1 PÖYTÄKIRJA 8/2018 Aika Ti 23.10.2018 klo 18.00-20.45 Paikka Läsnä KUTSUTTUNA Tuupovaaran seurakuntatalo, Koulutie 10, 82730 TUUPOVAARA Angervo Anne, kirkkoherra, puheenjohtaja Meriläinen Anne Piipponen Jorma Röning Mirja Sagulin Kaija Seppänen Antero Sirainen Esko Tikka Sari Turunen Reetta Vepsäläinen Veli-Matti Väistö Eevi Mäki Tommi, hallintojohtaja 88, Siun seurakunta hankkeen loppuraportti Lisäksi läsnä Hämäläinen Pirkko, seurakuntasihteeri 84 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus Anne Meriläinen 85 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Vaara-Karjalan seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty 18.10.2018 sähköpostitse. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
2 86 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Ehdotus (pj.) Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Tarkastusvuorossa ovat Sari Tikka ja Reetta Turunen. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. 87 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin.
3 88 LAUSUNTO SIUN SEURAKUNTA HANKKEEN LOPPURAPORTISTA Yhteinen kirkkoneuvosto 11.9.2018, 107 : SIUN SEURAKUNTA HANKETTA KOSKEVA LOPPURAPORTTI JA ESITYS Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui 18.9.2015 Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa 1.12.2015 päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seurakuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi 4.1.2018 Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin (30.8.2018 mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjausryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 1 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko
4 yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä. Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä 164.604 euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat 48 73 % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen 49-219 päivää nykyisellä investointitasolla. Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon. Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon. Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä 50 60 milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat 3 227 hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana. Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; Nyt on hyvä aika tehdä
5 isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois- Karjalassa. Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla. Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen. Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jako-osuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista. Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
6 Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srk-mestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin. Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi. Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat.
7 Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: 11.9. yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta 13.11. uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa 31.10. mennessä 3.12. yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita) Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän 13.11. yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen 31.10. Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta 3.12. olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat. Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja 24.8.2018). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa. Ehdotus (hj.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. merkitä Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportin esityksineen tiedoksi ja 2. pyytää Siun seurakunta hankkeesta laaditusta pääneuvottelijan loppuraportista ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot 30.10.2018 mennessä. Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto 23.10.2018 88 Siun seurakunta hankkeen päätavoite on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laaja raportti tuo esille monia kysymyksiä.
8 Millä tavalla siun seurakunta hankkeen päätavoite turvaa ja vahivstaa seurakunnallista työtä pienemmissä ja suuremmissa seurakunnissa. Ehdotus (pj) Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta hankkeesta laaditun pääneuvottelijan Sami Lahtiluoman loppuraportista liitteenä 1 ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto esittää lausuntonaan, että Vaara-Karjalan seurakunta tukee Siun seurakunta hanketta.
9 89 JUMALANPALVELUS- JA KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE 1.11.2018-31.1.2019 Seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (Kirkkojärjestys 2:8). Suunnitelma voidaan laatia kerralla koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesä- ja syyskausi). Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. Kirkkohallitus on 22.9.2017 kirkkolain 22 luvun 2 :n nojalla määrännyt vuoden 2018 aikana hiippakuntien seurakunnissa koottavat kolehdit, jotka on otettu huomioon kolehtisuunnitelmaa laadittaessa. Kirkkohallitus on yleiskirjeessään nro 15/2017 määrännyt seuraavat kolehdit kannettaviksi seurakunnan kolehtisuunnitelmassa tarkemmin määriteltyinä päivinä: tammi-maaliskuussa: päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille kesä-elokuussa: kirkon ulkosuomalaistyöhön Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen syys-marraskuussa: oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on kokouksessaan 26.10.2017 määrännyt vuodelle 2018 kaksi hiippakunnallista kolehtia kannettavaksi seuraavasti: tammi-kesäkuun aikana: Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon ja Kuopion hiippakunnan seurakuntien välistä yhteistyötä edistävien hankkeiden toteuttamiseksi. heinä-syyskuun aikana: Kuopion hiippakunnan seurakuntien diakoniatyön tukemiseen. Jumalanpalvelussuunnitelma ja ehdotus kolehtisuunnitelmaksi syyskaudelle 2018 ovat liitteessä 1 ja 2. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto päättää 1. merkitä tiedoksi jumalanpalvelussuunnitelman ajalle 1.11.2018-31.1.2019 liite 2. 2. hyväksyä liitteessä 3 esitetyn kolehtisuunnitelman ajalle 1.11.2018-31.1.2019 ja 3. valtuuttaa kirkkoherran tarvittaessa muuttamaan kolehtisuunnitelmaa, jos jumalanpalvelussuunnitelman toteutus muuttuu. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin.
10 90 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2019 Henkilöstön jatkuvalla ja suunnitelmallisella kehittämisellä varmistetaan seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistetään työntekijöiden työhyvinvointia, tuetaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa. Kehittämisen tavoitteena on, että työntekijät ovat koko työuransa ajan työssään osaavia ja motivoituneita ja seurakunnan toiminta tuottavaa ja tuloksellista. Kirkon henkilöstön kehittämissopimus 2 Henkilöstön kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa käytettävät keinot valitaan henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Keinoja ovat esimerkiksi työhön perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, mentorointi, työnohjaus sekä oppimista ja urakehitystä tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet ja hankkeet Kirkon henkilöstön kehittämissopimus 3 Henkilöstön kehittämisen tulee olla suunnitelmallista, siihen tulee varautua taloudellisesti ja sen tulee kattaa koko henkilöstö. Kehittämistarpeet ja kehittämisen painopistealueet määritellään erikseen osana seurakunnan kolmivuotista toiminnan ja talouden suunnittelua. Talousarvioon sisällytetään henkilöstön kehittämissuunnitelma, josta varattavan määrärahan puitteissa riittävällä tarkkuudella käyvät ilmi käytettävät kehittämisen keinot sekä muu kehittämisen käytännön toteutus. Kirkon henkilöstön kehittämissopimus 4 1. mom. Työnantaja voi järjestää ja hankkia henkilöstölleen koulutusta, jolla pidetään yllä ja parannetaan työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Koulutustarpeita arvioidaan työntekijöiden virka- tai työtehtäviä ja seurakunnan toimintaa ohjaavia strategisia tavoitteita vasten sekä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet. Kirkon henkilöstön kehittämissopimus 5 Silloin kun työnantaja pitää henkilöstökoulutukseen osallistumista työntekijän tehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, työntekijä määrätään osallistumaan siihen. Tällaiseen henkilöstökoulutukseen osallistumisen ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan aiheutuneet matkakustannukset kirkon yleisen virka- ja työehtoehtosopimuksen mukaisesti sekä muutkin koulutuksesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Kirkon henkilöstön kehittämissopimus 6 1 mom. Liitteessä 4 on ehdotus Vaara-Karjalan seurakunnan henkilöstön kehittämissuunnitelmaksi vuodelle 2019. Kirkkoherra päättää talousarviomäärärahojen puitteissa viranhaltijoiden ja työntekijöiden lähettämisestä koulutukseen, jota ei ole merkitty kehittämissuunnitelmaan. Ehdotus (pj.): Seurakuntaneuvosto päättää 1. vahvistaa kehittämissuunnitelman liitteen 4 mukaisesti 2. korvata kulut kehittämissopimuksen mukaisesti henkilöstön koulutukseen varatuista määrärahoista. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin Tämän pykälän aikana puheenjohtajana/sihteerinä toimi Eevi Väistö.
11 91 ASUNTO OY KIIHTELYSVAARAN RUUSTINNA ASUNTO-OSAKE Vaara-Karjalan seurakunnalla on ollut myytävänä Mauri ja Kaija Heiskaselta testamentilla saatu osakehuoneisto. Huoneiston arvoksi oli perukirjaan merkitty 39.000. Seurakuntaan tuli aiemmin yksi ostotarjous joka alitti huomattavasti pyydetyn myyntihinnan. Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan 5.9.2018 tarkistaa myyntihintaa testamenttirahaston suosituksen mukaiseksi. Seurakuntaneuvosto 5.9.2018 66 Seurakuntaneuvosto päättää tarkistaa Asunto Oy Kiihtelysvaaran Ruustinna-asuntoosakkeen osakkeiden 5681-6350 hintaa ja esittää osaketta myytäväksi hintaan 32 000. Tarjoukset otetaan huomioon. Myyjällä oikeus hyväksyä tai hylätä tarjous. Osakkeen myynti-ilmoitus Kirkkotie lehteen, seurakunnan www-sivulle sekä tori.fi. Ostotarjoukset jätettävä 15.10.2018 mennessä. 91 Asunto Oy Kiihtelysvaaran Ruustinna-asunto-osakkeesta tuli määräaikaan 15.10.2018 kaksi tarjousta. Molemmat tarjoukset alittivat hieman pyydetyn hinnan 32 000. Mauri ja Kaija Heiskasen testamenttirahasto käsittelee nämä ostotarjoukset ja tekee ehdotuksen seurakuntaneuvostolle. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä tarjous Heiskasten testamenttirahaston hoitokunnan esitys 23.10.2018 Hoitokunta esittää seurakuntaneuvostolle, että Asunto Oy Kiihtelysvaaran Ruustinna - asunto-osake myydään Jaana Mäkelälle tarjouksensa perusteella hintaan 32 000 siinä kunnossa kuin se on. Hintaan sisältyy seurakunnan kustantama sisäilman laatua koskeva mittaus. Tiistaina 23.10.2018 Jaana Mäkelän tarkistetussa tarjouksessa mainittu seinärakenteen mahdollinen korjaus kuuluu taloyhtiölle. Hoitokunta esittää myös seurakuntaneuvostolle, että se valtuuttaisi hallintojohtaja Tommi Mäen hoitamaan asunto-osakkeen kaupan. Ehdotus (pj) Seurakuntaneuvosto yhtyy hoitokunnan esitykseen asunto-osakkeen myymisestä Jaana Mäkelälle 32 000 euron hintaan sovituin ehdoin sekä valtuuttaa hallintojohtajan hoitamaan asunto-osakkeen kaupan. Seurakuntaneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin.
12 92 SUOSITUS EPÄASIALLISTA KOHTELUA JA HÄIRINTÄÄ EHKÄISEVISTÄ TOIMENPITEISTÄ Yhteinen kirkkoneuvosto 11.9.2018, 109 Seurakuntatyönantajia sitoo muiden työnantajien tavoin lakisääteinen vastuu 1 työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työhyvinvointitutkimuksen 2 mukaan joka neljäs kirkon työntekijä on kokenut epäasiallista kohtelua työyhteisössään vuoden aikana. Epäasiallisen kohtelun osalta tuloksissa ei ole vuosien varrella tapahtunut myönteistä kehitystä. Kirkon pääsopijaosapuolet ovat valmistelleet Suosituksen epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäisevistä toimenpiteistä seurakuntatyöpaikoille (Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A3/2018), jossa suositetaan seurakuntia ehkäisemään epäasiallista kohtelua ja häirintää valmistelemalla ja hyväksymällä hyvää käytöstä koskevan sitoumuksen sekä toimintaohjeet työpaikan ristiriitatilanteita varten. Seurakuntien valmisteluprosessia varten suositus sisältää kaksi mallia: Hyvään käytökseen sitoutuminen sekä Toimintaohjeet työpaikan ristiriitatilanteita varten. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä mallit on koottu ohjeeksi Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy (liite 2), joka tule seurakuntayhtymää sitovaksi asiassa toimivaltaisen viranomaisen eli yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä. Suositus on laadittu tukemaan työpaikkoja huolehtimaan lakisääteisistä velvoitteistaan. Ne myös muistuttavat siitä, että hyvä työkulttuuri ei synny ilman tietoisia toimia eikä hyvä työkulttuuri ole kirkonkaan työpaikoilla itsestäänselvyys. Lähimmäisen rakkauden periaate jää usein toteutumatta arjen käytöksen tasolla. Suosituksen lähtökohta on hyvän käytöksen ja työkulttuurin kokonaisvaltainen edistäminen kirkon työpaikoilla. Ideana on, että mallin avulla seurakunnat asettaisivat nollatavoitteen häirinnälle ja muulle epäasialliselle kohtelulle, johon kaikki sitoutuisivat. Jos ehkäisevistä toimista huolimatta häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia ilmaantuu, voidaan turvautua ohjeisiin, joihin on kirjattu, miten tilanteessa tulee toimia. Hyvän työkulttuurin edistäminen on mahdollisuus sekä työnantajalle että työntekijöille. Siitä hyötyvät myös seurakuntalaiset ja seurakunnan palveluja tarvitsevat. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on 14.6.2018 nimennyt seurakuntien tueksi kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joiden tehtävänä on tarjota henkistä tukea ja keskusteluapua häirinnän kohteeksi joutuneille. Heidän lisäkseen Joensuun, Kajaanin ja Kuopion perheasiain neuvottelukeskukset voivat tarjota vastaavaa tukea. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on käsitelty Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa 27.8.2018. Ehdotus (hp.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. hyväksyä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymälle Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy ohjeen liitteen 2 mukaisena sekä 2. lähettää Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy ohjeen seurakuntaneuvostoille tiedoksi. 1 Työturvallisuuslaki (738/2002), yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 2 Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016, Kevan tutkimuksia 1/2016
13 Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto 23.10.2018 92 Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisy ohjeen, liite 5 Seurakuntaneuvosto Merkittiin tiedoksi.
14 93 EETTISET OHJEET JA VIERAANVARAISUUS OHJEISTO Yhteinen kirkkoneuvosto 11.9.2018, 110 Valtion, kuntien ja kirkon hallinnossa on viime vuosina otettu käyttöön toiminnan eettisyyteen ja vieraanvaraisuuteen liittyviä ohjeistuksia. Tähän on nähty tarvetta myös Joensuun yhtymässä. Hyvään hallintoon kuuluu, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisen toimintaan sekä sen riippumattomuuteen ja avoimuuteen. Toiminnan on oltava puolueetonta ja sen on myös näytettävä puolueettomalta kansalaisten ja sidosryhmien näkökulmasta. Eettiset ohjeet ja vieraanvaraisuus ohje on liitteenä 3. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on varmistaa, että Joensuun seurakuntayhtymässä noudatetaan kristillisten periaatteiden lisäksi yhteisiä eettisiä vähimmäisperiaatteita. Ohje koskee jokaista työntekijää työtehtävästä tai työsuhteen muodosta riippumatta sekä luottamushenkilöitä, ja kaikilta edellytetään sen noudattamista. Ohjeessa kuvataan toiminnan yleisperiaatteet, annetaan toimintaohjeet intressiristiriitojen, lahjonnan ja vilpillisen toiminnan estämiseksi sekä korostetaan yhdenvertaisen kohtelun keskeisyyttä. Kirkossa eettinen ohjeistus nousee kristillisen etiikan perusteista. Ohjeistuksen taustalla ovat arvot totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Vieraanvaraisuutta koskeva ohjeistus konkretisoi eettisiä periaatteita, ja on laadittu lahjojen ja muiden etuisuuksien hyväksyttävyyden arvioinnin tueksi Joensuun seurakuntayhtymässä. Ohjeistuksessa luodaan yhdenmukaiset linjat edustamiselle, vieraanvaraisuuden osoittamiselle ja vastaanottamiselle. Ohjeen tarkoituksena on vastata siihen, mitä asioita seurakuntayhtymän viranhaltijoiden ja henkilöstön sekä luottamushenkilöiden osalta on otettava huomioon, jos he tarjoavat tai jos heille tarjotaan etuja, lahjoja tai vieraanvaraisuutta sidosryhmäyhteistyössä tai muussa toiminnassa. Ohje koskee kaikkia seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän eettisten ohjeiden ja vieraanvaraisuuden pohjamateriaalina on käytetty Kirkkohallituksen yleiskirjettä nro 18/2014, Helsingin seurakuntayhtymän eettistä ohjetta sekä Helsingin seurakuntayhtymän ohjetta vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista (Hsrky 22.3.2018, 99 ). Eettiset ohjeet ja vieraanvaraisuus ohjeisto on käsitelty yhteisen kirkkoneuvoston valmisteluryhmässä 11.6.2018 ja yhteistyötoimikunnassa 27.8.2018. Ehdotus (hp.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. hyväksyä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymälle Eettiset ohjeet ja vieraanvaraisuus ohjeen liitteen 3 mukaisena sekä 2. lähettää Eettiset ohjeet ja vieraanvaraisuus ohjeen seurakuntaneuvostoille tiedoksi. Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin.
15 --- Vaara-Karjalan seurakuntaneuvosto 23.10.2018, 93 Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi Eettiset ohjeet ja vieraanvaraisuus ohjeen, liite 6. Seurakuntaneuvosto Merkittiin tiedoksi.
16 94 SEURAKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN / KIRKKOHERRAN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 11 :n mukaan kirkkoherran 9 :n 1 momentin a e-kohtien nojalla tekemät päätökset annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi, ei kuitenkaan päätöksiä alle 30 vuorokauden sairauslomista. Seurakuntaneuvosto voi kirkkoherran viranhaltijapäätöksen tiedoksi saatuaan kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Anne Angervo on seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 9 :ään perustuen tehnyt seuraavat päätökset, mitkä ovat nähtävänä kokouksessa: Ehdotus (pj) Seurakuntaneuvosto Merkitään tiedoksi Ei ollut.
17 95 ILMOITUSASIAT Ei ollut.
18 MUUT ASIA 96 Piispa Jari Jolkkonen ja Luterilaisen Kulttuurin Säätiö on kutsunut Martinpäivän kirkkojuhlaan 9.11.2018 klo 19 Kuopion tuomiokirkkoon.
19 97 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.45. KOKOUKSEN PUOLESTA ANNE ANGERVO EEVI VÄISTÖ Puheenjohtaja Anne Angervo Eevi Väistö 90 puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PIRKKO HÄMÄLÄINEN Pirkko Hämäläinen Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 23.10.2018 SARI TIKKA Sari Tikka REETTA TURUNEN Reetta Turunen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Vaara-Karjalan seurakuntatoimistoissa os. Koulutie 10, 82730 TUUPOVAARA ja Tohmajärventie 31, 82140 KIIHTELYSVAARA ajalla 25.10.- 25.11.2018 toimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Vaara-Karjalan seurakunnan ilmoitustauluilla ajalla 24.10.-25.11.2018. Joensuussa Pirkko Hämäläinen seurakuntasihteeri
20 Vaara-Karjalan seurakunnan SEURAKUNTANEUVOSTO OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälät 23.10.2018 84-97 Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät 84-88, 92-97 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät 89-91 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 3. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati musviranom ainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Vaara-Karjalan seurakunta Käyntiosoite: Koulutie 10, Tuupovaara Postiosoite: Koulutie 10, 82730 TUUPOVAARA Telekopio: -- Sähköposti: vaara-karjalan,seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät 89-91 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti 3 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
21 (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati - muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan VALITUSOSOITUS Valitusviran omainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL 1744 70101 Kuopio puh: 029 56 42502 fax: 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, 70101 Kuopio Telekopio: (017) 288 8420 Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 210 (Eteläranta 8), 00131 HELSINKI Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää Valitusviranomaine n PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen
22 ja valitusaika asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitusaika Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet 14päivää Muutoksenh aku-ajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. k Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Sen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisistahankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittamine n Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa 2000 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.