IV. Palotoimikunta. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta vuonna 1910 *) oli seuraavaa sisällystä: Palokuntaa on vuoden varrella hälyytetty 193 kertaa, niistä 112 kertaa todellisten tulipalojen tai tulipalonalkujen, 54 kertaa nokivalkeain ja 13 kertaa palosavun takia, 10 kertaa ilkivaltaisuudesta, 3 kertaa tulenloisteen ja 1 kerta palolennättimessä olleen vian takia. Edelliseen vuoteen verraten on hälyytysten luku lisääntynyt 44:llä ja tulipalojen 25:llä. Todellisista tulipaloista ja tulipalonaluista on 103 sattunut järjestetyssä kaupungissa (paloalueella), niistä I kaupunginosassa 4, II 10, III 7, IV 18, V 8, VI 9, VII 4, VIII 7, X 10, XI 11, XII 7, XIII 6 ja XIV 2 sekä paloalueen ulkopuolella 9, niistä 2 Läntisen ja 2 Itäisen viertotien varrella, 1 Hylkysaarella, 1 Uunisaarella, 1 Kanan saarella ja 2 Helsingin pitäjässä. Tulipalojen ryhmittyminen kuukausien ja viikonpäiväin kesken näkyy seuraavasta taulusta: Yhteensä. Joulukuu. Marraskuu. Lokakuu. Syyskuu. Elokuu. Heinäkuu. Kesäkuu. Toukokuu. Huhtikuu. Maaliskuu. Helmikuu. Tammikuu. Sunnuntai.. 1 1 1 2 1 1 7 Maanantai 2 1 1 1 2 1 3 2 1 14 Tiistai 7 3 2 1 2 3 4 2 1 1 2 28 Keskiviikko.. 1 1 1 1 3 2 1 1 3 2 16 Torstai 2 4 1 1 2 1 1 1 2 15 Perjantai 1 1 4 1 1 2 4 3 1 18 Lauantai 1 1 3 1 1 3 3 1 14 Yhteensä 8 14 6 12 9 8 6 11 8 11 12 7 112 0 Kertomusta seuranneet taulukkotiedot ovat osittain julkaistuina Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa vuodelta 1910.
IV. Palotoimikunta. 247 Vuorokaudenaikaan nähden on 59 tulipaloa sattunut päivällä klo 6 a. p. ja klo 6 i. p. välillä ja 53 öiseen aikaan klo 6 i. p. ja klo 6 a. p. välillä. Ensimäinen tieto tulen irtipääsemisestä saapui 52 tapauksessa palolennättimellä, 51 tapauksessa' puhelimessa ja 9 tapauksessa suullisen sanantuojan kautta. Paikkaan nähden on 57 tulipaloa sattunut kivitaloissa, niistä 15 asuinhuoneissa, 10 asuintalojen ullakoilla, 10 tehtaissa, 6 kellareissa, 6 myymälöissä, 4 rakenteilla olevissa asuintaloissa, 3 eläväinkuvain teatterissa, 1 kirkossa, 1 saunassa ja 1 ulkohuonerakennuksessa; 46 tulipaloa on sattunut puutaloissa, niistä 19 asuinhuoneissa, 7 asuintalojen ullakoilla, 6 tehtaissa, 4 kellareissa, 3 liikehuoneistoissa, 2 ulkohuoneissa, 2 myyntikojuissa, 1 ravintolassa, 1 porrashuoneessa ja 1 rakenteilla olevassa talossa; 3 tulipaloa on sattunut metsässä, 2 heinävarastoissa, 2 tunkioläjissä, 1 kattoputkessa jal hiilivarastossa. Syynä tulen irtipääsyyn on 16 tapauksessa ollut varomaton kynttilän, lampun tahi tulitikkujen pitely, 11 tapauksessa tulisijasta pudonneet kekäleet tai kipinät, 8 tapauksessa lampun tai petrolikeittimen räjähdys, 8 tapauksessa viallinen tulisija tai savujohto, 6 tapauksessa varomaton tulenaran öljyn pitely, 5 tapauksessa lasten leikkiminen tulella, 4 tapauksessa itsestään syttyminen, 3 tapauksessa huolimaton tupakoiminen, 3 tapauksessa sähkövalojohdon lyhytsulku, 2 tapauksessa uunin liikanainen kuumeneminen, 2 tapauksessa puuaineen sijoitus liian likelle kuumaa rautauunia, 2 tapauksessa filmirullan varomaton pitely, 1 tapauksessa nokivalkea, 1 tapauksessa savujohtoon muurattu lattiaparru, 1 tapauksessa rikkinäinen kaasuputki, 1 tapauksessa savupiipusta lähteneet kipinät, 1 tapauksessa tulensekaisen tuhkan sijoitus sopimattomalle paikalle ja 1 tapauksessa murhapoltto. 36 tapauksessa ei tulen irtipääsyn syytä ole voitu varmasti todeta. Vuoden 1910 palovahinkotilasto osottaa seuraavaa: A. Järjestetty kaupunki (paloalueella). Tulen milloin minkin verran vahingoittaman omaisuuden arvo eli vakuutussumma oli: irtaimiston. Smk 2,759,841: kiinteän omaisuuden 10,654,340: 13,414,181: ja taas vahingon suuruus eli palovahingon korvaussumma oli: irtaimistosta Smk 623,050:17 kiinteästä omaisuudesta 191,859:03 814,909:20 Vahinko oli siis 6.07 /o omaisuuden arvosta.
IV. Palotoimikunta. 256 B. Kaupunkiin kuuluva maa järjestetyn kaupungin ulkopuolella. Vahingoittuneen omaisuuden arvo eli vakuutussumma oli: irtaimiston kiinteän omaisuuden Smk 60,200: 109,000: 169,200: ja vahingon suuruus eli palovahingon korvaussumma oli: irtaimistosta kiinteästä omaisuudesta Smk 275: 23,117: 35 23,392: 35 s. o. 13.83 o/o omaisuuden arvosta. Se seikka että palovahinkojen prosenttimäärä paloalueella on vuonna 1910 kokonaista 6.07, johtuu pääasiallisimmin Hietaniemen tapettitehtaalla syyskuun 2 päivänä sattuneesta suuresta tulipalosta, jonka tuottama vahinko oli Smk 489,364: 55. Puheenalainen tehdas oli sijoitettuna puurakennukseen ja matkaa paloasemalta sinne oli lähes 3 kilometriä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaavat prosenttiluvut olivat lähinnä edellisinä vuosina: 1.43 vuonna 1909, 1.72 vuonna 1908, 0.83 vuonna 1907, 2.18 vuonna 1906 ja 2.60 vuonna 1905. Jos Hietaniemen tulipalo erotetaan luvusta, alenee prosentti 2.50:een. Toinen suuri tulipalo sattui kuluneena vuonna Sörnäisten halkoja puutavaraliike-osakeyhtiön puuseppätehtaassa Fredriksperinkadun varrella kesäkuun 18 päivänä. Tämäkin tehdas sijaitsi kaksikerroksisessa puutalossa ja 3 kilometrin päässä pääpaloasemalta. Tulipalon tuottama vahinko oli Smk 87,436: 58. Vuoden varrella sattuneiden palovahinkojen määrästä Smk:sta 838,301: 55 ovat kotimaiset paloapuyhtiöt korvanneet Smk 701,444: 70 ja ulkomaiset yhtiöt Smk 33,599:74, minkä ohessa vakuuttamatonta omaisuutta on tuhoutunut Smk:n 103,257:11 arvosta. Ainoastaan yksi tapaturma on vuoden varrella sattunut, nimittäin Siltasaarenkadun talossa n:o 1 huhtikuun 1 päivänä, jolloin eräs yhdeksänkuukautinen lapsi paloi. Palolaitoksen sairaankuljetusvaunuja ja rullapaareja on käytetty kaikkiaan 903 kertaa, niistä 52 kertaa tapaturman johdosta ja 851 kertaa sairaiden kuljettamiseksi kotiinsa tahi kotoaan. Edellisenä vuonna olivat nämä vaunut käytännössä 740 kertaa.
IV. Palotoimikunta. 249 Eri kuukausien kesken ryhmittyivät kuljetukset seuraavasti: Taudintapauksia. Tapaturmia. Yhteensä. Tammikuu 57 7 64 Helmikuu 54 6 60 Maaliskuu... 73 4 77 Huhtikuu... 94 7 101 Toukokuu 73 2 75 Kesäkuu 69 4 73 Heinäkuu... 65 7 72 Elokuu 73 4 X 77 Syyskuu 63 2 65 Lokakuu 74 1 75 Marraskuu.. 72 6 78 Joulukuu 84 2 86 Yhteensä 851 52 903 Miehistön terveydentila on ollut hyvä, sillä ainoastaan 2 miestä on hoidettu sairaalassa kaikkiaan 13 vuorokautta sekä 3 miestä kotonaan 52 vuorokautta. Erinäisten uusien kalujen hankinnan johdosta on palolaitoksen kaluston arvo lisääntynyt 9,183 markalla, jota vastoin vanhaa kalustoa on julistettu kelpaamattomaksi ja poistettu tileistä Smk:n 4,495: 50 arvosta. Palolaitoksen sammutuskalujen ja kaluston kirjaanpantu arvo on nykyään Smk 129,835: 50. Kaupungin palokunnan kustannukset ovat vuonna 1910, vuosirahansäännön määrärahoihin verraten, nousseet seuraaviin määriin: Kustannuksia tilien mukaan, Smk. Määrärahat vuosirahansäännön mukaan, Smk. Palkkaukset ja muut edut 112,455:17 114,370 Palotalli 13,503: 69 13,510 Lämmitys ja valaistus... 10,014: 94 11,350 Palokalut ja kalusto 9,998: 56 10,000 Sekalaista 3,878: 99 3,880 Yhteensä 149,851: 35 153,110 Kunnall. kert. 1910. 32
250 IV. Palotoimikunta. 250 Tämän mukaan on siis säästynyt kaikkiaan Smk 3,258:65, mutta tässä on huomattava, että erän palkkaukset ja muut edut" kohdalla syntyneet säästöt johtuvat siitä, että myöskin vuonna 1910 miehistön kokoonpanossa tapahtui lukuisia muutoksia, minkätähden kaikkia ylempäin palkkaryhmäin palokonstaapelinpaikkoja ei voitu täyttää. Lämmitystä ja valaistusta varten olevasta määrärahasta sitä vastoin säästyi todellisesti Smk 1,335: 06.