni puheenjohtajana vuodet 2002-2004. Ala oli aika nuori Suomessa ja on vieläkin. 1980-1990 vuosina rakennettiin suomeen paljon eri tasoisia ja monenkokoisia kenttiä. Tuntui siltä, että kaikki tieto mikä oli saatavissa kentänhoidosta, oli saatava, ja siinä FGA oli ja on avainasemassa. Sain FGA:n toiminnassa mukana ollessani hyviä ystäviä kotimaasta ja myös ulkomailta ottaessani osaa FEGGAN:n kokouksiin. Nämä kaksi seikkaa olivat varmaan syynä siihen, että halusin olla mukana kehittämässä golfia Suomessa ja luomassa suhteita ulkomaisiin kentänhoitoyhdistyksiin. Golfkentänhoito on kehittynyt valtavin harppauksin Suomessa 2000-luvulla. Tietotaito on lisääntynyt ja hyväkuntoisia kenttiä on enemmän kuin koskaan. Mieleenpainuvin tapahtuma puheenjohtajakaudellani oli ilman muuta St. Andrews n klubitalon parvekkeella nautittu Gin Tonic, kun aurinko hiljaa hiveli viime säteillään Old Coursen viheriötä numero 18. Terveisinä tuleville FGA:n puheenjohtajille haluan sanoa vain sen, että mikäli suinkin voitte, niin pitäkää FGA:n lippu korkealla liehumassa älkääkä unohtako sitä salkoon yöksi FGA:n kisoissa. 8. Pirjo Hotti 2004-2006 1. Työskentelen Kainuun ammattiopistossa luonnonvara-alan yksikössä Kajaanissa. Olen golfkentänhoidon ja rakentamisen ammattiaineopettaja. 2. Vietin Ranskassa muutaman vuoden nuoruudessani ja pääsin töihin rakenteilla olevalle golfkentälle Alpeilla. Innostuin alasta sen verran, että hakeuduin viherrakennuspuutarhurin opintojen kautta harjoittelemaan Ranskaan ja valmistuttuani töihin Kuusankosken golfkentälle. 3. Muistaakseni Järvisen Elise kysyi joskus FGA:n mestiksissä, että osaanko englantia ja kiinnostaako FGA:n hallitustyö. Niinpä sitten huomasin pian olevani FGA:n hallituksessa ulkomaanasioista vastaavana. 4. 2004-2006 5. FGA tekee mielestäni tärkeää työtä vapaaehtoisvoi- min golfkentänhoidon ja rakentamisen hyväksi. Tiedon hankkiminen ja eteenpäin välittäminen lehden, nettisivun, koulutusten ja tapahtumien kautta on auttanut ainakin minun ammattilista kehittymistä paljon. Alusta asti oli selvää, että kukaan ei pärjää yksin tällä alalla maamme olosuhteissa. Tarvitaan siis verkottumista ja muiden alalla toimivien kanssa yhteydenpito on ollut mielestäni parasta antia FGA:n toiminnassa. Aina ei ole tarvinnut keksiä pyörää uudelleen, vaan on voinut kysyä apua ja neuvoja muilta, kun omat konstit ovat käyneet vähiin tai eteen on tullut yllättävä tai uusi asia. Hallitustyöstä on jäänyt hyviä muistoja ja olen saanut ystäviä kollegoista sekä koti- että ulkomailta. Olen myös päässyt ulkomaanasioista vastaavana eri maihin ja paikkoihin ja nähnyt erilaisia tapoja toimia golfkentänhoidossa. Hallitustyö on ollut erittäin opettavaista. 6. Varmasti puheenjohtajuuskauteni kohokohta oli FGA:n 20-vuotisjuhlat Tahkolla joulukuussa 2006. Juhlien järjestely vaati hallitukselta paljon ylimääräistä työtä, mutta tapahtuma onnistui hyvin seminaareineen ja juhlapäivällisineen. Oli ilo ja kunnia olla mukana juhlistamassa yhdistystä jäsenten ja sidosryhmien edustajien kanssa suurella ja tyylikkäällä joukolla. Henkilökohtaisesti mieleenpainuvaa oli se, että olin samaan aikaan sekä FEGGA:n eli golfkentänhoidon eurooppalaisen kattojärjestön että FGA:n puheenjohtaja. Tämä tarkoitti sitä, että välillä piti tarkastella golfkentänhoitoa kansallisella ja toisinaan kansainvälisellä tasolla. Oli siinä omat haasteensa, mutta jälleen kerran pitää todeta, että myös nämä puheenjohtajuudet opettivat minulle paljon sekä kentänhoidosta että erilaisten järjestöjen puheenjohtajuudesta. 7. Kyllä, totta kai osa asioista on muuttunut, koska maailma ympärillämme muuttuu joka päivä. Tiedonvälityksen menetelmät ovat kehittyneet ja sähköinen tietojen käsittely on jo nykyisin arkipäivää golfkenttämestarin työssä. Golfkentänhoitokin on muuttunut ehkä enemmän nurmialueen tuottamisen suuntaan ja golfkenttä on ehkä nykyään enemmän lajin suorittamispaikka kuin klubikulttuurin keskeinen elementti. Kaukojäsenyys, pay & play -kentät, vuokra- ja viikko-osakkeet alkavat olla kentällä kuin kentällä arkipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että tulorakenne on muuttunut jäsenyyden kautta tulevista tuloista vieraspelaamisesta saataviin tuloihin. Golfkentänhoidon pitää pystyä tuottamaan laadukas kenttä, jotta vieraspelaajatuloja saadaan riittävästi pelikaudella. Täytyy kuitenkin muistaa, että kasvutekijät ovat edelleen samat, kuin ammoisina aikoina. Golfkentänhoidossa perusasiat kasvun edesauttaminen ja ylläpitäminen ovat vakioita, vaikka kakki muu ympärillä muuttuisi ilmastoa myöten. 1994 1994 1995 FGA:n hallitus 1994 Varapuheenjohtaja Jukka Silventoinen siirtyy puheenjohtajaksi Joutsenlahden lopetettua hallituksessa FGA ja FGMA aloittavat yhteistyön Elise Järvinen aloittaa neljä vuotta kestävän puheenjohtajakautensa FGA:ssa 20 Bunkkeriuutiset 4-2011